OULUN YLEISKAAVA 2020 SELOSTUS Oulun kaupunki Keskusvirasto Suunnittelupalvelut 2004
Yleiskaavan on laatinut Oulun kaupungin keskusviraston suunnittelupalvelut yksikön yleiskaavatiimi: yleiskaava-arkkitehti Kristiina Anttonen yleiskaavasuunnittelija Paula Korkala yleiskaavasuunnittelija Mika Uolamo suunnittelusihteeri Maria Ala-Siuru suunnittelupäällikkö Jouni Kurttila suunnitteluavustaja Anne Sääski suunnitteluavustaja Paula Norokytö toimistosihteeri Pirjo Keinänen Yleiskaavatyöhön ovat lisäksi osallistuneet arkkitehti Sirkka Lehto 1997 2000 arkkitehti Antti Määttä 2000 2001 OULUN KAUPUNKI Keskusvirasto, suunnittelupalvelut Kaupunginhallitus 19.1.2004 14 Kaupunginvaltuusto 26.1.2004 5 Kaupunkisuunnittelusarja A 167 ISSN 0357-8194 www.ouka.fi/yleiskaavoitus
Sisältö 1 J O H D A N T O...1 2 YLEISKAAVAN LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 Suunnittelutilanne...2 2.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet...2 2.1.2 Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava...2 2.1.3 Oulun seudun kuntien yhteinen yleiskaava...2 2.1.4 Oulun kaupungin visio ja strategia...6 2.1.5 Oulun kaupungin kestävän kehityksen politiikka...6 2.2 Yleistavoitteet ja mitoitus...7 2.2.1 Väestönkehitys...7 2.2.2 Elinkeinoelämän kehitys...7 3 YLEISKAAVAN TAVOITTEET JA RATKAISUT...8 3.1 Kaupunkirakenne...8 3.2 Asuminen...10 3.3 Palvelut ja keskusverkko...13 3.4 Työpaikat...16 3.5 Liikenne...18 3.6 Ympäristö...21 3.6.1 Rakennettu ympäristö...21 3.6.2 Maisema ja luonnonarvot...23 3.6.3 Virkistys- ja vapaa-ajan alueet...25 3.6.4 Maa- ja metsätalousalueet...28 3.7 Tekninen huolto...28 3.7.1 Vesihuolto...28 3.7.2 Energiahuolto...29 3.7.3 Jätehuolto...29 3.8 Selvityskohteet...29 4 YLEISKAAVAN VAIKUTUKSET...30 4.1 Muutokset edelliseen yleiskaavaan...30 4.2 Ympäristövaikutukset...31 4.3 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset...33 4.4 Sosiaaliset ja kulttuurivaikutukset...35 4.5 Oikeusvaikutukset...36 5 YLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN...38 5.1 Maapoliittinen ohjelma 2003...38 5.2 Maankäytön toteuttamisohjelma 2004-2008...38 5.3 Toteuttamisohjelma 2009-2020...39 5.4 Yleiskaavan toteutuminen...39 LIITTEET
1 JOHDANTO Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 35 :n mukaan yleiskaavan tarkoituksena on kunnan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteensovittaminen. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja maankäytön perustaksi. Kunnat voivat laatia myös yhteisen yleiskaavan. Oulun yleiskaava 2020 sisältää selostuksen sekä kaavakartan määräyksineen. Yleiskaavan selostus perustuu aiemmin laadittuihin vaiheraportteihin. Selostuksen oheisaineisto on esitetty liitteessä 1. Suunnittelualue käsittää Oulun kaupungin keskeisen, asemakaavoitettavan alueen. Alue rajautuu laadittavana olevaan Oulujokivarren osayleiskaava-alueeseen ja Sanginjoen osayleiskaava-alueeseen (YM 23.3.2001). Oulun edustan merialue on käsitelty Oulun seudun kuntien yhteisessä yleiskaavassa. Valtioneuvoston päätös kuntajaon eheyttämisestä tuli voimaan 1.1.2004. Päätös aiheutti yleiskaavaalueella kuntarajan muutoksen. Osa Kiviniemen ja Perävainion kaupunginosaa siirtyi Oulunsalon kunnan hallinnolliseen alueeseen eikä niitä siten koske kaupunginvaltuuston 26.1.2004 tekemä yleiskaavan hyväksymispäätös. Kuntarajan muutos on esitetty yleiskaavakartalla. Yleiskaavan laatiminen hyväksyttiin 1998 sisäasianministeriön osallisuushankkeeseen osana Oulun osallisuusprojektia. Yleiskaavan suunnittelu-, palaute- ja päätöksentekovaiheista luotiin järjestelmällinen työohjelma. Laatimisprosessi jaettiin vaiheisiin. Jokaisesta vaiheesta tiedotettiin asukastilaisuuksissa, näyttelyissä ja nettisivuilla, joissa oli mahdollisuus antaa työstä palautetta. Vaiheraportit toimivat yleiskaavaprosessissa syntyneen tiedon tallentajina, julkisen keskustelun välittäjinä ja päätöksenteon pohjana. Jokaisesta vaiheesta tehtiin päätös seuraavan vaiheen suunnittelua varten. Liite 2: Yleiskaavaprosessi. Yleiskaavan suunnittelu- ja raportointivaiheet: I Tarkistamistarveselvitys 1997 II Suunnittelun lähtökohdat, osallisuus- ja työohjelma 1999 III Tavoitteet 1999 IVa Rakennemallit ja niiden arviointi 1999 IVb Rakennemallien vaikutukset ja arviointi 2000 V Yleiskaavaluonnos 2001 VI Yleiskaavan selostus 2004 Yleiskaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto. Hyväksymisen jälkeen Oulun yleiskaava 2020 tulee korvaamaan suunnittelualueensa osalta ympäristöministeriön 18.3.1993 vahvistaman Oulun yleiskaavan 2010. Yleiskaava on oikeusvaikutteinen. OULUN YLEISKAAVA 2020 SANGINJOEN OSAYLEISKAAVA OULUJOKIVARREN OSAYLEISKAAVA 2002-2005 Oulun yleiskaava-alueet. Oulun kaupungin hallinnollinen alue 1.1.2004. 1
2 YLEISKAAVAN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne 2.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Ne koskevat asioita, joilla on aluerakenteen, alueidenkäytön taikka liikenne- tai energiaverkon kannalta kansainvälinen tai laajempi kuin maakunnallinen merkitys, merkittävä vaikutus kansalliseen kulttuuri- tai luonnonperintöön tai valtakunnallisesti merkittävä vaikutus ekologiseen kestävyyteen, aluerakenteen taloudellisuuteen tai merkittävien ympäristöhaittojen välttämiseen. Valtioneuvosto on hyväksynyt valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 30.11.2000. Tavoitteet välittyvät yleiskaavaan pääasiassa maakuntakaavan kautta. Oulun seutua koskevat lisäksi erityisenä luonto- ja kulttuuriympäristönä mainitun maankohoamisrannikon yleistavoitteet. 2.1.2 Maakuntakaava Pohjois Pohjanmaan maakuntakaava tulee korvaamaan 8.1.1993 vahvistetun Pohjois-Pohjanmaan seutukaavan ja siihen sisältyvän Oulun kaupunkiseutua koskevan osaseutukaavan. Maakuntakaavaa on valmisteltu samanaikaisesti Oulun seudun kuntien yhteisen yleiskaavan ja Oulun kaupungin yleiskaavan laatimisen kanssa. Maakuntakaavan ajatuksena on, että maakunnan veturina toimii Oulun seutu, joka on verkottunut muiden aluekeskusten kanssa. Näitä täydentävät kansainväliset kehittämiskäytävät (Perämerenkaari ja Oulu-Kajaani-Arkangel-vyöhyke) sekä kansainväliset yhteistyöverkostot. Oulu ja Oulun seutu ovat pohjoisen Euroopan ja Itämeren pohjoisosan kansainvälinen osaamisen ja elinkeinojen kehittämisen keskus ja yhteistyöverkostojen solmupiste. Seutu tarjoaa vetovoimaisen toiminta- ja asuinympäristön sekä korkeatasoiset palvelut. Oulun keskustaa kehitetään kaupunkikulttuurin omaleimaisena, modernina ja kansainvälisenä kohtaamispaikkana. Oulun valtakunnanosakeskuksen kaupunkimainen ydinalue on esitetty Oulun seudun kaupunkimaisen kehittämisen alueena, jolla on tarvetta kuntien yhteistoimintaan alueidenkäytön suunnittelussa ja toimintojen ohjauksessa. Oulun seudun laatukäytävä on lentoaseman, kaupungin keskustan, yliopiston ja muiden kaupunkiseudun suurten työpaikka- ja palvelualueiden välinen, kaupunkimaisesti rakennettava tie- ja yritysympäristön vyöhyke. Ote liittovaltuuston 11.6.2003 hyväksymästä maakuntakaavasta viereisellä sivulla. 2.1.3 Oulun seudun kuntien yhteinen yleiskaava Oulun seudun kuntien yhteistyöneuvottelukunta teki vuonna 1998 periaatepäätöksen yhteisen yleiskaavan laatimisesta. Suunnittelualueeseen kuuluvat Oulun, Haukiputaan, Kiimingin, Muhoksen, Kempeleen, Oulunsalon ja Hailuodon kunta. Seutusopimuksen mukaan Oulun seudun seutuvaltuusto hyväksyy yleiskaavan. Yleiskaavaa valmistelee kunnanjohtajista muodostuva seutuhallitus. Suunnittelutyöstä vastaa seuturakennetiimi, johon kuuluvat kunkin kunnan kaavoituksesta vastaava viranhaltija sekä Pohjois-Pohjanmaan liiton ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen edustaja. Maankäyttöä suunnitellaan kiinteässä yhteistyössä seudun liikennejärjestelmää suunnittelevan työryhmän kanssa. Oulun yleiskaavaa 2020 on laadittu osana Oulun seudun kuntien yhteisen yleiskaavan valmistelua. Oulun yleiskaava tarkentaa omalta osaltaan yhteistä yleiskaavaa. Yhteinen yleiskaava ohjaa Oulun yleiskaavoitusta seudun yhdyskuntarakenteen kehittämisen, seudun liikennejärjestelmän, keskusverkon ja kaupan suuryksiköiden sijoittumisen, suojelu- ja virkistysalueiden sekä seudullisten hankkeiden osalta. Oulun seudun kuntien yhteinen yleiskaava, s. 4-5. 2
Ote: Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava Hyväksytty liittovaltuustossa 11.6.2003 Pohjakartta-aineisto Maanmittauslaitos ca Oulun kaupunkiseutu Keskustatoimintojen alue Oulun seudun laatukäytävä Virkistysalue Joukkoliikenteen kehittämiskäytävä Viheryhteystarve Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tärkeä alue Taajamatoimintojen alue Virkistys- ja matkailukohde Luonnonsuojelualue Lentoliikenteen alue Keskustatoimintojenalue Satama-alue Oulun keskustatoimintojen alue Logistiikka-alue Keskustatoimintojen alakeskus Seudullinen moottoriurheilukeskus Kylä Jätteenkäsittelyalue 3
Ote: Oulun seudun kuntien yhteinen yleiskaava 2020 Hyväksytty seutuvaltuustossa 26.8 2003 Kaavakartta 1 Tavoitteellinen yhdyskuntarakenne, keskus- ja liikenneverkko, suojelu- ja virkistysalueet ja merkittävät seudulliset hankkeet Nykyinen alue V Virkistysalue Kehitettävä alue MA Maisemallisesti arvokas pelto A C Uusi alue Asuntoalue Keskustatoimintojen alue MU MY Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja P Palvelujen- ja hallinnon alue SL Luonnonsuojelualue TP Työpaikka-alue Oulun seudun laatukäytävä T Teollisuus- ja varastoalue 1 Uusi seudullinen hanke, 1 Jätteen loppusijoituspaikka 4
Ote: Oulun seudun kuntien yhteinen yleiskaava 2020 Hyväksytty seutuvaltuustossa 26.8.2003 Kaavakartta 2 Luonnon- ja kulttuuriympäristön sekä maiseman kannalta arvokkaat kohteet ja alueet 3.3 Muinaismuistokohde 1 2.1 Luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokas kallioalue 7.24 Suojelukohde Arvokas maisema-alue ja tai merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö 1.1 Perinnemaisema Oulun kaupungin arvokas alue Luonnonsuojelulain suojelema luontotyyppi Kulttuurihistoriallisesti merkittävä tie Uhanalaisten kasvien alue 5
2.1.4 Oulun kaupungin visio ja strategia Oulun valtuusto hyväksyi syksyllä 2002 kaupungin strategian. Osaavan Oulun visio 2011 on seuraava: Oulu ja Oulun seutu ovat pohjoisen Euroopan osaamisen ja elinkeinojen kehittämisen keskus. Oulu on menestyvä, vetovoimainen ja taloudellisesti vakaa kaupunki. Oulussa on hyvä elinympäristö ja asukkaiden tarpeista lähtevät maan kehittyneimmät palvelut. Oulu on yhteistyökykyinen, kansallisesti ja kansainvälisesti vahva vaikuttaja. Strategisena päämääränä on mm.: Oulun kaupunki luo alueiden käytöllä ja rakentamisella edellytykset hyvälle ja asukkaiden tarpeita vastaavalle elinympäristölle omaleimaisuus ja kulttuuriset lähtökohdat huomioon ottaen. Kriittiseksi menestystekijäksi on valittu Kasvun ja kehityksen mahdollistava hallittu maankäyttö ja hyvä ympäristö. OULUN KAUPUNGIN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ MAANKÄYTÖN, TOIMINNAN JA TALOUDEN YHTEENSOVITTAMINEN YLEISKAAVA VISIO STRATEGIA TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA S E U ALUEELLISET TAVOITE- SUUNNITELMAT MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA R A Asunnot Palvelut N ASEMAKAAVAT Työpaikat Infra T TALOUSARVIO JA KÄYTTÖSUUNNITELMA A PROJEKTIT JA HANKESUUNNITTELU 2.1.5 Oulun kaupungin kestävän kehityksen politiikka Kaupunginvaltuusto on 17.12.2001 147 hyväksynyt Oulun kaupungin kestävän kehityksen politiikan Oulu kasvaa kestävästi. Kestävän kehityksen mukaisella maankäytön suunnittelulla edistetään sellaisen yhdyskuntarakenteen syntymistä, joka säästää kasvullista maata, uusiutumattomia luonnonvaroja ja energiaa, aiheuttaa mahdollisimman vähän ympäristöhaittoja, turvaa luonnon monimuotoisuuden ja säilyttää alueen omaleimaisuuden. Liikkumisen järjestäminen kestävällä tavalla edellyttää yhdyskuntarakenteen suunnittelua ja toimintojen sijoittamista siten, että vähennetään henkilöauton käyttötarvetta ja tarjotaan tasapuoliset mahdollisuudet vaihtoehtoisten liikennemuotojen käyttämiseen. 6
2.2 Yleistavoitteet ja mitoitus 2.2.1 Väestönkehitys Oulun voimakas kasvu on yleiskaavan tarkistamisen lähtökohta. Kasvava väestö on merkinnyt lisääntynyttä asuntotuotantotarvetta ja sen seurauksena uusien asuntoalueiden tarvetta. Yleiskaavan väestösuunnite on 150 000 asukasta vuonna 2020. Väestötavoitteella ja siitä johdettavalla asuntotuotantotarpeella luodaan edellytykset Oulun ja sen elinkeinoelämän kehitykselle ja kasvulle. Oulun kaupungin väestö on kasvanut viimeksi kuluneiden parin vuosikymmenen aikana lähes 30 000 hengellä. Kasvu on ollut ripeintä viime vuosikymmenen lopulla ja uuden vuosituhannen vaihteessa, jolloin Oulun väestömäärä on kasvanut keskimäärin noin 2400 hengellä vuosittain. Viime vuosien väestölisäyksestä syntyneiden enemmyys on ollut lähes 1000 henkeä ja muuttovoitto on vaihdellut 1000-2000 henkeen vuosittain. Väestönkehityksen oletetaan pysyvän Oulussa, kuten muissakin kasvukeskuksissa positiivisena vuoteen 2020 asti. Muuttoliikkeen ennakoidaan hidastuvan vuosituhannen vaihteen tasosta, mutta syntyvyyden enemmyyden odotetaan pysyvän korkeana johtuen Oulun väestön nuoresta ikärakenteesta. Kansainvälinen ja kansallinen taloudellinen kehitys, mm. suhdannevaihtelut vaikuttavat Oulun alueen elinkeinorakenteeseen ja tulevaan väestökehitykseen. 2.2.2 Elinkeinoelämän kehitys Oulun elinkeinoelämän voimakas kehitys on väestönkasvun ohella johtanut yleiskaavan tarkistamiseen. Työpaikkamäärä kasvoi 1990-luvun lopulla erittäin nopeasti, lisäys oli noin 2000-3000 työpaikkaa vuosittain. Sittemmin kasvu on hidastunut suhdannekehityksen seurauksena. Yleiskaavan työpaikka-alueiden mitoituksen lähtökohtana on Oulun pysyminen kasvukeskuksena myös ensi vuosikymmenellä. Yleiskaavan tavoitevuoteen ulottuva 25 000 uuden työpaikan suunnite merkitsee keskimäärin 1250 uuden työpaikan syntymistä vuosina 2000-2019. Oulun kaupungin visiossa Oulu ja Oulun seutu muodostavat pohjoisen Euroopan osaamisen ja elinkeinojen kehittämisen keskuksen. Oulu on pohjoisten alueiden keskus, joka tarjoaa kehittyvän toiminta- ja palveluympäristön eri toimijoille ja uusille toimialoille. Yleiskaavassa varmistetaan elinkeinoelämän toiminta- ja kehittymisedellytykset. Eri toimialojen yritystoiminnalle, mm. tutkimukselle ja tuotekehitykselle samoin kuin perinteisille toimialoille turvataan kaavalliset edellytykset ja riittävä aluetarjonta. Nykyaikaisessa globaalissa taloudessa uutta työllisyyttä syntyy toimialoille, joiden kasvualusta on kansainvälisessä taloudessa. Myös työmarkkinat ovat osittain globaaleja, kilpailun osaajista ennustetaan kiristyvän. Uutta luova, innovatiivinen ja monipuolisia palveluja sekä laadukkaita asuntoalueita tarjoava ympäristö houkuttelee osaajia. Oulun väestökehitys 1980-2002 ja suunnite vuoteen 2020 150 000 120 000 Asukkaita 90 000 60 000 30 000 0 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 7
3 YLEISKAAVAN TAVOITTEET JA RATKAISUT 3.1 Kaupunkirakenne Yleiskaavan tavoitteena on kaupunkirakenteen hallittu kehittäminen väestönkasvun ja vaihtelevien taloudellisten tilanteiden aikana. Kaupunkirakennetta tiivistetään ja täydennetään siten, että rakennettu ympäristö ja kulttuurihistoriallisesti sekä rakennustaiteellisesti arvokkaat alueet ovat suunnittelun lähtökohtina. Uudisrakentaminen osoitetaan keskustassa ja lähiövyöhykkeellä ensisijaisesti jo käyttöönotetuille, vajaakäytössä oleville tai toiminnaltaan muuttuville alueille. Asumakuntavyöhykettä täydennetään uusilla asuntoalueilla siten, että luodaan edellytykset palvelujen järjestämiselle ja joukkoliikenteelle. Luonnonolosuhteiltaan monipuoliset ja arvokkaat alueet varataan virkistysalueiksi. Hiukkavaara osoitetaan uudeksi kasvusuunnaksi. Oulun yleiskaavan rakennemalli 2020, jonka kaupunginvaltuusto on 19.3.2001 hyväksynyt yleiskaavan pohjaksi, on esitetty liitteessä 3. Oulun kaupunkirakenne muodostuu seuraavista osista: 1. keskusta, 2. lähiövyöhyke, 3. asumakuntavyöhyke ja 4. maaseutumainen alue. Yli puolet asunnoista sijoittuu vuonna 2020 edelleen keskusta-alueelle ja lähiövyöhykkeelle. Asukkaista puolet asuu yleiskaavan tavoitevuonna keskustassa ja lähiövyöhykkeellä. Vajaa puolet asuu asumakunnissa. Asuntokuntien pienenemiskehitys ja siitä johtuva asumisväljyyden kasvu vähentää jo rakennetuilla alueilla, kuten keskustassa ja lähiövyöhykkeellä asukkaiden suhteellista osuutta koko kaupungin väestöstä. Asukasmäärä keskustassa ja lähiökehällä absoluuttisesti jopa hieman kasvaa, mutta suhteellinen osuus vähenee. Uuden asuntotuotannon painottuminen asumakuntiin merkitsee asumakuntakehän vahvistumista. Oulujoen pohjoispuolen osuus sekä asunnoista että asukkaista kasvaa vuoteen 2020 mennessä. Asunnot (%) Asukkaat (%) v. 2002 v. 2020 v. 2002 v. 2020 1. Keskusta-alue 29 24 20 17 2. Lähiövyöhyke 41 35 41 33 3. Asumakunta- 29 40 37 48 vyöhyke 4. Maaseutu 1 1 2 2 Oulujoen pohjois- 51 54 54 57 puoli Oulujoen eteläpuoli 49 46 46 43 Keskusta Oulun keskustaa kehitetään siten, että Oulun kaupungin asema pohjoisen Euroopan suurimpana kasvukeskuksena näkyy keskustan kaupunkikuvassa, monipuolisissa keskustatoiminnoissa ja vilkkaassa kaupunkielämässä. Oulun kaupungin ominaispiirteitä vahvistetaan säilyttämällä keskustan kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti merkittävä rakennuskanta, perinteiset puistot ja muu arvokas ympäristö. Kaupunkirakennetta tiivistetään ja tehostetaan. Keskustan rakenne jäsennetään kaupallisen ydinkeskustan kortteleihin ja niitä ympäröivään kaupalliseen vyöhykkeeseen. Matkakeskus laajentaa kaupallisen vyöhykkeen Hallituskadulle ja liittää Raksilan market-alueen keskustaan. Myös kaupallisessa keskustassa säilytetään asumista, joka pitää ydinkeskustan elävänä ja turvallisena. Keskustaasumisen alueilla asumisviihtyisyyttä parannetaan mm. varaamalla korttelien sisäpihat asukkaiden käyttöön. Asuinrakennusten pohjakerroksiin osoitetaan tilaa kaupallisille ja muille palveluille sekä toimistoille ja liikkeille. Asumisen säilymisestä keskustassa huolehditaan mm. ottamalla käyttöön 8
ullakkokerroksia, pohjakerroksia ja täydentämällä korttelirakennetta. Keskustan kulttuuripalvelujen vyöhyke ulottuu Vänmanninsaaresta Madetojan musiikkikeskuksen alueelle saakka. Keskustatoimintojen alue laajenee keskustan pohjoisosaan asumispainotteisena ja eteläosaan Limingantulliin palvelujen ja kaupunkiasumisen alueena. Liitteenä 4 on Keskustan liikenteen ja maankäytön tavoitesuunnitelma MALI 2020. Oulujoen suisto Oulujoen suiston merkitys kasvavan ja maankäytöltään tehostuvan kaupunkiseudun vihreänä ytimenä korostuu yleiskaavaratkaisussa. Oulujoen suistoa kehitetään maisemaltaan, kaupunkikuvaltaan ja kulttuurihistorialtaan arvokkaana kaupunkipuistona. Kaupunkipuisto täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 68 :n mukaisen kansallisen kaupunkipuiston kriteerit. Aluerajaus sisältää Hietasaaren ja suistoalueen rantapuistoineen aina Pohjantien sillalle asti. Suistoalueen maankohoamisesta johtuvaa vesialueen muutosta ohjataan suunnitelmallisesti. Suiston vesipinta ja veneväylät säilytetään erilaisin toimenpitein, toisaalta sallitaan uusien saarien muodostuminen ja rantaviivan muuttuminen. Osa suistoalueesta (Rommakonselkä saarineen ja Vihreäsaari) on esitetty yleiskaavassa selvitysalueena. Näiden alueiden tuleva käyttö ratkaistaan Oulujoen suiston tavoitesuunnitelmassa. Vaihtoehtoisia käyttötarkoituksia ovat virkistys, matkailu, veneily, asuminen tai muut keskustatoiminnot. varten varataan yleiskaavassa alueet kolmen uuden palvelukeskuksen muodostamista varten. Kaupungin pohjoisosaan osoitetaan monipuolinen ja vahva Linnanmaan Kaijonharjun aluekeskus, eteläosaan Kaakkurin aluekeskus ja koillisosia varten varataan alue Hiukkavaaran aluekeskusta varten. Oulun seudun laatukäytävä Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa esitetyn laatukäytävän ytimen muodostavat kaupungin sisääntuloväylät, niiden varressa sijaitsevat yritysalueet sekä luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön kaupunkikuvalliset kohokohdat. Laatukäytävälle sijoittuvat Kaakkurissa Oulunportti työpaikka- ja palvelualueineen, pohjoisessa Linnanmaan yliopistoalue, teknologiakylä ja kaupalliset palvelukeskukset Linnanmaantien ja Raitotien risteyksessä sekä Ruskon työpaikka-alue. Laatukäytävä toteutetaan kuntien yhteistyönä kaupunkikuvaltaan yhtenäisenä, omaleimaisena ja vaikuttavana. Lähiövyöhyke Keskustan toiminnallista monipuolisuutta vahvistaa sitä ympäröivä lähiövyöhyke. Lähiövyöhykkeen asuntoalueet pidetään hyvässä kunnossa ympäristön ja rakennusten perusparantamisella. Palvelut pidetään käytössä. Asukasmäärä säilytetään osoittamalla täydennysrakentamisalueita. Täydennysrakentamiseen käytetään vajaakäytössä olevia alueita sekä alueita, joiden nykyinen käyttötarkoitus ei edellytä sijaintia keskustan läheisyydessä. Uudisrakentamisen edellytys on alueen hyvien ominaisuuksien vahvistuminen ja asumisviihtyisyyden lisääntyminen. Asumakuntavyöhyke Kaupunkirakennetta laajennetaan ottamalla asuntorakentamiseen merkittäviä asumakuntavyöhykkeellä sijaitsevia alueita. Keskustasta etäällä sijaitsevien asuntoalueiden palvelujen järjestämistä Oulun seudun laatukäytävä ulottuu lentoasemalta teknologiakylään ja Ruskon työpaikka-alueelle. (Pohjois-Pohjanmaan liitto, Arkkitehtitoimisto A- Konsultit Oy) 9
3.2 Asuminen Kasvavan kaupungin menestymisen ehtona on jatkuva, asukkaiden tarpeita vastaava laadukas asuntotuotanto. Tavoitteina tulevan asuntotuotannon sijoittamisessa ovat keskustan ja lähiökehän täydennysrakentaminen ja olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyödyntäminen sekä palvelujen saavutettavuus. Tavoitteena on myös tasapainottaa kaupunkirakennetta sijoittamalla asuntotuotantoa lähelle merkittäviä työpaikka-alueita. Yleiskaavalla edistetään asuntoalueiden, asuntotyyppien ja asumisen hallintamuotojen monipuolistumista. Asuntotyyppivalikoimaan on lisätty kaupunkimainen, perinteistä omakotitonttia pienemmällä tontilla sijaitseva pientalotyyppi. Tiiviillä ja matalalla rakentamisella voidaan lisätä pientaloasuntojen osuutta asuntokannassa. Tavoitteena on myös luoda edellytykset alueiden vaiheittaiseen rakentamiseen sekä sosiaalisesti hyvän ja fyysiseltä ympäristöltään viihtyisän elinympäristön muotoutumiseen. Yleiskaavassa on otettu huomioon asukkaiden esittämiä asumistoiveita. Mitoitus Yleiskaavassa varaudutaan noin 25 000 uuden asunnon rakentamiseen vuosina 2002 2019. Asuntokanta kasvaa 18 vuoden aikana 63 000 asunnosta noin 88 000 asuntoon. Arvio pohjautuu Oulun väestösuunnitteeseen, jonka mukaan kaupungin väestö kasvaa vuoden 2020 alkuun mennessä noin 150 000 henkeen. Suunnite 1.1.2002 1.1.2020 Kokonaisväestö 123 274 150 000 Asuntoväestö 122 274 149 000 Asuntokuntien lukumäärä 58 225 80 300 Asuntokunnan keskikoko 2,12 1,86 Asuntovarauma 6 000 7 700 Suhteellinen asunto- 9,5 8,7 varauma (%) Asunnot 63 300 88 300 Asuntojen tuotantotarvetta on yleiskaavatyössä arvioitu kahdella eri väestörakenteeseen ja asuntokuntien kehitykseen perustuvalla tuotantotarvemallilla. Asuntotuotantotarvetta lisää asuntokuntien määrän lisäys ja asumisväljyyden kasvu. Asuntokuntien määrä taas kasvaa sekä väestönkasvun seurauksena että asuntokuntien jakautuessa yhä pienempiin yksiköihin, mm. yksinäistymiskehityksen seurauksena. Asuntotuotanto 2002-2020 Keskimääräinen vuosittainen asuntotuotantotarve on noin 1400 asuntoa. Tuotanto on painottunut viime vuosina kerrostaloasuntojen tuottamiseen, mutta jatkossa painopistettä siirretään pienkerrostalo-, rivitalo- ja muihin pientaloasuntoihin. Yhteensä AK AR AP Muut Asunnot 1.1.2002 63 300 38 300 8 900 13 700 2 400 osuudet (%) 63 14 23 Rakennettavat asunnot 1.1.2002-1.1.2020 25 000 11 700 7 200 6 300 osuudet (%) 46 29 25 keskimääräinen vuosittainen tuotanto 1 400 650 400 350 Asunnot 1.1.2020 88 300 50 000 16 100 20 000 2 200 osuudet (%) 58 19 23 10
Asuntotyyppijakautuma Nykyisestä asuntokannasta valtaosa, 63 % on kerrostaloasuntoja, kun taas rivi- ja pienkerrostaloasuntojen osuus on vähäisin, vain 14 %. Vuosien 2002-2020 asuntotuotannossa rivitalojen osuus kasvaa. Tuotanto jakaantuu asuntotyypeittäin siten, että 46 % asunnoista on kerrostaloissa, 29 % rivitaloissa ja 25 % pientaloissa. Oheisessa kuviossa pientaloilla tarkoitetaan pääasiassa omakotitaloja. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 2002 2020 asuntotuotanto Kerrostalot 63 58 46 Rivitalot 14 19 29 Pientalot 23 23 25 Kuvio: Asuntotuotanto talotyypeittäin. Koko asuntotuotantotarpeesta noin puolet sijoittuu jo voimassa olevan asunto-ohjelman mukaisille ja jo suunnitelmissa oleville alueille. Uusille merkittävimmille yleiskaavassa esitetyille alueille sijoitetaan noin 10 000 asuntoa. Asuntotuotantoalueet 2002 2020 on esitetty liitteessä 5. Uudet asuntoalueet Merkittävimpiä uusia asuntoalueita (-2020) Asuntoja yhteensä AK AR AP Etu-Lyötty 1 000 1 000 Taka-Lyötty 550 550 Kasarmi ja Koskenniska 880 880 Kaakkurin keskus 1 400 870 420 110 Kiviharju 700 350 135 215 Metsokangas 1800-2400 5001 000 900 Meri-Toppila ja Ranta- Toppila 500 250 250 Toppilansalmi 1 500 1 000 500 Toppilansaari 1 400 1 000 300 100 Talvikangas I ja II 960 660 300 Kuivasranta 1 090 140 550 400 Ritaharju 1 400 300 600 500 Liikanen 1 100 600 500 Alppila 500 500 Pateniemen sahan alue 900 200 500 200 Hiukkavaara 5 000 1 7501 5001 750 Keskustan ja lähiövyöhykkeen täydennysrakentamisalueita ovat mm. Etu-Lyötty, Taka-Lyötty, Intiön kasarmialue rantoineen, Tahkokangas, Hintta Laanilan alue, Toppilansaari, Toppilansalmen pohjoispuoli sekä Ranta-Toppila. Tuiran länsirannan, jo käytössä olevat kaupungin varikon ja entisen Merijalin alueet on varattu asuntoalueiksi. Osa muutosalueista muodostuu ns. sekoittuneiden toimintojen alueiksi, joilla on sekä asumista että työpaikkatoimintoja. Näitä alueita ovat osa Toppilan ja Välivainion työpaikka-alueista ja Limingantullin pohjoisimmat korttelit. Yleiskaavassa on osoitettu korvaavia alueita poistuville teollisuusalueille mm. Taka-Laanilaan, Ruskoon ja Korvenkylän Polvikankaalle. Maankäytöltään muuttuvilla alueilla on varmistuttava siitä, että maaperä on riittävän puhdas uuteen käyttötarkoitukseen. Pateniemessä, Toppilansalmen pohjoisrannalla, Alppilassa ja Välivainiolla, jossa entisiä teollisuus- ja satama-alueita on varattu myös asumiseen, yleiskaavaan on merkitty huomautus maaperän pilaantuneisuuden selvittämisestä asemakaavoituksen käynnistyessä. Maaperän puhdistamisaste määräytyy uuden käyttötarkoituksen perusteella. Pateniemen entisellä saha-alueella, joka on varattu asumiskäyttöön, selvitys on jo tehty. 11
Merkittävä osa yleiskaavan uusista asuntoalueista on osoitettu nykyisen keskustan ja lähiökehän ulkopuolelle. Asumakunnat kasvavat oleellisesti. Merkittävimmät uudet aluevaraukset ovat Kaakkuri, Kuivasranta Ritaharju, Jylkynkangas, Liikanen ja Hiukkavaara sekä Pateniemen sahan alue. Kaakkuri Kaakkurin uudisalue käsittää Kaakkurin keskuksen, Kiviharjun sekä Metsokankaan alueet. Keskuksen ja Kiviharjun alueet tulevat valmiiksi kuluvalla vuosikymmenellä, Metsokankaan rakentamista jatketaan vielä ensi vuosikymmenellä. Metsokankaan kaavarungossa laskennallisena asuntolukuna on 1800, mutta kaavarungon rakenne mahdollistaa alueen toteuttamisen myös tehokkaammin. Kuivasranta - Ritaharju Kuivasrannan asemakaavan mukaan alueelle voidaan rakentaa noin 1090 asuntoa ja Ritaharjun alueelle yleiskaavaratkaisun mukaan noin 1400 asuntoa. Kuivasrannan alue on asunto-ohjelmassa ajoitettu alkavaksi vuonna 2004. Alue tukeutuu alkuvaiheessa läheisiin Kuivasjärven ja Kaijonharjun palveluihin. Uudet asuntoalueet vahvistavat Kaijonharjun suuralueen aluekeskuksen syntymistä. Ritaharjun pohjoispuolelle on osoitettu yhdyskuntarakenteen laajenemissuunta. Hiukkavaara Hiukkavaaran tavoitesuunnitelman mukaan alueesta muodostuu noin 5000 asunnon ja 11 000 asukkaan alue. Hiukkavaarasta suunnitellaan ympäristöltään ja talotyyppijakautumaltaan monipuolinen kaupunkimaisten pientalojen kaupunginosa. Uuteen aluekeskukseen pyritään saamaan monipuoliset ja kattavat palvelut sekä työpaikkoja. Aluekeskustason palvelut merkitsevät mm. useiden päiväkotien, peruskoulujen, sosiaali- ja terveysaseman, kirjaston, nuorisotilojen jne. rakentamista. Aluekeskus tullee sijoittumaan nykyisen kasarmialueen eteläpuolelle. Yleiskaavamerkinnät AK Kerrostalovaltainen asuntoalue Alue varataan pääasiassa asuinkerrostaloille. Alueelle saa sijoittaa myös asuinpientaloja sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia palvelu- ja työpaikkatoimintoja. Merkittävimmät uudet kerrostaloalueet sijaitsevat Keskustan, Intiön kasarmin, Toppilansaaren ja Toppilansalmen sekä Alppilan ja Välivainion alueilla. Asuinkerrostaloja tulee sijoittumaan myös uusiin aluekeskuksiin: Kaakkuriin, Ritaharjuun ja Hiukkavaaraan. AK-c Keskustan asuin- ja liikealue Alue varataan keskustaan soveltuvalle asumiselle, liiketoiminnalle sekä nykyisten keskustatoimintojen laajentamisalueeksi. Keskustan asuin- ja liikealueelle ei saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä. Asuinrakennusten pohjakerroksiin voidaan asemakaavassa osoittaa liike- ja työskentelytiloja. Asemakaavoituksella tulee edistää monipuolista kaupunkikuvaa, viihtyisyyttä ja asuinympäristön laatua. Merkinnällä on osoitettu Keskustan, Heinäpään, Etu-Lyötyn ja Taka-Lyötyn alueet sekä osa Myllytullista. AP Pientalovaltainen asuntoalue Alue varataan pääasiassa asuinpientaloille, kuten erillispientaloille, kytketyille pientaloille, rivitaloille ja pienkerrostaloille. Alueelle saa lisäksi sijoittaa ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia palveluja työpaikkatoimintoja. Uusia pientalovaltaisia alueita on osoitettu mm. Kaakkuriin, Ritaharjuun ja Hiukkavaaraan. AP-t Tiivis pientalovaltainen asuntoalue Alue varataan pääasiassa asuinpientaloille, kuten erillispientaloille, kytketyille pientaloille, rivitaloille sekä kerrostaloille. Alueelle saa lisäksi sijoittaa ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia palveluja työpaikkatoimintoja. Asemakaavoituksella tulee edistää kaupunkimaista pientalorakentamista, viihtyisyyttä ja asuinympäristön laatua. Tiiviitä pientaloalueita on yleiskaavassa osoitettu mm. Kaakkuriin, Talvikankaalle, Ritaharjuun, Hiukkavaaraan ja Liikaseen. P-ak Palvelujen ja asumisen alue Alue varataan pääasiassa yksityisille palveluille, hallinnolle ja kerrostalovaltaiselle asumiselle. Alueelle sijoittuvien palvelujen tulee olla luonteeltaan asumisen yhteyteen sopivia, eivätkä ne saa aiheuttaa ympäristöönsä melua, ilman pi- 12
laantumista tai muuta häiriötä. Asumisen ja palvelujen määrä sekä sijainti ratkaistaan asemakaavassa. Merkinnällä osoitetaan muutosalueita, joita on Limingantullissa, Välivainiolla, Alppilassa ja Toppilassa. 3.3 Palvelut ja keskusverkko Oulun kaupungin vuoteen 2011 ulottuvan vision mukaan Oulussa on hyvä elinympäristö ja asukkaiden tarpeista lähtevät maan kehittyneimmät palvelut. Kaupungin ja koko kaupunkiseudun kasvu on luonut edellytykset kaupunkirakenteen eheyttämiseen ja palvelujen kehittämiseen. Oulun yleiskaavan 2020 tavoitteena on turvata seudun kehittymisedellytykset kansainvälisestikin vetovoimaisena ja palveluiltaan monipuolisena alueena. Yleiskaavan tavoitteena on toimiva alakeskus- ja palveluverkkojärjestelmä. Tavoitteena on palveluiden sijoittaminen keskuksiin siten, että turvataan palveluiden tasapuolinen saatavuus kaikilla asuntoalueilla. Maankäytön suunnittelulla mahdollistetaan useimmin tarvittavien peruspalvelujen sijoittaminen lähelle asuntoja. Muut, harvemmin tarvittavat palvelut ovat saavutettavissa läheisissä keskuksissa. Palvelut sijoitetaan hierarkiseen verkostoon siten, että ylemmän asteen keskus sisältää aina alemman asteen keskuksen palvelut. Lähipalvelukeskus sisältää yleisimmin päivähoitopalvelut, peruskoulun tiloja, asukastoiminta- ja nuorisotiloja, leikkipuiston ja pallokentän, lähikaupan, kioskin ja muita kaupallisia palveluja. Lähikeskuksessa voi olla myös seurakuntatila. Keskusten palveluvarustus voi vaihdella. Lähipalvelukeskuksen väestöpohja on yli 3000 asukasta. Paikalliskeskuksessa on yleensä edellisten lisäksi peruskoulun 7. 9. luokkien tilat (yläaste), kirjasto, asukastupa, terveydenhuollon palveluja, liikuntatiloja, päivittäistavarakauppoja sekä muita kaupallisia palveluja. Paikalliskeskuksen väestöpohja on yli 5000 asukasta omalla tai lähivaikutusalueella. Aluekeskus sisältää yleisimmin edellisten lisäksi terveysaseman, nuoriso- ja asukaskeskuksen, monipuolisia urheilu- ja liikuntatiloja, vanhusten palveluja sekä kaupan suuryksikön ja muita kaupallisia palveluja. Aluekeskuksessa voi olla myös seudullisia palveluja. Keskuksen väestöpohja on yli 10 000 asukasta. Keskusverkko on esitetty liitteessä 6. Aluekeskuksilla Oulun yleiskaavassa tarkoitetaan kaupungin sisällä sijaitsevia alueellisia keskuksia. Käsitteellä ei ole yhteyttä valtakunnalliseen aluekeskus -käsitteeseen. Yleiskaavamerkinnät C Keskustatoimintojen alue, pääkeskus Alue varataan Oulun kaupunkiseutua ja sen vaikutusaluetta palveleville keskustatoiminnoille kuten kaupalle, julkisille ja yksityisille palveluille ja hallinnolle, keskustaan soveltuvalle asumiselle ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomille työpaikkatoiminnoille. Keskustatoimintojen alueelle saa sijoittaa MRL 114 :n mukaisen vähittäiskaupan suuryksikön. Asemakaavoituksella tulee luoda viihtyisiä kaupunkitiloja, kehittää nykyistä kaupunkikuvaa ja parantaa ympäristön laatua. Merkinnällä on osoitettu Oulun kaupunkikeskus. CA-1 Aluekeskustoimintojen alue Aluekeskus varataan suuralueen tai useamman kaupunginosan asukkaiden käyttämille julkisille palveluille, kaupalle ja muille yksityisille palveluille. Aluekeskukseen saa sijoittaa MRL 114 :n tarkoittaman vähittäiskaupan suuryksikön. Oulun keskusverkko perustuu kolmeen aluekeskukseen: Kaakkuri, Kaijonharju-Linnanmaa ja Hiukkavaara. CA-2 Paikalliskeskustoimintojen alue Paikalliskeskus varataan suuralueen tai kaupunginosan asukkaiden käyttämille julkisille palveluille, kaupalle ja muille yksityisille palveluille. Paikalliskeskukseen ei kuitenkaan saa sijoittaa MRL 114 :n tarkoittamaa vähittäiskaupan suuryksikköä. Paikalliskeskuksiksi on esitetty Tuiran, Meri-Toppilan, Koskelan, Puolivälinkankaan, Myllyojan, Oulunsuun, Kaukovainion ja Höyhtyän keskukset sekä Maikkulan, Pateniemen ja Rajakylän keskukset. Korvensuoran Talvikankaalle ja Kaijonharjun 13
suuralueella Ritaharjuun on osoitettu uudet paikalliskeskusten tilavaraukset. pl Lähipalvelut Asuntoalueilla varataan tilaa ympäristön asukkaiden päivittäin käyttämille julkisille ja yksityisille palveluille, kuten päiväkodille, koululle ja lähikaupalle. Uusia lähipalvelukeskuksia ovat Saarela, Peltola, Kuivasranta, Toppilansaari, Kaakkurin Metsokangas ja Hiukkavaaran Mustikkakangas. PY Julkisten palvelujen alue Alue varataan pääasiassa kunnan, valtion ja muiden julkisten yhteisöjen toimintoja varten. Alueelle saa sijoittaa vähäisessä määrin myös muita työpaikkatoimintoja ja asumista. PY-alueilla sijaitsevat mm. Oulun yliopisto, isot oppilaitokset, sairaalat ja valtionhallinnon yksiköitä. Kaupan palveluverkko yleiskaavassa Maankäyttö- ja rakennuslain yhtenä tavoitteena on tehostaa vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainnin ohjaamista. Ohjauksen tavoitteena on kaupunkien keskustojen vahvistaminen monipuolisina palvelukeskuksina sekä päivittäistavarakaupan toimintaedellytysten turvaaminen asuntoalueilla. Oulun väestönkasvu merkitsee alueen ostovoiman suhteellisen voimakasta kasvua ja kaupan pintaalan lisäystarvetta. Myyntitilan tarve kasvaa myös tuotevalikoimien ja lajitelmien laajentuessa. Kasvu voidaan toteuttaa myymäläkokoja suurentamalla tai uusia myymälöitä perustamalla. Kaavoituksen tulee mahdollistaa molemmat kasvutavat. Oulun seudun kaupan kehittymisen tärkeänä edellytyksenä on kaavoituksella turvata myös erikoistavarakaupan suuryksiköiksi laskettavien hankkeiden sijoittumismahdollisuudet. Kaikki, varsinkaan tilaa vievät erikoistavarakaupan hankkeet eivät voi sijoittua kaupungin keskustaan tai kolmeen aluekeskukseen. Vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan MRL 114 :n mukaan yli 2000 kerrosneliömetrin suuruista vähittäiskaupan myymälää. Laissa tarkoitettu suuryksikkö ei koske paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa. Oulun yleiskaavassa vähittäiskaupan suuryksiköt voivat sijoittua keskustatoimintojen alueille C, CA-1 ja KM, sekä palvelujen ja hallinnon alueille P. P-alueilla sallitaan kuitenkin vain erikoistavarakaupan suuryksiköt. P-alueille voidaan sijoittaa myös erillisiä päivittäistavaramyymälöitä, joiden pinta-ala on MRL 114 :n mainitsemaa kaupan suuryksikön pinta-alaa pienempi. P-alueiden päivittäistavaramyymälät toimivat vaikutusalueellaan sijaitsevien asuinalueiden lähikauppoina. P-1 alueille voidaan sijoittaa samoja toimintoja ja kaupan yksiköitä kuin P-alueille, mutta ei päivittäistavarakaupan myymälöitä. Paikalliskeskusten (CA-2) päivittäistavaroita myyvät yksiköt palvelevat vain omaa vaikutusaluettaan. Vähittäiskaupassa ja sen toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset ovat aiheuttaneet toiminnallisia ja kannattavuusongelmia monien asuinlähiöiden vanhoille ostoskeskuksille. Laajan saneerauksen toteuttamiseksi esimerkiksi paikalliskeskuksissa voi olla tarpeen saada lisää rakennusoikeutta, jolloin kaupan ja mahdollisesti muidenkin palvelujen kokonaisuus voidaan suunnitella muuttuneita tarpeita vastaavaksi. Kaupallisten palvelujen alueet on esitetty liitteessä 7. C CA-1 Keskustatoimintojen alue, pääkeskus Tavoitteena on Oulun keskustan kaupallisen toimivuuden parantaminen ja vetovoiman kasvattaminen. Keskustaa vahvistetaan erikoiskaupan sijaintipaikkana. Keskustasta hahmottuu kuusi keskeistä korttelia, jotka muodostavat keskittymän, jonne on sijoittunut merkittävä osa keskustalle tyypillisistä kaupallisista palveluista. Ydinkortteleita reunustavat erilaiset kaupalliset vyöhykkeet, jotka tarjoavat hyviä liikepaikkoja ydinkeskustan välittömästä läheisyydestä. Uuden matkakeskuksen alueelle on suunniteltu myös kaupallisia palveluja. Raksilan market-aluetta kehitetään osana keskustan kaupallista reunavyöhykettä. Aluekeskustoimintojen alue Merkinnällä on osoitettu Kaijonharju - Linnanmaan, Kaakkurin ja Hiukkavaaran aluekeskukset. Kaupallisen keskustan alue Linnanmaantien risteyksessä ja Kaijonharjun keskus muodostavat yhdessä pohjoisien kaupunginosien palvelukeskuksen. Oulun pohjoisosan aluekeskuspalveluja täy- 14
dentämään on Ritaharjuun varattu tilaa vievän ja muun erikoistavarakaupan alueita. Kaakkurin aluekeskuksen ankkurina toimii hypermarket. Aluekeskus on osa Oulun porttina toimivaa työpaikka-aluetta. Alueella on varattu tilaa myös erikoistavarakaupalle. Hiukkavaaraan on varattu Poikkimaantien jatkeelle aluetta aluekeskuksen ja työpaikkatoimintojen sijoittamiselle. Alueelle voidaan sijoittaa myös vähittäiskaupan suuryksikkö sekä koko seutua palvelevia tilaa vievän ja muita erikoistavarakaupan palveluja, jotka edellyttävät hyvää saavutettavuutta. P Palvelujen, hallinnon ja kaupan alue Alue varataan pääasiassa hallinnolle ja yksityisille palveluille, kuten vähittäiskaupalle ja muille palveluille, toimistoille ja työpaikoille. Lisäksi alueelle saa sijoittaa sellaisen MRL 114 :n mukaisen vähittäiskaupan suuryksikön, jossa on ainoastaan erikoistavaramyyntiä. Alueelle saa sijoittaa myös erillisen alle 2000 kerrosneliömetrin päivittäistavarakaupan myymälän. Näitä alueita yleiskaavassa on osoitettu seuraaville paikoille: Välivainion länsiosa Hiironen Oulunlahti-Kiviniemi Metsokangas (Oulun tulli) Maikkula Ritaharjun risteyksen koillislohko P-1 Palvelujen, hallinnon ja erikoistavaran kaupan alue Alue varataan pääasiassa hallinnolle ja yksityisille palveluille, kuten erikoistavaran kaupalle ja muille palveluille, toimistoille ja työpaikoille. Lisäksi alueelle saa sijoittaa sellaisen MRL 114 :n mukaisen vähittäiskaupan suuryksikön, jossa on ainoastaan erikoistavarakaupan myyntiä. Alueelle ei saa sijoittaa päivittäistavarakaupan myymälää. Merkittävimmät palvelujen, hallinnon ja erikoistavaroiden kaupan alueet (P-1): Kaupungin keskustan reunavyöhykkeellä Limingantulli ja Äimärautio tekninen erikoistavarakauppa, autokauppa, asumiseen ja sisustamiseen liittyvä erikoistavarakauppa Takalyötty, tekniseen erikoistavarakauppaan, kodintekniikkaan ja sisustamiseen liittyvä erikoistavarakauppa Välivainion itäosa, asumiseen ja sisustamiseen liittyvä sekä tekninen erikoistavarakauppa Asumakuntavyöhykkeellä Kaakkuri, retail-park, muu erikoistavarakauppa, liikennesijaintiin perustuvat kaupalliset palvelut Perävainio, tekninen erikoistavarakauppa Oulunlahti - Kiviniemi, tekninen ja muu erikoistavarakauppa, autokauppa Kuivasranta ja Pohjantien - Raitotien risteyksen luoteislohko, tilaa vievä ja muu erikoistavarakauppa P-2 Palvelujen, hallinnon ja kaupan alue Alue varataan pääasiassa hallinnolle ja yksityisille palveluille, kuten erikoistavaran kaupalle ja muille palveluille, toimistoille ja työpaikoille. Lisäksi alueelle saa sijoittaa sellaisen MRL 114 :n mukaisen erikoistavarakaupan suuryksikön, joka ei ole seudullisesti merkittävä ja jonka pinta-ala on enintään 5000 kerrosneliömetriä. Palvelujen, hallinnon ja kaupan alueet ovat Maikkulan yrityskylä (Iinatti), asumiseen ja sisustamiseen liittyvä ja muu erikoistavarakauppa, ja Kontionkankaan yritysalue Rusko, tekninen erikoistavarakauppa KM Kaupallisten palvelujen alue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön Alue varataan MRL 114 :n tarkoittamalle vähittäiskaupan suuryksikölle. Lisäksi alueelle voi sijoittua pääkäyttötarkoitukseen liittyviä muita toimintoja. Merkinnällä on osoitettu Limingantullin hypermarket ja Ruskon supermarket. 15
3.4 Työpaikat Yleiskaavan lähtökohtana on, että Oulu ja Oulun seutu ovat pohjoisen Euroopan osaamisen ja elinkeinojen kehittämisen keskus. Oulun seutua kehitetään edelleen korkean teknologian ja teollisuuden, kaupan ja muiden palvelujen sekä liikenteen keskuksena. Maankäytön suunnittelussa ja elinkeinopolitiikassa kaupunki huolehtii sekä elinkeinoelämän tarpeista että asukkaidensa toimeentuloja työllistymismahdollisuuksista. Yleiskaavassa varaudutaan vähintään 25 000 uutta työpaikkaa varten. Mitoitus pohjautuu toimialojen kehitysennusteeseen sekä yleiskaavan väestösuunnitteen pohjalta laadittuun työvoiman määrän kehitysennusteeseen. Uudet työpaikat sijoitetaan elinkeinoelämän, kaupunkirakenteen ja liikenneverkon kannalta tarkoituksenmukaisesti maankäytöltään tehostuville alueille, käyttötarkoitukseltaan muuttuville alueille tai täysin uusille aluille. Tavoitteena on varata riittävän laajat alueet eri tyyppisille toiminnoille ja myös toiminta-ajatukseltaan saman tyyppisten yritysten keskittymiä varten. Elinkeinorakenne ja työpaikkamäärän kehitys Oulussa oli noin 64 000 työpaikkaa vuodenvaihteessa 2000/2001. Työpaikkamäärä on kasvanut lähes 18 000 työpaikalla vuodesta 1993. Varsinkin 90-luvun loppupuolella työpaikkamäärän kasvu on ollut erittäin nopeata, noin 2000-3000 uutta työpaikkaa/vuosi. Kasvu on kuitenkin hidastunut kuluvan vuosikymmenen alussa. Yleiskaavan tavoitevuoteen ulottuva 25 000 uuden työpaikan suunnite merkitsee vuosittain keskimäärin 1250 uuden työpaikan syntymistä. Elinkeinoittain tarkasteltuna työpaikkoja on Oulussa eniten yhteiskunnallisilla palvelualoilla, noin 22 000 työpaikkaa. Määrällisesti eniten uusia työpaikkoja on kuitenkin syntynyt teollisuuden aloille, lisäys on ollut noin 6 000 työpaikkaa 1990-luvulla. Kaupungissa oli kaikkiaan yli 14 000 teollisuuden työpaikkaa vuoden 2000 lopussa. Työpaikkoja on syntynyt lisää myös rahoitus-, vakuutus- ja tutkimustoiminnan aloille sekä kaupan ja rakentamisen aloille. Toimialakohtaiset ennusteet Työpaikkamäärien kehitysennusteet perustuvat valtakunnallisiin ja alueellisiin toimialoittaisiin pitkän aikavälin arvioihin. Ennusteiden perustana ovat olleet Sisäasiainministeriön alueraportti; Työvoima 2017, Pohjois-Suomen strategia 1995-2005 ja Oulun seudun osaamiskeskus-ohjelma 1999-2006. Oulun ja koko Oulun seudun 1990-luvun lopun hyvä työpaikkakehitys perustuu merkittävästi elektroniikka- ja sähköalan kehitykseen. Osa alan työpaikoista on ns. huipputekniikan ja korkean teknologian tutkimus- ja tuotekehitystyöpaikkoja ja osa matalamman teknologian tuotannollisia työpaikkoja. Alan kehitys on merkinnyt seurannaisvaikutuksina mm. palvelutyöpaikkojen lisäystä. Teknologia-alan suotuisan kehityksen odotetaan jatkuvan seuraavalle vuosikymmenelle saakka. Huipputekniikan voimakkaimmin kasvaviksi aloiksi on ennustettu tietoliikennetekniikkaa, ohjelmistoteollisuutta sekä lääketieteen tekniikkaa ja biotekniikkaa. Oulun seudun yhteisessä kasvualojen strategiassa, kasvusopimuksessa on mukana seuraavat viisi kasvualaa: tietotekniikka, ympäristöala ja biotekniikka, hyvinvointitekniikka sekä sisältötuotanto ja media. Sisäasiainministeriön ennusteen mukaan pitkällä aikavälillä alueen kasvavia aloja ovat teollisuuden ohella palvelualat ja kauppa sekä liike-elämää palveleva toiminta. Uusia työpaikka-aluevarauksia luodaan mm.: tutkimus ja tuotekehitystoiminnalle sekä siihen liittyvälle elektroniikkateollisuudelle pienteollisuudelle teollisuutta ja liike-elämää palveleville yrityksille erikoistavarakaupalle Aluevaraukset Oulun yleiskaavassa 2020 on varattu uusia työpaikka-alueita ja vielä käyttöön ottamattomia sekä käyttötarkoitukseltaan muuttuvia työpaikka-alueita yhteensä noin 500 ha. Osa nykyisistä työpaikka-alueista on muutosalueita, jotka osittain korvautuvat uusilla toiminnoilla. Muutosalueita ovat mm. Limingantulli, Toppila - 16
Alppila - Välivainio sekä Kemiran alueen pohjoisosa. Uutta työpaikka-aluetta on varattu Linnanmaan / Teknologiakylän pohjoispuolelle ja Ritaharjuun, Kaakkuriin, Ruskoon ja Hiukkavaaran entiselle kasarmialueelle sekä sen läheisyyteen. Uusia lisäalueita on varattu Välivainiolle, liikenteen suoja-alueelle Kanervapuistoon, Korvenkylän Polvikankaalle ja Takalaanilan pienteollisuusalueelle korvaamaan Toppila Välivainio -akselilta poistuvia, asumiseen varattujen alueiden pienyritysalueita. Työpaikkojen kokonaistavoite on noin 25 000 työpaikkaa, joista oheisessa taulukossa esitetyille alueille voidaan rakentaa lähes 20 000 työpaikkaa. Muiden tarvittavien työpaikkojen, erityisesti kaupan ja muiden palvelualojen työpaikkojen oletetaan sijoittuvan pääasiassa kaupungin keskustaan sekä aluekeskuksiin. Työpaikkoja on myös muilla kuin varsinaisia työpaikka-alueita kuvaavien yleiskaavamerkintöjen alueilla. Uudet ja kehitettävät työpaikka-alueet on kuvattu liitteessä 8. Uudet työpaikka-alueet Uudet työpaikat Raitotien ja Pohjantien risteys tutkimus ja tuotekehitys, tuotanto, tilaa vievä ja muu >2000 erikoistavarakauppa Linnanmaa tutkimus ja tuotekehitys >3000 Rusko tuotanto, pk-yritykset 5000 Takalaanila tuotanto 1000 Kaakkuri Tutkimus ja tuotekehitys, tuotanto, pk-yritykset, tilaa vievä 6000 kauppa ja muu erikoistavarakauppa Kontinkangas Tutkimus ja tuotekehitys 1400 Hiukkavaara pk-yritykset 1000 Yleiskaavamerkinnät T/kem Teollisuus- ja varastoalue, jolla on merkittävä, vaarallisia kemikaaleja valmistava tai varastoiva laitos Alue varataan teollisuuslaitoksille, joita koskee EU-direktiivi 96/82/EY vaarallisten aineiden aiheuttamien suuronnettomuusriskien torjunnasta. Toiminta ei saa aiheuttaa haittaa asutukselle. Ympäristöministeriön selvityksen mukaan Nuottasaaren teollisuusalueella on neljä tällaista laitosta ja Takalaanilan teollisuusalueella kaksi. Molemmat alueet on esitetty T/kem-merkinnällä nykyisen käyttötarkoituksen mukaisesti. Onnettomuusriskien torjunnasta on laadittu erilliset suunnitelmat. T Teollisuus- ja varastoalue Alue varataan teollisuustoiminnalle ja siihen liittyvälle varastoinnille. Lisäksi alueelle saa sijoittaa pääkäyttötarkoitusta palvelevia muita tiloja kuten toimisto- ja terminaalitiloja. T-aluevaraukset on osoitettu Ruskoon, jossa niille voi sijoittua mm. raskasta teollisuutta, kierrätysteollisuutta sekä muuta tuotantotoimintaa. Osalla alueista on raideyhteys. TY Teollisuusalue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia Alue varataan sellaiselle teollisuustoiminnalle, josta ei aiheudu ympäristöön kohtuutonta melua, ilman pilaantumista tai muuta haittaa. Ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman teollisuuden ja pienteollisuuden uudet aluevaraukset ovat Takalaanilan pohjoisosassa ja Korvenkylän Polvikankaalla. Nuottasaaren teollisuusalueen asutuksen puoleisella reunalla on säilytetty TY-vyöhyke. TP Työpaikka-alue Alue varataan monipuolisille työpaikkatoiminnoille, kuten palveluille, hallinnolle ja sellaiselle teollisuustuotannolle, josta ei aiheudu ympäristöön merkittävää melua, ilman pilaantumista tai muuta haittaa. Vähäinen asuminen on alueella sallittua. Asemakaavoituksella tulee edistää hyvän kaupunkikuvan ja viihtyisän ympäristön muodostumista. 17
Tällä merkinnällä on osoitettu mm. korkean teknologian työpaikka-alueet. Merkittävimmät uudet työpaikka-alueet rajautuvat Pohjantien ja Lentokentäntien sekä Kuusamontien varteen. Uusien työpaikkojen sijoittumisalueita ovat Oulunportti ja Perävainio Kaakkurissa Lentokentäntien risteysalueella, Kontinkankaan ja Peltolan alue, Linnanmaan ja Teknologiakylän laajenemisalueet, Pohjantien ja Raitotien risteysalueet Ritaharjussa sekä Kemiran - Takalaanilan ja Ruskon alueet. Työpaikka-alueita on osoitettu myös mm. Hiukkavaaraan keskuksen läheisyyteen. 3.5 Liikenne Oulua kehitetään logistiikkakeskuksena, josta on hyvät yhteydet maan eri osiin ja ulkomaille. Liikenneväylävarauksilla turvataan autoliikenteen, kevyen liikenteen, joukkoliikenteen, tavaraliikenteen, raideliikenteen ja satamien kehittämismahdollisuudet. Liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta parannetaan. Oulun liikenteen nykytila Oulun asukasluku, rakennetut alueet ja liikenne ovat kasvaneet voimakkaasti 25 viime vuoden aikana. Oulun keskustan kehän (Limingantie + Ilmarinkatu + Eteläinen alikulkukäytävä + Pohjoinen alikulkukäytävä + Tulliväylä + Kasarmintie + Merikosken sillat) ja Oulujoen ylittävä autoliikenne ovat kehittyneet seuraavasti: 1975 1990 2000 Oulun keskustan kehä 97500 120800 133400 (autoa / vrk) Oulujoen sillat 53000 84200 106000 (autoa / vrk) Kasvu on ollut edellisen yleiskaavan laatimisen jälkeen eli 10 vuoden aikana keskustan kehällä noin 10 % ja Oulujoen silloilla noin 26 %. Oulun autokanta on kehittynyt seuraavasti: 1975 1990 2000 Henkilöautot (Ha, kpl) 21179 40061 46171 Kaikki autot (kpl) 24109 44609 51645 Asukasmäärä (As) 94344 100350 120753 Ha / 1000 As 224 399 382 Polkupyöräilijöiden määrä Oulun keskustan kehällä on viimeisen 25 vuoden aikana vaihdellut välillä 30000 40000 pyöräilijää vuorokaudessa. Oulujoen silloilla pyöräilijöiden määrä on ollut välillä 17000 22000 pyöräilijää vuorokaudessa. Jalankulkijoiden määrä Oulujoen silloilla on ollut noin 4000 kävelijää vuorokaudessa. Vastaava jalankulkijoiden lukumäärä keskustan kehällä on laskenut 20000:sta 10000:een. Jalankulkuliikenteen kymmenen viime vuoden muutokset ovat olleet vähäisiä. Joukkoliikenteen matkustajamäärät Oulussa ovat vaihdelleet vuosittain 6,5 7,8 miljoonan matkustajan välillä 1990 -luvulla. Matkoja asukasta kohden tehtiin keskimäärin 65 matkaa vuosittain. Yhteiskunnan tuki Oulun joukkoliikenteelle on kasvanut viime vuosina. Se kohdistuu pääosin erityiskäyttäjäryhmien lipputukeen ja on noin 3 milj. euroa vuonna 2002. Aiempien tutkimusten ja liikennemäärien kehityksen perusteella voidaan esittää, että työmatkaliikenteen kulkumuotojakautuma vuonna 2001 on seuraava: henkilöautoliikenne 60 %, kevyt liikenne 30 % ja joukkoliikenne 10%. Liikenne-ennuste Eri kulkumuotojen valinta tulevaisuudessa määräytyy kilpailutilanteen ja yhteiskunnan taloudellisten mahdollisuuksien mukaan. Henkilöliikenteessä keskustaan suuntautuvien matkojen ja työmatkojen joukkoliikenneosuutta pyritään lisäämään. Palvelujen, asuntojen ja työpaikkojen sijoittelussa on tavoitteena ollut matkatarpeiden vähentäminen ja kevyen liikenteen osuuden lisääminen lähimatkoissa. Yleiskaavaselostuksen liitteessä 9 on esitetty autoliikenteen nykytilanne ja liikenne-ennuste vuodelle 2020. Ennusteen perusteena on yleiskaavan työpaikka-alueiden, asuntoalueiden ja palvelukeskusten mitoitus sekä autoistumisasteen kasvu. Ennus- 18