Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa. Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä

Transkriptio

1 Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä

2 Asumistoiveet Asukasbarometrin mukaan kerrostaloasumisen toiveet alkavat selvästi lisääntyä 60 ikävuoden jälkeen ja kerrostaloasuminen on ikääntyneillä toivotumpaa kuin missään muussa ikäryhmässä Asukasbarometri kyselyaineiston pohjalta saatu tuoretta tietoa asumistoiveista Kysely kohdistuu kaupunkimaisiin asuinympäristöihin, yli asukkaan taajamiin 2

3 Minkälaisessa talossa halutaan asua? 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% vuotiaat 51,7 15,6 31,7 41,4 18,1 39,5 59,1 22,6 15,3 asuu nyt toivetalotyyppi toivetalotyyppi nykyisessä elämäntilanteessa muu kerrostalo pari- tai rivitalo omakotitalo 3 Lähde: Asukasbarometri 2017

4 Minkälaisessa talossa halutaan asua? 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% vuotiaat 60,0 16,4 22,6 53,6 17,3 29,1 70,0 18,8 8,2 asuu nyt toivetalotyyppi toivetalotyyppi nykyisessä elämäntilanteessa muu kerrostalo pari- tai rivitalo omakotitalo 4 Lähde: Asukasbarometri 2017

5 Asumistoiveet Toiveasumismuoto voi olla eri kun huomioidaan nykyinen elämäntilanne Rivitalo koetaan omakotitaloa useammin elämäntilanteeseen sopivana talotyyppinä vuotiaista moni kuitenkin asuu omakotitalossa, joka on myös huomattavan monen yleinen toiveasumismuoto Yli 74-vuotiaiden kohdalla kerrostalon suosio on korkeampi Kuva: Janne Ulvinen / Ympäristöhallinnon kuvapankki 5

6 Millaisella asuinalueella halutaan asua? 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 41,3 41,3 13,7 13, vuotiaat 43,7 29,9 31,2 17,7 41,3 nykyinen asuinalue toiveasuinalue toiveasuinalue nykyisessä muu maaseutu elämäntilanteessa pientalovaltainen alue kerrostalovaltainen alue keskusta 6 Lähde: Asukasbarometri 2017

7 Millaisella asuinalueella halutaan asua? 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 36,8 44,8 18,5 16, vuotiaat 39,9 32,0 26,2 20,8 48,8 nykyinen asuinalue toiveasuinalue toiveasuinalue nykyisessä muu elämäntilanteessa maaseutu pientalovaltainen alue kerrostalovaltainen alue keskusta 7 Lähde: Asukasbarometri 2017

8 Asuinaluetoiveet Kerrostaloalueet keskustan ulkopuolella ovat ikääntyneiden yleisin asuinalue suurissa taajamissa Tämä ei kuitenkaan vastaa ihannealuetta Keskustat ja pientaloalueet ovat ikääntyneiden toiveasuinalueita Suurissa taajamissa asuvista vuotiaista noin 10 prosenttia näkee maaseudun toiveasuinalueena Nykyisessä elämäntilanteessa keskustat nousevat selkeästi yleisimmäksi toiveasuinalueeksi Mahtuvatko kaikki keskustoihin? 8

9 Taustaa Tässä esitetyt tulokset ovat osa Ikääntyneet yhdyskuntarakenteessa - hanketta. Ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) yhteishanke tukee Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteuttamista. Viidennes Suomen väestöstä on täyttänyt 65 vuotta Aineistona on käytetty Tilastokeskuksen väestötietoja ja ennustetta sekä rekisteripohjaisia paikkatietoaineistoja (Rakennus- ja huoneistorekisteri RHR) Ikääntyneillä tarkoitetaan tässä 65 vuotta täyttäneitä Ikääntyneet on osassa analyyseistä jaettu kolmeen ikäryhmään: vuotiaat, vuotiaat, yli 84-vuotiaat Tässä on katsottu toiminnallisia alueluokituksia kuten taajama sen sijaan että tarkasteltaisiin kuntia 9

10 Ikääntyneitä eniten kaupungeissa suhteellinen kasvu nopeinta kehyskunnissa Ennuste 2030: vuotiaiden määrän ennustetaan kasvavan eniten vuoteen 2030 mennessä suurten ikäluokkien ikääntyessä, tämän jälkeen vuotiaiden ikäluokka alkaa pienentyä Ennuste 2040: vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa selvästi Kuva: Laura Rautjoki / Ympäristöhallinnon kuvapankki 10

11 Ikääntyneet muuttavat harvoin 500 Muuttojen määrä ikäluokittain Yli 74 Koko väestö Muuttojen määrä 1000 asukasta kohden 11

12 Ikääntyneiden muutot ovat suurimmaksi osaksi lyhyitä Ikääntyneiden muuttojen pituus ( ) vuotiaat Yli 74-vuotiaat 65 vuotta täyttäneet 0-1 km 1-5 km 5-20 km Etäisyys (km) 0-1 1,1-5 5, ,1-100 Yli 100 Koko väestö 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 12

13 Yli 64-vuotiaiden asuinpaikan ja lähimmän palvelun välinen etäisyys Etäisyys palveluun metreinä Päivittäistavarakaupan saavutettavuus paras Mitä ikääntyneempiä ollaan, sitä lähempänä palveluita asutaan (ei näy tässä kuvassa) Päivittäistavarakauppa Posti Apteekki R-kioski Terveysasema Kirjasto Yli 1 km 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Yli 1000 metriä Lähde: VTJ/VRK 2015, Tilastokeskus 2014; Posti 2015; R-kioski 2015; THL 2016; Kirjastot.fi

14 Ikääntyneet asuvat selvästi muuta väestöä väljemmin Ikääntyneiden asumisväljyys (2014) vuotiaat vuotiaat Yli 84-vuotiaat 65 vuotta täyttäneet Koko väestö Pinta-ala (m²/hlö) % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Lähde: VTJ/VRK

15 Ikääntyneiden asuminen erityyppisillä alueilla Ikääntyneiden sijaintia ja nykytilaa on tarkastelu paikkatietopohjaisten alueluokitusten avulla Koko maan kattavassa kaupunki-maaseutu-luokituksessa (2010) Suomi on jaettu seitsemään luokkaan, joista kolme on kaupunkimaisia ja neljä maaseutumaisia Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeitä (2015) on kuusi, ja ne kattavat ainoastaan kaupunkiseutujen taajama-alueet (Helsingin toiminnallisella alueella myös muut taajamat) Kuvaavat asukkaiden mahdollisuuksia käyttää eri liikkumismuotoja Ikääntyneistä 62 % asuu yhdyskuntarakenteen vyöhykkeiden alueella 15

16 16

17 Ikääntyneiden määrä kasvanut sekä kaupungissa että maaseudulla vuotiaiden määrä kaupunki-maaseutuluokissa vuotiaiden määrä kaupunki-maaseutuluokissa Yli 84-vuotiaiden määrä kaupunki-maaseutuluokissa Lähde: Tilastokeskus, SYKE

18 Kaupungeissa eniten ikääntyneitä on sisemmän kaupunkialueen kerrostaloissa ( ), maaseudulla ydinmaaseudun omakotitaloissa ( ) 65 vuotta täyttäneet rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan kaupunki-maaseutu -luokissa (2014) Sisempi kaupunkialue Ulompi kaupunkialue Kaupungin kehysalue Maaseudun paikalliskeskus Kaupungin läheinen maaseutu Ydinmaaseutu Harvaan asuttu maaseutu Erillispientalot Rivi- ja ketjutalot Kerros- ja luhtitalot Vanhainkodit ja muu ikääntyneiden laitoshoito Ikääntyneiden palvelutalot Muut rakennukset Lähde: VTJ/VRK 2015, SYKE

19 Kaupunki- ja maaseutukeskukset saavat muuttovoittoa ikääntyneiden osalta vuotiaiden lähtö- ja tulomuutto kaupunki-maaseutuluokittain ( ) Yli 74-vuotiaiden lähtö- ja tulomuutto kaupunki-maaseutuluokittain ( ) Lähtömuutto Tulomuutto Lähtömuutto Tulomuutto 19

20 Väestöennuste Asukasta vuotiaat sisempi kaupunkialue ulompi kaupunkialue kaupungin kehysalue maaseudun paikalliskeskukset kaupungin läheinen maaseutu ydinmaaseutu harvaan asuttu maaseutu

21 Väestöennuste Asukasta vuotiaat sisempi kaupunkialue ulompi kaupunkialue kaupungin kehysalue maaseudun paikalliskeskukset kaupungin läheinen maaseutu ydinmaaseutu harvaan asuttu maaseutu

22 Väestöennuste Asukasta yli 75-vuotiaat sisempi kaupunkialue ulompi kaupunkialue kaupungin kehysalue maaseudun paikalliskeskukset kaupungin läheinen maaseutu ydinmaaseutu harvaan asuttu maaseutu

23 Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet 1. Keskustan jalankulkuvyöhyke rajautuu 1 2 km:n säteelle kaupungin kaupallisesta ydinkeskustasta. 2. Keskustan jalankulkuvyöhykettä ympäröi reunavyöhyke, joka ulottuu 2 5 km:n säteelle jalankulkuvyöhykkeestä. 3. Alakeskuksiin muodostuu itsenäinen jalankulkuvyöhyke Joukkoliikennevyöhykkeet sijaitsevat yli 2,5 km:n etäisyydellä kaupunkikeskustoista ja niillä joukkoliikenteen palvelutaso on hyvä tai erinomainen. Kriteerit perustuvat 1. joukkoliikenteen vuorojen määrään ruuhkatuntien aikana 2. kävelyetäisyyteen pysäkille Jalankulku- ja joukkoliikennevyöhykkeiden ulkopuolelle jäävä taajama-alue on autovyöhykettä. Autovyöhykkeellä on jonkin verran joukkoliikennetarjontaa, mutta joukkoliikenteen palvelutaso ei ole yhtä hyvä kuin joukkoliikennevyöhykkeellä.

24

25 Lähes vuotta täyttänyttä asuu autovyöhykkeillä vuotiaiden määrä yhdyskuntarakenteen vyöhykkeillä (2014) vuotiaiden määrä yhdyskuntarakenteen vyöhykkeillä (2014) Yli 84-vuotiaiden määrä yhdyskuntarakenteen vyöhykkeillä (2014) Lähde: VTJ/VRK 2015, SYKE

26 Vuonna 2030: Autovyöhykkeellä noin vuotta täyttänyttä 26

27 Joukkoliikennevyöhyke ja autovyöhyke ikääntyneiden muuttoliikkeen häviäjiä vuotiaiden lähtö- ja tulomuutto yhdyskuntarakenteen vyöhykkeillä ( ) Yli 74-vuotiaiden lähtö- ja tulomuutto yhdyskuntarakenteen vyöhykkeillä ( ) Lähtömuutto Tulomuutto Lähtömuutto Tulomuutto 27

28 Keskeiset havainnot ja kysymykset Autovyöhykkeet ikääntyvät voimakkaasti Muuttavatko omakotitaloissa asuvat keskustoihin? Riittävätkö keskustojen asunnot? Ovatko alakeskukset kuten Malmi tai Hervanta vaihtoehto ydinkeskustalle? Maaseudun keskukset saavat muuttovoittoa hajaasutusalueelta ja pienistä taajamista Tällä hetkellä pysyminen omassa tutussa kodissa valtaosan ratkaisu keskimäärin vain noin 5 prosenttia yli 64-vuotiaista muuttaa vuoden aikana Miten palvelut järjestetään autovyöhykkeellä, jossa ei ole lähipalveluja? 28

29 Kiitos! 29