11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä. 19.5. toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen toimikunta kokoontui sellaisenaan viimeisen kerran.
Urjalan yhtenäiskoulun toimintakulttuurin perustana on opetussuunnitelman perusteiden luku neljä Yhtenäisen perusopetuksen toimintakulttuuri ja toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet sekä kunnan pedagogiselle toimikunnalle asettaman tehtävän rajaus. Sen painopistealueina ovat lautakunnan mukaan oppiminen, johtaminen, henkilöstön hyvinvointi ja osaaminen.
1. Toimintaa ohjaavat arvot; Arvopohjat ja eettinen koodisto 3. Sisäinen toimintaympäristö; Johtaminen, normistot ja työkäytänteet Sosiaalisuus, työviihtyvyys ja ilmapiiri 2. Osaaminen ja vuorovaikutus;. Yhteistyö ja yhteisöllisyys, Yksilöllisyyden huomioiminen ja välittäminen 4. Ulkoinen toimintaympäristö; Verkostotyö ja kumppanuudet, Ympäristö ja strateginen toiminta
1. ARVOT - kirjataan lukuvuonna 2016-2017 käytävän arvokeskustelun jälkeen Lähtökohtaisina arvoina hyvinvointi, tasa-arvo, suvaitsevaisuus TOIMINTATAVAT joustavat opetusjärjestelyt, liite 1 liikunnallinen koulu kotiseututuntemus ja perinteet, liite 2 2. Osaaminen ja vuorovaikutus Yhteisöllisyys teemapäivät juhlat oppilaskuntatoiminta tukioppilastoiminta koulun sisäinen kummitoiminta osaamisen tietopankki, liite 3 ryhmäytyminen ja nivelvaiheet (siirtymäriitit), liite 4 Yksilöllisyyden huomioiminen ja välittäminen opiskelijahuolto; yksilökohtainen ja yhteisöllinen oppimisen tuki (kolmiportainen tuki, arviointikeskustelut, eriyttäminen, integraatio, oppilaan tuntemus), liite 5
3. Sisäinen toimintaympäristö Johtaminen johtoryhmä + tiimit Normisto / säännöt järjestyssäännöt ja käytänteet Työkäytänteet koulupäivän rakenne tieto- ja viestintästrategia kansalaistaitona Sosiaalisuus & työviihtyvyys & ilmapiiri kiusaamisen ehkäisy suvaitsevaisuus estetiikka työyhteisön yhteiset kokoontumiset 4. Ulkoinen toimintaympäristö Verkostotyö ja kumppanuudet kodin ja koulun yhteistyö (vanhempainillat, arviointikeskustelut, yhteiset tapahtumat), vanhempainyhdistystoiminta paikalliset yritykset, yhdistykset ja kunnan laitokset yhteistyö lähialueen koulujen kanssa yhteistyö kansallisten ja kansainvälisten yhteisöjen kanssa, liite 6 Ympäristö ja strateginen toiminta - vihreä lippu - ympäröivä luonto - liikunta- ja opintoretkiympäristöt
1. Joustavilla ryhmittelyillä tarkoitetaan ryhmänmuodostusta, työ- ja toimintatapoja, joissa otetaan huomioon oppilaan yksilölliset oppimis- ja kehitystarpeet. Lukujärjestykseen on merkitty palkkitunnit, joiden aikana on mahdollisuus toteuttaa joustavia ryhmittelyjä. Meidän koulussa joustavia ryhmittelyjä tehdään seuraavissa ryhmittelyissä: 0-2, 3-5, 6-7 sekä 8-9. 2. Koulun toiminnassa otetaan huomioon Urjalan historia ja perinteet. Oppilaiden kotiseudun ja kulttuuriperinteiden tuntemusta kasvatetaan esiopetuksesta lähtien tiiviillä yhteistoiminnalla paikallisten toimijoiden kanssa, esim. retkien, vierailujen ja työtoiminnan avulla. 3. Osaamisen tietopankki. Syksystä 2016 aletaan kerätä kaikkien siihen suostuvien keskuudesta tietokantaa kaikenlaisesta osaamisesta. Kantaa voidaan hyödyntää esimerkiksi suunniteltaessa koulun kerhotoimintaa tai haluttaessa lisätä yhteisöllisyyttä. Osaamisen tunnistaminen ja jakaminen vahvistavat koulun kasvatus- ja ohjaustehtävää
4. Yhteisöllisyydellä tarkoitetaan sellaista toimintakulttuuria ja arjen toimia, joilla koko oppilaitosyhteisössä edistetään oppilaiden ja työntekijöiden hyvinvointia, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta. Näiden asioiden edistäminen kuuluu kaikille opiskeluyhteisössä työskenteleville osana heidän päivittäistä toimintaansa. Yhteisöllisiä toimia ovat koulussamme esim. erilaiset teemapäivät, juhlat sekä nivelvaiheisiin liittyvät siirtymäriitit ja ryhmäytymispäivät. Yhteisöllisyyttä ja osallisuutta lisäävät myös oppilaskuntatoiminta, tukioppilastoiminta ja koulun sisäinen kummitoiminta sekä osaamisen tietopankki. 5. Oppimisen tukeminen tarkoittaa asioita ja toimia, joilla edistetään oppilaiden oppimista, yksilöllisten taitojen ja valmiuksien huomiointia sekä oppimaan oppimisen taitojen vahvistumista. Keskeistä on se, että luokanopettajat, luokanvalvojat ja aineenopettajat tuntevat oppilaansa, ja ovat perehtyneet heidän yksilöllisiin valmiuksiinsa (esimerkiksi oppimisen vaikeuksiin). Opettajat eriyttävät opetusta oppilaiden yksilölliset valmiuden huomioiden ja varmistavat, että oppilaat
saavat riittävää tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Kaikille oppilaille annetaan tarpeen mukaan yleistä tukea. Mikäli tuen tarve on jatkuva, ja tarvitaan enemmän tai tavoitteellisempaa tukea, voidaan oppilas siirtää pedagogisen arvion laatimisen ja käsittelyn kautta tehostetun tuen piiriin. Tällöin hänelle laaditaan henkilökohtainen oppimissuunnitelma, johon tuen tarpeet ja niihin suunnitellut tukitoimet kirjataan. Mikäli tehostetun tuen keinot eivät oppilaan oppimisen tukemiseksi riitä, voidaan laatia moniammatillisesti pedagoginen selvitys, ja saada sitä kautta oppilaalle erityisen tuen päätös. Erityisen tuen oppilaille laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), jossa määritellään hänen tukemisensa tavoitteet ja keinot. Urjalan yhtenäiskoulussa pyritään mahdollisimman paljon integroimaan tukea tarvitsevia oppilaita yleisopetuksen ryhmiin. Tämä edellyttää kuitenkin opettajilta ja avustajilta asiantuntemusta oppimisvaikeuksien huomioimisesta ja eriyttämisestä sekä yhteistyötä erityisopettajien, opettajien ja avustajien välillä.
Yhteistyö on tärkeää myös huoltajien ja koulun välillä, ja arviointikeskustelut ovat hyvä väylä käydä kodin ja koulun välillä keskustelua oppilaan oppimisesta ja mahdollisista tuen tarpeista kotona ja koulussa. Arviointikeskusteluja käydään vuosittain, ja tarvittaessa huoltajaa ja tukijoukkoja (esim. erityisopettaja, psykologi, terapeutit) tavataan useamminkin. 6. Koulu on osa yhteiskuntaa.siksi avoimuus ja yhteistyö erilaisten ulkopuolisten toimijoiden kanssa on tärkeää. Paikallisia yhteistyökumppaneita ovat kunnan laitokset, yritykset ja yhdistykset. Yhteistyötä laajennetaan myös kansalliselle ja kansainväliselle tasolle. Mahdollisia keinoja ovat mm. osallistuminen erilaisiin projekteihin useamman koti- tai ulkomaisen koulun kanssa, ystävyyskoulun tai kunnan hankkiminen ja yhteydenpito TVT-teknologian välityksellä tai vierailujen avulla.
Yhtenäiskoulussa pedagogiikkaan ja toimintakulttuurin kehittämiseen tartutaan taas uusin eväin.