VIROLAHDEN KUNTA Virjki-Vaalimaa sayleiskaavan muuts ja laajennus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 707-P24767
I (I) Reinikainen Kuisma Sisällysluettel 1 Mikä n sallistumis- ja?... 1 2 Suunnittelualue... 1 3 Suunnittelutehtävän määrittely ja tavitteet... 2 4 Suunnittelun lähtökhdat... 3 4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet... 3 4.2 Maakuntakaava... 5 4.3 Yleiskaava... 10 4.4 Asemakaava... 12 4.5 Rakennusjärjestys... 12 4.6 Vireillä levat muut suunnitelmat ja hankkeet... 13 4.7 Maanmistus ja hallinta... 13 5 Laadittavat vaihtehdt... 13 6 Laadittavat selvitykset... 14 7 Arviitavat vaikutukset... 14 8 Osalliset... 15 9 Osallistumisen järjestäminen ja tiedttaminen... 15 10 Kaavituksen aikataulu... 16 11 Yhteystiedt... 17
1 (17) Virjki-Vaalimaa sayleiskaavan muuts ja laajennus 1 Mikä n sallistumis- ja? 2 Suunnittelualue Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavitustyöhön sisällyttää kaavan laajuuteen ja sisältöön nähden tarpeellinen suunnitelma sallistumis- ja vurvaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arviinnista. Osallisilla n mahdllisuus esittää alueelliselle ympäristökeskukselle neuvttelun käynnistämistä sallistumis- ja n (OAS) riittävyydestä. Esitys n tehtävä ennen kuin kaavaehdtus n asetettu julkisesti nähtäville. Virlahden kunnassa sijaitsevalle Vaalimaan alueelle laaditaan sayleiskaavan muuts ja laajennus. Vaalimaan alue sijaitsee nin 7 km itään Virlahden kuntakeskuksesta ja nin 60 km etelään Lappeenrannan kaupungista. Suunnittelualueen kk n 225 ha. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti suhteessa Virlahden kuntakeskukseen. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti merkitty punaisella ( Maanmittauslaits 2014).
2 (17) 3 Suunnittelutehtävän määrittely ja tavitteet Suunnittelutyön tarkituksena n laatia Vaalimaan maankäyttöä hjaava ikeusvaikutteinen sayleiskaavan muuts ja laajennus. Virjki-Vaalimaa sayleiskaava n hyväksytty Virlahden kunnassa 13.12.1999 ja vahvistettu Ympäristökeskuksessa 12.4.2001. Aiemmat kaavamuutkset n hyväksytty Virlahden kunnassa 21.4.2008 (1. vaihe: Rekkaparkki) ja 20.6.2011 (2. vaihe: Vaalimaa- Vaahterikk). Osayleiskaavan tarkistaminen n tutu esille Virlahden kunnan kaavituskatsauksessa (5.2.2014). Virlahden kunta n valinnut kaavanlaatijaksi FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n. Kaava-alue n pääsin aiemmin yleiskaavitettua ja sin myös asemakaavitettua aluetta. Laajennusalue n nykyisen Lappeenrannantien itäpulella leva alue likimain Härkinsun reunaan rajautuen. Lännessä alue rajautuu tulevaan E 18 mttritiehen ja uuteen Lappeenrannantiehen. Nykyinen sayleiskaava n tehty ennen kaikkea E18 mttritien ehdilla. Osayleiskaavassa ei aiemmassa vaiheessa pystytty humiimaan kaupan suuryksikköja keskittymätarvetta. Ministeriössä vahvistettavana levassa Kymenlaaksn vaihemaakuntakaavassa Kauppa ja meri n sitettu Vaalimaalle 100.000 kerrsneliötä vähittäiskaupan suuryksikköä. Kaavan tavitteena n vastata Vaalimaan raja-alueen maankäytön kysyntään ja luda alueelle vetvimainen kaupan ja palvelujen keskittymä jhn sijittuu myös muita rajapalveluita. Lisäksi sayleiskaavalla sidtaan alueen katuverkk tulevaa asemakaavitusta varten. Osa alueista jätetään tässä vaiheessa reservialueeksi tai merkitään työpaikka-alueeksi. Kunnan tavitteena n saada Vaalimaan kehityksen myötä kunnan väestötappi pysähtymään ja väestömäärä lisääntymään. Osayleiskaava laaditaan MRL 42 :n mukaisesti yksityiskhtaisena aluevarauskaavana.
3 (17) Kuva 2. Suunnittelualueen rajaus. 4 Suunnittelun lähtökhdat 4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavitteiden tarkituksena n edistää hyvän elinympäristön ja kestävän kehityksen tteutumista alueiden käyttöä kskevassa päätöksentessa. MRL:n 24 velvittaa: Maakunnan suunnittelussa ja muussa alueiden käytön suunnittelussa n hulehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavitteiden humin ttamisesta siten, että edistetään niiden tteuttamista. Tavitteet vat lunteeltaan yleisiä ja ne n ryhmitelty kuuteen asiakknaisuuteen (Valtineuvst 30.11.2000, päivitetty 1.3.2009), jista neljä kskee tätä yleiskaavaaluetta:
4 (17) 1) Timiva aluerakenne: Yleistavitteet Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainista kehittämistä sekä elinkeinelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdllisimman hyvin lemassa levia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja lunnn vimavarjen kestävää hyödyntämistä. Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden miin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Erityistavitteet: Alueidenkäytön suunnittelussa n tettava humin maanpulustuksen ja rajavalvnnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma ja harjitusalueille, varikktiminnalle sekä muille maanpulustuksen ja rajavalvnnan timintamahdllisuuksille. Samalla n humiitava muun yhdyskuntarakenteen, elinympäristön laadun ja ympäristöarvjen asettamat vaatimukset. 2) Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Yleistavitteet Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinelämän timintaedellytyksiä sittamalla elinkeintiminnalle riittävästi sijittumismahdllisuuksia lemassa levaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöliikennettä aiheuttavat elinkeinelämän timinnt suunnataan lemassa levan yhdyskuntarakenteen sisään tai muutin hyvien jukkliikenneyhteyksien äärelle. Erityistavitteet: Maakuntakaavituksessa ja yleiskaavituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja esittää eheyttämiseen tarvittavat timenpiteet. Alueidenkäytön suunnittelulla n hulehdittava, että asunt ja työpaikkarakentamiseen n tarjlla riittävästi tnttimaata. Alueidenkäytön suunnittelussa uusia humattavia asuin, työpaikka tai palvelutimintjen alueita ei tule sijittaa irralleen lemassa levasta yhdyskuntarakenteesta. Vähittäiskaupan suuryksiköt sijitetaan tukemaan yhdyskuntarakennetta. Näistä tavitteista vidaan piketa, js tarve ja vaikutusselvityksiin perustuen pystytään sittamaan, että alueen käyttööntt n kestävän kehityksen mukaista. Alueidenkäytössä n varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkstja varten sekä edistettävä verkstjen jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua Yleis- ja asemakaavituksessa n varauduttava lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja taajamatulviin. Alueidenkäytön suunnittelussa n tettava humin alueen maa- ja kalliperän sveltuvuus suunniteltuun käyttöön. Pilaantuneen maa-alueen puhdistustarve n selvitettävä ennen ryhtymistä kaavan tteuttamistimiin.
5 (17) 3) Kulttuuri- ja lunnnperintö, virkistyskäyttö ja lunnnvarat Erityistavitteet: Alueidenkäytössä n varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja lunnnperinnön arvt säilyvät. Viranmaisten laatimat valtakunnalliset inventinnit tetaan humin alueidenkäytön suunnittelun lähtökhtina. Maakuntakaavituksessa n sitettava valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ja maisemat. Näillä alueilla alueidenkäytön n svelluttava niiden histrialliseen kehitykseen. Alueidenkäytön suunnittelussa n tettava humin eklgisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset lunnnalueet. Alueidenkäyttöä n hjattava siten, ettei näitä aluekknaisuuksia tarpeettmasti pirstta. Alueidenkäytön suunnittelussa matkailualueita tulee eheyttää ja sittaa matkailun kehittämiselle riittävät alueet. 4) Timivat yhteysverkstt ja energiahult Erityistavitteet: Alueidenkäytössä n turvattava lemassa levien valtakunnallisesti merkittävien ratjen, maanteiden ja vesiväylien jatkuvuus ja kehittämismahdllisuudet sekä valtakunnallisesti merkittävien satamien ja lentasemien sekä rajanylityspaikkjen kehittämismahdllisuudet. 4.2 Maakuntakaava Alueidenkäytön suunnittelussa n säilytettävä mahdllisuudet tteuttaa mttriväylä välillä Helsinki Vaalimaa Vaihemaakuntakaava Taajamat ja niiden ympäristö : Alueella n vimassa Kymenlaaksn vaihemaakuntakaava Taajamat ja niiden ympäristö (vahvistettu 25.2.2008 ja 18.1.2010). ja siinä suunnittelualueelle n sitettu seuraavat merkinnät: KULTTUURIYMPÄRISTÖN TAI MAISEMAN VAALIMISEN KANNALTA TÄRKEÄ ALUE: Merkinnällä sitetaan kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta merkittävät alueet. Alueilla, jille n aluevarausmerkinnällä sitettu käyttötarkitus, ensisijaisen maankäyttömudn määrittelee aluevarausmerkintä. Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskhtaisemmassa suunnittelussa n tettava humin kulttuuriympäristön minaispiirteiden vaaliminen ja turvattava merkittävien maisema- ja kulttuuriarvjen säilyminen. Yksityiskhtaisemmassa suunnittelussa n svitettava yhteen maankäytön ja maisema- ja kulttuuriarvjen vaatimukset. MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE (M): Merkinnällä sitetaan maa- ja metsätaluskäyttöön tarkitettuja alueita, jita vidaan käyttää alueen pääasiallista käyttötarkitusta santtavasti haittaamatta ja lunnetta muuttamatta myös muihin tarkituksiin, kuten haja-asutuslunteiseen asutukseen sekä jkamiehen ikeuden rajissa ulkiluun ja retkeilyyn. Suunnittelumääräys: Alueelle vidaan yksityiskhtaisemmassa suunnittelussa sittaa pääkäyttötarkitusta palvelevien rakennusten lisäksi lemassa levaa kylärakennetta
6 (17) täydentävää rakentamista sekä haja-asutuslunteista rakentamista j käytössä levilla rakennusalueilla. Alueen käyttöä suunniteltaessa n hulehdittava siitä, että maa- ja metsätaluden timenpiteet eivät yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa aiheuta aluevaraukseen rajautuvalla tai alueen läheisyydessä sijaitsevalla Natura 2000- verkstn kuuluvalla tai valtineuvstn verkstn ehdttamalla alueella sellaisia haitallisia vaikutuksia tai häiriöitä, jtka merkittävästi heikentävät alueen niitä lunnnarvja, jiden sujelemiseksi alue n sisällytetty tai n tarkitus sisällyttää Natura 2000-verkstn. Lisäksi alueelle n sitettu seututeitä ja pääkaasulinja. Seuraavat vaihemaakuntakaavassa Taajamat ja niiden ympäristö alueelle sitetut merkinnät n krvattu vaihemaakuntakaavassa Maaseutu ja lunt : Ohjeellinen mttri- tai mttriliikennetie (krvattu merkinnällä mttritai mttriliikennetie ) Seuraavat vaihemaakuntakaavassa Taajamat ja niiden ympäristö alueelle sitetut merkinnät n muutettu ja rajattu uusiksi vaihemaakuntakaavassa Kauppa- ja merialue : Työpaikka-alue (TP) Rajapalvelujen kehittämisen khdealue (rk) Vaihemaakuntakaava Maaseutu ja lunt : Vaihemaakuntakaava Maaseutu ja lunt n vahvistettu 11.6.2012 ja siinä suunnittelualueelle n sitettu seuraavat merkinnät: MOOTTORITIE- TAI MOOTTORILIIKENNETIE: Merkinnällä sitetaan mttri- ja mttriliikennetiet. Alueelle n vimassa MRL 33 mukainen rakentamisrajitus. Suunnittelumääräys: Maankäytön suunnittelulla ei saa estää varauksen myöhempää suunnittelua ja tteuttamista. Yksityiskhtaisessa maankäytön suunnittelussa tulee varautua siihen, että väylälle pääsy tapahtuu järjestettyjen liittymien kautta.
7 (17) Kuva 3. Ote Kymenlaaksn vaihemaakuntakaavjen Taajamat ja niiden ympäristö ja Maaseutu ja lunt yhdistelmästä. (Kymenlaaksn liitt) Energiavaihemaakuntakaava: Kymenlaaksn maakunnalle n myös laadittu vaihemaakuntakaava jka kuvaa energiahulln kknaisuutta. Energiakaava n hyväksytty maakuntavaltuustssa 11.6.2012. Ympäristöministeriö n vahvistanut kaavan 10.4.2014. Vaihemaakuntakaavassa suunnittelualueelle ei le sitettu merkintöjä. Suunnittelualueen phjispulelle nin 3-4 km etäisyydelle n sitettu tuuliviman tutantalue. Kk maakuntakaava-aluetta kskee seuraava määräys: Alueiden yksityiskhtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää edellytyksiä uusiutuvaan energiaan perustuvien järjestelmien käyttöön. Vaihemaakuntakaava Kauppa ja merialue : Maakuntahallitus n 14.5.2012 päättänyt laatia vaihemaakuntakaavan aiheesta Kauppa ja merialue. Maakuntakaavassa käsitellään ensisijaisesti Kymenlaaksn kauppaan sekä meri- ja rannikkaluesuunniteluun liittyviä aihealueita. Kymenlaaksn maakuntavaltuust n hyväksynyt Kauppa ja merialuekaavan 16.12.2013 ja kaava n vahvistettu ympäristöministeriössä 26.11.2014.
8 (17) Maakuntakaavassa kaava-alue n sitettu vähittäiskaupan kehittämisen khdealueena. Vaalimaan rajakaupan kehittämisen khdealue palvelee venäläisiä matkailijita, jtka vat Kaakkis-Sumessa erityinen kysyntätekijä. Vaalimaan kknaismititus mahdllistaa alueelle 100 000 k-m2 kaupallisen rakentamisen, jsta j rakentunutta kaupan tilaa n n. 10 000 k-m2. Alueen tteuttaminen n käynnistynyt asemakaavan mukaisesti nykyisen tien eteläpulella ja tteutus jatkuu tien phjispulella nykyistä rakennetta täydentäen. Kaavassa n suunnittelualueelle sitettu seuraavat merkinnät: VÄHITTÄIS- JA RAJAKAUPAN KEHITTÄMISEN KOHDEALUE (kma-r): Merkinnällä sitetaan seudullisesti merkittävää vähittäiskaupan khdealuetta, jlla n raja-kaupan minaispiirteitä. Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskhtaisessa suunnittelussa tulee varmistaa rajan timinnan kannalta leellisen viranmaistiminnan, liikenteen ja muiden alueen palveluiden yhteensvittaminen. Alueelle saa sijittaa maankäyttö- ja rakennuslain 71 a :ssä tarkitettuja seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä, jiden yhteenlaskettu kerrsala saa lla enintään 100 000 k-m2. RAJAPALVELUJEN JA KAUPAN KEHITTÄMISEN KOHDEALUE (rk): Merkinnällä sitetaan alueet jihin khdistuu vähintään maakunnallisia valtakunnan rajan timintjen kehittämistarpeita. Suunnittelumääräys: Alueelle palveluja sijitettaessa tulee palvelutarjnnassa, mitituksessa ja tarkemmassa sijituksessa varmistaa seudun palvelurakenteen tasapaininen kehittäminen ja varmistaa, etteivät tehtävät timenpiteet heikennä palvelujen saavutettavuutta seudun muissa sissa. Alueen yksityiskhtaisemmassa suunnittelussa n humiitava raja-alueen timintjen kehittämistarpeet ja svitettava ne Sumen humattavimman maaraja-aseman ympäristön laatuvaatimuksiin. TYÖPAIKKA-ALUE (TP): Merkinnällä sitetaan vähintään seudullisesti merkittävät mnipuliset työpaikka-alueet. Alueelle saadaan sijittaa ympäristöhäiriötä aiheuttamatnta tellisuutta ja varastintia, timist- ja palvelutyöpaikkja. Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskhtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää humita tasapainisen, levaan rakenteeseen speutuvan ja viihtyisän työympäristön tteuttamiseen. YLIMAAKUNNALLINEN PYÖRÄILYREITTI: Merkinnällä sitetaan ylimaakunnalliset merkittävät ulkilureitit Suunnittelumääräys: Yksityiskhtaisemmassa suunnittelussa n turvattava ulkilureittien tteuttamisedellytykset maakunnallisesti ja seudullisesti timivana reitistönä. Yksityiskhtaisessa reittisuunnittelussa n pyrittävä hyödyntämään lemassa levan tiestön ja plustn käyttömahdllisuuksia. Alueen käyttöä suunniteltaessa n hulehdittava siitä, että virkistystiminta yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa aiheuta aluevaraukseen rajautuvalla tai alueen läheisyydessä sijaitsevalla Natura 2000- verkstn kuuluvalla tai valtineuvstn verkstn ehdttamalla alueella sellaisia haitallisia vaikutuksia tai häiriöitä, jtka merkittävästi heikentävät alueen niitä lunnnarvja, jiden sujelemiseksi alue n sisällytetty tai n tarkitus sisällyttää Natura 2000-verkstn.
9 (17) Vaihemaakuntakaavassa n annettu seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksiköiden alarajat. Alarajat vat Virlahden kunnan alueella seuraavat, ellei selvitysten perusteella tisin siteta: Päivittäistavarakauppa: 2 000 k-m 2 Erikiskauppa: 2 000 k-m 2 Tilaa vaativa kauppa: 2 000 k-m 2 Kuva 4. Ote Kymenlaaksn vaihemaakuntakaavasta Kauppa ja merialue (Kymenlaaksn liitt)
10 (17) 4.3 Yleiskaava Kaava-alueella n vimassa Virjki-Vaalimaa sayleiskaava, jka n hyväksytty Virlahden kunnassa 13.12.1999 ja vahvistettu Ympäristökeskuksessa 12.4.2001. Osayleiskaavaa n muutettu ja laajennettu seuraavasti: 1. vaihe: Rekkaparkki, hyväksytty Virlahden kunnassa 21.4.2008 2. vaihe: Vaalimaa-Vaahterikk, hyväksytty Virlahden kunnassa 20.6.2011 (MRL:n 201 2 mm mukaan tullut vimaan valituksia lukuun ttamatta) Virjki-Vaalimaa sayleiskaavassa n suunnittelualueella seuraavat merkinnät: PALVELURAKENNUSTEN ALUE (PK): Alueella tapahtuva merkittävä rakentaminen edellyttää asemakaavan laatimista alueelle. TOIMITILARAKENNUSTEN ALUE (KTY) TYÖPAIKKA-ALUE (TP): Alueella tapahtuva merkittävä rakentaminen edellyttää asemakaavan laatimista alueelle. TEOLLISUUS- JA VARASTOALUE (T): Alueella tapahtuva merkittävä lisärakentaminen edellyttää asemakaavan laatimista alueelle. MATKAILUPALVELUJEN ALUE (RM) YLEISEN TIEN ALUE (LT) YHDYSKUNTATEKNISEN HUOLLON ALUE (ET) SUOJAVIHERALUE (EV) MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE (M): Alue n varattu pääasiassa maa- ja metsätaluskäyttöön, jlle saa rakentaa maa- ja metsätalutta palvelevia rakennuksia. Kyläaluerajaukseen sijittuvalla M-alueella saa lisäksi rakentaa asumista ja ympäristöhäiriötä aiheuttamatnta pienyritystimintaa palvelevia rakennuksia. Asunttarkitukseen käytettävän rakennuspaikan n ltava sijainniltaan, maastlsuhteiltaan ja maaperältään asumistarkituksiin svelias ja pinta-alaltaan vähintään 1 ha:n suuruinen. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden asuinrakennuksen, jnka kerrsluku n enintään taksi ja asuinkäytössä leva kerrsala enintään 300 kem2. Asuinrakennuksen lisäksi saa rakennuspaikalle rakentaa tarpeellisia talusrakennuksia. Millin rakentamisella ei vaikeuteta vastaista kaavitusta, rakennusvalvntaviranmainen vi erityisestä syystä, hankittuaan kaavituksesta vastaavan viranmaisen lausunnn, sallia rakentamisen, enintään 300 kem2:n suuruisen asuinrakennuksen. asuintarkitukseen käytettävän rakennuspaikan n ltava sijainniltaan, maast-lsuhteiltaan ja maaperältään asumistarkituksiin svelias ja pinta-alaltaan vähintään 5 ha:n suuruinen. Asuinrakennuksen lisäksi saa rakennuspaikalle rakentaa tarpeellisia talusrakennuksia. Haja-asutuslunteisella asutuksella ei saa vaikeuttaa alueen pääasiallista käyttötarkitusta; maa- ja metsätalusalue, jlla n ulkilu- ja virkistyskäyttöä. ALUE, JOLLA YMPÄRISTÖ SÄILYTETÄÄN (/s) MELUALUE: Liikenteen melua alueella saa ylittää 55 db:n rajan. Alueelle rakennettavat asunnt leskelupihineen n sujattava melulta pihjen suuntauksella ja rakenteellista melusujausta käyttäen.
11 (17) Lisäksi kaava-alueella n merkinnät seuraaville: Valtatie, Seututie/Pääkatu, Yhdystie/Kkjakatu, Liittymä, Eritasliittymä, Eritasristeys ilman liittymää, Kevyen liikenteen reitti, Suuri rantatie; musetie, Krsu, Taisteluhaudat; rajaukset. Kuva 5. Ote Virjki-Vaalimaa sayleiskaavasta Kaava-alueelle n laadittu masterplania mukaillen yleiskaavamuuts ns. pstimerkkiyleiskaavana. Tämä utlet -keskittymän yleiskaavan muuts kskee vain yhtä Virjki-Vaalimaa kaava-alueen sa-aluetta (krttelit 200-203). Kaavamuuts n hyväksytty Virlahden kunnanvaltuustssa 15.12.2014. Kaavamuutksessa n suunnittelualueella seuraavat merkinnät: LIIKENRAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLE SAA SIJOITTAA MAANKÄYTTÖ JA -RAKENNUSLAIN 71d :ssä TARKOITETUN MYYMÄLÄKESKITTYMÄN (KMK) LIIKE- TOIMISTORAKENNUSTEN KORTTELIALUE (K) Lisäksi kaava-alueella n muutksessa merkinnät seuraaville: Yhdystie/Kkjakatu
12 (17) 4.4 Asemakaava Kuva 6. Ote Virjki-Vaalimaa sayleiskaavan muutksesta krtteleissa 200-203. Kaava-alueella n vimassa Ympäristökeskuksen 13.1.1999 vahvistama Vaalimaan asemakaava ja Virlahden kunnan 21.4.2008 hyväksymä Vaalimaan rekkaparkin asemakaava ja asemakaavan muuts. Vaalimaan asemakaavaa n muutettu ja laajennettu seuraavasti: Vaalimaan krttelin 208 muuts, hyväksytty Virlahden kunnassa 21.4.2008 Vaalimaalla asemakaavja muutetaan ja laajennetaan vaiheittain maakuntakaavan kaupan sin etenemisen myötä. Tavitteena n saada kaavat vahvistettua maakuntakaavan vahvistamisen mukaisessa aikataulussa 2014 vuden lppuun mennessä. Vaalimaan utlet-keskittymän asemakaavalunnksen vireilletulsta ilmitetaan ja kaavalunns asetetaan nähtäville kesä-heinäkuussa 2014. Asemakaavan tavitteena n mahdllistaa utlet kknaisuuden rakentaminen Masterplania nudattaen Virjki- Vaalimaa alueelle. Outlet -keskittymän kk tulee lemaan nin 30 000 k-m 2 ja hankealueen suuruus n nin klme hehtaaria. 4.5 Rakennusjärjestys Virlahden kunnan rakennusjärjestys n astunut vimaan vunna 2002.
13 (17) 4.6 Vireillä levat muut suunnitelmat ja hankkeet Vaalimaan masterplan Suunnittelualueelle n laadittu kevään 2014 aikana Vaalimaan masterplan -suunnitelma Rambll Finland Oy:n timesta. Masterplanissa määritellään alueen kehittämisen visi, tavitteet ja maankäytön suunnitelma vuteen 2020. Alueen suunnittelussa humiidaan alueen kaupallisen ja matkailullisen vetviman lisääminen siten, että suunnitelma vahvistaa seudullista kknaisuutta rakentavasti. Työn lpputulksena n laadittu raprtti ja alueen maankäyttölunns. Maankäyttölunns phjautuu hyväksyttyyn ja vahvistettavan levaan vaihemaakuntakaavaan kauppa ja merialue, jssa alue n määritetty rajakaupan suuryksikköalueeksi. Maankäyttöä hjaavat maakuntakaavan lisäksi lemassa levat asemakaavat, maanmistus, alueen tpgrafia sekä nykyiset ja tulevat liikennejärjestelyt ja kunnan maankäyttötavitteet. Alueelle n j suunnitteilla / neuvttelussa mnia hankkeita, jiden alustava sijainti ja mititus n tettu humin maankäyttölunnksessa. Maankäyttölunns kkaa yhteen kunnan ja alueen pääinvestreiden tahttilan liikenneverkksi ja krttelirakenteeksi. Valtatien 7 (E18) parantaminen välillä Kskenkylä-Vaalimaa Valtatie 7 n sa Sumen tärkeintä kansainvälistä E18 -tieyhteyttä ja Eurpan uninin (EU) tärkeäksi pririsimaa Phjlan Klmin liikennejärjestelmää. Valtatie 7 sisältyy yleiseurppalaiseen TEN-verkkn (Trans-Eurpean Netwrks). Eurppatiestä E18 Turusta pääkaupunkiseudun kautta Vaalimaalle n yli pulet rakennettu mttritieksi. Sumen EU-tasn tavitteena n tteuttaa E18 tie mttritieksi Turusta Vaalimaalle vuteen 2015 mennessä. Valtatien 7 välin Hamina Vaalimaa yleissuunnittelu käynnistyi vuden 2007 alussa päävaihtehtjen selvittelyllä ja ympäristövaikutusten arviintimenettelyllä (YVA). Ympäristövaikutusten arviinnissa tarkasteltiin nykyisen tien parantamisvaihtehta sekä neljä mttritievaihtehta ja niiden vaikutuksia. Ympäristövaikutusten arviintiselstus valmistui keväällä 2008. YVA-menettelyn ja vaihtehtjen tarkemman vertailun perusteella Kymenlaaksn liitt valitsi maakuntakaavan tiseen vaiheeseen (maaseutu ja lunt) mttritievaihtehdn 3 eli phjisen linjausvaihtehdn. Valtatien suunnittelua hjannut hankeryhmä Kaakkis-Sumen tiepiirin jhdlla valitsi myös vaihtehdn 3 jatksuunnittelun phjaksi. 4.7 Maanmistus ja hallinta Suunnittelualue n pääsin Virlahden kunnan mistuksessa. Suunnittelualueen phjissat vat pääasiassa yksityisessä mistuksessa. Alueella levan tietliikennemastn alueen mistaa Snera Oyj. 5 Laadittavat vaihtehdt Oikeusvaikutteinen kaava laaditaan rajauskartan mukaiselle alueelle. Osayleiskaavan muutksesta ja laajennuksesta laaditaan vaihtehtisia lunnksia vähintään klme kappaletta. Valittavista vaihtehdista tehdään kaavataludelliset selvitykset, jiden phjalta tilaaja valitsee lpullisen kaavaehdtukseen jhtavan vaihtehdn. Lpullinen sayleiskaava mututuu kaavatyön aikana vaihtehtisten mallien vurvaikutteisen suunnitteluprsessin, selvitysten ja lähtöaineistn kautta.
14 (17) 6 Laadittavat selvitykset Osayleiskaavan laadinnassa käytetään hyväksi alueelle aiempien kaavaprsessien aikana sekä valtatie 7 suunnittelun aikana laadittuja selvityksiä. Osayleiskaavan laadinnan yhteydessä laaditaan seuraavat selvitykset: Lunt- ja maisemaselvitys () Arkelginen inventinti (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Lut Oy) Maakuntakaavan yhteydessä tehdyn kaupallisen selvityksen tarkentaminen yleiskaavataslle () Hulevesiselvitys () Vaalimaan alueen liikennetarkastelut (Rambll Finland Oy) 7 Arviitavat vaikutukset Kaavan vaikutuksia arviidaan maankäyttö- ja rakennuslain yleisten säädösten sekä erityisesti 39 (yleiskaavan sisältövaatimukset) edellyttämällä tavalla. Vaikutusten selvittämisen tarkituksena n j suunnittelun aikana saada tieta suunnitteluratkaisujen merkityksestä ja siten parantaa lpullisen suunnitelman laatua. Maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyt vaikutukset: 1. ympäristövaikutukset, 2. yhdyskuntataludelliset, 3. ssiaaliset, 4. kulttuuriset ja 5. muut vaikutukset. Selvitykset tehdään kk siltä alueelta, jlla kaavalla vidaan arviida levan merkittäviä vaikutuksia. Arviinnin perusteella vidaan arviida suunnitelman tteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: ihmisten elinlihin ja elinympäristöön; maa- ja kalliperään, veteen, ilmaan ja ilmastn; kasvi- ja eläinlajeihin, lunnn mnimutisuuteen ja lunnnvarihin; alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiataluteen sekä liikenteeseen; kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Vaikutusten selvittäminen perustuu alueelta tehtyihin selvityksiin, lemassa levaan perustietn, maastkäynteihin, sallisilta ja viranmaisilta saataviin lähtötietihin ja palautteeseen, sekä laadittavien suunnitelmien ympäristöä muuttavien minaisuuksien analysintiin.
15 (17) 8 Osalliset Osallisia vat: Kaikki ne jiden asumiseen, työntekn tai muihin lihin kaava vaikuttaa: kuntalaiset, kaava-alueen ja siihen rajittuvan alueen maanmistajat kaava-alueen ja kaavan vaikutusalueen asukkaat kaava-alueen ja kaavan vaikutusalueen yritysten, laitsten työntekijät ja palvelujen käyttäjät kaava-alueen ja kaavan vaikutusalueen elinkeinnharjittajat, maanviljelijät ja metsästäjät kaava-alueella timivat tai sitä käyttävät yhteisöt ja yhdistykset. Viranmaiset: Kunnan hallintkunnat Kymenlaaksn liitt Kaakkis-Sumen ELY-keskus Musevirast Kymenlaaksn maakuntamuse Kymenlaaksn pelastuslaits Rajavartilaits Itäinen tullipiiri Pulustusvimat 9 Osallistumisen järjestäminen ja tiedttaminen Kaavituksesta tiedtetaan kaupungin kunnan ktisivuilla www.virlahti.fi ja Kaaknkulma -lehdessä. Virlahden kunnan kaavituskatsauksessa 2014 n ilmitettu sayleiskaavamuutksesta Vaalimaan alueella., kaavalunns ja -ehdtus asetetaan julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi Virlahden kunnantallla (Opintie 4, 49900 Virlahti) sekä kunnan ktisivuilla. Kunnan asukkailla ja sallisilla n mahdllisuus esittää mielipiteensä kaavasta kaavan nähtävilläln ajan. Tarvittavilta viranmaisilta pyydetään lausunnt.
16 (17) 10 Kaavituksen aikataulu Kaavituksen vireilletul (06-08/2014) Järjestetään ensimmäinen viranmaisneuvttelu (MRL 26 ) Kaavalunns (06/2014-01/2015) Kaavalunnsten valmistuttua kaava-asiakirjat sekä sallistumis- ja asetetaan nähtäville Virlahden kunnantallla ja kunnan ktisivuilla. Nähtäville asettamisesta kuulutetaan lehdessä Kaaknkulma sekä kaupungin ktisivuilla. Osalliset vivat nähtävillä ln aikana jättää kaavalunnksesta ja sallistumis- ja sta kirjallisen mielipiteensä kaavituslautakunnalle. Viranmaisilta pyydetään lausunnt. Annettuihin mielipiteisiin ja lausuntihin laaditaan vastineet. Kaavaehdtus (2/2015-4/2015) Järjestetään tinen viranmaisneuvttelu. Saatujen mielipiteiden ja lausuntjen phjalta laaditaan kaavaehdtus jka asetetaan nähtäville Virlahden kunnantallla ja kunnan ktisivuilla. Nähtäville asettamisesta kuulutetaan lehdessä Kaaknkulma sekä kaupungin ktisivuilla. Osalliset vivat nähtävillä ln aikana jättää kaavaehdtuksesta kirjallisen muistutuksen kaupunginhallitukselle. Viranmaisilta pyydetään lausunnt. Annettuihin mielipiteisiin ja lausuntihin laaditaan vastineet. Niille, jtka vat ilmittaneet sitteensa, ilmitetaan kunnan perusteltu kannantt muistutukseen. Kaavan hyväksyminen (05-06/2015) Virlahden kunnanhallitus esittää kaavan hyväksymistä kunnanvaltuustlle. Kaavan hyväksymisestä kuulutetaan lehdessä Kaaknkulma sekä kaupungin ktisivuilla. Muutsta kaavan hyväksymispäätökseen vidaan hakea valittamalla Itä-Sumen hallint-ikeuteen. Hallint-ikeuden ratkaisusta n mahdllista valittaa krkeimpaan hallint-ikeuteen.
17 (17) 11 Yhteystiedt Osm Havuah Virlahden kunta Kunnanjhtaja Puh. 050 389 2100 sm.havuah@virlahti.fi Markku Uski Virlahden kunta Tekninen jhtaja Puh. 050 389 2150 markku.uski@virlahti.fi Virnlahden kunta / Tekninen sast PL 14 49901 Virlahti Käyntis. Opintie 2 B, 49900 Virlahti Kuisma Reinikainen Prjektipäällikkö Puh. 050 390 5680 kuisma.reinikainen@fcg.fi