Maksniemen asemakaava ja asemakaavan muutos. Korttelit 101 ja 111 (Teollisuusalue) Kaavaselostus (MRA 27 vaiheessa) Seitap Oy

Transkriptio

1 Simo Maksniemen asemakaava ja asemakaavan muutos Korttelit 101 ja 111 (Teollisuusalue) Kaavaselostus (MRA 27 vaiheessa) Seitap Oy 2015

2 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, Rovaniemi Vastaava kaavoittaja Tapani Honkanen, maanmittausteknikko, YKS 282, Kaavan vireilletulo ja käsittelyvaihe: Asemakaavan muutos vireilletulo on kuulutettu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on alkaen ollut MRL 63 :n ja MRA 32a :n mukaisesti osallisten nähtävänä Simon kunnan teknisen toimiston ilmoitustaululla ja Simon kunnan internetsivuilla osoitteessa Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen luonnos pidettiin MRA 30 :n mukaisesti ns. luonnosvaiheen kuulemista varten nähtäville Asemakaavan ja asemakaavan muutosehdotus asetetaan MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville ja siitä pyydetään MRA 28 :n mukaiset lausunnot. Kaavoitettavat alueet Asemakaavan muutos käsittää Maksniemen teollisuusalueen korttelit 101 ja 111 ja niiden välisen puistoalueen. Maksniemen asemakaavaa laajennetaan nykyisen asemakaavan pohjoispuolelle.

3 2. LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Maksniemen asemakaavan korttelin 111 pohjoispuoleisella metsäalueella harjoittaa yritys saamansa ympäristöluvan mukaisesti kierrätysjätteen lajittelua.

4 2.1.2 Luonnon kuvaus Kaavoitettavana olevan alueen luontoarvot kartoitti Ahma Ympäristö Oy, siellä kasvillisuuskartoituksen ilmakuvatarkasteluna Tuomas Väyrynen, luontokartoittaja (EAT) ja maaperä- ja pohjavesialueiden tarkastelun Aki Nurkkala, Ins.(AMK) Ilmakuvatarkastelu Maksniemen kaava-alueen rajaus ilmavalokuvapohjalla on esitetty kuvassa 1. Kuvassa esitetty numerot viittaavat alla olevaan tekstiin. Kuva 1. Maksniemen asemakaava-alueen kasvillisuustarkastelun pohjana oleva ilmakuva. Tarkasteltu alue vaikuttaisi olevan luonnontilaltaan voimakkaasti muuttunutta. Alueen eteläpuolisko on rakennettu ja siten selkeästi luonnontilaltaan muuttunutta. Pohjoisosissa puolestaan on kankaita ja puustoisia soita. Kankaat ovat ilmakuvatarkastelun perusteella joko selkeästi hakattuja (1) tai sitten voimakkaasti harvennushakattua (2). Kangasalueen ja eteläosan rakennetun osan välillä on puustoinen suo, joka on mahdollisesti ollut harvapuustoinen räme. Tälle suolle on kaivettu suurelta vaikuttava oja ja se on aiheuttanut selviä kuivatusvaikutuksia ja alueella on kasvanut voimakkaasti puustoa (3). Numerolla 4 on osoitettu hieman paremmin suomaisena säilynyt rämealue. Tälläkin alueella on kuitenkin havaittavissa lisääntynyttä puuston kasvua. Kokonaisuudessaan tarkastellulla alueella ei vaikuttaisi olevan erityisiä luontoarvoja.

5 MAAPERÄ JA POHJAVESIALUEET GTK:n kartta-aineiston perusteella kaava-alueen lounais-, luoteis- ja koillisosan maaperä on moreenia. Kaava-alueen keskellä länsi-kaakkoissuunnassa kulkee noin m levyinen kaistale, jonka pinta- ja pohjamaalaji on sora. Alueen pohjoisosassa olevan suoalueen (Kuva 1, nro 4) maaperän pintamaalaji on saraturve ja pohjamaalajina hiekka. Kaava-alueen lounaiskulma sijoittuu pohjavesialueelle. Kuva 2. Maksniemen asemakaava-alueen maaperäkartta ja pohjavesialueet Suunnittelutilanne Valtakunnalliset aluiedenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön ohjausjärjestelmää. Niistä päättää valtioneuvosto. Tavoitteet voivat koskea asioita, joilla on: - aluerakenteen, alueiden käytön taikka liikenne- tai energiaverkon kannalta kansainvälinen tai laajempi kuin maakunnallinen merkitys - merkittävä vaikutus kansalliseen kulttuuri- tai luonnonperintöön - valtakunnallisesti merkittävä vaikutus ekologiseen kestävyyteen, aluerakenteen taloudellisuuteen tai merkittävien ympäristöhaittojen välttämiseen.

6 Maakuntakaava Kaavoitettava alue sijoittuu Länsii-Lapin maakuntakaavan (entisen seutukaavan) alueelle. Länsi-Lapin uusi maakuntakaavaehdotus on hyväksytty ja on vahvistettavana. Asemakaavan muutos sijoittuu maakuntakaavan taajamatoimintojen alueelle (A-10) ja laajennus osittain myös maakuntakaavan Maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle (M-4507).

7 Yleiskaava Alueella ei ole voimassa olevaa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Asemakaava Muutettava asemakaava käsittää Maksniemen asemakaavan korttelit 101 ja 111 ja niiden välisen puistoalueen. Korttelit on voimassa olevassa kaavassa osoitettu ympäristöhäiriötä tuottamattomien teollisuusrakennusten korttelialueiksi, kortteli 101 merkinnällä TY-1, tehokkuuslukuna e=,35 ja kortteli 111 merkinnällä TY, tehokkuuslukuna e=0, ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN LAATIMISEN TAVOITE Maksniemen asemakaavan kortteleissa 101 ja 111 toimiva kierrätysjätteen lajittelua harjoittava yritys on laajentamassa ja monipuolistamassa toimintaansa. Yritys esitti Simon kunnalle asemakaavan muutoksen laatimista kortteleihin 101 ja 111 ja teollisuusalueen asemakaavan laajentamista niin, että yrityksen kehittäminen voidaan toteuttaa asemakaavan mukaisesti.

8 4. ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOS 4.1 Suunnittelun vaiheet Vireilletulo Asemakaavan laatiminen kuulutettu vireilletulevaksi OAS on ollut siittä lähtien nähtävänä Simon kunnan teknisen toimiston ilmoitustaululla ja Simon kunnan internetsivuilla osoitteessa Osallistuminen, vuorovaikutusmenettely ja yhteistyö Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen luonnos pidettiin MRA 30 :n mukaisesti ns. luonnosvaiheen kuulemista varten nähtäville Luonnokseen ei esitetty yhtään huomautusta. Asemakaavan ja asemakaavan muutosehdotus asetetaan MRA 27 :n mukaisesti nähtäville ja siitä pyydetään MRA 28 :n mukaiset lausunnot. julkisesti 4.2 Asemakaavan muutos (Kaavaehdotus seuraavana sivuna) Asemakaavan muutoksella kortteli 111 muodostuu kokonaan uudelleen. Muutettavan korttelin 111 eteläosa muodostetaan suojaviheralueeksi. Kortteli laajenee 11,3 ha suuruiseksi ja sen käyttötarkoitukseksi osoitetaan Teollisuusrakennusten korttelialue, joka on tarkoitettu kierrätysmateriaalien ja maa-ainesten käsittely- ja varastointialueeksi (merkintä T-2). Kortteliin sallitaan vain toiminnan vuoksi tarpeellinen rakentaminen, rakennusoikeus vain 2500 k-m2. Lisäksi määrätään, että toiminnan harjoittamiseen tulee saada Aluehallintoviraston lupa. Korttelin 111 käyttötarkoitus huomioon ottaen korttelia ympäröimään osoitetaan suojaviheralue. Suojaviheralue toimii näkösuojana merkittävän laajan aukeaksi muodostuvan kierrätysjätteiden käsittely- ja varastointialueen ympärille. Korttelia 101 laajennetaan 2,386 ha, pinta-alaltaan 2,6 ha suuruiseksi. Rakennusoikeus osoitetaan tehokkuusluvulla e=0,25, jolloin rakennusoikeudeksi muodostuu 9000 k-m2. Muutettavassa kaavassa korttelitehokkuus oli e=0,35, joten rakennusoikeus kasvaa 4750 k-m2. Korttelin käyttötarkoitukseksi osoitetaan merkintä TY-2 (merkintöjen selitykset sivulla 8).

9

10

11 4.3 Asemakaavan muutoksen vaikutusten arviointi Tällä Maksniemen asemakaavan muutoksella ja laajennuksella on Kemin talousalueelle merkittävä aluetaloudellinen kehittämisvaikutus. Talousalueella syntyy mittava määrä rakennusten purkujätettä ja muitakin vastaavia jätemassoja, joiden käsittelyyn alueella on vain rajallisesti asianmukaisesti varautuneita yrityksiä. Siksi tämä kaavan muutos synnyttää Kemin talousalueen palveluvarustukseen tarpeellisen palvelun asianmukaisesti sijoittuvana ja asianmukaisesti luvitettuna. Alue jolle jätteiden käsittelyyn varattu korttelialue asemakaavalla osoitetaan, sijoittuu liikenteellisesti niin, että toiminnasta aiheutuu hyvin vähän häiriötä asutukselle tai muulle maankäytölle. Luonnon olosuhteet alueella ovat sinne sijoittuvan toiminnan kannalta soveltuvat eikä kaavan muutoksella vaaranneta luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisiä arvoja eikä alueella ole mitään erityisen arvokasta luontokohdetta tai esiintymää. Alueella ei ole rakennuksia eikä tiedossa olevia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Pohjavesialueen rajaus leikkaa voimassa olevan kaavan mukaista korttelia 101. Uutta korttelialuetta ei osoiteta pohjavesialueelle. Rovaniemi Tapani Honkanen maanmitt.tekn. YKS 282

12

13