1 Tornio RÖYTTÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS N KAUPUNKI SEITAP OY 2012 2014
SISÄLLYSLUETTELO 2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaavan tarkoitus... 3 1.2 Yhteystiedot... 3 1.3 Asemakaavan muutosalue... 3 2 TIIVISTELMÄ... 4 2.1 Asemakaavan muutoksen tavoitteet... 4 2.2 Asemakaavan muutoksen luonnos... 4 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 4 3 LÄHTÖKOHDAT... 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 4 3.1.1 Alueen kuvaus... 4 3.1.2 Luonnonympäristö ja maisema... 4 3.1.3 Maanomistus... 7 3.1.4 Liikenne...7 3.2 Suunnittelutilanne... 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 9 3.2.2 Maakuntakaava... 10 3.2.3 Yleiskaava... 11 3.2.4 Asemakaava... 11 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 13 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja suunnittelun käynnistyminen... 13 4.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely... 14 5 ASEMAKAAVAEHDOTUKSEN KUVAUS... 14 5.1 Asemakaavan muutoksen yleiskuvaus ja aluevaraukset... 14 5.2 Kaavan muutoksen vaikutusten arviointi... 14 5.2.1 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön sekä alue- ja yhdyskuntarakenteseen... 15 5.2.2 Meluvaikutukset... 15 5.2.3 Välkevaikutukset... 18 5.2.4 Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen... 19 5.2.5 Vaikutukset tieliikenteeseen... 19 5.2.6 Vaikutukset lentoliikenteeseen... 19 5.2.7 Vaikutukset tutkajärjestelmiin... 20 5.2.8 Vaikutukset kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön... 20 5.2.9 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriperintöön... 20 5.2.10 Vaikutukset luonnonympäristöön... 25 5.2.11 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden saavuttaminen ja suhde yleiskaavaan...28 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 29 Erilliset liitteet... Meluselvitys, Välkemallinnukset, Maisemaselvitys, Asukaskyselyn tulokset, Linnustoselvitys, Kasvillisuusselvitys ja Natura-arvioinnin tarveharkinta, Ympäristömeluselsvitys 9.11.2013.
3 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaava: Tornion kaupunki 17. kaupunginosa Röyttä Korttelit 1 ja 2, osa korttelista 3 Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Tapani Honkanen, maanmittausteknikko, YKS 282 Kaavan vireilletulo: Asemakaavan muutoksen vireilletulo on kuulutettu 20.06.2012. Kaavoituksen vaiheet: Asemakaavaluonnos pidettiin valmisteluvaiheen (MRL 62, MRA 30 ) kuulemista varten nähtäville 29.11. 13.12.2012. Asemakaavaehdotus pidettiin MRL 65 ja MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville 27.8. 26.9. 2013 ja siitä pyydetään MRA 28 :n mukaiset lausunnot. - kaavaehdotukseen ei jätetty yhtään muistutusta - kaavakarttaan tai kaavamääräyksiin ei tehty lausuntojen johdosta yhtään muutosta - kaavaselostusta täydennettiin lausuntojen johdosta melu- ja välkemallinnuksen osalta Kaavan tarkoitus Rajakiiri Oy on 8.5.2012 esittänyt Tornion kaupungille aloitteen Puuluoto-Röyttä asemakaavan muutoksen laatimiseksi korttelien 1 3 alueelle. Rajakiiri Oy:n tavoitteena on lisätä Röyttän tuulivoimapuistoon 5 uutta tuulivoimalaa. Asemakaavan muutoksen yhteydessä tutkittiin myös em. korttelien sisälle jäävän liikennealueen muuttaminen katualueeksi. Kaavaehdotuksessa liikennealue esitetään muutettavaksi katualueeksi terästehtaan pääportilta johtavan Terästien liittymästä eteenpäin (Tornion kaupungin teknisten palvelujen lautakunta 26.6.2013 150). 1.1 Yhteystiedot Kaavoituksen vastuuhenkilöt Tornion kaupungissa: Kaupunginarkkitehti Jarmo Lokio p. 040-7048720, jarmo.lokio@tornio.fi Kaavasuunnittelija Terttu Ahonen p. 050-5971350, terttu.ahonen@tontio.fi Kaavan laatija: Maanmittausteknikko Tapani Honkanen p 0400-391468, tapani.honkanen@seitap.inet.fi 1.3 Muutosalue Asemakaavan muutos koskee Tornion kaupungin 17. Röyttän kaupunginosan kortteleita 1, 2 ja 3(osa), niihin liittyviä suojaviher- vesi- katu- ja liikennealueita. Muutosalueen sijainti ilmenee kansilehdeltä.
2 TIIVISTELMÄ 4 2.1 Asemakaavan muutoksen laatimisen tavoite Tornion kaupunki hyväksyi Rajakiiri Oy:n aloitteen Puuluoto-Röyttä asemakaavan muutokseksi, tavoitteena lisätä Röyttän tuulivoimapuistoon 5 uutta tuulivoimalan aluetta. 2.2 Asemakaavan muutos Asemakaavan muutos on laadittu asetetun tavoitteen mukaisesti. Asemakaavan muutoksella alueelle esitetään viisi tuulivoimalan aluetta, jotka sijoittuvat pääosin teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueille. Kromitien liikennealue esitetään muutettavaksi katualueeksi Terästien liittymästä eteenpäin. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan muutoksen hakijan Rajakiiri Oy tavoitteena on rakentaa kaavan muutoksella osoitetut viisi uutta tuulivoimalaa. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Tornion Röyttän maatuulipuiston laajentamisen viidellä uudella tuulivoimalla hankkeen (Puuska 2) suunnittelussa on tehty selvitykset alueen olosuhteista. Kaikki selvitykset on hyödynnetty tämän Röyttän asemakaavan muutoksen perusselvitystietoina, vaikutusten arviointina ja vaikutusten arvioinnin perusteina. Lähtökohtaselvityksinä on laadittu seuraavat raportit: Tornion Röyttän Puuska 2-tuulipuiston maisemaselvitys, Lapin vesitutkimus Oy 28.11.2012 Puuska 2 tuulivoimaloiden kasvillisuus ja luontotyyppiselvitys, Lapin vesitutkimus Oy 2.11.2012 Tornion Röyttän tuulipuistolaajennuksen linnustoselvitys, Lapin vesitutkimus Oy 21.11.2012 Tuulipuiston ympäristömeluselvitys, Promethor Oy 23.3.2012 Tornion Röyttän maatuulipuiston Puuskan laajennuksen asukaskyselyn tulokset, Lapin vesitutkimus Oy 8.8.2012 Tornion Puuska 2 tuulipuiston Natura-tarveharkinta, Lapin vesitutkimus Oy 23.11.2012 Kaikkia edellä mainittuja raportteja saa pdf- muodossa tutustuttavaksi tilaamalla osoitteista: tapani.honkanen@seitap.inet.fi tai olli-pekka.vieltojarvi@ahmagroup.com 3.1.1 Alueen kuvaus Asemakaavan muutos sijoittuu Tornion terästehtaan alueelle. Muutoksella osoitetaan tuulivoimaloiden alueet terästehtaan teollisuusalueelle. Terästehtaan teollisuusalue on rakennettua ympäristöä. 3.1.2 Luonnonympäristö ja maisema Suojelualueet ja IBA Asemakaava-alueen lähialueella sijaitsevat Suomen puolella Pajukari-Uksei-Alkunkarinlahti - Natura-alue (FI1301911) sekä Ruotsin puolella Haparanda Skärgård -Natura-alue (SE0820108). Molempien alueiden suojeluperusteena on sekä luonto- että lintudirektiivi (SCI ja SPA). Kaavaalueen etäisyys Pajukari-Uksei-Alkunkarinlahti -Natura-alueeseen on 850-4600 m ja Haparanda Skärgård -Natura-alueesseen n. 21 km. Asemakaava-alueen tuntumassa sijaitsee Tornionjoen suiston kansainvälisesti tärkeä lintualue (IBA, important bird area).
5 Maisema ja kulttuuriympäristö Maiseman kannalta arvokkaita alueita ovat mm. maailmanperintökohteisiin kuuluva Alatornion kirkko (etäisyys kaavamuutoksen kohteena olevasta alueesta 5,4 km) ja valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin kuuluva Tornionjokilaakso (11,6 km). Muuttolinnusto Muuttolinnustoa on havainnoitu asemakaavamuutoksen kohteena olevan alueen ja sen ympäristössä keväällä ja syksyllä 2012. Havainnointia oli keväällä välillä 26.4. 31.5. neljänä päivänä yhteensä vajaat 20 tuntia ja vastaavasti syksyllä 8.- 25.10.2012 viitenä päivänä yhteensä reilut 20 tuntia. Linnustotarkkailun raportti on kaavaselostuksen liitteenä. Lisäksi alueen linnustoa on havainnoitu Röyttän Kiiri-merituulipuistohankkeen yhteydessä useina vuosina. Kevätmuutontarkkailussa havaittiin kaikkiaan noin 1000 muuttavaa lintuyksilöä noin 50 eri lajista. Kevätmuuton osalta yksilömääräisesti merkittävimmät muuttajat olivat kurkia, joita havaittiin yhteensä 518 kpl. Sorsalinnuista runsaslukuisimpia muuttolennossa tavattuja lajeja olivat iso- ja tukkakoskelo, metsähanhi, valkoposkihanhi, merimetso, joita tavattiin muutamia kymmeniä yksilöitä per laji. Myös kuikkalintuja havaittiin muutamia kymmeniä, jotka valtaosin olivat kaakkureita. Lokkilinnusta runsaslukuisimpia muuttajia olivat pikku- ja naurulokki, mutta kokonaisuutena lokkilintujen muutto oli hyvin vähäistä. Muuttavia kahlaajia ja varpuslintuja havaittiin hyvin niukasti. Röyttän niemen lähistöllä tapahtuva lentokorkeusjakauman arviot on esitetty alla olevassa taulukossa runsaimmin havaittujen lajien osalta. Havaintojen mukaan valtaosalla lajeista noin puolet yksilöistä lentää voimaloiden roottoreiden muodostamalla törmäysriskikorkeudella. Avomerellä vesi- ja rantalintulajit lentävät lähempänä veden pintaa kuin rantaviivan tuntumassa. Maan yllä nämä lajit lentävät tavallisesti hyvin korkealla, tyypillisesti yli 200 metrissä. Yleisesti monilla maalinnuilla tilanne on juuri päinvastainen eli ne muuttavat vesialueiden yli korkealla. Kuitenkin keväällä etelästä mereltä Röyttän niemeen saapuvat kurjet ja piekanat lentävät usein matalammalla kuin maan yllä, mikä näiden lajien kohdalla selittyy kohoavien ilmavirtausten puuttumisesta merellä. Korkealla lentäviä lintuja jää havainnoijalta runsaasti huomaamatta, joten todellisuudessa yli 200 metrissä lintujen liikehdintä on kuitenkin runsaampaa kuin tämä aineisto antaa ymmärtää. Kevätmuuton tarkkailussa arvioituja lentokorkeusjakaumia (prosentuaaliset osuudet) Röyttän sataman läheisyydessä (riskikorkeus olemassa olevien voimaloiden mukaan 21 200 m). Laji yks. (n) 0 20m 21 40m 41 80m 81 200m 200m+ Laulujoutsen 10 50,0 50,0 0,0 0,0 0,0 50 % Hanhet yht 59 28,8 64,4 6,8 0,0 0,0 71 % Isokoskelo 68 23,5 41,2 27,9 7,4 0,0 77 % Tukkakoskelo 63 31,7 12,7 39,7 15,9 0,0 68 % Kuikkalinnut 44 9,1 31,8 29,5 29,5 0,0 91 % Piekana 20 25,0 60,0 15,0 0,0 0,0 75 % Kurki 477 0,0 60,4 37,3 0,0 2,3 98 % Liro 32 15,6 81,3 3,1 0,0 0,0 84 % Pikkulokki 12 75,0 0,0 0,0 0,0 25,0 0 % Yhteensä riskikorkeus Syysmuuton tarkkailussa havaittiin yhteensä vajaat 8000 muuttavaa lintuyksilöä ja 44 lajia.
6 Kurkien osalta tarkkailun ajoitus onnistui erinomaisesti, yhteensä havaittiin muuttavana n.1800 yksilöä 23. 24.9.2012. Laulujoutsenten muutto eteni syksyllä 2012 ilman suuria muuttopiikkejä sään kylmettyä tasaisesti lähes koko lokakuun ajan. Havaitut satakunta laulujoutsenta eivät keskittyneet erityisesti minnekään, muuttoa tapahtui suunnilleen yhtä paljon itä- kuin länsipuolelta ja parven suuntasivat vaihtelevasti lähinnä kaakon ja lounaan välille. Hanhia, todennäköisiä metsähanhia, havaittiin ainoastaan pari hyvin kaukaista parvea. Pienemmistä sorsalintulajeista selvästi runsaimmin havaittiin isokoskeloita, noin sata yksilöä, jotka olivat pääasiassa aikuisia koiraita. Sukupuolen perusteella niiden voidaan päätellä olleen tulossa pohjoisessa sijaitsevilta sulkimisalueilta. Isokoskeloista valtaosa lensi eteläisiin suuntiin, muut pienten sorsalintulajien muuttoparvet lensivät yleensä rantaa seuraten joko itään tai länteen. Petolinnuista eniten havaintoja tehtiin piekanoista, joita havaittiin 25 yksilöä. Muista petolinnuista havaittiin varpushaukkoja, ampuhaukkoja sekä yksittäinen sinisuo-, hiiri-, ja muuttohaukka. Muuttava merikotka havaittiin 23.9., jolloin se lensi Röyttän niemen itäpuolelta korkealla kohti lounasta. Petolintuja muutti sekä rantaa seuraten itään tai länteen että toisaalta kohti ulappaa. Piekanoista suuri osa seurasi rantaviivaa maan puolella edeten itään tai kaakkoon päin. Kahlaajia ei havaittu juuri lainkaan, ne poistuvatkin pääosin elokuuhun mennessä. Lokkilintuja havaittiin muuttolennossa hyvin vähän. Lokkilintujen tapaan variksia ja korppeja havaittiin enimmäkseen paikallisina kiertelijöinä ja varsinainen muutto oli lähes olematonta. Sepelkyyhkyjä havaittiin muutama muuttoparvi. Varpuslinnuista hyönteissyöjiä (mm. kirviset ja västäräkit) tehtiin eniten havaintoja elokuussa, vaikka muutto jatkui edelleen syyskuun lopun havaintokerralla. Siemensyöjiin kuuluvien peippojen (mm. peippo, järripeippo, viherpeippo, vihervarpunen ja urpiainen) ja sirkkujen muutto tapahtui kiivaimmin syys-lokakuun tarkkailukerroilla. Voimakkain rastaiden muutto havaittiin lokakuun alun tarkkailukerralla. Tuulivoimapuiston kannalta ns. riskivyöhykkeellä Röyttän yli lensi havaituista muuttavista kurjista noin viidesosa, joutsenista noin puolet ja valtaosa mm. piekanoista ja sepelkyyhkyistä. Suhdeluvussa on paljon kyse siitä, kuinka kaukaa laji ylipäätään havaitaan. Kurkiparvet erottuvat paljon kauemmas, kuin vaikkapa kooltaan pienemmät ja tavallisesti yksittäin muuttavat petolinnut. Muutontarkkailussa arvioitu lentokorkeusjakauma syksyllä on esitetty seuraavassa taulukossa runsaimmin havaittujen lajien osalta. Esimerkiksi joutsenet lensivät tyypillisesti alle 50 metrin korkeudella, kun taas kurjet taas yli 100 metrin korkeudella. Nyt havaitussa kurkien massamuutossa kuitenkin suhteellisen suuri osa lensi alle 200 metrissä. Kurkiparvien saapuessa mantereelta kohti merta, lentokorkeus hiljalleen aleni. Kohoavissa ilmavirtauksissa kurjet lentävät usein satojen metrien korkeudella, mutta nyt havaittu muutto eteni keskimäärin paljon alempana.. Kuten keväällä, korkealla lentäviä lintuja jää havainnoijalta runsaasti huomaamatta, joten todellisuudessa yli 200 metrissä lintujen liikehdintä on runsaampaa kuin tämä aineisto antaisi ymmärtää. Syysmuuton yhteydessä arvioituja lentokorkeusjakaumia (prosentuaaliset osuudet) Röyttän sataman läheisyydessä (tässä taulukossa riskikorkeus olemassa olevien voimaloiden mukaan 21 200 m). Laji yks. (n) 0 20m 21 40m 41 80m 81 200m 200m+ Yhteensä riskikorkeus Joutsen 118 34,7 51,7 8,5 5,1 0,0 65 % Mustalintu 21 61,9 38,1 0,0 0,0 0,0 38 % Isokoskelo 95 20,0 37,9 38,9 3,2 0,0 80 %
Kurki 1369 0,0 10,8 16,9 41,1 31,2 69 % Piekana 25 0,0 48,0 24,0 12,0 16,0 84 % Varpushaukka 6 16,7 16,7 33,3 33,3 0,0 83 % Sepelkyyhky 35 0,0 17,1 17,1 65,7 0,0 100 % 7 Pesimälinnusto Yhteensä pesimälinnuston liikkumista havainnoitiin havainnointiin kesällä 2012 kolmena vuorokautena (28.6., 12.7. ja 3.8.) yhteensä noin 10 tuntia ajoittuen vuorokausien sisällä vaihtelevasti aamun ja illan välille. Valtaosan liikehdinnästä muodostivat lokkilinnut, sillä lähes 90 % kirjatuista tarkkailulinjojen läpilennoista koski lokkilintua. Yleisimmät lajit olivat naurulokki, kalatiira, lapintiira ja kalalokki ja harmaalokki. Lokkilintujen kohdalla ilmeisesti pääosan liikehdinnästä muodostivat sataman alueella pesivät linnut, jotka hakivat ravintoa hankealueen ympäristöstä. Ruokailulentoliikehdintä oli selvitysalueella vilkkainta Röyttän sataman allas- ja pengeralueella ja etenkin sen koillis- ja eteläreunalla. Kauempana rannasta maan päällä ja myös ulapalla lokkilintujen liikehdintä oli olennaisesti vähäisempää kuin rantalinjalla. Lokkilintujen lisäksi huomionarvoinen laji oli sääksi, joita pesii suhteellisen lähellä kolme paria. Myös Röyttän merituulipuistoa varten tehtyjen kesäajan ruokailulentotarkkailujen havaituista linnuista 90 % oli lokkeja ja tiiroja. Tällä merialueella harmaalokki oli runsaslukuisin lentäjä kun taas naurulokki suhteellisen vähälukuinen. Ruokailulentotarkkailujen yhteydessä arvioituja lentokorkeusjakaumia (%-osuudet) Röyttän satama-alueella (riskikorkeus olemassa olevien voimaloiden mukaan 21 200 m). Laji yks. (n) 0 20m 21 40m 41 80m 81 200m Yli 200m Telkkä 9 33,3 66,7 0,0 0,0 0,0 67 % Yhteensä riskikorkeus Ruskosuohaukka 100 % 5 0,0 60,0 40,0 0,0 0,0 Sääksi 4 0,0 25,0 75,0 0,0 0,0 100 % Harmaalokki 73 43,8 43,8 11,0 1,4 0,0 56 % Kalalokki 79 53,2 40,5 6,3 0,0 0,0 47 % Selkälokki 4 0,0 50,0 50,0 0,0 0,0 100 % Merilokki 7 42,9 57,1 0,0 0,0 0,0 57 % Naurulokki 530 32,8 23,2 32,5 8,7 2,8 64 % Kala-lapintiira 322 69,3 24,8 5,6 0,3 0,0 31 % 3.1.3 Maanomistus Asemakaavan muutosalue on Tornion terästehtaan omistuksessa. 3.1.4 Liikenne Asemakaavan muutosalueelle johtaa seututie 922. Liikennemäärät tiellä nro 922 ovat asemakaavan muutosalueella noin 700-3830 ajoneuvoa vuorokaudessa. Raskaiden ajoneuvojen määrä on
8 noin 130-480 ajoneuvoa vuorokaudessa. Suurin osa Outokummun tehdasalueen liikenteestä ohjautuu Terästien kautta, satama-alueen liikennemäärän ollessa vähäisempi. Keskimääräinen ajoneuvoliikenne (ajoneuvoa/vrk) hankealueen läheisyydessä. Lähde: Lapin ELY-keskus 2010a Keskimääräinen raskas ajoneuvoliikenne (ajoneuvoa/vrk) hankealueen läheisyydessä. Lähde: Lapin ELY-keskus 2010b
3.2 Suunnittelutilanne 9 3.2.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat tarkistettuna voimaan 1.3.2009. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet jakautuvat yleis- ja erityistavoitteisiin. Yleistavoitteet eivät kohdistu asemakaavaan. Erityistavoitteista asemakaavan muutosta koskevat: 1. Toimiva aluerakenne: Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen tarpeet ja huomioitava yhdyskuntarakenteen, elinympäristön laadun ja ympäristöarvojen asettamat vaatimukset. 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu: Haitallisia terveysvaikutuksia tai onnettomuusriskejä aiheuttavien toimintojen ja vaikutuksille herkkien toimintojen välille on jätettävä riittävän suuri etäisyys. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen maa- ja kallioperän soveltuvuus suunniteltuun käyttöön. Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa. Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä. 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat: Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto: Alueidenkäytössä on turvattava olemassa olevien valtakunnallisesti merkittävien ratojen ja maanteiden jatkuvuus ja kehittämismahdollisuudet sekä valtakunnallisesti merkittävien lentoasemien sekä rajanylityspaikkojen kehittämismahdollisuudet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin.
Seitap Oy 2013 3.2.3 RÖYTTÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS 10 Maakuntakaava Helmikuussa 2003 vahvistetussa, lain muutoksella 1.1.2010 maakuntakaavaksi muuttuneessa Länsi-Lapin seutukaavassa suunnittelualue on merkitty teollisuusalueeksi (T) ja tuulivoima-alueeksi (tv). Länsi-Lapin uusi maakuntakaavaehdotus oli maakuntavaltuuston hyväksyttävänä 26.11.2012. Siinä kaavan muutos sijoittuu teollisuusalueelle (T-705) ja SVESO II-direktiivin mukaiselle konsultointivyöhykkeelle (sev-2810). Ote 14.5. 13.6. 2012 MRA 12 :n mukaisesti julkisesti nähtävänä oleesta maakuntakaavaehdotuksesta.
11 3.2.4 Yleiskaava Tornion yleiskaava 2021 on saanut lainvoiman 1.3.2010 (Kh 57). Yleiskaavassa asemakaavan muutoksen alue on teollisuusaluetta (TT). Röyttän tuulivoimapuiston 1. vaiheen voimalat on merkitty tv-merkinnällä teollisuusalueelle voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Ote Tornion yleiskaavasta 3.2.5 Asemakaava Muutettava asemakaava-alue on rajattu seuraavana sivuna olevalle kartalle. Muutos koskee teollisuusalue kortteleita 1 ja 2 sekä osaa korttelista 3 sekä liikennealuetta, katualuetta, suojaviheraluetta ja vesialuetta.
Seitap Oy 2013 RÖYTTÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS 12
4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 13 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja suunnittelun käynnistyminen Rajakiiri Oy esitti 8.5.2012 Tornion kaupungille aloitteen Puuluoto-Röyttä asemakaavan muutoksen laatimiseksi korttelien 1 3 alueelle. Rajakiiri Oy:n tavoitteena on lisätä Röyttän tuulivoimapuistoon 5 uutta tuulivoimalaa. Asemakaavan muutoksen yhteydessä tutkittiin myös liikennealueesta muuttaminen katualueeksi Terästien liittymästä eteenpäin. Hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin tarvetta tiedusteltiin Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta maaliskuussa 2012. ELY-keskus totesi, ettei laajennushanke edellytä YVAmenettelyn harkintatarvetta. Näin käynnistettävässä asemakaavan muutosprosessissa tuotetaan tarvittavat selvitysaineistot. Tuulipuiston laajennushankkeeseen liittyen Ramboll Finland Oy on laatinut maisemakuvasovitteet ja välkemallinnuksen. Lisäksi Promethor on laatinut tuulivoimapuiston ympäristömeluselvityksen. Muut asemakaavan muutokseen liittyvät selvitykset, kuten asukaskyselyn, Natura-tarveharkinnan sekä kasvillisuus- ja linnustoselvitykset on toteuttanut Lapin Vesitutkimus Oy. Röyttässä on tällä hetkellä toiminnassa kahdeksan tuulivoimalaa, jotka on merkitty yllä olevaan karttaan mustilla pisteillä A01 A08. Tällä asemakaavan muutoksella on tavoitteena osoittaa paikat viidelle uudelle tuulivoimalalle, jotka on merkitty karttaan punaisilla pisteillä A09 A13.
14 4.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Maankäyttö ja rakennuslain (MRL 62 ) mukaisesti osallisia kaavoitukseen ovat alueen maanomistajat ja he, joiden asumiseen työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Asemakaavoituksesta järjestettiin MRL 66 :n ja MRA 26 :n mukainen viranomaisneuvottelu 15.08.2012. Toinen viranomaisneuvottelu järjestetään tarvittaessa sen jälkeen, kun kaavaehdotus on pidetty julkisesti nähtävänä ja lausunnot on saatu. Asemakaavan muutoksen valmistelua esiteltiin yleisölle Tornion kaupungintalon valtuustosalissa järjestetyssä tiedotustilaisuudessa 04.10.2012. Asemakaavan muutoksen luonnos pidettiin MRL 62 ja MRA 30 :n mukaisesti ns. valmisteluvaiheen kuulemista varten nähtäville 29.11. - 13.12.2012. Asemakaavaehdotus pidettiin MRL 65 ja MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtävillä 27.8. 26.9. 2013 väliseksi ajan ja siitä pyydettiin MRA 28 :n mukaiset lausunnot. Toinen viranomaisneuvottelu pidettiin 12.12.2013 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Asemakaavan muutoksen yleiskuvaus, ja aluevaraukset 5.1.1 Yleiskuvaus Muutoksella Röyttän asemakaavaan osoitetaan viisi uutta tuulivoimaloiden aluetta, jotka osoitetaan ympäristöministeriön tuulivoimakaavoituksen ohjeiden mukaisesti tuulivoima-alueina kaavan pääasiallisen käyttötarkoituksen päälle sijoittuvina osa-alueina. Röyttän asemakaavan pääasialliseen käyttötarkoitukseen tehdään muutoksia: - Kromitien liikennealueen muuttamisella katualueeksi Terästien liittymästä eteenpäin, Terästien liittymään osoitetaan liikennealuetta kiertoliittymän mitoituksella - Kromitien liikennealueen liitännäisalueen muuttamisella EV-alueeksi rautatien takana Teollisuusrakennusten korttelialueisiin kortteleissa 1, 2 ja 3 ei tehdä muutoksia käyttötarkoitukseen, rakennusoikeuksiin eikä muihin asemakaavamerkintöihin tai niitä koskeviin asemakaavamääräyksiin. 5.1.2 Aluevaraukset Asemakaavan muutos käsittää 511 ha teollisuusrakennusten korttelialueita merkinnöillä T, T-1 ja T/kem-1. Teollisuusalueille, osittain suojaviheralueille (EV) ja vesialueelle (W) osoitetaan viisi tuulivoimaloiden aluetta. Tuulivoimaloiden alueet osoitetaan ympyrän muotoisina, säteenä 120 m, pinta-ala siten 4.5 ha. Tuulivoimaloiden alueisiin osoitetaan rakennusalat, joille tuulivoimalat tulee sijoittaa. Asemakaavan muutoksella lakkaa kaavasta 4 ha liikennealuetta josta muodostuu katualuetta. Katualuetta kaavan muutoksella muodostuu 6,5 ha, josta vanhaa 2,5 ha. Rautatiealuetta (LR) kaavan muutoksessa on 4,5 ha, siinä ei tapahdu muutosta. Suojaviheralueita (EV) muutoksella muodostuu 32,5 ha, jossa on liikennealueesta muodostunutta uutta aluetta 3 ha. 5.2 Kaavan muutoksen vaikutusten arviointi Tämän asemakaavan muutoksen perustaksi Ahma ympäristö Oy on tehnyt tuulivoimaloiden sijoittumisen vaatimat selvitykset ja vaikutusten arvioinnin. Vaikutusten arviointi perustuu hankesuunnitelmaan, jolla alueelle on suunniteltu teholtaan ja kooltaan asemakaavan muutoksen määräysten mukaiset viisi tuulivoimalaa. Tuulivoimaloiden sijoittumista tehdasalueelle sen vaikutukset on tutkittu jokaisen voimalan kohdalta useilla vaihtoehdoilla ja eri etäisyyksillä tehtaan rakennuksista ja toiminnoista. Lisäksi tuulivoimaloiden paikat on optimoitu suhteessa loma-asutukseen niin, että loma-asutukselle aiheutuva häiriö on mahdollisimman vähäinen. Voimaloiden sijainti on tutkittu myös suhteessa lintuselvitykseen ja muihin luontoselvityksiin.
15 5.2.1 Vaikutus ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön sekä alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Lähimmät loma-asunnot sijoittuvat 500 metrin päähän suunnitelluista tuulivoimaloista, kun tällä hetkellä lähin voimala on noin 800 metrin päässä. Alle kilometrin säteellä tulisi olemaan noin sata loma-asuntoa tai vakituista asuntoa. Asukaskyselyn tavoitteena oli selvittää, millä tavoin suunniteltu hanke vaikuttaa tuulipuistoa lähellä asuvien ihmisten ja loma-asujien elinoloihin, viihtyvyyteen, hyvinvointiin ja sen jakautumiseen. Lähiasukkaiden kuuleminen on ollut osa asemakaavan valmistelua ja tuulipuiston suunnittelua. Suunnitellut tuulivoimalat sijoittuvat tehdasalueen sisälle. Asukaskyselyn perusteella kaava-alueen lähialueella muun muassa ulkoillaan, lenkkeillään, hiihdetään, moottorikelkkaillaan, uidaan, kalastetaan, pilkitään, ongitaan, veneillään ja harrastetaan sorsastusta. Suunniteltujen tuulivoimaloiden rakentamisen sosiaalisten vaikutusten keskiössä ovat asuminen ja alueella viihtyminen. Enemmistö asukaskyselyn vastaajista ei usko tuulipuiston laajennuksen myötä kokevansa mitään kielteisiä vaikutuksia asumiseen ja alueella viihtymiseen. Kuitenkin 31 46 % vastaajista on huolestunut eriasteisista kielteisistä vaikutuksista. Valtaosa (76 %) on samaa mieltä tai osittain samaa mieltä väitteen tuulipuistoon tottuu aikanaan eikä sitä koeta häiritsevänä kanssa. Eri mieltä tai osittain eri mieltä oli 28 % vastaajista. Vain pieni osa (7 %) ei osannut sanoa kantaansa. Alle kilometrin etäisyydellä väitteeseen suhtauduttiin jonkin verran kielteisemmin. Asukaskyselyn perusteella asukkaat suhtautuvat hankkeeseen kokonaisuutena myönteisesti. Jopa 82,5 % vastaajista kannatti hanketta joko suoraan, tietyin varauksin tai että asialla ei ollut heille suurta merkitystä. Hanketta vastusti 17,5 % vastaajista. Tuulipuiston laajennusta kannattaville erityisen tärkeitä ovat kestävän kehityksen edistäminen sekä hankkeen myönteiset vaikutukset työllisyyteen ja Tornion kuntatalouteen. Merkittävä osa (41 %) vastaajista tai heidän läheisistään arvioivat hyötyvänsä tuulipuiston rakentamisesta myös työllistymisen kautta. Hanketta vastustetaan vain kilometrin säteellä suunnitelluista tuulivoimaloista. Yli kilometrin etäisyydellä vastustusta ei esiintynyt enää ollenkaan. Lähempänä asuvat loma-asujat olivat myös useammin huolissaan tuulivoimaloiden melu- ja varjostusvaikutuksista sekä kiinteistön arvon heikentymisestä. Osa tuulipuiston laajennuksen vastustuksesta selittyy epäuskolla tuulivoimaan energiamuotona. 5.2.2 Meluvaikutukset Röyttän satama-alueen ja Outokumpu Oy:n terästehtaan toiminta sekä jo olemassa olevat tuulivoimalat synnyttävät nykyisellään melua, joka on taajuusjakaumaltaan lähellä uusien tuulivoimaloiden käynnistä syntyvää ääntä. Suunnitelluista tuulivoimaloista on tehty ympäristömeluselvitys, jossa ympäristön kohteiden melutasoa on mitattu keskiäänitasolla (LAeq). Kun pitkän ajanjakson aikana esiintyvää vaihtelevaa melua kuvataan yhdellä luvulla, käytetään keskiäänitasoa (l. ekvivalentti A-äänitaso, ekvivalenttitaso). Keskiäänitaso ei ole tavallinen keskiarvo, vaan siinä keskimää-
16 räistä suuremmat arvot saavat korostetun painokertoimen. Se siis korostaa keskimääräistä suurempia hetkellisiä äänitasoja. Toisaalta, jos melulähde toimii vain osan ajasta, sen pitkälle aikavälille laskettu keskimääräinen keskiäänitaso on pienempi kuin toiminnan aikana vallitseva hetkellinen A-äänitaso. (Kankare 2012). Melumallinnuksen perusteella pelkästään uusien tuulivoimaloiden synnyttämä keskiäänitaso useilla loma-asuinnoilla ylittää suunnitteluohjearvon 35 db. Kun huomioidaan olemassa olevat melunlähteet, päivä- ja yöaikaiset suunnitteluohjearvot 45 ja 40 db (A) alittuvat kaikilla vakituisilla asuinrakennuksilla (Kankare 2012). Uusien tuulivoimaloiden synnyttämä keskiäänitason kasvu on lähimmillä loma-asuinrakennuksilla vain 0-1 db. Keskiäänitason mallinnuksessa on huomioitu Kemin vallitseva tuulisuuntajakauma. Käytännössä äänen taso ei ole vakio, vaan siihen vaikuttavat tuulen suunnan lisäksi ääntä vaimentavat ja heijastavat tekijät (esim. jää, lumi, puusto jne.). Nykytilanteeseen verrattuna muutosta voidaan pitää hyvin pienenä. Suunniteltujen tuulivoimaloiden aiheuttama keskiäänitaso LAeq. Kuva: Promethor
17 Kaikki melulähteet; tuulivoimaloiden sekä teollisuuden aiheuttama keskiäänitaso LAeq (yöaika). Kuva: Promethor Lapin ELY-keskuksen kaavaehdotuksesta antaman lausunnon johdosta melumallinnusta ja meluvaikutusten arviointia täydennettiin lisämallinnuksilla ja arvioinnilla. Promethor Oy:n laatima selvitys on lisätty kaavaselostuksen liitemateriaalina oleviin erillisliitteisiin.
18 Suunniteltujen tuulivoimaloiden aiheuttama keskiäänitason kasvu. Kuva: Promethor 5.2.3 Välkevaikutukset Tuulivoimalat voivat aiheuttaa välkettä tilanteessa, jossa auringon paistaessa tuulivoimalan takaa voimalan lapojen pyöriminen aiheuttaa liikkuvan varjon tarkastelupisteessä. Tuulivoimaloiden välkevaikutuksia on mallinnettu ns. real case -tilanteessa. Mallinnus on tehty koko vuodelle sekä kesäajalle (touko-syyskuu). Mallinnus on tehty myös tilanteessa, jossa puuston suojaava vaikutus on huomioitu. Puuston korkeutena on käytetty 8 metriä ja mallinnus on tehty viistokuvan ja ilmakuvan perusteella. Vakituisen asutuksen Puuluotoon ei aiheudu välkettä. Metsän suojassa oleva loma-asutus jää välkevaikutuksen ulkopuolelle. Mallinnus yliarvioi puuston vaikutusta rannalla olevan asutuksen kohdalla sekä sisämaassa, missä puusto on harvempaa. Jos tuulivoimalaitokset näkyvät tarkastelupisteestä, niin voi myös välkettä aiheutua; tällöin loma-asutusalueilla välkkeen määrä on luokkaa 10-29 tuntia vuodessa. Välke ajoittuu kuitenkin suurimmaksi osaksi kesäkuukausien (touko-syyskuu) ulkopuolelle. Kesäkuukausien aikana välkettä esiintyy ainoastaan Koivuluodon länsi-luoteisosien yksittäisten loma-asuntojen kohdalla, jossa välkevaikutus on luokkaa 8-9 tuntia vuodessa.
19 5.2.4 Vaikutus yhdyskunta- ja energiatalouteen Tuulipuiston suunnitellulla laajennuksella on kielteisiä ja myönteisiä vaikutuksia, joista selkeästi myönteisimmät liittyvät työllisyyteen, kunnan talouteen ja kestävän kehityksen edistämiseen. Yhden voimalaitoksen investointikustannukset ovat useita miljoonia euroja. Tornion kaupungille viiden tuulivoimalan tuoma hyöty koostuu kiinteistöverosta, työpaikoista ja niiden kerrannaisvaikutuksista. Kiinteistöveron suuruus määräytyy yleisen kiinteistöveroprosentin, jälleenhankintaarvon (70 % rungon ja konehuoneen kustannuksista) ja vuosittaisten arvonalennusten (4 %) perusteella (Tarasti 2012). Kiinteistöveron suuruus vaihtelee jonkin verran rakennuskustannusten mukaan, mutta se on useita tuhansia euroja vuodessa jokaista voimalaa kohti. Lauri Tarastin selvityksessä ehdotettiin nykyistä suurempaa kiinteistöveroa kunnalle tuulivoimaloista. Valtiovarainministeriö on laatinut hallitukselle esityksen tuulivoiman kiinteistöveron muuttamisesta. Suunnitellun viiden tuulivoimalaitoksen kokonaisteho voi olla18-22,5 MW. Huipunkäyttöaika Röyttän nykyisille voimaloille on keskimäärin 3150 tuntia vuodessa, voimalakohtaista vaihtelua esiintyy. Tämän perusteella laskettuna tuulipuiston laajennuksen vuotuinen sähköntuotanto on 56,7 GWh, mikä vastaa noin 3600 asukkaan vuosittaista sähkönkulutusta. 5.2.5 Vaikutus tieliikenteeseen Tuulivoimalan rakentamisesta liikenneväylien läheisyyteen on annettu ohjeistus (Liikennevirasto 2012). Suositeltava etäisyys maantiestä on vähintään voimalan kokonaiskorkeus lisättynä maantien suoja-alueen leveydellä (20 tai 30 metriä ajoradan keskilinjasta). Mikäli tuulivoimalaa suunnitellaan esimerkiksi satamaan, etäisyyden harkinta on tapauskohtaista eikä edellä esitettyä minimietäisyyttä maantiehen tarvitse noudattaa. Asemakaavan muutoksen yhteydessä seututie 922 muutetaan tuulivoimaloiden läheisyydessä kaduksi, jolloin Tornion kaupunki voi itse määritellä tarvittavat suojaetäisyydet katualueeseen. Tornion kaupungin teknisten palvelujen lautakunta on kokouksessaan 26.6.2013 150 hyväksynyt sopimusluonnoksen, jolla Tornion kaupunki, Outokumpu Oy ja Rajakiiri Oy sopivat katualueen rakentamisesta ja kunnossapidosta. Yksi tuulivoimaloiden liikenneturvallisuuden kannalta esillä ollut seikka on jään sinkoutuminen tuulivoimaloiden lavoista. Tuulivoimaloissa on kuitenkin kolminkertainen turvajärjestelmä jään muodostumisen ja muiden lapojen toimintahäiriöiden varalta. Hälytyksen sattuessa tuulivoimala pysähtyy automaattisesti ja mahdollinen jäänmuodostuminen käydään tarkistamassa. Tuulivoimaloiden aiheuttama turvallisuusriski katualueen liikenneturvallisuudelle on siis hyvin pieni. 5.2.6 Vaikutus lentoliikenteeseen Finavialta saatujen lausuntojen mukaan tuulivoimaloilla ei ole vaikutuksia Finavian lentoasemien ilmailumääräys AGA M3-6 mukaisiin korkeusrajoituspintoihin. Tuulivoimaloilla on sen sijaan vaikutusta lentoliikenteen sujuvuuteen. Voimaloille on saatu lentoesteluvat TraFilta. Lentoestelupapäätöksen mukaan tuulivoimalat tulee varustaa konehuoneen päälle asetettavalla B-tyypin lentoestevalolla, joka on väriltään valkoinen ja vilkkuva, valovoimakkuuden tulee olla päivällä 100 000 cd ja yöllä 2000 cd.
20 5.2.7 Vaikutukset tutkajärjestelmiin Erillistä vaikutusselvitystä puolustusvoimien tutkiin ei ole tarvetta hankkeen johdosta suorittaa. Puolustusvoimilta on kuitenkin pyydetty hankkeesta lausuntoa, jonka Pääesikunnan operatiivinen osasto on antanut 11.10.2012. Lausunnossaan Pääesikunta toteaa, että suunnitelman mukaisilla tuulivoimaloilla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia puolustusvoimien valvonta- ja asejärjestelmien suorituskykyyn, joukkojen ja järjestelmien koulutukseen ja käyttöön eikä sotilasilmailuun. Puolustusvoimat ei vastusta suunnitelman mukaisten tuulivoimaloiden rakentamista. Säätutkiin hankkeella ei ole vaikutuksia. Lähimmät ilmatieteen laitoksen säätutkat sijaitsevat etäällä hankealueesta, Luostolla ja Utajärvellä. Meriliikenteen tutkajärjestelmiin ei laajennushankkeella arvioida olevan vaikutuksia. Suurin osa voimaloista sijaitsee maa-alueella, jolloin tuulivoimaloiden mahdolliset vahingolliset vaikutukset hukkuvat maaefektiin vaikutukset alusten tutkiin jäävät erittäin pieniksi. Olemassa olevien voimaloiden läheisyydessä, Röyttän eteläkärjen tuntumassa sijaitsee kauppamerenkulun 9 metrin syvyinen pääväylä. Koivuluodon puolella tai vesialueella sijaitsevan voimalan A09 läheisyydessä ei sijaitse veneväyliä. 5.2.8 Vaikutus kaupunkikuvaan, rakennettuun ympäristöön Asemakaavan muutoksen suurimmat vaikutukset kohdistuvat teollisuusalueeseen ja sen lähiympäristöön. Teollisuusalueen maisemaa hallitsevat teollisuusrakennukset ja olemassa olevat tuulivoimalat. 5.2.9 Vaikutus maisemaan ja kulttuuriperintöön Maisemaselvityksen yhteydessä tutkittiin maisemia tuulipuiston lähivyöhykkeen (0-3 km) ja dominanssivyöhykkeen (3-7 km) keskeisiltä näkymäpaikoilta. Tutkituissa kohteissa tuli esille alueelle ominaiset maisemankuvaan vaikuttavat luonnon- ja kulttuurimaiseman peruspiirteet: rikkonainen rantaviiva, saaristo ja merimaisemat, Suomen suurimpien jokien, Kemi- ja Torniojoen suistot sekä rannikon vyöhykkeittäin vaihtuvat rehevät kasvillisuusvyöhykkeet. Lisäksi alueelle on ominaista alavuus, metsän peittävyys sekä maisemia hallitsevat kulttuurimaisemat, joissa mittavat teknisiä elementtejä käsittävät teollisuusrakennukset savupiippuineen, niihin kytkeytyvä sähkönsiirto-, rautatie- ja maantieverkko muodostavat rannikolle selkeitä maamerkkejä ja myös maisemaa rajaavia linjamaisia elementtejä. Kokonaisuutena alueen maisema on laajamittakaavaista ja kestää varsin hyvin tuulivoimaloiden kaltaisia uusia rakennelmia. Lähivyöhykkeelle sijoittuvista näkymäpaikoista tuulivoimalat erottuvat pääosin hallitsevina elementteinä lyhyen etäisyyden vuoksi. Maisemavaikutuksia syntyy erityisesti Koivuluodon länsilaidan mökkiasutuksen maisemaan, koska lähin tuulivoimala sijoittuu vain noin 0,5 km etäisyydelle lähimmistä mökeistä. Röytänniemeen sijoittuvien erittäin suurten tehdasrakennusten vuoksi tuulivoimalat suhteutuvat maisemaan ainakin kauempien voimaloiden osalta jokseenkin hyvin. Lähimpien voimaloiden koko on kuitenkin erittäin suuri ja tuulivoimalat eivät muodosta helposti hahmotettavaa yhtenäistä kokonaisuutta, vaan sijaitsevat laajalti eri puolilla länteen avautuvaa näkymäaluetta. Näin lähellä esimerkiksi tuulivoimalan roottorin lapojen liike tai lentoestevalot voivat olla myös häiritseviä. Toisaalta tehdasrakennukset muodostavat erittäin massiivisen kokonaisuuden ja tuulivoimalat voivat jopa keventää tehdasalueen synnyttämää maisemallisesti raskasta kokonaisuutta. Koivuluodon eteläkärkeen sijoittuvasta Leton satamasta etäisyys tuulipuistoon on hieman em. mökkiasutusta suurempi ja tuulivoimalat sijoittuvat länteen avautuvassa näkymässä myös suppeammalle alueelle. Tuulivoimalat näkyvät selvästi sataman länsiosaan, mutta sijaintinsa perusteella ne muodostavat varsin helposti hahmotettavan kokonaisuuden, joka myös sopii hyvin tehdasympäristöön tasapainottaen massiivisten tehdasrakennusten raskasta vaikutelmaa.
21 Puuluodosta tutkittiin kolme näkymäaluetta. Alueet sijoittuvat teiden varsien näkymäpaikoille, mutta kuvastavat yleisellä tasolla näkymiä myös Puuluodon asuinalueelta. Tällä etäisyydellä lähimmät tuulivoimalat ovat maisemassa selvästi erottuvia elementtejä, jotka hallitsevat maisemaa. Puuluodon asuinalueelle tuulivoimalat näkyvät vaihtelevasti. Asuinalueen päänäkymä on lounaaseen Röyttän suuntaan ja tuulivoimalat, tai osia niistä, näkyy todennäköisesti osaan taloja. Näkyvyyttä kuitenkin peittävät monilta osin puusto ja rakennukset. Yksittäisten talojen maisemaan haitta voi olla merkittävä, mutta kokonaisuutena haitta todennäköisesti on kuitenkin olemassa oleva rakentaminen huomioiden vähäinen. Muille alueille maisemavaikutukset ovat näitä vaikutuksia pienempiä maiseman suuren mittakaavan ja rakennetun ympäristön runsauden vuoksi. Vaikka alueella on runsaasti maiseman kannalta tärkeitä arvokohteita, Kemi-Tornio -alueella vallitsevat ihmisen aikaansaamat eri aikakausina syntyneet ja vaihtelevat kulttuurimaisemat. Tästä syystä tuulipuisto ei muuta olennaisesti näiden arvokohteiden maiseman ominaispiirteitä ja kokonaisuutena maisemavaikutukset näihin kohteisiin ovat vähäisiä. Ajoksen tuulipuisto sijoittuu yli 15 km:n etäisyydelle Röyttästä ja näiden kahden tuulipuistoalueen suuren etäisyyden vuoksi selvimmät yhteisnäkymät syntyvät merialueelle Tornion edustalle sekä Kemin kaupungintalon näköalapaikalle. Tuulivoimaloiden yhteisnäkymäalue on suhteellisen pieni merialuetta lukuun ottamatta ja näkymäalueet käsittävät runsaasti rakennettua teollisuus- ja kaupunkiympäristöä. Tässä mielessä tuulivoimalat voivat synnyttää positiivisen vaikutelman alueen laaja-alaisten teollisuusrakentamisen ympäristössä. Tuulivoimalat eivät muuta olennaisesti olemassa olevan maiseman ominaispiirteitä ja kokonaisvaikutukset ovat varsin neutraaleja, kaukomaisemassa jopa positiivisia. Tuulipuiston maisemavaikutukset ovat kokonaisuudessaan vähäisiä ja kielteiset vaikutukset rajoittuvat lähimmille asuinalueille. Tuulivoimaloihin kiinnitettävien lentoestevalojen suurimmat vaikutukset syntyvät todennäköisesti yksittäisiin asuintaloihin lähialueen asuinalueilla: Puuluodossa, Koivuluodon länsireunan mökkialueella sekä Hellälän asuinalueella. Haaparannan alueella tuulivoimaloiden vaikutus maisemaan on hämärässä ja yölläkin vähäinen, koska voimaloiden mittakaava ei korostu suhteessa maiseman muihin elementteihin ja kaupunkiympäristössä on runsaasti muuta valaistusta. Lisäksi tällä alueella tuulivoimalat näkyvät suhteellisen pienelle alueelle. Suunnitelluista tuulivoimaloista on laadittu maisemakuvasovitteita kuudesta kohteesta, joista kaksi on Ruotsin puolelta.
22 Maisemasovite Ruonajärventieltä. Taustalla näkyy myös nykyisiä tuulivoimaloita. Nykyiset tuulivoimalat Ruonajärventieltä katsottuna.
23 Maisemasovite Kromitien ja Ruonajärventien risteyksestä. Maisemasovite Koivuletontieltä. Suunnitellut voimalat peittyvät puuston taakse yhtä lukuun ottamatta.
24 Maisemasovite Pachusgatanilta, Haaparannan puolelta. Maisemasovite Pakkahuoneenkadulta.
25 Maisemasovite kaupungintalolta. Taustalla näkyy myös nykyisiä tuulivoimaloita. Nykytilanne kaupungintalolta katsottuna. 5.2.10 Vaikutukset luonnonympäristöön Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen ja ilmastoon Voimala A09 perustetaan nykyiselle vesialueelle rakennettavalle täytölle. Vesisyvyys suunnitellun tuulivoimalan alueella vaihtelee välillä -2-3 metriä. Alueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse veneväyliä. Alustavien tietojen mukaan ruoppausta ei todennäköisesti tarvita. Täyttömassojen (louhe ja murske) määrä voimalan perustus- ja nostoalueelle tasoon +3.00 NN on yhteensä 23 500m 3. Keskivedenpinnan alapuolisten massojen osuus tästä on 6500 m 3. Täyttö sijaitsee suojaisan penkereen läheisyydessä. Rakentamistöiden aiheuttama vesialueen samentuminen jää vähäiseksi. Tuulivoimalla tuotettu energia korvaa vastaavan määrän fossiilisilla polttoaineilla, kuten hiilellä, öljyllä ja maakaasulla tuotettua energiaa. Päästövähenemäksi on tutkimuksissa todettu 620 700 g hiilidioksidia tuulivoimalla tuotettua kilowattituntia kohden (Holttinen 2004). Teholtaan 18 MW:n tuulipuiston sähköntuotannoksi arvioidaan 56,7 GWh/vuosi, jos tuulivoimalan huipunkäyttöaika on 3150 tuntia vuodessa. Hiilidioksidin keskimääräinen päästövähenemä on tällöin 37 500 tonnia vuodessa. Vaikutus kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Voimalapaikkojen kasvillisuus ja luontotyypit on kartoitettu maastossa kesällä 2012. Voimaloiden suunniteltu sijainti muuttui tämän jälkeen kahden voimalan osalta, joten tarkastelu on
näiltä osin tehty ilmakuvatarkasteluna. Voimaloiden rakentamispaikoilla ei ole tiedossa suojelullisesti arvokasta lajistoa tai uhanalaisia luontotyyppejä. Voimalan A10 alueella sijaitsee silmälläpidettäviä luontotyyppejä, Nykyisen teollisuusalueen ulkopuolelle kohdistuva vaikutus luontotyyppien säilymiseen on kokonaisuuden kannalta kuitenkin vähäinen. 26 Raportti kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksestä on kaavaselostuksen liitteenä. Vaikutus linnustoon Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu erillinen linnustoselvitys ja vaikutusten arviointi, joka on kaavaselostuksen liitteenä. Tuulivoimapuistojen linnustovaikutukset voidaan yleisesti jakaa häiriö- ja estevaikutuksiin, elinympäristön muutoksiin sekä törmäyksistä aiheutuviin lintujen kuolemiin. Häiriö- ja estevaikutukset Melumallinnuksen perusteella uusien voimaloiden aiheuttaman melun muutosta nykytilanteeseen verrattuna voidaan pitää hyvin pienenä ja alueella levähtävien ja pesivien lintujen voidaan olettaa tottuneen tähän nykyistä vastaavaan tilanteeseen. Vaikka lintuja pesii myös Röyttän sataman alueella, voidaan olettaa, että kasvaneen melun aiheuttama häiriövaikutus on vähäinen myös tuolla alueella. Hankkeen yhteydessä syntyvät häiriöt voidaan arvioida merkityksettömän pieniksi, koska tuulipuisto rakennetaan tehdasalueelle, jossa on jo ennestään voimaloita ja teollisuustoimintaa. Rakentaminen ei todennäköisesti muuta alueella tapahtuvaa ihmisten liikkumista nykyiseen verrattuna merkittävästi. Lisäksi rakentaminen, jonka aikana pääosa näistä häiriöistä syntyy, on paikallinen ja suhteellisen lyhytkestoinen tapahtuma. Estevaikutuksia uudet tuulivoimalat tulisivat aiheuttamaan pienimuotoisesti. Muuttavat linnut tuntuvat tehokkaasti kiertävän nykyistä puistoaluetta. Suunniteltu laajennus todennäköisesti jonkin verran siirtää rantaviivaa maan puolella seurailevaa liikehdintää sisemmäksi niemelle. Tuulivoimapuiston laajenemisen estevaikutus on erityisen vähäinen pohjois-eteläsuuntaiselle liikehdinnälle, sillä voimala-alue ei laajene itä-länsisuunnassa. Maastotutkimusten perusteella suunnitelluista voimaloista A09 tulisi kuitenkin sijoittumaan lintujen paikallisliikehdinnän kannalta keskeiselle lentoreitille. Tällä alueella esimerkiksi lokkilintujen ruokailulentoliikehdintä oli vilkkainta koko tutkimusalueella. Kuitenkin kokonaisuutta ajatellen, A09 on ainoa suunniteltu voimala Röyttän sataman altaiden läheisyyteen, jossa on jo ennestään kuusi voimalaa. Siten tilanne ei muuttuisi suuresti nykyisestä. Tuulivoimaloiden välille (esim. A08 ja A09) jäisi yhä noin 500 metriä vapaata lentoväylää, suunnilleen saman verran voimaloilla on väliä Taljan ja Räyhän alueella, jossa linnut lentelevät voimaloiden välistä vaivattoman oloisesti. Sama käyttäytyminen on ennustettavissa myös voimalan A09:n ympäristöön. Näistä syistä myös estevaikutukset on arvioitavissa vähäisiksi. Elinympäristömuutosten vaikutukset Koska voimaloiden sijoitusalueella on jo tiestö sekä tehdasalueen ja sataman rakentamisen yhteydessä muutettua rakennettua ympäristöä, varsinaisia uusia teitä ei alueelle rakenneta. Muuttuvan elinympäristön osuus jää pieneksi. Suunnitellut voimalat sijoittuvat linnuille tärkei-
den pesimäalueiden ulkopuolelle ja esimerkiksi satama-alueella jo olemassa olevat voimalat sijoittuvat pääosin lähemmäs lintujen suosimia pesimäalueita, mm. lokkien ja tiirojen yhdyskuntia. Näistä syistä uusien voimaloiden aiheuttamat elinympäristömuutokset ovat lintuihin merkityksettömät. 27 Törmäysvaikutukset Törmäysvaikutus syntyy jos lintu kuolee törmätessään pyörivään roottoriin, tai harvemmin muuhun voimalan rakenteeseen. Keskimäärin tuulivoimalat tappavat lintuja kuitenkin vähän (Birdlife Suomi ry 2011) verrattuna esimerkiksi liikenteen, ikkunoiden tai sähkölinjojen aiheuttamien lintukuolemien määriin. Erilaisista linnustoon kohdistuvista vaikutusmekanismeista Röyttän kohdilla merkittävimmäksi arvioidaan törmäyskuolleisuus. Tehtyjen maastohavaintojen ja törmäysmallinnusten perusteella suurin riski törmäyksille ei kohdistu muuttolinnustoon vaan alueen paikalliseen lintupopulaatioon, etenkin alueella pesiviin lokkilintuihin. Tehtyjen törmäysmallinnusten mukaan vanhat voimalat ja suunniteltavat voimalat aiheuttaisivat pesimäaikana lokkilinnuille yhteensä 50 törmäystä kesässä. Eniten kasvaisi naurulokin kuolleisuus 59 %, muilla lajeilla kuolleisuuden kasvu jäisi pieneksi. Tehtyjen laskelmien perusteella uusiin voimaloihin (3,0 per voimala) törmäisi keskimäärin hivenen vähemmän lokkilintuja kuin olemassa oleviin (4,7 per voimala), mikä selittyy lähinnä roottoreiden 20 metriä aiempaa korkeammista sijainneista. Suunnitelluista voimaloista A09 sijoittuu lokkilintujen keskeiselle lentoreitille ja tulisi lähes varmasti aiheuttamaan eniten törmäyksiä lokkilintujen ja samalla kaikkien lintujen suhteen. Muista törmäysmallinnetuista lajeista sääkselle tuulivoimapuistoalueiden yhteiseksi törmäysten todennäköisyydeksi saatiin 0,23 yksilöä / vuodessa, kurjelle 0,20 / vuodessa ja piekanalle 0,03 / vuodessa. Näistä lajeista selvästi eniten kasvaisi (67 %) kurjen kuolleisuus. Törmäyslaskelmiin sisältyy hyvin runsaasti erilaisia epävarmuustekijöitä, minkä takia tuloksiin pitää suhtautua vain suuntaa-antavina. Sääkselle ja lokkilinnuille törmäysriski on suhteellisen suuri, piekanalle ja kurjelle käytännössä merkityksetön. Lasketut kuolleisuusennusteet ovat todennäköisesti yliarvioita. Kun otetaan huomioon näiden lajien populaatioiden hyvältä vaikuttava sietokyky alueelle jo nyt rakennettuihin voimaloihin - ainakaan merkittävää taantumista ei tiedetä tapahtuneen - niin törmäysten vaikutukset tulevat todennäköisesti jäämään vähäisiksi. Natura-arvioinnin tarveharkinta Asemakaavan muutoksen yhteydessä on laadittu erillinen Natura-arvioinnin tarveharkinta, joka on kaavaselostuksen liitteenä. Hankkeen vaikutukset rajoittuvat Natura-alueiden osalta linnustovaikutuksiin, jotka ovat Natura-alueiden osalta vähäiset. Hanke ei muodosta myöskään merkittävää vaikutusta tarkasteltuihin Natura-alueisiin yhdessä Perämeren alueella sijaitsevien suunniteltujen ja osittain rakennettujen tuulipuistojen kanssa. Tällä perusteella hankkeen kokonaisvaikutukset ja yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa eivät synnytä merkittäviä heikentäviä vaikutuksia Pajukari-Uksei-Alkunkarinlahti ja Haparanda Skärgård Natura-alueisiin. Tällä perusteella myöskään erillistä Natura-arviointia ei tarvita vaikutusten tarkemmaksi arvioimiseksi.
28 5.2.11 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden saavuttaminen ja suhde yleiskaavaan Toimiva aluerakenne: Tuulivoimalat sijoittuvat teollisuusalueelle olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisälle. Hankkeen suunnittelussa otetaan huomioon maanpuolustuksen tarpeet. Suunnitellut tuulivoimalat eivät aiheuta häiriötä ilmavalvonnalle tai maanpuolustukselle. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu: Hankkeen suunnittelussa on tutkittu sen vaikutukset lähialueen asukkaiden elinolosuhteisiin mm. melu- ja vilkkumisselvityksillä, joilla on selvitetty hankkeen vaikutukset. Hanke edistää valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita luomalla edellytyksiä ilmastomuutokseen sopeutumiselle edistämällä uusituvan energian tuotantoa tuulivoimalla runsaasti energiaa tarvittavassa kohteessa. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat: Hankealueen elollisen ja elottoman luonnon arvot on selvitetty ja hankkeen vaikutukset niihin arvioitu ja vaikutukset minimoitu. Hankkeella ei ole vaikutusta pohja- eikä pintavesiin. Tuulivoiman tuotanto ei sijoitu pohjavesialueelle. Hankealueen erityinen luonnonvara on tuulisuus. Muita erityisiä luonnonvaroja alueella ei ole. Tuulisuus hyödynnetään sijoittamalla alueelle niin monta tuulivoimayksikköä, kuin se luontoarvot, maisema ja alueen ja lähialueiden muu maankäyttö huomioon ottaen on mahdollista ja perusteltua. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Suunniteltu tuulivoima liittää olemassa olevaan valtakunnan energiahuollon verkkoon. Hankkeella synnytetään merkittävä yksikkö uusiutuvan energian tuotantoa valtakunnan energiahuollon verkkoon. Alueelle keskitetään niin monta tuulivoimalaa, kuin luontoarvot, maisema ja alueen ja lähialueiden muu maankäyttö huomioon ottaen on mahdollista ja perusteltua. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Hankkeen vaikutukset maisemaan on tarkasteltu ja esitetty havainnollisesti. Suhde yleiskaavaan Asemakaavan muutos sijoittuu Tornion yleiskaavan teollisuusalueelle. Yleiskaavan teollisuusalueelle on osoitettu tuulivoimaloiden rakennusalat alueella toimiville tuulivoimaloille. Tällä asemakaavan muutoksella teollisuusalueelle osoitetaan paikka viidelle uudelle tuulivoimalalle. Tuulivoimaloiden paikat on suunniteltu yhteistyössä alueella toimivan teollisuuslaitoksen kanssa niin, että voimalat eivät vaikeuta tehtaan toimintaan eivätkä ole esteenä tehtaan tuleville rakennushankkeille. Tuulivoimalat sijoittuvat niin, että niiden toteuttaminen ei myöskään vaikeuta yleiskaavan teollisuusalueeksi osoittamalla alueelle asemakaavan mukaisesti rakennettujen muiden tonttien nykyistä käyttöä eikä rajoita rakentamattomana olevien tonttien rakentamismahdollisuutta. Yleiskaavan teollisuusaluevarauksen alue on kokonaan asemakaavoitettua aluetta. Yleiskaavalla ei esitetä mitään asemakaavan muutosta ohjaavia tavoitteita. Tällä asemakaavan muutoksella osoitettavat viisi tuulivoimalan aluetta eivät ole ristiriidassa voimassaolevan asemakaavan kanssa eivätkä vaikeuta myöskään yleiskaavan toteuttamista.