Kaupunkikehitys ja lupa- ja valvonta-asiat

Talousarvion käyttösuunnitelma sekä toimintasuunnitelma 2016 Kaupunkikehitys ja lupa- ja valvonta-asiat Kaupunkikehityslautakunta 15.12.2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 8.12.2015

Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 Organisaatio... 3 2 Kaupunkikehityksen toimintaprosessit... 4 Tulosyksikköjen rooli toimintaprosessissa... 4 3 Kaupunkikehityksen tavoitteet vuoden 2016 talousarviossa... 6 Talousarvion sitovat tavoitteet... 6 3.1. Riittävä määrä tontteja... 6 3.2. Energiatehokas yhdyskuntarakenne... 7 3.3. Kaupunginvaltuuston päätös talouden tervehdyttämiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi... 8 3.4. Muut tavoitteet... 8 4 Kaupunkikehityksen tulosyksiköt ja vuoden 2016 toiminta... 10 4.1. Elinkeinoasiat... 10 4.2. Maapolitiikka... 11 4.3. Kaupunkisuunnittelu... 15 4.4. Kuntatekniikka... 17 4.5. Rakennusvalvonta... 19 4.6. Ympäristönsuojelu... 20 5 Talousarvion käyttösuunnitelma 2016... 22 6 Liitteet... 24 Liite 1 kaavahankkeet 2016... 24 Liite 2 Porvoon kaupunki, yleiskaavoitus 2016... 24 Liite 3 Porvoon kaupunki, asemakaavoituskohteet 2016... 24 Liite 4 kuntatekniikan investoinnit 2016... 24

Organisaatio 1 Johdanto Kaupunkikehitys sekä lupa- ja valvonta-asiat ovat hallinnollisesti osa kaupungin konsernihallintoa. Kaupunkikehityksen tehtäväalue koostuu tulosyksiköistä elinkeinoasiat, maapolitiikka, kaupunkisuunnittelu sekä kuntatekniikka. Tehtäväalue Tehtäväalueen päällikkö Tulosyksikkö Tulosyksikön päällikkö Konsernijohto Kaupunginjohtaja Hallintopalvelukeskus Hallintopalvelukeskuksen johtaja Kaupunkikehitys Apulaiskaupunginjohtaja Elinkeinoasiat Apulaiskaupunginjohtaja Maapolitiikka Kaupunkisuunnittelu Kuntatekniikka Kiinteistöpäällikkö Lupa- ja valvonta-asioiden tehtäväalue koostuu tulosyksiköistä rakennusvalvonta sekä ympäristönsuojelu. Kaupunkisuunnittelupäällikkö Kuntatekniikkapäällikkö Lupa- ja valvonta-asiat Apulaiskaupunginjohtaja Rakennusvalvonta Ympäristönsuojelu Rakennusvalvontapäällikkö Ympäristönsuojelupäällikkö 3

2 Kaupunkikehityksen toimintaprosessit Tulosyksikköjen rooli toimintaprosessissa Kaupunkiympäristöä rakennetaan monien kaupungin toimijoiden yhteistyöllä. Kaupunkikehityksen tulosyksiköiden keskeiset työprosessit ja niiden nivoutuminen toisiinsa on kuvattu alla. Katujen, puistojen ja muiden yleisten alueiden ylläpito Maaomaisuuden hallinta Kartta ja rekisterit Maanhankinta Yleiskaava Asemakaava Viranomaisvalvonta Maankäyttösopimus Rakennusluvat, ympäristöluvat, maa-aines ym. luvat Tonttien markkinointi ja luovutus Asuntopolitiikka Elinkeinopolitiikka Ympäristöpolitiikka Kiinteistönmuodostus Katujen, puistojen ja muiden yleisten alueiden rakentaminen Verkostojen suunnittelu (joukkoliikenne, johdot) Katujen, puistojen ja muiden yleisten alueiden suunnittelu Maapolitiikka Kaupunkisuunnittelu Kuntatekniikka Lupa- ja valvonta-asiat 4

Prosessimallinnus Toiminnan jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti kehitetään ydin- ja avainprosesseja vuonna 2015 tehtyjen mallinnusten pohjalta. Maankäytön toteuttamissuunnitelma Maankäytön toteuttamissuunnitelmassa ajoitetaan tavoitteellista uudisrakentamista varten tarvittava maanhankinta, kaavoitus, kunnallistekniikan suunnittelu ja rakentaminen sekä tonttien luovutus. Suunnitelmassa arvioidaan tonttituotantoprosessin eri vaiheessa syntyviä kustannuksia sekä saatavia tontinmyynti- ja vuokratuloja. Suunnitelman avulla pyritään turvaamaan resurssien oikeellisuus ja rahoituksen aikataulutus. Suunnitelma on apuna arvioitaessa asetettujen tavoitteiden taloudellisia toteutumisedellytyksiä. Maankäytön toteuttamissuunnitelma toimii kaupunkikehityksen tehtäväalueen toiminnan ja talouden suunnittelun työvälineenä. Suunnitelma tarkistetaan vuosittain. Laadinnan perusteena on asuntopoliittisissa linjauksissa em. kaudelle määritelty tavoitteellisen asuntotuotannon määrä ja laatu ja sijainti. Maan hankinnan ja tonttituotannon tulee vastata näihin tavoitteisiin. 5

3 Kaupunkikehityksen tavoitteet vuoden 2016 talousarviossa Talousarvion sitovat tavoitteet 3.1. Riittävä määrä tontteja Sitova tavoite 1. Mittari: Kaupungin omistamilla kaava-alueilla markkinoidaan vuosittain uudisrakentamisen ohjaamiseksi riittävä määrä tontteja. Vuosittainen omakotitonttien markkinointi, 100 kpl. Asemakaavoituksen eteneminen on ajoitettu niin, että tonttireservi on riittävän suuri tontinluovutusta varten. Asemakaavoituksella tuotetaan niin sijainniltaan kuin rakentamisen määrän sekä tonttikoon suhteen vaihtelevia, hyviä omakotitalotontteja. Kuntatekniikalle ja Porvoon vedelle tulee varata riittävästi aikaa asemakaavojen hyväksymisen ja tontinluovutusten väliin, jotta talousarvion laadintavaiheessa on käytettävissä riittävän tarkat rakennussuunnitelmat ja kustannusarviot talousarviomäärärahojen varaamista varten. Katujen ja kunnallisteknisten verkostojen rakennusaikatauluissa tulee olla riittävästi väljyyttä, jotta eri vuodenaikojen hyväksikäyttö rakennuskustannusten optimoimiseksi voidaan toteuttaa. Maankäytön toteuttamissuunnitelma seuraavalle viidelle vuodelle sisältää sekä kaavoitettavat kohteet, niiden toteuttamiseen tarvittavat suunnitelmat, muut toimenpiteet ja resurssit, sekä tontin luovutuksen ja rakentamisen aikataulut. Varaudumme toimintatapoja tehostamalla ja tehtyjä tulosyksikköjen välisiä prosessimallinnuksia hyödyntämällä tulevien vuosien tavoitteelliseen markkinoitavien tonttien määrään. Varaudumme sen myötä tarvittavaan pohjakarttojen laadintaan ja ajantasaistamiseen, sekä huolehditaan riittävistä resursseista tontinmuodostustehtävissä. Tonttitarjonta edellyttää tehokasta kiinteistönmuodostustoimintaa. Tontit luovutetaan rakentajille valmiiksi lohkottuina rakennuskelpoisina kiinteistöinä. Asemakaavoituksen pohjakarttoja laaditaan riittävän ajoissa kaavoitusohjelman edellyttämille uusille alueille pohjakartoitusohjelman mukaisesti, noin 400 hehtaaria vuodessa. Aikaisemmin laadittuja asemakaavoituksen pohjakarttoja pidetään käyttökelpoisina ajantasaistamalla niitä maastomittauksin. Maaperäkairauksia rakennettavuuden selvittämiseksi tehdään asemakaavoitusta, kunnallistekniikan suunnittelua ja tontinluovutusta varten. 6

3.2. Energiatehokas yhdyskuntarakenne Sitova tavoite 2: Energiatehokas yhdyskuntarakenne Mittari: Uusista omakotitaloista kaava-alueille rakennettavien osuus, 70 %. Maapoliittiset linjaukset tukevat yhdyskuntarakenteen eheyttämistä. Raakamaanhankinnan lisääminen pohjautuu yleispiirteisiin maankäyttösuunnitelmiin ja tukee täten kaupungin omaa tonttituotantoa myös pidemmällä aikatähtäyksellä. Selvitetään mahdollisuuksia maan hankintaan myös kehitettävistä kyläkeskuksista. Tonttien markkinoinnissa ja myynnissä otetaan huomioon rakentamiseen liittyvät energiatehokkuustavoitteet. Energiatietoutta välitetään omakotitonttien saajille ja muille rakentajille rakennusvalvonnan ennakoivan laadunohjausprojektin yhteydessä. Yhdyskuntarakennetta kehitetään kaupunkitaajamaa tiivistämällä, eheyttämällä sekä ohjaamalla rakentamista kyläkeskuksiin. Asemakaavat laaditaan osayleiskaavojen mukaisesti. Strategian tavoitteiden mukaisesti omakotirakentamista suunnataan nykyistä enemmän kaavaalueille. Tämä edellyttää, että suunnittelutarveratkaisut tehdään tavoitteiden mukaisesti. Uusista omakotitaloista 70 % sijoittuu asemakaava-alueille. Strategian mukaisesti kaavoitusta tehostetaan myös haja-asutusalueilla keskittämällä kaavoitus määriteltyihin kyläkeskuksiin. Laaditun kylärakennetarkastelun pohjalta määrittyy kyläkeskukset ja toimenpiteet. Skaftkärr energiatehokas kaupunginosa - yhteistyöhanke päättyi vuoden 2012 lopussa, ja nyt Skaftkärrin alueen suunnittelutyö jatkuu kaupungin omin voimin. Vuoden 2016 aikana jatketaan asemakaavoitusta Kevätlaakson alueella, jonne on jo valmistunut kaksi asemakaavaa. Energiatehokkuustarkastelu sisältyy Skaftkärrin lisäksi myös muihin asemakaavoihin. Rakennusvalvonta kehittää edelleen toimintatapaansa ennakoivan laadunohjauksen suuntaan energiatehokkaan rakentamisen edistämiseksi. Porvoon kaupungin toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi raportti päivitettiin 2014. Kaupunkikehitys jatkaa raportissa esitettyjen toimenpiteiden toteuttamista. Toimenpiteistä laadittua raporttia päivitetään säännöllisesti. Yhdyskuntarakenteella on suorat ja välilliset vaikutukset päästöihin. (Kuva: Jarek Kurnitski, SITRA, Skaftkärr seminaari 11.3.2010) 7

3.3. Kaupunginvaltuuston päätös talouden tervehdyttämiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi Kaupunginvaltuusto käsitteli elokuussa 2015 nk. rakenneryhmän raporttia talouden tervehdyttämisen ja tuottavuuden parantamisen linjaukset. Valtuuston hyväksymässä raportissa on kaupunkikehityksen osalta seuraavat linjaukset. Linjaukset on otettu huomioon toimintasuunnitelman teossa. 1. Yhdistetään varikot. Rakenteellisesti olisi järkevää yhdistää katupuolen ja viherpuolen varikot Tarmolaan. Yksi varikko mahdollistaa henkilöstön ja koneiden joustavamman käytön. Lisäksi luopuminen Suistohallin varikosta mahdollistaa alueen jalostamista muuhun käyttöön. Toteutuminen: Varikot voidaan yhdistää kun toimitilajohto osoittaa tarkoitukseen sopivat tilat. 2. Hyödynnetään kustannustehokkainta tuotantotapaa. Työkokonaisuudet tehdään kustannuslaskennan pohjalta, joko omana työnä tai teetetään ulkopuolisella. Tämä tarkoittaa sitä, että henkilöstön osaamisprofiilia täytyy laajentaa koulutuksen ja korvaavien rekrytointien kautta. Jatkossa tarvitaan entistä parempaa kustannuslaskenta- ja osto-osaamista. Toteutuminen: Toimintatapa on käytössä tällä hetkellä. Osaamista ja työtapoja kehitetään edelleen. 3. Yhdistetään mittausryhmiä. Sekä maapolitiikka- että kuntatekniikkayksikössä on mittausryhmiä, ja ryhmät toimivat pitkälti erillään toisistaan. Mittausryhmät tulee siirtää samoihin tiloihin, jotta henkilöstöä ja koneita voidaan käyttää joustavammin. Toteutuminen: Töiden organisointia tehostetaan lisäämällä keskinäistä tiedottamista vireillä olevista mittaustöistä mm. yhteisten tilannekarttojen avulla ja yhtenäistämällä yksiköiden maastomittausohjelmistoissa käytettäviä koodistoja niin, että mittaustuloksia voidaan sujuvammin hyödyntää kummassakin yksikössä tehtävissä töissä. 4. Lisätään omakotitonttimarkkinointia ammattirakentajille. Omakotitonttien myynnin vauhdittamiseksi tarjotaan omakotitontteja myös ammattirakentajille. Toteutuminen: Talouden tervehdyttämisen ja tuottavuuden parantamisen linjausten ja kaupunkikehityslautakunnan päätöksen mukaisesti kaikkia aikaisemmin markkinoituja omakotitontteja on markkinoitu ja markkinoidaan myös ammattirakentajille. 5. Edistetään kaavoituksen sujuvuutta. Kaupunkisuunnittelussa priorisoidaan yritystonttien asemakaavoja ja kaavamuutoksia. Kaavoitusprosessia pyritään edelleen nopeuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain rajoissa esimerkiksi niin, että kaavaprosessin luonnos- ja ehdotusvaihe yhdistetään, jolloin säästyy aikaa. Samoin voidaan tehostaa naapureiden kuulemista ja vähentää valitusriskiä. Toteutuminen: Toimintatapa on käytössä tällä hetkellä ja sitä kehitetään edelleen jatkuvasti. 3.4. Muut tavoitteet Elinkeinoelämää tukevat kehittämishankkeet toteutetaan pääsääntöisesti yhdessä kehitysyhtiö Posintra Oy:n kanssa. Vuonna 2014 valmistui kaupungin strategiaan pohjautuva elinkeino- ja kilpailukykyohjelma, jossa on tarkasteltu toimintaympäristöä, identifioitu kaupungin elinkeinokehittämisen 8

kriittiset menestystekijät sekä määritelty asetetuista tavoitteista johdetut toimenpiteet ohjelmakaudelle. Vuonna 2015 käynnistetään ohjelmassa määriteltyjen toimenpiteiden toteutus. Kaupungin maanhankinnassa pyritään erityisesti turvaamaan työpaikkarakentamisen tarpeita. Yritystonttien markkinointia tehostetaan lisäämällä näkyvyyttä. Yrityskiinteistöjen käyttömahdollisuuksien parantamiseen liittyvä sopimuspolitiikka pidetään selkeänä. Rakentamiseen ja rakennusluvan hakuun liittyvät palvelut (kartta- ja rekisteripalvelut, rakennusvalvontamittaukset) tuotetaan tehokkaasti. Tonttien lohkomiset sekä tonttijaon muutokset tehdään lyhyellä toimitusajalla. Lisäksi tarjotaan neuvontaa asemakaava-alueen kiinteistönmuodostusasioissa. Työpaikka-alueiden asemakaavojen muutokset käynnistetään välittömästi tarpeen ilmaannuttua. Kilpilahden alueeseen liittyvän Nybyn alueen asemakaavaa laaditaan erityisesti Cleantech-yrityksiä varten. Keskustan kehittämistä jatketaan yhteistyössä kiinteistönomistajien kanssa ja käynnistetään kehittämistoimenpiteitä keskustakortteleiden elävöittämiseksi ja kaupallisen vetovoiman vahvistamiseksi. Työhön liittyy myös kaupungin omien kiinteistöjen kehittäminen laadittavien asemakaavanmuutosten pohjalta. Työpaikkaomavaraisuus Kaavoituksen avulla kehitetään monipuolisia ja korkeatasoisia yritystoimintaympäristöjä, jotka edesauttavat työpaikkaomavaraisuustavoitteiden toteutumisessa. Kaupungin kasvu- ja kehittymisedellytysten turvaamiseksi jatketaan keskeisten osayleiskaavatöiden laadintaa. Työpaikkaomavaraisuus kuvaa kunnassa sijaitsevien työpaikkojen lukumäärän suhdetta alueella asuvaan työlliseen (15 64 vuotiaat) työvoimaan. Uusin tieto on vuodelta 2013, jolloin Porvoon työpaikkaomavaraisuus oli 92,2 %. Työllinen työvoima oli 22 408 henkilöä ja työpaikkojen lukumäärä 20 668 kpl. Tavoitteena on pitää työpaikkaomavaraisuus vähintään 90 %:n tasolla, mutta kaupunki voi ainoastaan välillisesti vaikuttaa tavoitteen toteutumiseen. Työpaikkojen syntyä edistetään luomalla ja kehittämällä elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä sekä tarjoamalla alkavan ja kehittyvän yrityksen neuvonta- ja asiantuntijapalveluja. 9

4 Kaupunkikehityksen tulosyksiköt ja vuoden 2016 toiminta 4.1. Elinkeinoasiat Porvoon kaupungin elinvoimaisuuden edellytyksenä ovat menestyvät yritykset ja osaava työvoima. Kaupungin tehtävänä on mahdollistaa ja luoda hyvät toimintaedellytykset ja hyvä toimintaympäristö yritystoiminnalle sekä viihtyisiä asuin- ja elinympäristöjä eri elämäntilanteissa olevien ihmisten tarpeisiin. Kaupungin vetovoimaa ja kilpailukykyä parannetaan edelleen Porvoon vahvuuksia kehittämällä ja markkinoimalla kaupunkia yrityksille, investoijille, eri alojen osaajille, matkailijoille ja opiskelijoille. Elinkeinoasioiden tulosyksikkö huolehtii elinkeinoelämän neuvonta- ja kehityshankkeiden tuottamisesta sekä matkailuasioista. Yksikkö vastaa elinkeinopolitiikan toimeenpanosta, verkostojen luomisesta ja ylläpidosta yhteistyökumppaneihin sekä elinkeinopoliittisesta viestinnästä ja markkinoinnista. Elinkeinoasioissa toimitaan tilaaja-tuottaja-periaatteen mukaisesti neuvonta-, kehittämis- ja hankepalvelujen ostajana. Palvelutuotanto on ulkoistettu, palvelujen pääasiallinen tuottaja on kehitysyhtiö Posintra Oy. Kaupunginvaltuusto teki vuonna 2015 periaatepäätöksen yhteistyön jatkamisesta Posintra Oy:n kanssa vuoteen 2020 saakka. Matkailu- ja markkinointiyksikön toimintaan kuuluu Porvoon matkailun kokonaisvaltainen kehittäminen, matkailutuotteiden ja -palvelujen markkinointi ja matkailun informaatiopalvelut sekä sähköisesti että asiakaspalvelussa. Lisäksi matkailu- ja markkinointiyksikkö vastaa Porvoon kaupunkimarkkinoinnista (asuminen, tonttimarkkinointi, rekrytointi, energiatehokas kaupunki). Elinkeinomarkkinointia kehitetään yhdessä kaupunkikehityksen ja kehitysyhtiö Posintran kanssa. Yksikkö suunnittelee ja toteuttaa myös Taidetehtaan markkinointia eri toimijoiden kanssa. Vuoden 2016 toiminta Posintra Oy:n kanssa vuosittain laadittavan palvelusopimuksen kohteena on yrityksille annettavan neuvonta-, yrityskehitys- edunvalvonta- ja hankehallinnointipalvelujen järjestäminen sekä Sähköisen talotekniikan osaamis- ja kehittämiskeskuksen STOK:n hallinnointi ja kehittämishankkeet. Elinkeinomarkkinoinnin ja sijoittumispalvelujen vahvistamisen tarve on nostettu esille kaupungin strategiassa, ja tarkoitusta varten osoitetaan varoja markkinoinnin määrärahavarauksesta. Markkinointiyhteistyötä Posintran kanssa tullaan myös lisäämään alkavalla rahoituskaudella. Toiminnassa painotetaan keskeisten kehittämishankkeiden eteenpäin viemistä ja kehityksen tukemista. Näihin kehittämishankkeisiin kuuluvat Länsiranta ja Taidetehtaan alue, Event Factory Oy:n toiminta, Kuninkaanportin alueen kehittäminen sekä sähköisen talotekniikan osaamis- ja kehittämiskeskuksen (STOK) hankkeet. Matkailu- ja markkinointiyksikkö jatkaa panostuksia kansainvälisen matkailun kasvattamiseen markkinoinnin keinoin. Yksikkö osallistuu Berliinissä järjestettäville ITB-messuille sekä kampanjoi Visit Finlandin kanssa Euroopan että Aasian markkinoille. Matkailun kehittämiseen yksikkö osallistuu aktiivisesti Posintran koordinoimien matkailuhankkeiden STAR Stopover, Archipelago, Relax in Eastern Uusimaa Region ja 30 Miles kautta. Visit 10

Helsingin ja Itäisen Suomenlahden rannikkoalueen kaupunkien ja kuntien kanssa tehdään yhteisiä markkinointitoimenpiteitä. Matkailumarkkinoinnin kehittämisen avuksi toteutetaan kotimaisten ja kansainvälisten matkailijoiden haastattelututkimus kesällä 2016. Kotimaan matkailumarkkinoinnissa nostetaan teemana erityisesti lapsiperheille suunnattuja kohteita. Teema on valikoitunut matkailumarkkinointiin 2016 juhlittavan Alva Forsius 150 juhlavuoden myötä. Lisäksi panostetaan alueen kokouskohteiden ja ravintolatarjonnan esiintuomiseen. Vuoden 2015 aikana aloitetun Porvoo.fi ja Visitporvoo.fi sivustouudistuksen jatkotoimenpiteinä edistetään sivuston toimimista myyntikanavana. Painetun materiaalin osalta toteutetaan konseptiuudistus vuoden 2017 Porvoon kaupunkioppaalle. Henkilökohtaista matkailuneuvontaa tarjotaan ympärivuotisesti Taidetehtaalla ja kesän aikana Vanhassa Porvoossa. Kesällä 2015 aloitettu sup-lautavuokraus matkailuneuvonnan yhteydessä on otettu vastaan hyvin ja toimintaa jatketaan kesällä 2016. 4.2. Maapolitiikka Maapolitiikan rooli toimintaprosessissa Yksikkö vastaa siitä, että kaupungilla on riittävästi maata omistuksessaan kaupungin tasapainoista kehittämistä varten. Asemakaavoitettujen tonttien markkinointi ja luovuttaminen myymällä tai vuokraamalla hoidetaan yksikön toimesta. Yksikössä valmistellaan myös asemakaavoihin liittyvät yksityisten maanomistajien kanssa tehtävät maankäyttösopimukset sekä muut kaupungin maita koskevat sopimukset asemakaavan mukaisia yleisiä alueita lukuun ottamatta. Maapolitiikkayksikkö muodostaa tontit ja muut kiinteistöt, pitää kiinteistörekisteriä ja laatii tonttijaot asemakaava-alueella. Yksikkö tuottaa asemakaavoituksen pohjakartat ja huolehtii runkomittauksista, pitää asemakaavoituksen pohjakarttoja ajan tasalla maastomittauksin ja merkitsee suunnitelmia maastoon. Yksikkö vastaa kaupungin digitaalisen kartastojärjestelmän ja kuntarekisterin ylläpidosta ja tuottaa paikkatietopalveluja, joita ovat mm. selainpohjainen kartta- ja rekisteritietopalvelu, digitaaliset kartat, karttatulosteet ja rekisteriotteet. Rakennusvalvontaprosessiin kuuluvat rakennuksen paikan ja korkeusaseman määritykset tehdään yksikön toimesta. Maaperäkairauksia tehdään asemakaavoitusta, kunnallistekniikan suunnittelua ja tontinluovutusta varten. Vuoden 2016 toiminta Kaupungin maanhankinta pohjautuu yleispiirteisiin maankäyttösuunnitelmiin. Maankäytön toteuttamissuunnitelmassa on ennakoitu, että pidemmän aikavälin tavoitteellisen tontinluovutusmäärän ylläpitämiseksi ja asuntopoliittisen ohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi tulisi vuosina 2015 2019 hankkia raakamaata n. 1,5 miljoonalla eurolla vuosittain. Kaupungin tonttivaranto on tällä hetkellä suhdanteista johtuen kohtuullisen hyvä. Maanhankintaan on talousarviossa varattu vuodelle 2016 1 miljoona euroa. Maan hankinnassa pyritään erityisesti turvaamaan myös työpaikkarakentamisen mahdollisuudet. 11

Omakotitontit Omakotitontteja tullaan v. 2016 markkinoimaan seuraavilta alueilta: Alue Uusia tontteja Aikaisemmin markkinoituja Omenatarha 18 Alkrog 1 Lasaretti 1 Hinthaara 9 Toukovuori 12 Kerkkoo 3 Kevätlaaksonpuro 45 Itä-Mensas 35 Yhteensä 35 88 Tonttimarkkinoinnin vuosikello 2016 Omakotitonttien markkinointi tapahtuu vuonna 2016 kolmen hakuajan puitteissa. Vapaana olevat tontit tulevat haettavaksi heti alkuvuodesta, jolloin rakentamisen on vielä mahdollista käynnistyä kesällä. Seuraava haku on toukokuussa. Loka-marraskuussa saadaan tarjolle kokonaan uusia tontteja Itä-Mensaksessa. Syksyn tonttihaku käynnistyy lokakuun lopulla Omakoti-messuilla. Kaupunginvaltuuston hyväksymien talouden tervehdyttämisen ja tuottavuuden parantamisen linjausten ja kaupunkikehityslautakunnan päätöksen mukaisesti kaikkia aikaisemmin markkinoituja omakotitontteja on markkinoitu ja markkinoidaan myös ammattirakentajille. Tonttimarkkinoinnin aikataulutuksella tuetaan ja koordinoidaan rakennusvalvonnan ennakoivaa laadunohjaustyötä. Tonttimarkkinointi on edelleen merkittävä osa kaupunkimarkkinointia. Maankäytön toteuttamissuunnitelman ajan tasalla pitäminen lisää ennakoitavuutta tonttien vuosittaisiin luovutusmahdollisuuksiin. 12

Muut asuintontit Aleksanterinkaaren sisäosan tarjouskilpailun voittajan kanssa edetään asemakaavan tultua hyväksytyksi vaiheittaiseen tontinluovutukseen vuosien 2016 2020 aikana. Länsirannan yrittäjätalon ympäristön asemakaavoitus määrittelee tontinluovutuksen aikataulun. Länsirannan rakentuminen ja uusien asukkaiden sijoittuminen hyvien palvelujen ääreen paitsi tiivistää kaupunkirakennetta strategian mukaisesti, todennäköisesti myös vähentää painetta yhdyskuntarakenteen hajoamiseen usean vuoden ajan. Kerros- ja rivitalotonttimaata on luovutettavissa myös Toukovuoren ja Haikkoon alueilla. Energiatehokkaalla Skaftkärrin alueella on keskeinen rooli kaupunkimarkkinoinnissa. Asuntopoliittisen ohjelman tavoitteet asuntotuotannon määrästä, laadusta, sijoittumisesta ja asuntojen hallintamuodosta otetaan huomioon tontinluovutuksessa. Työpaikkatontit Kaupungilla on luovutettavissa valmiita työpaikkatontteja Kuninkaanportin, Kaupunginhaan ja Ölstensin alueilla. Kokonaan uutta tonttitarjontaa syntyy Kuninkaanportin alueelle, Hornhattulantien varrelle ja myös Kulloon Nybyhyn. 13

Muuta Maankäyttösopimuksia tehdään edelleen asemakaavamuutosten tai vähäisessä määrin uuden asemakaavan laatimisen yhteydessä aiemman käytännön ja maapoliittisten linjausten mukaisesti. Talousarvioon on budjetoitu kiinteistöjen myynnistä myyntivoittoja n. 3,9 M, tontinvuokratuloja arvioidaan syntyvän n. 2 M. Kiinteistönmuodostus ja kiinteistörekisterin pito Luovutettavat uudet tontit lohkotaan ja merkitään kiinteistörekisteriin pikaisesti asemakaavojen tultua voimaan. Yksityisten omistamien alueiden kiinteistötoimitukset tehdään maanomistajan hakemuksesta tai määräalan lainhuudon perusteella. Toimituksen kesto vireille tulosta rekisteröimiseen pyritään pitämään edelleen alle kolmena kuukautena. Kaavan mukaiset yleiset alueet pyritään saamaan kiinteistörekisteriin lisäämällä lohkomistoimituksia. Tuloja kaupungin kiinteistönmuodostuksesta ja rekisteriotteiden luovutuksesta pyritään saamaan 100 000. Maastomittaus-, kartasto- ja muut paikkatietotehtävät Valmistellaan Porvoon kaupungin 1.1.2017 tapahtuva siirtyminen valtakunnalliseen N2000-korkeusjärjestelmään. Vuoden aikana tuotetaan N2000-järjestelmän mukaiset korkeuskäyrät asemakaavoituksen pohjakartta-alueille laserkeilauksen avulla ja tehdään muut tarvittavat muunnostyöt valmiiksi niin, että muunnetut aineistot voidaan vuoden lopussa ottaa käyttöön kartastojärjestelmässä. Uusi laserkeilaus teetetään niille alueille, joilta riittävän tarkkaa keilausaineistoa ei ennestään ole (keskeisten alueiden eteläosat, Kulloo, Kerkkoo, Hinthaara ja osa Suomenkylää). Korkeusjärjestelmän muutoksesta tiedotetaan laajasti ja hyvissä ajoin. Maankäytön toteuttamisohjelman perusteella jatketaan pohjakartoitusohjelmaa vuosille 2017 2020. Aikaisemmin laadittuja pohjakarttoja pyritään kaavoitusohjelman edellyttämillä alueilla ja kaupungin keskeisillä alueilla saattamaan tarvittaessa myös maastomittauksin ajan tasalle. Monikulmioverkot täydennetään kaavoitettavilla alueilla. Maaperäkairauspisteitä rakennettavuuden selvittämiseksi tehdään noin 300 kpl. Rakennusvalvontamittaukset suoritetaan rakennustoiminnan tarpeen mukaisesti lyhyellä, enintään 4 päivän toimitusajalla. Tuloja rakennusvalvontamittauksista arvioidaan saatavan 83 000. Kaupunginvaltuuston hyväksymien talouden tervehdyttämisen ja tuottavuuden parantamisen linjausten mukaisesti kaupunkimittauksen ja kuntatekniikan yhteistyötä mittaustöissä tiivistetään edelleen. Yksikkö ylläpitää perusrekisteriä kiinteistöistä, rakennuksista ja väestöstä koko kaupungin alueelta Gis.Porvoo.fi. sovelluksella. Sen avulla pidetään yllä myös kaupungin maaomaisuus- ja maanvuokraustiedot. Gis.Porvoo.fi-intranetpalvelussa tarjotaan kaupungin karttoja, ilmakuvia, rekisteritietoja ja suunnitelmia koko kaupungin viranomaiskäyttöön. Samasta järjestelmästä tuotetaan myös Porvoon julkinen internet-karttapalvelu Kartta.Porvoo.fi. 14

4.3. Kaupunkisuunnittelu Kaupunkisuunnittelun rooli toimintaprosessissa Kaavoitus on keskeinen kaupungin kehittämisen ja ympäristöpolitiikan väline. Kaupunkisuunnittelun päätehtävänä on huolehtia kaupungin yleiskaavojen ja yksityiskohtaisten kaavojen laatimisesta, kehittämisestä ja muuttamisesta. Yleiskaavat ohjaavat kaupungin yhdyskuntarakenteen kehittymistä ja alueiden maankäyttöä. Asemakaavoilla määritellään rakentamisen määrä tontilla ja sen vaikutus kaupunkikuvaan sekä puistojen ja katujen tarkka sijainti. Kaupunkisuunnitteluyksikkö valmistelee myös maa-ainesasiat, poikkeamispäätökset ja -lausunnot sekä suunnittelutarveratkaisut. Vuoden 2016 toiminta Kaupunkisuunnittelun työohjelmassa on otettu huomioon valtuuston sitovat tavoitteet energiatehokkaasta yhdyskuntarakenteesta sekä kaupungin tonttituotannon riittävyydestä. Monet kaavahankkeet ovat tärkeitä kaikkien sitovien tavoitteiden kannalta. Erilaisia asemakaavahankkeita on meneillään yli 60 kpl, jonka lisäksi tekeillä on osayleiskaavoja ja erilaisia selvityksiä. Liitteissä 1-3 on lista kaikista kaavoitushankkeista. Niitä on runsaasti, joten kaavoitushankkeet on jaettu ryhmiin sen mukaan, mikä on niiden kiireellisyys- tai tärkeysjärjestys. Kaavoituskatsauksessa on tarkoitus noudattaa samaa jakoa, jolloin myös alueen asukkaat saavat hyvän käsityksen siitä, mitä kaavoja milloinkin ollaan laatimassa. Porvoossa asuinympäristön korkea laatu koetaan keskeiseksi vetovoimatekijäksi. Maankäytön suunnittelun ja kaavoituksen lähtökohtana on luoda mahdollisuudet kaupungin kehittämiselle niin, että poikkeuksellisen hienot arvot säilyvät ja tulevat esiin. Pellingin ja Onaksen osayleiskaavojen valmistuttua jatketaan Kuninkaanportin-Eestinmäen osayleiskaavan laadintaa sekä aloitetaan Kilpilahden osayleiskaavatyö. Keskusta alueella on käynnissä useita asemakaavanmuutoksia, jotka koskevat kaupungin kiinteistöjä. Länsirannan kaavoitustyö jatkuu jokirannan ja lähialueiden asemakaavojen laatimisella. Porvoon yrittäjätalon ympäristöön valmistuu asemakaavamuutos, joka sisältää myös huomattavan määrän luovutettavaa asuinrakennusoikeutta. Taidetehtaan hotellitontin ja viereisten alueiden asemakaavaa tarkistetaan. Muutos tukee alueen kehittämistä vetovoimaisena ja monipuolisena keskusta-alueena. Myös Porvoon Portin asuntoalueen asemakaavan muutos antaa hyvät mahdollisuudet alueen lisärakentamiseen. Porvoon jokirannan kehittämiselle osana viihtyisää kaupunkiympäristöä ja kansallista kaupunkipuistoa luodaan puitteet meneillään olevassa asemakaavatyössä. Myös Näsin kartanon ja Läntisen Mannerheimintien varren alueelle laaditaan asemakaava Edistämme elinkeinoelämän kilpailukykyä: yritystoimintaympäristöjen kaavoitus Porvoon liike-elämän kehittämisen kannalta keskeisiä ovat keskustan ja Länsirannan asemakaavatyöt. Hyväksytyssä Uudenmaan maakuntakaavassa ratkaistiin pitkälle Kuninkaanportin alueen kehittämisen mahdollisuudet. Alueella on käynnissä Kuninkaanportin ja Eestinmäen osayleiskaavatyö ja valmisteilla useita asemakaavoja, mm. Hornhattulantien varrella ja Kuninkaanportti III-alueella. 15

Myös Ölstensin alueella jatketaan asemakaavoitusta uusia työpaikkoja varten. Tarmolassa tehdään asemakaavanmuutoksia yhteistyössä alueen kiinteistönomistajien kanssa. Loviisantien varrelle valmistuu asemakaava tilaa vaativaa kauppaa varten. Useat kaupungin omistamat kiinteistöt vaativat asemakaavojen laatimista, jotta niille voidaan saada uusi, ajanmukainen käyttö. Näsin kartanon ja Läntisen Mannerheiminkadun varren alueille laaditaan asemakaavaa lähinnä yrityselämän tarpeisiin. Strömborgska skolanin ja Lundinkadun terveysaseman kiinteistöjen asemakaavan muutoksiin liittyy perusteellinen selvitys olevien kiinteistöjen kunnosta ja suojeltavista arvoista. Kaupungintalon tontin asemakaavatyötä jatketaan, samoin Kunnantalon ja Valtimo-talon asemakaavojen tarkistamista. Kilpilahti-Kulloon alueella on meneillään osayleiskaavan tarkistaminen ja sen rinnalla useita asemakaavatöitä, kuten Nybyn jo pitkälle rakentuneen yritysalueen asemakaava. Tarmolan alueella on meneillään useita asemakaavan muutostöitä. Tiivistämme kaupunkirakennetta: energiatehokas yhdyskuntarakenne Porvoossa merkittävin mahdollisuus uuteen asuinrakentamiseen on Länsirannan kaupunkimaisen alueen ohella Skaftkärrin alue, jonka kaavoitus on edennyt Kevätlaakson alueelle. Myös muissa kaavatöissä sovelletaan Skaftkärr -hankkeesta saatua tietoa ja kokemusta entistä energiatehokkaammasta kaavasuunnittelusta. Tavoitteena on tuottaa niin sijainniltaan ja rakentamisen määrän ja tonttikoon suhteen erilaisia, hyvää asuinrakentamista edistäviä uusia rakennuspaikkoja kaava-alueilla. Skaftkärrin alueella kaavatyötä jatketaan edelleen osa-alueittain. Uusia asuntoalueita varten jatketaan asemakaavatyötä Epoossa ja aloitetaan Kulloo-Mickelsbölen ja Fagersta-Gäddragin osayleiskaavatyöt kylärakennetarkastelun mukaisesti. Kaupunkitaajamaa kehitetään tiivistämällä olevia alueita ja kehittämällä samalla mahdollisuuksia asuinympäristön ja kaupunkikuvan parantamiseen. Länsirannan alueella on meneillään useita asemakaavatöitä ja tuntuvaa lisärakentamista voidaan osoittaa mm. Porvoonportin kerrostaloalueen ympäristöön, jossa asemakaavaa on laadittu yhteistyössä asunto-osakeyhtiöiden kanssa. Kaupungin keskustassa pyritään kaupungin omien kiinteistöjen kaavojen tarkistamisella saamaan alueelle lisää asukkaita ja uutta toimintaa. Gammelbackan ostoskeskustan ja sen lähiympäristön asemakaavatyössä tutkitaan mahdollisuudet lisätä palvelutarjontaa ja asumista sekä kehittää liikenneympäristöä ja kaupunkikuvaa. Kaupungin strategian mukaisesti pyritään jatkossa yhä suurempi osa uusista asuinrakennuksista sijoittamaan kaava-alueille ja olevien kylien ja taajamien yhteyteen. Uusista omakotitaloista kaavaalueille tulee sijoittua 70 %. Kylärakennetarkastelun pohjalta aloitetaan rakennusjärjestyksen muutostyö. Tarkistetut määräykset tukevat kylien kehittämisperiaatteiden toteuttamista. Työ valmistellaan kaupunkikehityksen eri yksiköiden yhteistyönä kaupunkilaisia ja rakentajia osallistavia suunnittelumenetelmiä hyödyntäen. Muut kaupunkisuunnittelun tehtävät vuonna 2016 Ranta-asemakaavojen laadinnasta vastaa yleensä maanomistaja, mutta kaavatyön ohjaus, kaavojen hallinnollinen käsittely ja hyväksyminen kuuluvat kaupungille. Vuosittain käsitellään muutamaa maanomistajien käynnistämää ranta-asemakaavahanketta. 16

Siirtolapuutarhan asemakaava valmistuu Humlebergintien varrella, lähellä Veckjärveä olevalle alueelle. Myös Gammelbackan peltoalueelle ja Jakariin, Pikku-Pernajanlahden tuntumaan laaditaan asemakaavat uuden tyyppisiä siirtolapuutarhoja varten. Haja-asutusalueilla uusien rakennusten rakennuslupaan vaaditaan usein joko suunnittelutarveratkaisu tai poikkeamislupa. Strategian tavoitteiden mukaisesti suunnittelutarveratkaisut tehdään tavoitteiden mukaisesti eheyttämällä ja ohjaamalla rakentamista kyläkeskuksiin. Sitogis atk-sovellus otetaan käyttöön lupavalmistelussa. Kaupunkisuunnittelu antaa neuvontaa rakentamisesta ja suunnittelusta Vanhassa Porvoossa, jossa rakennusluvat viedään Vanhan Porvoon rakentamista ohjaavan rakennuslupatyöryhmän (Vapora) käsittelyyn. Vanhan Porvoon asemakaava-alueen uusi rakentamistapaohje on valmistunut ja antaa hyvän pohjan rakentamisen ohjaukselle ja neuvonnalle. Kansallisen kaupunkipuiston käyttö- ja hoitosuunnitelman laatimista jatketaan yhteistyössä kaupunkikehityksen eri yksiköiden kanssa, suunnitelma valmistuu vuoden 2016 aikana. Puiston luonto- ja kulttuuriarvot ovat lähtökohtana suunnitelman laatimisessa ja niistä tiedottamista jatketaan yhteistyössä kulttuuri- ja matkailutoimijoiden kanssa. 4.4. Kuntatekniikka Kuntatekniikan rooli toimintaprosessissa Kuntatekniikka vastaa katujen, puistojen, torien, venesatamien, ym. yleisten alueiden rakentamisesta ja kunnossapidosta, liikenneasioiden ja joukkoliikenteen kehittämisestä, yksityistieasioista, kaupungin metsistä ja pilaantuneiden alueiden kunnostamisesta. Uuden asemakaava-alueen katujen suunnittelu aloitetaan yhdessä kaavojen laatimisen kanssa liikenneverkon ja joukkoliikennereittien optimoimiseksi. Itse katujen rakentaminen tapahtuu useassa vaiheessa. Lopullisesti kadut valmistuvat päällysteineen vasta kun pääosa asemakaava-alueen rakennuksista ja pihoista on valmistunut. Viheralueiden rakentaminen uusilla kaava-alueilla tapahtuu yleensä muutaman vuoden kuluttua katutöiden aloittamisesta. Noin puolet rakentamis- ja kunnossapitotyöstä tehdään omana työnä ja puolet käyttäen suunnittelukonsultteja sekä rakentamiseen ja kunnossapitoon ulkopuolisia urakoitsijoita. Vaativat erikoistyöt, kuten stabilointi, asfaltointi, rantamuurityöt ja sillanrakennustyöt tehdään pelkästään urakoitsijoita käyttäen. Töiden suunnittelussa ja tekemisessä selvitetään entistä tarkemmin omana tai urakalla teetettävien töiden kustannustehokkuus, jonka perusteella päätetään toteutustapa. Vuoden 2016 toiminta Lakisääteiset kunnossapitotyöt hoidetaan, mutta hoidettavien alueiden jatkuva lisääntyminen on edellyttänyt ulkopuolisten urakoitsijoiden käytön suhteellista lisääntymistä. Oman konekaluston määrä pysynee ennallaan. Vapaaehtoiset toiminnat, kuten venesatama, tori, ja pysäköinti kattavat tuotoillaan toiminnasta aiheutuvat kulut. 17

Liikenneturvallisuustyössä jatketaan aiempaa käytäntöä yhdessä poliisin ja ELY-keskuksen kanssa. Porvoon liikenneturvallisuussuunnitelma on vuodelta 2007, ja sen päivittäminen on tarpeen erityisesti haja-asutusalueilla ja kyläkeskuksissa, joiden järjestelyistä vastaa pääosin ELYkeskus. Vuonna 2016 toteutetaan ensimmäiset kaupunginosa- tai kyläkohtaiset turvallisuuskävelyt. Joukkoliikennelain muutoksen jälkeen (1.7.2014) joukkoliikenteeseen tarvittavien tukien määrä on vähentynyt oleellisesti markkinaehtoisen joukkoliikenteen johdosta. Pääosa Helsingin ja Porvoon välisestä joukkoliikenteestä on markkinaehtoista liikennettä ja kaupungin sisällä toimiva paikallisvuorotarjonta on kokonaisuudessaan markkinaehtoista, jolle ei enää makseta yhteiskunnan tukea. Saaristovuorojen ostosta vastaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Palvelulinjan ostosta vastaa Porvoon kaupunki. Uudenmaan ELY-keskus on pyytänyt vuoden 2015 aikana kuntia osallistumaan kunnan rajat ylittävien joukkoliikenneostojen kustannuksiin, jotka aiemmin on valtio maksanut kokonaisuudessaan. Jatkossa Porvoon kaupunki osallistuu näihin kustannuksiin peruspalvelutason ja koululaisliikenteen turvaamiseksi. Kesäkuukausien ajaksi keskustaan on tarkoitus järjestää lyhyiden etäisyyksien rengaslinja vähäpäästöisellä kalustolla. Joukkoliikennetuessa on mukana sopimus HSL:n kanssa, mikä mahdollistaa edullisen jatkolipun oston pääkaupunkiseudulla sekä seutulipputuote lähikunnissa matkustajille. Joukkoliikennetuki palautuu verovähennysvaikutusten kautta takaisin. Yrittäjiltä tulleen palautteen johdosta pysäköintimaksun alentamista kolmen kuukauden ajaksi nykyisestä 2 eurosta tunnissa 1 euroon tunnissa harkitaan toteutettavaksi huhti-kesäkuun aikana. Kokeilun aiheuttama pysäköintitulojen vähentyminen n. 110 000 euroa kompensoidaan vuoden aikana muilla säästöillä. Investoinnit Uudisrakennus Kadunrakennustyöt Kevätlaaksonkallion alueella aloitetaan keväällä 2016 ja Itä-Mensaksessa kaavoituksen etenemisen sallimassa aikataulussa. Alkrogin, Omenatarhan, Hornhattulan ja Toukovuoren alueella tehdään viimeistelytöitä mm. asfaltointeja, Katajamäen liityntäpysäkkialuetta laajennetaan ja Humlebergin siirtolapuutarha-alueen rakennustyöt aloitetaan. Loviisantien varren liiketonttialueelle rakennetaan katuja ja kunnallistekniikkaa. Merilinjan päässä olevan satama-aluetoimintaan kaavoitetun alueen louhiminen jatkuu. Perusparannukset Huonokuntoisia pääkatuja uudelleen päällystetään ja sorapintaisia katuja päällystetään. Kevyen liikenteen laatukäytävä töitä jatketaan ja tehdään liikenneturvallisuutta parantavia toimenpiteitä. Keskustan kävelypainotteisten katuosuuksien ja esteettömyyskohteiden rakentamista jatketaan Aleksanterinkadulla, joen itärannalla sekä kauppatorin ympärillä mm. Piispankadulla. Jokirannassa tehdään jokirannan torialueiden kiveystöitä. Puistot 18

Uudisrakennuskohteena on mm. Alkrogin alue sekä Kevätlaakson hulevesijärjestelyt. Perusparannuksia tehdään mm. Lehtihamarin toimintapuistoissa sekä Kevätkummun viherkaistojen kunnostusta. Satama Satamassa rakennetaan Länsirannan rantamuuria n. 40 m matkalla kävelysillan läheisyydessä. Rantamuuritöiden suunnittelu Levinin kellarin kohdalla aloitetaan. Varsinaiset korjaustyöt on tarkoitus aloittaa vuonna 2017. Liikennejärjestelyt Pieniä liikenneturvallisuuskohteita toteutetaan kevyenliikenteen väylillä, liikennevaloja päivitetään. Irtainomaisuus Käytöstä poistettavien pakettiautojen tilalle hankitaan uusia sekä käytettyjä autoja. Traktori ja pyöräkuormaajat vaihdetaan uusiin. Kunnossapitokalustoa uusitaan. 4.5. Rakennusvalvonta Rakennusvalvonnan rooli toimintaprosessissa Rakennusvalvonta toimii rakennus- ja ympäristölautakunnan alaisena rakennusvalvontaviranomaisena valvoen yleisen edun kannalta rakennustoimintaa ja huolehtien osaltaan siitä, että rakentamisessa noudatetaan, mitä maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa määrätään tai sen nojalla säädetään tai määrätään (MRL 124 ). Rakennusvalvonta valvoo omalta osaltaan kaavan toteutumista. Toiminnan tavoitteena on ensisijassa ohjauksen ja neuvonnan avulla edistää hyvän ja käyttäjän tarpeita palvelevan, terveellisen, turvallisen ja viihtyisän sekä toimivan ympäristön aikaansaamisesta. Rakennusvalvonnan tärkeimpiä tehtäviä on käsitellä rakennus-, toimenpide- ja muut rakennusvalvontaan liittyvät luvat ja suorittaa valvontaan kuuluvat katselmukset. Varsinaisten viranomaispalvelujen lisäksi rakennusvalvonnan toiminta keskittyy ennakoivaan laadunohjaukseen painottuen pientalojen rakentamisen energiatehokkuuden parantamiseen. Vuoden 2016 toiminta Rakennusvalvonnassa on suurimmat muutokset tehty ja toiminta saatu vakaannutettua kuitenkin siten, että jatkuva kehitys ja innovointi ovat osa tämän päivän rakennusvalvontaa. Rakennusvalvonta jatkaa hyväksi koettua tapaa pientalorakentamisen ennakko-ohjaamisessa. Omakotirakentajille järjestetään jatkossakin koulutusta, joka koostuu tontinsaajien infotilaisuudesta, kortteliohjauksista (2 kertaa/kortteli) sekä 2-3 koulutusillasta. Koulutukset tuotetaan pääsääntöisesti omilla resursseilla ja niihin osallistuu tarpeen mukaan myös esim. Porvoon veden, Porvoon energian, kaavoituksen ja maapolitiikan edustajia. Tämän lisäksi on aina mahdollista saada tonttikohtaista ohjausta ja neuvontaa. Tämä on todettu hyväksi toimintamalliksi kaupungin energiatehokasta rakentamista koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi mm. Skaftkärrin alueella. Tulosten saaminen ennakoivalla laadunohjauksella vaatii pääsuunnittelijoiden ja vastaavien työnjohtajien koulutusta ja sitouttamista energiatehokkuuden ja laadukkaan rakentamisen tavoitteisiin. Laadunohjaukseen kuuluu myös tiiviimpi yhteistoiminta ammattilaissektorin kanssa. 19

Kaupunkistrategian mukaan 70 % rakentamisesta tulisi sijoittua asemakaava-alueille. Laadunohjauksen pääpaino on täten asemakaava-alueille tapahtuvassa omakotirakentamisessa, mutta toimintaa on tarkoitus laajentaa soveltuvin osin myös muuhun rakentamiseen. Laadunohjauksella pyritään hyvään rakennettuun ympäristöön ja onnistuneeseen rakennushankkeeseen, mutta sillä helpotetaan ja nopeutetaan myös lupakäsittelyvaihetta. Ympäristöministeriön Lupapiste ohjelmiston käyttöaste kasvaa jatkuvasti ja vastaavasti paperinen asioiden hoito vähenee. Lupapiste-ohjelmisto mahdollistaa lupahakemuksen ja neuvontapyyntöjen sähköisen jättämisen ja parantaa sähköisen asioinnin käytettävyyttä asiakkaalle. Kaupungin sähköisen arkistoinnin linjaus ja sen toteutuminen on odotettu ja lähiaikoina välttämätön, sillä paperisille lupa-asiakirjoille piirustuksineen ei ole enää arkistotilaa. Rakennetun ympäristön valvontaa jatketaan viranomaisten antamin huomautuksin ja siistimiskehotuksin. Näiden lisäksi rakennus- ja ympäristölautakunta tekee edellisen vuoden mallin mukaan yhden päivän kestävän rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun yhteisen ympäristökatselmuksen kaupungin alueella. Rakennusvalvonta elää valtakunnallisestikin jatkuvassa muutoksessa toisaalta lisääntyvien määräysten ja tehtävien ja toisaalta hallitusohjelman mukaisissa normitalkoissa. Porvoon rakennusvalvonta on näissä aktiivisesti mukana mm. toimimalla rakennustarkastusyhdistyksessä ja ympäristöministeriön kehityshankkeissa. 4.6. Ympäristönsuojelu Ympäristönsuojelun rooli toimintaprosessissa Ympäristönsuojelu vastaa kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävistä. Siihen sisältyy lupa-, valvonta- ja luonnonsuojelutehtäviä osana yhdessä muun tehtäväalueen kanssa tehtävää hyvän kaupunkiympäristön toteuttamisprosessia. Ympäristönsuojelun keskeiset prosessit ovat ympäristön pilaantumisen ehkäisy, ympäristövalvonta, luonnonsuojelu ja ympäristövalistus. Tavoitteena on hyvä ilman-, vesien- ja maaperän tila sekä luonnon monimuotoisuus. Vuoden 2016 toiminta Toimintakauden haaste on selviytyä lisääntyvistä tehtävistä. Ympäristönsuojelun henkilöstö on vuoteen 1996 verrattuna vähentynyt (-1) samalla kuin tehtäviä antavien ympäristönsuojelusäädösten määrä on moninkertaistunut. Maa-aineslupapäätösten ja niiden valvonnan siirto ympäristönsuojelulle 1.6.2016 edellyttää vastaavaa resurssia. Käsitellään vireille tulevat ympäristöluvat, meluilmoitukset ja muut päätösasiat. Käydään läpi vesistöjen-, ilmanlaadun ja yritysten toiminnan tarkkailuraportit. Tehdään valvontatarkastuksia valvontasuunnitelman ja muun aiheen perusteella. Osallistutaan Kilpilahden valvontatarkastuksiin ja hankesuunnittelukokouksiin sekä Kilpilahden ympäristönsuojelun yhteistyöryhmän toimintaan. Valmistaudutaan palaute- ja asianhallintajärjestelmä CRM:n käyttöönottoon aloittamalla haittailmoitusten tietokannan kartuttaminen kaupungin internetsivuilla olevan valvontailmoituslomakkeen avulla yhteistyössä Kompassin kanssa. Ilmansuojelussa Porvoo on mukana Hinku-kuntien joukossa tavoitteena hiilineutraali energiatase. Edistetään tavoitetta tiedotuksen, neuvonnan ja valvonnan keinoin. Kaupungin keskustan ilmanlaatua mitataan vuoden 2016 ajan Rihkamatorille sijoitettavan mittausaseman avulla. Haitallisten 20

hengitysilman pienhiukkasten pitoisuutta pyritään vähentämään selvittämällä parasta käytäntöä keväisen katupölyn vähentämiseksi ja ohjeistamalla kiinteistöjen pienpolttoa. Jatketaan Uudenmaan kuntien yhteistä ilmanlaadun seurantaa. Kirjataan Porvoon vesiensuojelutoimenpiteitä Itämeren rannikkokuntien Itämerikampanjan sivuille. Selvitetään mahdollisuutta asentaa kalalaskuri Ilolanjoen Kankurinmäen uuteen kalaportaaseen. Itä-Uudenmaan kuntien yhteinen virtavesien kunnostus, jokitalkkariprojekti jatkuu. Selvitetään Valkjärven ympäristön suojeluedellytyksiä. Porvoon kaupungin luontopolkujen (4 kpl.) opasteita ja lintutornien (5 kpl.) rakenteita kunnostetaan. Yhteistyö Vantaan poliisin ympäristörikosyksikön kanssa jatkuu. Valvotaan tutkinnassa olevia ympäristörikoskohteita. Ilmoitetaan havaitut uudet tapaukset. 21

5 Talousarvion käyttösuunnitelma 2016 Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 9.11.2015 vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2016 2018 taloussuunnitelman. Valtuuston hyväksymän talousarvion toimialakohtaiset määrärahat ja tuloarviot tulee toimielimen päätöksellä jakaa tulosyksikkötasolle. Kaupunkikehityslautakunnan vuoden 2016 määräraha jaetaan tulosyksiköiden kesken seuraavasti: KÄYTTÖSUUNNITELMA 2016 DISPOSITIONSPLAN Kaupunkikehitys Stadsutvecklingen TP 2014 BS TA 2015 BU TA 2016 BU Elinkeinoasiat Näringsfrågor Tuotot - Intäkter 295 900 70 000 70 000 Kulut - Kostnader -3 287 983-3 316 000-3 373 900 Toimintakate - Driftsbidrag -2 992 083-3 246 000-3 303 900 Maapolitiikka - Markpolitik Tuotot - Intäkter 5 607 662 6 213 000 6 296 000 Kulut - Kostnader -1 747 206-1 885 700-1 850 400 Toimintakate - Driftsbidrag 3 860 456 4 327 300 4 445 600 Kaupunkisuunnittelu - Stadsplanering Tuotot - Intäkter 51 665 55 000 55 000 Kulut - Kostnader -973 794-1 132 200-1 123 100 Toimintakate - Driftsbidrag -922 129-1 077 200-1 068 100 Kuntatekniikka - Kommunteknik Tuotot - Intäkter 4 536 449 5 097 200 4 967 100 Kulut - Kostnader -10 638 769-10 193 400-10 029 800 Toimintakate - Driftsbidrag -6 102 320-5 096 200-5 062 700 Yhteensä - Totalt Tuotot - Intäkter 10 491 676 11 435 200 11 388 100 Kulut - Kostnader -16 647 752-16 527 300-16 377 200 Toimintakate - Driftsbidrag -6 156 076-5 092 100-4 989 100 Jätehuolto - Avfallshantering Jätehuolto - Avfallshantering Tuotot - Intäkter 78 155 64 200 103 900 Kulut - Kostnader -79 814-64 400-103 900 Toimintakate - Driftsbidrag -1 659-200 0 22

Rakennus- ja ympäristölautakunnan vuoden 2016 määräraha jaetaan tulosyksiköiden kesken seuraavasti: KÄYTTÖSUUNNITELMA 2016 DISPOSITIONSPLAN Rakennus- ja ympäristölautakunta Byggnads- och miljönämnden TP 2014 BS TA 2015 BU TA 2016 BU Tuotot - Intäkter 0 0 0 Kulut - Kostnader -21 572-52 300-52 900 Toimintakate - Driftsbidrag -21 572-52 300-52 900 Rakennusvalvonta - Byggnadstillsyn Tuotot - Intäkter 566 093 700 000 700 000 Kulut - Kostnader -696 996-862 600-874 300 Toimintakate - Driftsbidrag -130 903-162 600-174 300 Ympäristönsuojelu - Miljövård Tuotot - Intäkter 26 515 13 000 13 000 Kulut - Kostnader -518 766-550 700-520 200 Toimintakate - Driftsbidrag -492 251-537 700-507 200 Yhteensä - Totalt Tuotot - Intäkter 592 608 713 000 713 000 Kulut - Kostnader -1 237 334-1 465 600-1 447 400 Toimintakate - Driftsbidrag -644 726-752 600-734 400 23

6 Liitteet Liite 1 kaavahankkeet 2016 Liite 2 Porvoon kaupunki, yleiskaavoitus 2016 Liite 3 Porvoon kaupunki, asemakaavoituskohteet 2016 Liite 4 kuntatekniikan investoinnit 2016 24

Edistämme elinkeinoelämän kilpailukykyä: Liite 1: Kaavahankkeet 2016 Keskustan kehittäminen, asemakaavahankkeet: (punaisella kiireelliset, mustalla tavanomaiset, sinisellä eivät ole kiireellisiä) 4. Länsiranta, kulttuurin ja vapaa-ajan ranta. Asemakaavamuutos käynnissä, valmistuu 2016. 6. Länsiranta, korttelit 22-450 ja 457 sekä katu ja torialue (liiketilaa, hotelli ja asumista Taidetehtaan vieressä), asemakaavan muutostyö käynnissä, valmistuu 2016. 34. Näsin hautausmaa ja Näsin kartano. Asemakaavatyö käynnissä. 3. Länsiranta, Yrittäjätalo ympäristöineen, asemakaavamuutos käynnissä, valmistuu 2016. 20. Strömborgskaskolanin tontin asemakaavamuutos, käynnistyy 2016. 21. Lundinkadun terveysasema/toimistotalokortteli ja Linnankoskenkadun puutalot. Asemakaavamuutos käynnistyy 2016. 23. Pomo-talo, varaudutaan asemakaavamuutoksen käynnistämiseen 2016. 28. Kaupungintalo. Asemakaavamuutos käynnissä. 32. Kunnantalo, Valtimontalo ja Rihkamatori. Asemakaavamuutos käynnissä. 35. Näsinmäen reuna ja jokirantaa. Varaudutaan asemakaavatyön jatkamiseen 2016. Kuninkaanportti, osayleiskaava ja asemakaavahankkeet: Y1 Kuninkaanportin ja Eestinmäen osayleiskaava, tekeillä, ehdotus valmistuu 2016. 15. Kuninkaanportti III. Asemakaavatyö käynnissä, valmistuu 2016. 52. Kuninkaanportin asemakaavan tarkistaminen MRL:n säännösmuutosten vuoksi, aloitus 2016. 53. Amisto/Perämiehentie, asemakaavamuutos käynnistyy 2016. 51. Kuninkaanportin asemakaavan laajentaminen, tekeillä. Kilpilahti-Kulloo, osayleiskaava ja asemakaavahankkeet: Y 2 Sköldvikin osayleiskaavan uudistaminen. Tekeillä, luonnosta valmistellaan 2016. 63. Kulloo Nyby. Asemakaavatyö käynnissä, valmistuu 2017. 64. Kilpilahden tie- ja katujärjestelyt, Varaudutaan, että asemakaavatyö käynnistyy 2016. 65. Kulloo, ABC -liikenneasema. Asemakaavatyö keskeytyksissä. 61. Kilpilahti - Kulloo, Vanhan koulun ympäristön asemakaavamuutos, varaudutaan, että asemakaavatyö käynnistyy 2016. 62. Kilpilahti Kulloo, voimalaitos, varaudutaan, että asemakaavatyö käynnistyy. Ölstens, Tarmola, Kaupunginhaka, Gammelbacka, Mustijoki, Haikkoo, Hattula, asemakaavahankkeet: 54. Ölstens, työpaikka-alueen laajentaminen, asemakaavatyö käynnistyy 2016. 45. Tarmola Loviisantie, asemakaavatyö käynnissä, valmistuu 2016. 47. Gammelbackan keskustan kehittäminen. Asemakaavamuutos käynnissä, valmistuu 2016. 11. Haikon kartano ja lähiympäristö. Asemakaavamuutos valmistuu 2016. 98. Asemanseutu, asemakaavamuutos ja laajennus, käynnistyy 2016. 38. Tarmola. Kisällitie. Asemakaavamuutos käynnissä, valmistuu 2016. 39. Tarmola, Mestarintien koillispään korttelialueita. Asemakaavamuutos käynnistyy 2016. 41. Tarmola, Teollisuustie 11-15, Asemakaavamuutos käynnissä, valmistuu 2016. 46. Tarmola, Asentajantien pohjoispään alue, asemakaavamuutos käynnistyy 2016. 17. Ölstens, Pienteollisuustie 2-6. Asemakaavamuutos käynnistyy 2016, valmistuu 2017. 93. Simolinintie, asemakaavamuutos, käynnistyy 2016. 14. Gammelbacka ja Eestinmäki, autokatsastusaseman ympäristö. Asemakaavatyö käynnissä. 12. Mustijoki, venesatama. Asemakaavatyö keskeytyksissä. Tiivistämme kaupunkirakennetta: Kaupunkitaajamassa 1 Länsiranta, Aleksanterinkaaren sisäkehä, asemakaavamuutos käynnissä, valmistuu 2016. 2 Länsiranta, Porvoonportti. Asemakaavamuutos käynnissä, valmistuu 2016. 5a Länsiranta, eteläiset alueet. Asemakaavatyötä jatketaan 2016. 5b Länsiranta, Campus ja pysäköintilaitos, asemakaavatyö käynnissä. 73-76. Skaftkärrin asemakaavoitus etenee: Kevätlaakson asemakaavatyöt käynnissä, 74 valmistuu 2016, 73 ja 75 vuonna 2018 ja 76 vuonna 2019. 9. Haikkoonranta II, Asemakaavatyö käynnissä, valmistuu 2016. 16. Haikkoonlampi, Asemakaavatyö käynnissä, valmistuu 2016. 19. Pepot daghem, asemakaavamuutos käynnissä, valmistuu 2016. 48. Pääskypellon alue, asemakaavatyö käynnissä, valmistuu 2016. 77. Kevätkummun ja Skaftkärrin koulu sekä palvelukeskus, asemakaavamuutos käynnissä, valmistuu 2016. 13. Hermanninsaaren asemakaavat, hyväksymisvaiheessa. 18. Mansikkasuo, asemakaavatyö käynnistyy 2016. 44. Vanhan Veckjärventien täydennysrakentamisalue. Asemakaavatyö käynnissä, valmistuu 2018. 50. Hamari, alakoulun alue ja Gammelbackan metsä, Kaavatyö käynnissä, valmistuu 2017. 43. Tolkis skola ja Tolkkisten koulu. Asemakaavan muuttaminen, aloitus 2016. 22. Jokikadun ja Lukiokadun kulma, Borgå Folkakademi Ab, Asemakaavamuutos käynnissä. 68. Suomenkylä, Malmintie ja entinen Suomenkylän koulu, asemakaavamuutos, käynnissä, valmistuu 2016. 94. Veckjärvi, Siirtolapuutarha, asemakaavatyö käynnissä, valmistuu 2016. 7. Västra enhetsskolanin ja Point Collegen alueet, asemakaavamuutos käynnistyy 2016. 49. Gammelbackan siirtolapuutarha, asemakaavatyö käynnissä. 8. Johannisberg, Vanhainkodin tontin asemakaavamuutos. Varaudutaan asemakaavatyön käynnistämiseen 2016. 26. Käsityöläiskatu. Asemakaavatyö käynnissä, valmistuu 2017. 99. Hattulan saha ja asemanseutu. Arkkitehtuurikilpailun pohjalta laaditaan tarkennettu yleissuunnitelma alueelle 2016-2017. 97. Käräjätalontie 16-20, asemakaavamuutos, käynnistynee 2017. Kylissä Y4 Onaksen saariston osayleiskaava. Tekeillä, osayleiskaava valmistuu 2016. Y5 Pellingin saariston osayleiskaava. Tekeillä, osayleiskaava valmistuu 2016. 66. Epoo, Asemakaavan laajennus käynnissä, valmistuu 2016. 57. Ilola, Asemakaavatyö käynnistyy 2016 58. Hinthaara, Asemakaavamuutos käynnistyy 2016. 59. Kerkkoo, Yläkylä, valmistuu 2016. 96. Jakari, siirtolapuutarhan asemakaavoitus, käynnissä. Y6 Kulloo-Mickelsböle kyläasutuksen osayleiskaava, lähtötietojen selvitykset käynnissä 2016. Y7 Fagersta-Gäddrag, kyläasutuksen osayleiskaava, lähtötietojen selvitykset käynnissä 2016.