Nurmeksen kaupunki TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2014 2017

Nurmeksen kaupunki TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2014 2017 Kaupunginhallitus 18.11.2013

1 SISÄLLYSLUETTELO sivut 1. TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT... 2 1.1. Yleinen taloudellinen tilanne... 2 1.2. Kuntatalouden näkymät vuosina 2013-2014... 3 1.3. Nurmeksen kaupungin taloudelliset näkymät... 5 2. STRATEGINEN SUUNNITELMA... 8 3. TALOUDEN TASAPAINOTTAMINEN... 9 4. TALOUSARVION LASKENTAPERUSTEET JA OHJEISTUS... 11 5. KÄYTTÖTALOUSOSA... 14 5.1. Keskusvaalilautakunta... 14 5.2. Tarkastuslautakunta... 15 5.3. Kaupunginvaltuusto.15 5.4. Kaupunginhallitus... 16 5.5. Sosiaalilautakunta... 20 5.6. Sivistyslautakunta... 26 5.7. Rakennus- ja ympäristölautakunta... 28 5.8. Tekninen lautakunta... 30 5.9. Käyttötalousosa yhteensä... 33 5.10. Tuloslaskelma... 34 6. INVESTOINTIOHJELMA... 35 7. RAHOITUSOSA... 37

2 1. TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT 1.1. Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kansantalous mateli viime vuonna taantumassa, sillä vientikysyntä ja investoinnit supistuivat ja kulutuksenkin kasvu jäi vain hieman nollan yläpuolella. Talouskasvu oli odotettua heikompaa pääasiassa vaimean vientikysynnän vuoksi. Yksi odotettu syy heikkoon kehitykseen oli Euroopan velkakriisin jatkuminen ja sen seurausvaikutusten heijastuminen talouteemme. Toinen heikkoon kehitykseen vaikuttanut tekijä tuli ehkä hieman yllättäen rajojemme sisältä, sillä investointitavaroihin ja elektroniikkaan painottunut teollisuustuotantomme joutui ennennäkemättömään kriisiin. Teollisuuden arvonlisäys väheni viime vuonna huomattavasti erityisesti elektroniikkateollisuudessa. Toisaalta arvonlisäys kasvoi useimmilla palvelualoilla, muun muassa liike-elämän palveluissa, rahoitustoiminnassa ja liikenteessä. Tuotannon kehitys oli siten viime vuonna hyvin kaksijakoista. Myös alkuvuonna tuotannon kasvu on ollut odotettua heikompaa, ja tutkimuslaitokset ovat joutuneet laskemaan ennusteita alaspäin. Tällä erää epävarmuus ja heikko kysyntä ovat levinneet myös palvelusektorille, kun vähittäiskaupan myynti on joutunut vaikeuksiin. Kuluvan vuoden kesän jälkeen kaupan myynti oli yhä pakkasella vuodentakaiseen ajankohtaan verrattuna. Myös vientisektorin ongelmat ovat jatkuneet. Lähes kaikki tutkimuslaitokset ennakoivat kokonaistuotannon laskevan kuluvana vuonna hieman. Muun muassa valtiovarainministeriö arvio, että kokonaistuotanto laskee 0,5 prosenttiyksikköä. Kansainvälisestä taloudesta erityisesti euroalueella on nähty kuitenkin kesän aikana pieniä positiivisia merkkejä. Useimmat ennusteet sisältävätkin oletuksen, että talous pääsee hitaalle kasvu-uralle vuoden lopulla. Ensi vuodelle tutkimuslaitokset povaavat yleisesti varsin vaatimatonta kasvua. Näkemys on varsin yksituumainen, sillä lähes kaikki BKT-ennusteet pyörivät yhden ja kahden prosentin tuntumassa. Kasvu pohjautuu pitkälti kotimaisen kulutuksen ja vientikysynnän piristymiseen. Myös työmarkkinajärjestöjen syksyllä 2013 todennäköisesti saavuttama neuvottelutulos palkkaratkaisusta ja siihen liittyvät hallituksen tukitoimet vaikuttavat kasvuedellytyksiin myönteisesti. Edessä on kuitenkin mitä todennäköisimmin pitkä hitaan kasvun aika, sillä suhdannetilanne ja rakenteelliset kasvun sekä julkisen talouden ongelmat ovat Suomessa erittäin syvät. Julkisen sektorin sopeutustoimet nakertavat talouskasvua ja parhaimmillaankin rakenteelliset uudistukset tuovat hyötyjä vasta usean vuoden kuluttua. Kilpailtaessa kansainvälisillä markkinoilla tavaroiden ja palvelujen laadun ohella korostuu kustannustekijöiden merkitys, mikä edellyttää kustannustekijöiden hallintaa vielä usean vuoden ajan. Toisaalta hitaan kehitysvaiheen jälkeen uusi kasvupyräys voi piristää kasvuprosentteja nopeastikin. Kuluttajahintojen nousu tulee hidastumaan kuluvana vuonna. Vaimea kotimainen talouskehitys on heijastunut hintatasoon, ja hintapaineet kansainvälisiltä raakaainemarkkinoilta ovat jääneet vähäiseksi. Valtiovarainministeriö arvioi, että kuluttajahintaindeksi kohoaa tänä vuonna vuositasolla keskimäärin noin 1,6 prosenttia ja ensi vuonna noin 2,1 prosenttia. Välillisten verojen kiristysten arvioidaan nostavan inflaatiota molempina vuosina noin 0,6 prosenttiyksikköä. Inflaatio-odotukset ovat maltilliset Suomen ohella myös muissa parhaan luottoluokituksen maissa.

3 Valtiovarainministeriö on arvioinut katsauksessaan palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin kohoavan tänä vuonna 2,1 %. Ansioiden nousu hidastuu viime vuodesta, sillä työmarkkinajärjestöjen marraskuussa 2011 neuvotteleman raamisopimuksen toinen korotus on ensimmäistä korotusta pienempi. Mikäli työmarkkinajärjestöjen neuvottelema palkkaratkaisu sopeutuu vuosien 2014 2015 osalta, ansioiden nousu hidastuu yhä ensi vuonna ja jää 1,5 prosentin tuntumaan. Vaikeasta suhdannetilanteesta ja eurokriisistä huolimatta työllisyystilanne pysyi Suomessa pitkään varsin vakaana. Viime vuoden loppupuolella työllisyys alkoi kuitenkin heikentyä. Myös työttömyyden kasvu on kiihtynyt kuluvana vuonna, ja työttömyysasteen arvioidaan nousevan 8,3 prosenttiin. Työllisyyslukujen ennakoidaan vielä heikentyvän jonkin aikaa, mutta vähitellen käynnistyvän talouskasvun odotetaan tasaavan tilanteen. Työllisten määrän odotetaan kuitenkin jäävän aikaisempaa matalammalle tasolle. Työllisyyden kasvunäkymät lähivuosille ovat vaimeat. 1.2. Kuntatalouden näkymät vuosina 2013-2014 Kunta-alan nykyiset työ- ja virkaehtosopimukset ovat voimassa 28.2.2014 saakka. Tänä vuonna kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan 1,8 %. Arvio sisältää viime vuodelta siirtyvän palkkaperinnön ja kuluvan vuoden sopimuskorotukset sekä liukuma-arvion. Kunta-alan palkkasumma kasvanee hieman tätä enemmän. Työmarkkinajärjestöt pääsivät 30.8.2013 neuvottelutulokseen työllisyys- ja kasvusopimuksesta. Mikäli neuvottelutulos hyväksytään kattavasti myös liittotasolla, uusi sopimuskausi ulottuu 1.3.2014 31.12.2015. Edellisen vuoden palkkaperintö ja työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaiset korotukset nostavat kuntien ansiotasoindeksiä vain noin prosentin verran eli ansioiden kasvu kunnissa hidastuu aikaisemmista vuosista selvästi. Kuntien ja kuntayhtymien palkkasumman kasvu vuonna 2014 jäänee ansiotason muutoksen tasolle. Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksujen perusteet vuodelle 2013 vahvistettiin viime vuoden lopulla. Valtiontalouden kehyspäätös vuosille 2014 2017 olettaa, etteivät maksujen tasot juurikaan muuttuisi tarkasteluajanjaksona. Kuntatyönantajan keskimääräinen sosiaalivakuutusmaksujen taso suhteessa palkkasummaan näyttäisi säilyvän tulevalla kehyskaudella keskimäärin noin 30 prosentissa. Kuntatyönantajan sairausvakuutusmaksu on tänä vuonna 2,04 % maksun perusteena olevasta palkasta. Peruspalvelubudjetin laskelmien taustaoletuksena on, että maksun suuruus nousee ensi vuonna 2,15 prosenttiin. Kuntatyönantajan työttömyysvakuutusmaksu on tänä vuonna palkkasumman ensimmäiseen 1.990.500 euroon asti 0,80 % palkkasummasta ja sen ylittävältä osalta 3,20 %. Mikäli syksyllä 2013 neuvoteltu työmarkkinaratkaisu kuitenkin toteutuu, niin työttömyysvakuutusmaksu laskee. Tällöin maksu on palkkasumman ensimmäiseen noin 2.000.000 euroon asti 0,75 % ja sen ylittävältä osalta maksu on 2,95 prosenttia. Kuntatyönantajan keskimääräinen KuEL-maksu oli vuosina 2011 2012 noin 23,6 % suhteessa KuEL-palkkasummaan. Kuluvana vuonna työnantajan KuEL-maksu on keskimäärin 23,9 prosenttia. Jäsenyhteisöjen todellinen työnantajamaksu poikkeaa yleensä keskimääräisestä maksusta. Mikäli kuluvana syksynä saadaan kuitenkin aikaan kattava työmarkkinaratkaisu, työnantajan keskimääräinen KuELmaksu laskee ensi vuonna 23,70 prosenttiin.

4 Palkansaajan vakuutusmaksun suuruudesta tehtävä päätös vaikuttaa työnantajan osuuteen. Nyt näyttää siltä, että vakuutettujen eläkemaksut kohoavat kehyskaudella, kun sen sijaan kuntatyönantajan maksutaso jonkin verran alenisi kehyskauden loppupuolella. Opettajien keskimääräinen VaEL-maksu nousee tämän vuoden 19,4 prosentista ensi vuonna 2,4 prosenttiyksikköä ja on siten 21,8 prosenttia vuonna 2014. Tämän jälkeen maksun ennakoidaan alenevan hieman, mutta jäävän kehyskaudella 21 prosentin tuntumaani. Kunta-alan kustannustaso kohosi vuonna 2012 esimerkiksi peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna 3,4 %. Tänä vuonna peruspalvelujen hintaindeksillä mitattu kustannustason nousun arvioidaan olevan viime vuotta hieman hitaampaa pudoten vajaan kahden prosentin tuntumaan. Vuonna 2014 kustannustason arvioidaan pysyvän edellisvuoden tasolla. Vaatimaton talouskasvu vaikuttaa väistämättä veropohjien kehitykseen ja kuntatalouden verotulojen kertymiin. Ansiot kasvavat tänä vuonna arviolta noin kaksi prosenttia, mutta koko talouden palkkasumman kasvu jää vain 1,4 prosenttiin. Myös yritysten tuloskehityksen odotetaan jäävän heikoksi. Kuntien verotulot kasvavat kuluvana vuonna kuitenkin yli 5 prosentilla, mikä johtuu poikkeuksellisista yhteensä noin 400 milj. euron tälle vuodelle ajoittuvista kertaluonteisista tilitysjärjestelmän muutoksista. Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti kohosi kuluvana vuonna 0,14 prosenttiyksikköä 19,38 prosenttiin. Tilityksiä pienentävät jonkin verran myös kunnallisverotuksen vähennyksiin tehdyt muutokset. Lähinnä perusvähennyksen ja työtulovähennyksen muutosten johdosta tuloista tehtävät kunnallisveron vähennykset kasvavat tänä vuonna yhden prosentin. Valtion vuoden 2013 talousarvion mukaan kuntien tuloverotuksen veroperustemuutokset vähentävät kunnallisveron tuottoa yhteensä (nettomääräisesti) noin 29 miljoonaa euroa. Menetykset kompensoidaan täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta valtionosuuksia lisäämällä. Tänä vuonna kunnallisveron tilitysten arvioidaan kasvavan kokonaisuudessaan keskimäärin 5,6 %. Mikäli maltillinen työmarkkinaratkaisu tulee voimaan vuonna 2014, ansiotulojen kasvuvauhti hidastuu nykyisestä ja jää useimpien tutkimuslaitosten arvioiden mukaan 1,5 prosentin tuntumaan. Osana hallituksen sopeutustoimia luovuttiin vuosien 2013 2014 ansiotuloverotuksen indeksitarkistuksista. Hallitus kuitenkin sitoutui ehdollisesti kuluvan vuoden työmarkkinaneuvotteluissa tekemään ensi vuoden tuloveroperusteisiin 1,5 prosentin mukaisen asteikkotarkistuksen, kuitenkin niin että tarkistusta ei tehdä ylimpään 100 000 euron tuloluokkaan. Kunnallisverotuksessa ansiotuloista tehtävien vähennyksien arvioidaan lisääntyvän vuonna 2014 hieman kuluvaa vuotta nopeammin eli noin 1,6 prosenttia. Kunnallisveroa tilitettäneen ensi vuonna 18,0 miljardia euroa. Kuluvalle vuodelle ajoittuvien kertaluonteisten erien vuoksi tilitykset kasvavat ensi vuonna vain noin prosentin. Kunta-ryhmän osuutta yhteisöverosta korotettiin väliaikaisesti kymmenellä prosenttiyksiköllä vuosiksi 2009 2011. Hallitusohjelmassa päätettiin, että kuntien yhteisöveron jako-osuutta jatketaan 2012 2013 viidellä prosenttiyksiköllä korotettuna. Myös vuosien 2014 2015 jako-osuutta korotetaan yhä 5 prosenttiyksiköllä. Yhteisöverokanta laski vuonna 2012 puolellatoista prosenttiyksiköllä 24,5 prosenttiin.

5 Tuoreimmassa kehysriihessä hallitus päätti yhteisöveron laskusta edelleen 20 prosenttiin vuoden 2014 alusta. Kevennykset on kompensoitu kunnille kuntaryhmän jako-osuutta korottamalla. Heikko taloustilanne on kääntänyt yhteisöveron kuluvana vuonna hienoiseen laskuun. Vuonna 2013 kuntien jako-osuus yhteisöveron tuotosta on 29,49 %. Ensi vuonna sovellettava jako-osuus noussee tämän vuoden luvusta, mutta täsmällinen jako-osuus on vielä päättämättä. Peruspalvelubudjetin ennuste kuntien osuudeksi yhteisöveron tuotosta ensi vuonna on 35,17. Veroennustekehikossa kuntien jakoosuutena vuodelle 2014 on käytetty prosenttilukua 35,35. Luku täsmentyy, kun jako-osuuteen vaikuttavista toimista on päätetty. Tämän hetkisessä arviossa on lähdetty siitä, että kunnille tilitetään vuonna 2013 yhteisöveroa kokonaisuudessaan 1,3 miljardia euroa, mikä merkitsee noin 8 % kasvua vuoden 2012 kuntien tilityksiin. Vuonna 2014 yhteisöveron tilitykset kunnille kasvavat arviolta vajaat 5 prosenttia nousten 1,45 miljardin euron tuntumaan. Vuonna 2013 kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän noin 1,3 miljardia euroa. Vuonna 2014 tilitysten arvioidaan kasvavan peräti 9 prosentilla. Tänä vuonna kuntien verotulojen tilitysten arvioidaan lisääntyvän kokonaisuudessaan peräti 5,7 %. Vuonna 2014 verotulojen tilitysten kasvu hidastuu kahteen prosenttiin, sillä edellisen vuoden kertaluonteiset erät nostavat vertailupohjan normaalia korkeammalle. Arvio on verrattain optimistinen sekä kunnallisveron tuoton että yhteisöveron tuoton suhteen. 1.3. Nurmeksen kaupungin taloudelliset näkymät Pielisen Karjalan seutukunnassa kaikkien toimialojen liikevaihdon on kasvanut vuoden 2012 keväästä vuoden 2013 kevääseen 1,7 % kun vuotta aikaisemmin supistuminen oli 1 %:n vauhdissa. Kasvussa on merkittävää koko teollisuuden kasvu, erityisesti elintarviketeollisuudessa ja puun sahauksessa. Toisaalta kaupan kasvu on noussut nollakasvusta 6,9 %:iin. Pielisen Karjalan aluetalouden työllisyyskehitys vuonna 2013 on heikentynyt vuoteen 2012 verrattuna ja on nyt vuoden 2009 tasolla. Vuoden 2012 verotuksen ennakkotietojen mukaan Nurmeksen maksuunpantava kunnallisvero nousee 1,8% ja yhteisöveron jako-osuus alenee 19,8 %. Nurmes oli ainoa Pielisen Karjalan kunta, joka ei nostanut vuodelle 2012 tuloveroprosenttia. Veroprosentin nostosta puhdistettu kasvu seudulla oli 1,1 % kun koko maassa kasvu oli 3,1% ja Pohjois-Karjalassa 2,4 %. Hallitusohjelman mukaiset valtionosuusleikkaukset toteutetaan asukaslukuperusteisesti: vuonna 2014 67 euroa, vuonna 2015 35 euroa, vuonna 2016 7 euroa ja vuonna 2017 9 euroa asukasta kohti. Vuosina 2012 13 leikkaus oli yhteensä 141 euroa asukasta kohti ja sen lisäksi vuonna 2012 kiinteistövero poistettiin valtionosuuksien verotulotasauksesta, mikä alensi tasausta Nurmeksessa 54 euroa asukasta kohti. Leikkauksia voi suhteuttaa tietoon, että yhden tuloveroprosentin muutos Nurmeksen verotuloihin on 113 euroa asukasta kohti. Takana on lähes kahden veroprosentin leikkaukset ja edessä runsaan prosentin leikkaukset. Nurmeksen kannalta merkittävä muutos on valtionosuuslainsäännön vuoden 2015 alusta, koska Nurmeksen valtionosuudet ovat 116 % verotuloista. Ko. uudistuksen kuntakohtaiset tiedot eivät toistaiseksi ole käytettävissä.

6 Kaupungin vuosikatevaatimus nousi vuonna 2013 poistoaikojen lyhentämisen ja investointiohjelman laajuuden vuoksi. Kaupungin lainakanta on noussut runsaaseen 12 miljoonaan vuoden 2013 lopussa. Kaupunki on arvioinut kantokykynsä kannalta kriittiseksi 18 miljoonan lainakannan, mikä vastaa vuoden 2012 kuntien keskimääräistä asukaskohtaista velkaa (2261 euroa/ asukas). Kaupungin talouden kannalta on ratkaisevaa miten kaupungin strategiassa onnistutaan väestökehityksen kääntämisessä, uusien teollisuusalueiden käyttöönotossa ja alueen kokonaiskysynnän säilyttämisessä. Nurmes pyrkii säilyttämään taloudellisesti terveen kunnan aseman. Toteuttamalla vaalikauden ajan vuosittain noin 500.000 euron tuottavuusohjelmaa, mikä tarkoittaa noin yhtä prosenttia alhaisempaa nettotoimintamenojen kasvua kuin kunnissa keskimäärin. Kaupungin väkiluku oli syyskuun 2013 lopussa 8225 ja väkilukuennuste vuodenvaihteessa on 8208. Talousarvion valmistelun pohjana on seuraava Tilastokeskuksen ennusteen ylittävä oma tavoite vuosille 2013-2017: 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Tilastokeskus 8308 8117 8012 7911 7821 7737 oma tavoite 8308 8208 8108 8008 8008 8108 toteuma 8308 Väestömuutoksen lisäksi kuntatalouteen vaikuttaa myös väestön ikäjakauman muutos. Tilastokeskuksen ennusteen mukainen jakauma on seuraava: 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Yhteensä 8308 8117 8012 7911 7821 7737 0-6 442 418 410 411 402 400 7-12 460 442 437 421 413 402 13-15 220 222 222 227 224 225 16-18 292 261 229 219 223 221 19-64 4580 4417 4280 4146 4035 3929 65-74 1191 1230 1301 1346 1340 1382 75-84 825 816 805 794 830 816 85+ 298 311 328 347 354 362 Verokertymän kannalta merkittävin on työikäisen (19-64 vuotiaiden) muutos: 2012 2013 2014 2015 2016 2017 19-64 4580 4417 4280 4146 4035 3929 muutos -113-163 -137-134 -111-106 suhteellinen -2,4-3,6-3,1-3,1-2,7-2,6 kumulatiivinen -113-276 -413-547 -658-764

7 Vaikka työiän ylittäminen ei merkitse suoraviivaisesti eläkkeelle siirtymistä, ennuste merkitsee huomattavaa painetta työpaikkojen vähentymiseen, koska työvoimareservinä olevien työttömien määrä on alentunut. Pielisen Karjalan kuntien verotuloennusteet ovat juuri tästä syystä muuta Pohjois-Karjalaa heikommat. 130 125 120 115 110 105 100 95 90 85. 80 2011 2012 2013 2014 2015 2016 0-6 100 95,3 94,1 92,3 92,6 90,5 7-64 100 96,9 94,2 91,1 88,4 86,3 65-74 100 105,3 107,8 114,0 118,0 117,4 75-84 100 99,8 99,5 98,2 96,8 101,2 85+ 100 103,9 110,7 116,7 123,5 126,0 terveyspalvelut yht 100 100,2 100,5 101,0 101,3 101,8 sosiaalipalvelut yht 100 100,1 101,7 102,7 104,3 105,7 Kunnan onnistumisen kannalta tärkeää on löytää ne toimet, joilla kustannuksia voidaan alentaa vähentyneen kysynnän perusteella ja toisaalta ne toimet, joilla paikka kunnan elinvoimaisuutta voidaan ylläpitää. Kysyntämuutokset seuraavat väestömuutosta.

8 2. STRATEGINEN SUUNNITELMA Kuntayhteistyö ja organisaatiouudistukset Nurmeksen kaupungin strategian mukaan Nurmes on tulevaisuudessa osa Pielisen Karjalan uusimuotoista kuntaa. Strategian mukaan Nurmeksen kaupunki hakee joustavia neuvottelupolkuja yhteistyöhaluisten naapurikuntien kanssa. Palvelujen järjestämisessä tulevaisuudessa Nurmeksen kaupunki korostaa yhteistyötä naapurikuntien kanssa kaikkiin ilmansuuntiin. Vuonna 2014 Nurmeksen kaupunki osallistuu neljän kunnan yhdistysselvitykseen yhdessä Lieksan, Juuan ja Valtimon kanssa. Selvitys valmistuu syyskuussa 2014. Nurmeksen kaupunki ja Valtimon kunta sekä Nurmeksen ja Valtimon terveydenhuollon kuntayhtymä laativat SOTE-muutosselvityksen sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatiosta 1.1.2015 alkaen. SOTE-selvitys valmistuu helmikuun 2014 loppuun mennessä. 4U-Nurmes - strategian toimeenpano Nurmeksen kaupungin strategian palvelulupauksena on vetomainen Nurmes. Vetovoimaisuus ansaitaan asukkailta laadukkailla palveluilla ja yrityksiltä positiivisella yrityskulttuurilla. Nurmes painottaa sijaintiaan Pielisen Karjalan logistisena keskuksena. Strategian toimeenpano jatkuu vuonna 2013 käynnistettyjen toimenpiteiden osalta. Tärkeimpiä asioita ovat sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio, päivähoidon järjestämis- ja toimitilaratkaisut, uuden teollisuusalueen markkinointi, kuntien teknisten toimien yhteistyön tiivistäminen, Nurmeksen kaupungin uuden graafisen ilmeen julkistus ja käyttöönotto, kaupungin markkinointi ja 40-vuotisjuhlateeman toteutus. Toimintavuonna 2014 strategian toimeenpanossa toiminnallisia tavoitteita ovat: - SOTE-lähipalvelujen määrittäminen - päivähoidon toimitilakysymykset - houkuttelevien omakotitaloalueiden markkinointi - asumisen markkinoinnin lisääminen ja teemamessujen valmistelu - 40-vuotisjuhlavuoden tapahtumien toteutus - luovien alojen yrittäjien rohkaisu - konserniohjauksen päivitys - hankesalkun arviointi Nurmeksen kaupungin strategian toteutus on käynnistynyt hyvin, joten strategiaa ei päivitetä vuoden 2014 alussa, vaan päivitystarve arvioidaan uudestaan loppuvuodesta 2014, kun kunnat ovat valtuustoissaan ottaneet kantaa yhdistymisselvitykseen. Tuottavuusohjelma ja kehittämistehtävät Nurmeksen kaupungilla on käynnissä kolmevuotinen tuottavuusohjelma vuosille 2014 2016. Tuottavuusohjelmalla tavoitellaan vuosittain 1 %:n tuottavuuden (500 000 ) parantumista per vuosi kumulatiivisesti kolmen vuoden ajan. Lisäksi hallintokuntien kanssa on sovittu vuoden 2014 toiminnan kehittämistehtävät.

9 3. TALOUDEN TASAPAINOTTAMINEN Kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 25.5.2013 linjasi vuoden 2014 talousarviota seuraavasti: Toiminnan uudelleenjärjestäminen voi perustua vain tuottavuuden nostamiseen. Talousohjelma ei voi perustua lykättyihin kustannuksiin. Valtuustoseminaarissa tavoitteeksi asetettiin talousohjelmalla alentaa nettotoimintamenojen kasvu yhden prosenttiyksikön alhaisemmaksi kuin on ennustettu kustannuskehitys vuosina 2013-2017. Hallintokunnan tulee esittää eriteltynä toimet, jotka alentavat nettokustannusten nousua, ja arvio toimien taloudellisesta vaikutuksesta. Vuotuinen prosentin tuottavuuden nosto kumuloituu vuosittain. Talousohjelmalla parannetaan tulosta keskimäärin 0,5 miljoonaa vuodessa. Vuoden 2013 aikana ohjelmien varhaisella toteutuksella pyritään 100.000 euron vaikutukseen. Tarkastelu koskee kaikkea toimintaa, lakisääteistä että muuta, sekä tuloja että menoja. Tarkastelu aloitetaan hallintokuntien oman ohjelman mukaan niin, että hallintokunnan kaikki toiminnot on käyty kertaalleen läpi vuoden 2015 talousarvion valmisteluun mennessä. Toimintaprosessi jatkuu yhtäjaksoisesti ja tehdyistä päätöksistä ja toteutumasta raportoidaan osavuosiraporteissa. Painopisteenä on aluksi sote-palvelut, jotta valmistelu tukisi sote-neuvotteluja. Tukipalveluiden järjestelyt lasketaan tilaajahallintokunnan tavoitteen saavuttamiseen tilaajan ja tuottajan yhteistyön lisäämiseksi. Tarkastelu koskee myös konserniin kuuluvia yhtiöitä ja yhteisöjä. Tytäryhtiöiden ja yhteisöjen on laadittava tuottavuuden parantamisohjelma, jolla pyritään noin prosentin vuotuiseen tuottavuuden parantamiseen vuosittain 2014-2017. Hallintokunnat esittivät talousarvion laadinnan yhteydessä seuraavan ohjelman (tuhansia euroja): tavoite/vuosi 2013 2014 2015 2016 2017 yhteensä Keskushallinto -50-99 -28-48 -175 Terveyskeskus -150-185 -150-300 -635 Sosiaali -150-82 -20-101 Sivistys -50-50 -50-50 -47-197 Tekninen -100-81 -125-45 -210-461 yhteensä -500-81 -541-293 -608-47 -1570 Hallintokuntien esityksien, joihin sisältyi vuoden 2014 tuottavuusohjelmaesitykset yhteensä 0,541 miljoonaa, jälkeen tilikauden tulos oli 2,24 miljoonaa alijäämäinen. Hallintokuntien kanssa käydyn neuvottelukierroksen jälkeen nettotoimintamenoja voitiin alentaa 1,064 miljoonaa. Talousarvion tilikauden tuloksen pitämiseksi vuoden 2013 talousarvion tasolla oli tarpeen esittää tuloveroprosentin nostamista 0,5 prosenttia 20,5 prosenttiin. Veronkorotuksella peitettiin siten noin neljäsosa kokonaistavoitteesta.

10 Hallinto- TA kunnat neuvottelutulos muutos 2013 2014 toimintakate Keskushallinto -20156-20966 -20804 162 Sosiaali -12630-13294 -13053 241 Sivistys -12796-13831 -13396 435 Tekninen -831-976 -750 226 toimintakate yhteensä -46412-49067 -48003 1064 verorahoitus+ rahoitus 48916 50090 50560 470 Vuosikate 2504 1023 2557 1534 poistot -3204-3262 -3262 0 tilikauden tulos -700-2239 -705 1534 poistoeron tuloutus 385 385 385 0 tilikauden alijäämä -315-1854 -320 1534 Kaupungin investointiohjelman taso on 2014 2017 aleni neuvotteluissa 18,434 miljoonasta 1,76 miljoonaa 16,674 miljoonaa. Muutokset kohdistuivat nettomääräisesti koko painollaan vuoteen 2014. Kaupunginhallituksen talousarviokäsittelyn aikana käyttötaloudessa sosiaalilautakunnan tuottavuusohjelma pieneni nettona 10.400 euroa ja karsintatulos pieneni 20.000 euroa vuodelle 2014. Investointiohjelma kasvoi nettona 1,02 miljoonaa euroa.

11 4. TALOUSARVION LASKENTAPERUSTEET JA OHJEISTUS Tulorahoituksen perusteet Talousarvioesityksen verotuloarviota on tarkennettu kuntaliiton lokakuun 2013 veroennusteen ja vuoden 2012 verotuksen ennakkotietojen perusteella. Viimeisin ennuste perustuu seuraavaan verotettavan tulon kehityslaskelmaan: Verovuosi 2011 2012** 2013** 2014** 2015** 2016** 2017** Verotettava tulo 1000 94 290 96 020 98 133 98 169 99 378 101 910 105 122 Muutos % 2,4 1,8 2,2 0,0 1,2 2,5 3,2 Verotett. tulo /Asukas 11 280 11 558 11 955 12 108 12 410 12 726 12 965 Muutos % 4,2 2,5 3,4 1,3 2,5 2,5 1,9 Efektiivinen veroaste % 13,51 13,20 13,26 13,59 13,60 13,64 13,68 Kaupunginvaltuusto on vahvistanut 31.10.2013 vuoden 2014 veroprosentit seuraavasti: - tuloveroprosentti 20,50 - yleinen kiinteistövero 1,02 - vakinainen asunto 0,45 - muu asuinrakennus 0,99, - yleishyödylliset yhteisöt 0,00 ja - voimalaitos 2,85. Yhteisöveron jako-osuus vuodelle 2014 määräytyy vuosien 2011 ja 2012 yhteisövero-osuuksien keskiarvon perusteella. Lopullinen jako-osuus tiedetään vasta vuodenvaihteessa. Verotuloarvio on laadittu 1,29 miljardin kuntaryhmän tuottoarvion pohjalta. Vuoden 2014 yhteisöverokanta alenee 24,5 %:sta 20 %:iin ja kuntaryhmän osuus nousee vastaavasti 29,49 %:sta 35,17 %:iin. Kuntaryhmän yhteisövero-osuus alenee viidellä prosenttiyksiköllä vuonna 2016. Verotuksen kirjanpitosäännösten vuoksi kunnan on kirjattava verotulot kassaperusteisesti. Talousarviossa esitetään arvio tilitysjärjestelmän perusteella kirjattavasta verotulosta. TILIVUOSI 2011 2012 2013** 2014** 2015** 2016** 2017** Verolaji Kunnallisvero 18 434 18 730 19 946 20 133 20 234 20 596 21 401 Muutos % -0,5 1,6 6,5 0,9 0,5 1,8 3,9 Yhteisövero 2 436 1 541 1 693 1 827 1 914 1 708 1 637 Muutos % 6,1-36,8 9,9 7,9 4,8-10,7-4,2 Kiinteistövero 1 141 1 393 1 465 1 653 1 653 1 653 1 653 Muutos % 0,4 22,1 5,2 12,8 0,0 0,0 0,0 VEROTULOKSI KIRJATTAVA 22 011 21 663 23 104 23 614 23 802 23 957 24 691 Muutos % 0,3-1,6 6,7 2,2 0,8 0,7 3,1 Valtionosuusjärjestelmä muuttui vuoden 2010 miniuudistuksessa ns. yhden putken järjestelmäksi, jossa yleisten peruspalveluiden, esi- ja perusopetuksen, kirjaston ja kulttuurin, taiteen perusopetuksen ja sosiaali- ja terveyspalveluiden valtionosuus

12 sekä verotulojen tasaus maksetaan yhdessä. Valtionosuutta korjataan siirtymätasauksella, joka säilyttää vuoden 2009 perusteiden mukaiset valtionosuudet perusopetuksessa, Opetusministeriön putken ulkopuolinen valtionosuus koskee ylläpitojärjestelmään kuuluvia valtionosuuksia (Nurmeksessa lukio) ja eräitä muita toimintoja (liikunta, nuorisotyö, kansalaisopisto, museot sekä aamu- ja iltapäivätoimintaa) ja niiden kuntarahoitusosuudet. Vuoden 2014 valtionosuuksissa on mukana inflaatiotarkistus. Valtionosuuksien muutos on arvioitu käytettävissä olevien valtion talousarvion ja ministeriöiden ennakkotietojen pohjalta. Osa tiedoista tarkentuu vasta kaupungin talousarviokäsittelyn jälkeen. 2013 2014 2015 2016 2017 Valtionosuudet (tuhansia euroja) 26 526 26 971 27 339 28 227 29 470 Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (ilman tasauksia) 22 325 22 724 23 019 23 812 24 910 Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus 5 885 5 897 5 917 5 977 6 122 Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet -1 684-1 650-1 597-1 562-1 562 Muutos 445 368 888 1 243 Talousarvion muutokset ja kehittämistavoitteet Kuntalain muutoksen myötä valtuuston on asetettava määrärahojen lisäksi kullekin tulosalueelle määrä-, laatu- ja taloudellisuustavoitteet. Myös tavoitteiden sitovuus voidaan määritellä talousarviossa. Kaupungin tilikartta on uudistettu vastaamaan maakunnallisen taloushallintojärjestelmää, joka otetaan käyttöön vuoden 2014 alusta. Tulosalueissa ja kustannuspaikoissa on pyritty yhdenmukaisuuteen tilitoimiston muiden asiakkaiden kanssa. Hallintokuntien omassa talousarviossa sisäiset erät syövät määrärahaa kuten ulkoisetkin. Tuloslaskelmassa sisäiset erät eliminoidaan. Poistot ja sisäiset vuokrat on hallintokunnan sisällytettävä talousarvioonsa. Talousarvion sitovuus Määrärahat ovat käytettävissä kunnan lakimääräisiin tehtäviin ilman eri perusteluja ja kaupunginvaltuuston päätöksellä kaupungille otettuihin tehtäviin. Kaupungin toimialaa ei saa laajentaa ilman valtuuston tekemää päätöstä. Toimialamuutokset on esitettävä talousarvioperusteluissa. Valtuuston hyväksymässä talousarviossa määrärahat on annettu sitovasti tulosalueittain kuitenkin investointiosassa hankekohtaisesti. Käyttötalousosan perustelujen sitovuudesta on otettava huomioon lisäksi se, että mikäli kuntalaisille tuotettavassa palveluvalikoimassa, palvelutuotannon määrässä tai laadussa tai palveluverkossa tapahtuu talousarvioon nähden oleellisia muutoksia, on muutokset tuotava kaupunginvaltuustoon. Perusteluosan tekstit ohjaavat tulosalueiden toimintaa. Mikäli ne eivät toteudu, on siitä informoitava kaupunginhallitusta.

13 Talousarvion toimintaohjeet Talousarvion hallintokuntakohtaisen käyttösuunnitelman laatiminen Kunkin toimielimen on laadittava käyttösuunnitelma tulosalueittain tarvittaessa aina menolajierittelyyn saakka. Hallintokunta voi päättää harkintansa mukaan mikä luottamushenkilöelin tai kuka virkamies ratkaisee tulosalueen kustannuspaikkaa alempien määrärahojen jakamisen. Käyttösuunnitelman on pysyttävä valtuuston antamissa tulosaluekohtaisissa rajoituksissa ja tavoitteissa. Jos hanketta ei ole mainittu talousarvioperusteluissa ja hallintokunta hyväksyy hankkeen toteutettavaksi, tulee sen tapahtua kaupunginvaltuuston hyväksymän toimialan ja -vallan puitteissa. Käyttösuunnitelmaa voidaan tarkistaa hallintokunnan omalla päätöksellä. Kaupunginhallitus voi antaa käyttösuunnitelman laadinnasta tarkempia ohjeita, joilla voidaan velvoittaa hallintokunnat, kuntayhtymät ja konserniyhtiöt raportoimaan erikseen määriteltyjen konsernitavoitteiden suhteen. Kaupunginhallitus raportoi valtuustolle kolmesti vuodessa tavoitteiden toteutumisesta. Hallintokunnat ja terveyskeskus raportoivat toukokuun ja syyskuun lopussa sekä tilinpäätöksessä kaupunginhallitukselle. Poikkeuksena on sivistystoimen perusopetus ja lukio, joiden osalta ensimmäinen raportointi on viideltä kuukaudelta, joka esitetään toisen kolmanneksen yhteydessä. Konserniyhtiöt raportoivat vain syyskuun lopussa ja tilinpäätöksessä. Talousarviolainojen ottaminen ja lyhentäminen Kaupunginhallituksella on oikeus ottaa talousarviossa oleva lainamäärä joko kotimaisia ja/tai ulkomaisia lainoja niin, että päätös koskee - lainan ennenaikaista takaisinmaksamista sekä lainaehtojen muuttamista talousarviossa olevien määrärahojen puitteissa - talousarviolainaa, jonka laina-aika on vähintään kaksi vuotta ja enintään 30 vuotta - talousarviolainaa, jonka nimelliskorko lainanottohetkellä voi olla enintään 8 prosenttia - talousarviolainaa, jonka emissiokurssin ja nimelliskoron perusteella laskettava efektiivinen korkoprosentti saa olla enintään 10 prosenttia. Kaupunginjohtajalla on oikeus tehdä koron- ja valuutanvaihtosopimuksia sekä sopimuksia muuttuvakorkoisen lainan enimmäis- ja vähimmäiskorosta enintään hyväksytyssä talousarviossa olevan lainakannan verran. Vaihtosopimuksia voidaan tehdä kotimaisen tai ulkomaisen osapuolen kanssa, jonka pitkäaikainen luottokelpoisuus on hyvä. Tilapäisluoton ottaminen Kaupunginkamreerilla on maksuvalmiuden turvaamiseksi oikeus ottaa kassalainoja, joita saa kulloinkin olla enintään 4 miljoonaa euroa.

14 5. KÄYTTÖTALOUSOSA Voimassaoleva virka- ja työehtosopimus on voimassa 28.2.2014 saakka. Uusi tuloratkaisun kustannusvaikutukseksi on arvioitu 0,5 % vuonna 2014. Lomaraha on laskettu palkansaajakohtaisesti. Sivukustannukset on laskettu seuraavasti: TyönantajamMaksut 2013 2014 2015 2016 2017 Sairausvakuutusmaksu 2,04 2,14 2,14 2,14 2,14 Työttömyysvakuutusmaksu 2,90 2,67 2,67 2,67 2,67 Eläkevakuutusmaksu josta palkkaperusteinen 16,45 16,75 16,95 17,15 17,15 Opettajan eläkemaksu (osittainen omavastuu) 19,67 20,94 20,94 20,94 20,94 Tapaturma ja tal.tuki 0,75 0,75 0,75 0,75 0,75 Yhteensä opettajat 25,36 26,50 26,50 26,50 26,50 Yhteensä muut 22,14 22,31 22,51 22,71 22,71 Lopulliset työnantajakustannukset vahvistetaan vasta joulukuussa 2013. Myöhemmissä taulukoissa esitys LTK 2014 tarkoittaa hallintokunnan alkuperäistä esitystä. KJ 2014, SV2015, SV2016 ja SV 2017 ovat kussakin vaiheessa esittelijän tai toimielimen esitys. 5.1. Keskusvaalilautakunta Vuonna 2014 on EU-vaalit ja vuonna 2015 eduskuntavaalit sekä vuonna 2016 kunnallisvaalit. Oikeusministeriö maksoi vuonna 2012 valtiollisista vaaleista kunnille korvausta 1,9 euroa/äänioikeutettu. Keskusvaalilautakunnan käyttöön on varattu määrärahoja seuraavasti: 110-3 Keskusvaalilautakunta TA 2013 LTK 2014 KJ 2014 SV 2015 SV 2016 SV 2017 Toimintatuotot 0 13 200 13 200 13 800 0 11 000 Toimintakulut 0-10 127-10 127-10 127-11 537 0 Toimintakate 0 3 073 3 073 3 673-11 537 11 000 5.2. Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnan käyttöön on varattu määrärahoja seuraavasti: 120-3 Tarkastuslautakunta TA 2013 LTK 2014 KJ 2014 SV 2015 SV 2016 SV 2017 Toimintatuotot 0 0 0 0 0 0 Toimintakulut -33 027-33 679-34 679-32 195-32 195-32 195 Toimintakate -33 027-33 679-34 679-32 195-32 195-32 195

15 5.3. Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuuston käyttöön on varattu määrärahoja seuraavasti: 130-3 Kaupunginvaltuusto TA 2013 LTK 2014 KJ 2014 SV 2015 SV 2016 SV 2017 Toimintatuotot 0 0 0 0 0 0 Toimintakulut -118 991-90 151-90 151-91 451-92 701-102 661 Toimintakate -118 991-90 151-90 151-91 451-92 701-102 661 5.4. Kaupunginhallitus Kaupunginhallituksen tuottavuusohjelma 2014 2015 2016 2017 toimistonhoitajan palkkakustannukset 14 28 1,5 ruokahuolto työntekijää (2>0,5) 48 lomituskompensaatio 8,4 hyötyeläinsubventio 30 Pikes 2 hankkeet 45 terveyskeskuksen tuottavuushankkeet 185 150 300 Yhteensä 284,4 178 348 0 Keskushallinnon kehittämistehtävä: Kuntien välisen työnjaon kehittäminen ja kustannustehokkaan toimintamallin valmistelu. Maaseutuhallinnon toiminnan järjestelyt ja kuntalaskutuksen muutosten valmistelu. Kaupunginhallitus Edustusmäärärahoihin sisältyy sekä kaupunginvaltuuston että -hallituksen puheenjohtajalle 300 euron edustusmääräraha tilitysvelvollisuudella ja yhteensä 1000 euroa valtuustoryhmille käytettäväksi seutukuntayhteistyöhön liittyviin tilaisuuksissa kaupunginhallituksen määrittelemien käyttöperusteiden mukaan. Markkinoinnin määräraha on 30.000 euroa, johon sisältyy kaupungin 40- vuotisjuhlan kustannuksia. Keskushallinto siirtyy väistötiloihin 1.2.2014 alkaen. Ystävyyskuntatoiminta jatkuu Nadvoitsen koulun kanssa.

16 Avustukset Kaupunginhallituksen 22.600 euron avustusmäärärahan käyttö: Avustukset Taito P-K ry vuokratuki käsityökeskukselle 2013-2015 4800 Lieksa-Nurmes lentokenttä Oy yhtiön osakkaiden sopimus 2500 Nurmes-Valtimo sotainvalidit toiminta-avustus 2000 Jäähalli Oy sopimus 4300 SMPS Lieksan järvipelastajat ry järvipelastustoimintaan Pielisellä 1800 veteraanijärjestöt havuseppel a 30 1000 vaipparaha 100 euroa syntyneestä lapsesta 6200 Yhteensä 22600 Kaupunki luopuu lomitustoiminnan hintasubvention maksamisesta 1.1.2014 alkaen osana tuottavuusohjelman mukaista avustus- ja tukitoiminnan uudistamista. Kaupunginkanslia Kaupunginkanslia kaupungin keskushallinnon osana huolehtii kaupungin ylimpien päättävien elinten valmistelu- ja täytäntöönpanotehtävistä, yleishallinnosta, viestinnästä ja kuntamarkkinoinnista ja henkilöstöhallinnosta. Toimistotiimi lakkautetaan vuoden 2014 alusta lukien, ja muu kuin kaupungintalolla työskentelevä toimistohenkilöstö siirtyy ao. hallintokunnan alaiseksi. Yksi viranhaltija jää eläkkeelle vuonna 2014, eikä tilalle palkata uutta viranhaltijaa. Henkilöstöhallinto Työsuojelun ja työterveyshuollon toiminnan painopistealueet on määritelty voimassaolevissa työsuojelun ja työterveyshuollon toimintaohjelmissa. Työsuojelun toimintaohjelma seuraavalle kaudelle tulee uusia vuoden 2014 aikana. Työterveyshuollon toimintaohjelma tarkistetaan vuosittain. Rahatoimisto Rahatoimisto avustaa kaupunginhallitusta vuotuisen talousarvio- ja taloussuunnittelukiertoon liittyvien tehtävien lisäksi myös erikseen sovituissa kehittämistehtävissä. Kaupunki ostaa taloushallintopalvelut yhteistoimintasopimuksessa määritellyssä laajuudessa Lieksan kaupungin liikelaitokselta, Pielisen Karjalan tilitoimistolta. Tilitoimisto siirtyy vuoden 2014 alusta käyttämään PTTK Oy:n maakunnallisesti kilpailuttamia talous- ja henkilöstöhallinnon ohjelmia maakunnallisen tietotekniikkastrategian mukaisesti. Tietohallintopalvelut kaupunki ostaa P-K:n Tietotekniikkakeskus Oy:lta palvelusopimuksen mukaisesti.

17 Konsernihallinto Perusterveydenhuolto Terveyskeskuksen kehittämistehtävä: Viikonloppupäivystyksen järjestäminen Pielisen Karjalassa. Valtimon vuodeosaston toimintamalin valmistelu palvelutalon valmistumiseen mennessä. Kaupungin kustannusten hallinnan kannalta keskeistä on terveydenhuollonkuntayhtymäkustannusten rajoittaminen vastaamaan väestörakenteen mukaista kysynnän muutosta. Kaupunki on ottanut käyttöön terveydenhuoltolain edellyttämän hyvinvointikertomusmenettelyn. Nurmes käyttää KASTE-hankkeessa kehitettyä sähköistä hyvinvointikertomusta. Kuntayhtymän ja kaupungin väestöterveyden tavoitteet vuodelle 2014: 1. Päihdehaittojen vähentäminen tavoitteena alkoholin vuosimyynnin väheneminen siten, että alkoholin myynti vähenee 0,4 l /vuosi. Lähtötaso seurannassa on vuosi 2010 (alkoholin myynti Nurmeksessa ja Valtimolla 8,5 l/asukas). 2. Kakkostyypin diabetekseen sairastumisen ilmaantuvuuden hillintä 3. Osallisuuden lisääntyminen terveyttä ja hyvinvointia lisäävissä asioissa ja yli 75- vuotiaiden toimintakyvyn ja kotikuntoisuuden parantaminen 4. Terveyserojen kaventaminen ottaen huomioon lisääntynyt monikulttuurisuus. Väestöterveyden (hyvinvoinnin ) ja palvelujärjestelmän kehittämisen painopisteet vuonna 2014 ovat: Työllisyyden edistäminen Alkoholihaittojen vähentäminen Lasten ja nuorten terveyden ja turvallisuuden edistäminen Työ- ja ikäihmisten terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen yhdistäminen Turvallisuussuunnittelu Hallintokunnat ja kuntayhtymä laativat väestöterveyden toimenpidesuunnitelmat käyttösuunnitelmien yhteydessä ja raportoivat osavuosiraportin yhteydessä toteutumasta. Terveydenhuollon kuntayhtymä raportoi erikoissairaanhoidon sopimuksien toteutumista sekä peruskuntien palveluiden käytöstä peruskunnille vähintään kolmannesvuosiraportoinnin yhteydessä. Ympäristöterveydenhuolto Kaupungin ympäristöterveydenhuollon palvelut on tuottanut 1.3.2013 alkaen Joensuun kaupunki.

Nurmeksen kaupunki ei maksa kunnan korvausta eläinlääkintälain 22 :n mukaisesta hyötyeläimen hoidosta aiheutuneista eläinlääkärin matka- ja toimenpidekustannuksista 1.1.2014 alkaen. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kustannusosuudet: Kehittämistoiminta Pielisen Karjalan kehittämiskeskus Oy:n toiminta-avustus ja hankerahoitusosuus maksetaan puoliksi asiakaskuntien väestön ja puoliksi omistusosuuden suhteessa yhteensä Kaupungin omaan hankerahoitukseen varataan 100.000 euroa. Grow Green Nurmes- hanke päättyy 31.3.2014 Nuorisokeskus Kaupungin rahoitusosuus nuorisokeskustoiminnasta on 152.000 euroa ja PielisAreenan kuntalaiskäytöstä 145.000 euroa. Konserniyhtiöille asetettavat tavoitteet 2014: 18 Tunnusluvut ja mittarit Nurmeksen Lämpö Oy Tp 2011 Tp 2012 Ta 2013 Ta 2014 Taloudellisuus ja hinnoittelu Liikevaihto 3,767 M 4,405 M 4,5 M 4,5 M Käyttökate 25,5 % 22,1 % > 25 % 25 % Nurmeksen Lämpö Oy:n kehittämistehtävänä on valmistautua toimintaympäristön muutokseen. Tunnusluvut ja mittarit Kiinteistö Oy Nurmeksen vuokratalot Tp 2011 Tp 2012 Ta 2013 Ta 2014 Toiminnan laajuutta koskevat tavoitteet Huoneistojen käyttöaste 94,4 94,3 >95 % 95 % Kohteet kiinteän laajakaistan piiriin heti kun tarjontaa heti kun tarjontaa Taloudellisuus ja hinnoittelu Keskimääräinen vuokrataso 6,77 /m2 7,12 /m2 alle Pielisen Karjasen Karja- alle Pielilalan keskiarvon keskiarvon Kaupungin energiatehokkuusohjelma 2008-2016 toteutui toteutui mukana mukana Kiinteistö Oy Nurmeksen vuokratalojen kehittämistehtävänä on tappion pienentäminen niin, että yhtiön osakepääoma säilyy koskemattomana ja selvittää indeksisidonnaisten vuokrien muuttamisen omakustannusvuokriksi.

19 Tunnusluvut ja mittarit Loma-Nurmes Oy Tp 2011 Tp 2012 Ta 2013 Ta 2014 Toiminnan laajuutta koskevat tavoitteet Liikevaihto 844780 908865 900000 950000 Liiketoiminnan muut tuotot 1118634 1239757 1220000 1400000 Nuorisokäytön osuus 74 % 72 % 78 % 80 % Taloudellisuus ja hinnoittelu Tulos -4251-34433 15000 25000 Loma-Nurmeksen kehittämistehtävä on PielisAreenan käytön ja kannattavuuden parantaminen. Työllistäminen Työllistämiseen (oppisopimus, vajaatyökykyisten palkkatuki, velvoitetyöllistäminen) on varattu kymmenen henkilön määrärahoja vastaava määräraha. Ruokahuolto Ruokapalvelun tuotanto on keskitetty yhteen tuotantokeittiöön, Kyrölän tuotantokeittiö. Nurmeksen kaupungin ruokapalvelut toimittaa ateriapalvelut sisäisenä toimintana. Asiakkaina ovat päiväkotien-, koulujen-, vanhainkodin-, toimintakeskuksen ja Kuusikummun ateriat sekä ulkoiset asiakkaat terveyskeskuksen kuntayhtymän potilasateriat ja Kyrölässä toimivat palvelukotien asiakkaat ja henkilöstöateriat Suoritteiden toteumavertailu ja kehitysarvio 2010-2014, sisältää kaikki valmistetut ateriat tot 2010 ateriat/ateriasuoritteeksi muunnettuna 545840/ 398381 tot 2011 ateriat/ateria suoritteeksi muunnettuna 551200/ 399854 arvio 2012 ateriat/ateria suoritteiksi muunnettuna 566111/ 405567 arvio 2013 ateriat arvio 2014 ateriat 551000 552000 Ateriamäärät pysynevät ennallaan. Maaseutuhallinto Nurmes tuottaa Lieksan, Nurmeksen ja Valtimon maaseutuhallintopalvelut. Kaupunginhallituksen määrärahat: 140-3 Kaupunginhallitus TA 2013 LTK 2014 KJ 2014 SV 2015 SV 2016 SV 2017 Toimintatuotot 2 595 255 1 969 224 1 969 224 1 943 468 1 971 622 1 975 079 Toimintakulut -22 598 773-22 814 321-22 672 589-22 916 784-23 162 854-23 281 845 Toimintakate -20 003 518-20 845 097-20 703 365-20 973 316-21 191 232-21 306 766 Poistot -103 465-8 118-8 118-7 520-7 044-6 662