Työnilosta tulosta miten? Lähtökohdat työnilon kehittämiselle inhimillisestä pääomasta Työilo strategiseksi menestystekijäksi ajatuksia ja keinoja Oman hyvinvoinnin kehittäminen Marja-Liisa Manka professori, Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Marja-Liisa Manka 1 Valittajien kuoroliike syntynyt Suomessa Miksi tietokoneeni on niin kovin hidas / Ja hiuksetkin on tänään miten sattuu. / Vessapaperirulla on aina väärinpäin. / Olen väsynyt./ Minulla on ikävä esimies./ Minulla on mahdoton alainen. http://www.youtube.com/watch?v=atxv3dzkv68 http://www.complaintschoir.org/news.html 500 valitusta uusimmalla kuorolla Brasiliassa Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 2
Miksi katse työhyvinvointiin? työn mielekkyys vähentynyt (Työolobarometri 2012, ennakko) kiire ja aikapaineet kasvaneet (Eurofound 34) psyykkinen jaksaminen koetuksella (Työolobarometri 2012), mielenterveysongelmat suuri syy työkyvyttömyyteen, työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien keski-ikä 52 v, vanhuuseläkkeelle jäi yli puolet, muut työkyvyttömyys- tai työttömyyseläkkeelle (Eläketurvakeskus 2011) häirintä ja kiusaaminen on yleistä, myös asiakkaiden taholta (Työolobarometri 2012) työhyvinvoinnin laiminlyönnit yli 40 miljardia (Työ ja terveys Suomessa 2012 http://www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/tyo_ja_terveys_suomessa/sivut/default. aspx) Marja-Liisa Manka 3 Työperäisen stressin yleisyys työpaikalla %
Työperäisen stressin syyt The European Agency for Safety and Health at Work (EU-OSHA) 2013 Ikä ja muutos: Mielipiteitä ikääntyneistä työntekijöistä On sairauden vuoksi enempi poissa Sattuu enemmän työtapaturmia On vähemmän tuottava Sopeutuu huonommin muutoksiin Kärsii enemmän työstressistä The European Agency for Safety and Health at Work (EU-OSHA) 2013
Ennakkoluulot rasituksena on väärä luulo, että kolmasosa aivosoluistamme kuolee pystymme kuvaamaan aivoja entistä tarkemmin: katoa ei tapahdu niin paljoa, vaan aivomme säilyvät ehjinä ikääntyneiden aivot ovat ylivoimaiset nuoriin verrattuna mm. vuorovaikutuksessa, mielipiteiden laaja-alaisuudessa ja päätösten seurausten arvioinnissa suurin muutostarve asenteissa ja kulttuurissa Millä menestymme huomenna? aineettomat tuotannontekijät (Human Capital, Intellectual Capital) muodostavat suuremman osan organisaation tulevaisuuden arvosta kuin aineelliset tekijät jopa 50-90 % näitä on vaikea kopioida, sillä ne ovat piileviä, sitoutuneita yrityksen historiaan, kulttuuriin ja työnteon prosesseihin sekä ihmisten asenteisiin emme siis tarvitse vain terveitä, vaan innostuneita, sitoutuneita ja oppimishaluisia työntekijöitä Edvinsson, L. & Malone, M. 1997, Corrado, C.A., Hulten C.R. & Sichel D.E. 2005, Hamel G. & Breen, B. 2007, Luthans F.& Youssef C.M 2004 Marja-Liisa Manka 8
Aineettoman pääoman tekijät Sosiaalinen pääoma = yhteisön kunto: johtaminen, yhteisöllisyys Psykologinen pääoma = työntekijän henkinen kunto + Rakennepääoma = organisaation toimivuus ja oppimiskyky, työn hallinta Professori Marja-Liisa Manka, Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu 9 Työtyytyväisyys yhteydessä tuottavuuteen yhden yksikön parannus työtyytyväisyydessä (asteikolla 1-6) nostaa tuottavuutta keskimäärin 6,6 % (3,5 20 % teollisuudessa riippuen käytetystä mallista) työtyytyväisyys vaikuttaa monien kanavien kautta: sairauspoissaolojen ja työtapaturmien vähenemisenä, pinnauksen pienenemisenä ja suurempana sitoutumisena aineistona Euroopan elinolotutkimus ja Eu:n tuottavuustilastot (value added per hour) Böckerman P. & Ilmakunnas P. 2012 Professori Marja-Liisa Manka, Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu 10
Näkökulman vaihdos tarpeen Voimavaralähtöinen työhyvinvointimalli huomio työn ja yksilön voimavaroihin ja niiden lisäämiseen, ei vain siihen, mikä on huonosti. Opitusta avuttomuudesta opittuun avuliaisuuteen. M. Seligman Professori Marja-Liisa Manka, Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu 11 Voimavaramalli: plussat ja miinukset Vähäinen palkitsevuus/palkka Liian suuri palkka Työn määrällinen kuormittavuus Epävarmuus jatkumisesta Vaikeus ja vastuullisuus Rooliristiriidat Työn ja muun elämän ristiriita Huono henki Tunteita kuormittava vuorovaikutus Arvostus Palkka, palkkiot Esimiehen tuki Palaute Myönteisyys Työyhteisö Varmuus työstä Asiakas Vaikuttamisen mahdollisuus Työn Innovatiivisuus palkitsevuus ja kehittävyys Työuralla eteneminen Marja-Liisa Manka 12
Myönteisten tunteiden merkitys Uudet ajatukset, teot, suhteet Rakentavat kestäviä henkilökohtaisia voimavaroja (sos. tuki, sitkeys, luovuus, taidot ja osaaminen) Hyvä terveys, onnellisuus positiivisesti poikkeava käyttäytyminen Myönteiset tunteet Cohn & Fredrickson, 2009 Professori Marja-Liisa Manka, Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu 13 Työntekijä ja asiakaskokemusten väliset yhteydet yritysten välisessä palveluliiketoiminnassa - Kohti positiivisesti poikkeavia tuloksia Mukana maailmanlaajuisen energia- ja laivayhtiön 38 maan huoltoyksikköä, 2403 työntekijää ja 2357 asiakasta. Asiakasvastuupäälliköiden kokemukset työilmapiiristä vaikuttivat asiakkaiden kokemuksiin palvelun laadusta asiakaspalvelu puhelimen välityksellä Huoltoinsinöörien henkilökohtainen innostus ja sitoutuminen ennakoi asiakkaan laatukokemusta yhteys kasvokkain M. Fischer 2012, http://lib.tkk.fi/diss Professori Marja-Liisa Manka, Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu 14
Positiivisesti poikkeava käyttäytyminen parantaa palvelun laatua synnyttää luottamusta itseen ja toisiin lisää ykseyden, yhteisöllisyyden tunnetta edistää luovuutta ja auttaa isomman kuvan näkemistä jokainen toimija (esimies, alainen, kollega ja asiakas) voi vaikuttaa valitsemalla positiivisen käyttäytymisen neutraalin tai negatiivisen sijasta. johdon positiivinen käyttäytyminen toimii roolimallina koko henkilöstölle; innostus, energia ja myötäeläminen tarttuvat. kannattava palveluliiketoiminta perustuu sekä palveluorganisaation sisäiseen positiiviseen ilmapiiriin ja myös asiakas-toimittaja yhteistyön positiiviseen ilmapiiriin. M. Fischer 2012, http://lib.tkk.fi/diss Professori Marja-Liisa Manka, Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu 15 Tunteet siirtyvät Peilisolut reagoivat sekä tietyn toiminnan tekemisen että sen näkemisen yhteydessä. Liikkeiden lisäksi myös tunteita»peilataan». Peilautumisjärjestelmien avulla asetutaan automaattisesti toisen asemaan, jolloin voidaan ymmärtää toisten ihmisten aikeita ja tuntemuksia. Sosiaalisen vuorovaikutuksen häiriöissä peilautuminen voi olla puutteellista. Peilautumisjärjestelmien olemassaolo korostaa motoriikan tärkeyttä ihmisen korkeammissa henkisissä toiminnoissa. Rizzolatti ja Craighero 2004, Hari 2011 Professori Marja-Liisa Manka, Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu 16 16
Hyvän mielen laatikko, ennen murinalaatikko Herrasmannin päiväkoti, Lahti Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 17 Mitä työhyvinvointi on?
Yksinkertaisimmillaan On mukava tulla töihin ja lähteä töistä, kun on saanut hyvää aikaan. Myö ja Työ, Työhyvinvointisopimus 2011 2014. Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä. http://webdynasty.pohjoiskarjala.net/pksskjulkaisu/koko us/2011146-10-4084.pdf Marja-Liisa Manka 19 Manka 1999, 2006, 2011 Marja-Liisa Manka 20
Organisaation keinot yhteinen tavoite ei suuria ihmeitä ü jokaisella työyhteisön jäsenellä on yhteinen käsitys tavoitteista ja he toimivat yhdessä niiden toteuttamiseksi ü palasiin pilkkominen, toteutumisen seuraaminen ja itsearviointi joustava rakenne ü itseohjautuvuuden kasvattaminen - tiimimäinen organisaatio mahdollistaa vaikuttamisen ja helpottaa viestintää osaamisen kehittäminen ja sosiaalistuminen ü itseluottamuksen vahvistaminen, onnistumisen kokemusten mahdollistaminen ja oppimisen kulttuuri työympäristö ü turvallinen ja toimiva työympäristö helpottaa työntekoa työhyvinvointisuunnitelma ü toimenpiteet työpaikan hyvinvointiin lyhyellä tähtäyksellä, vastuut ja tavat arvioida etenemistä Professori Marja-Liisa Manka 21 Työhyvinvointia on syytä johtaa Manka, Heikkilä-Tammi & Vauhkonen 2012 Marja-Liisa Manka 22
Mikä meillä lisäisi työhyvinvointia? 2. 1. Mitä tarvitsemme? tieto, taito, tuki? Karikot? Toimenpiteet: 3. Hyödyt: itselle/työyhteisölle/asiakkaalle Tilanne nyt Marja-Liisa Manka 23 Esimerkki työhyvinvointisuuunnitelmasta Kehittämiskohde Hyödyt Esteet Toimenpiteet Vastuut Aikataulu Seuranta Hyvä ilmapiiri Vastuualueiden selkeys Itselle: stressi vähenee, motivaatio kasvaa Työnantajalle tuloksellisuus Asiakkaaalle mukava asioida Itselle: tietää, mitä odotetaan, työtyytyväisyys Työnantajalle ei tarvitse katsoa perään, parempi asiantuntemus Asiakkaalle tietää,kenen puoleen kääntyä Kiire, oma kireys, epätasainen työnjako, väärä tulkinta, arvostuksen puute työuupumus Yksi viikonavauspalaveri kaikille Tulojuhlat uudelle työntekijälle Huoneentaulu hyvistä tavoista Peiliin katsominen, ei haudota, opitaan mokista Iloinen aamunavaus: kerromme onnistumisista Tiiminvetäjien 2 min. palaveri Oma toimenkuva esille Tiimin vastuualueet esille Kukin miettii omat toiveensa toisille tiimeille Tilannekatsaukset myyntipäällikön kanssa: - miten menee - mitä saatu aikaan - koulutukset Johtaja Tiimit vuorotellen Seuraava palaveri Kaikki Kaikki Tiiminvetäjät Kaikki Tiimit Tiimit Myyntipäällikkö Heti Kun uusi tulee Yllätykset esim. sairauslomat jatkuva muutos, ruuhkapäivät, turha päivittely ja murehtiminen Työhyvinvointi- Kyselystä ao. Luvut Heti Heti valmistuttua Heti valmistuttua Seuraavaan Palaveriin Neljä kertaa/v
Ei ole vielä liian myöhäistä Pekka Jylhä: It is not too late, 2009, Stuffed hare, light Retretti 2012 Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 25 http://theendofbeing.com/2011/01/05/and-the-hare-pekka-jylha-and-sculpture-as-existential-fable/5-3 Yhteisöllisyys vaikuttaa terveyteen työyhteisön vähäiseen sosiaaliseen pääomaan liittyi 1,3-kertainen sairastumisen riski, myös 20-50% korkeampi masennuksen ilmenemisen riski vähäiseen yksilön sosiaaliseen pääomaan liittyi 1,8 -kertainen sairastumisriski vastavuoroisuus, luottamus, yhteisölliset arvot ja normit, aktiivinen toiminta yhteiseksi hyväksi Johtaminen + Työyhteisö Oksanen 2009 Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 26
Työniloa edistävä johtajuus reiluus, oikeudenmukaisuus ja valtuuttaminen ü synnyttävät luottamusta ja hallinnan tunnetta vastavuoroisuus ü mahdollistaa hyviä työyhteisötaitoja henkilökunnan hyvinvoinnista huolehtiminen ü voimavarat ovat kunnossa sosiaalisen ja emotionaalisen tuen antaminen lisää tunneälyä! ü työntekijät kokevat olevansa arvokkaita ja arvostettuja, palaute optimismin vahvistaminen ü menneisyyden armollinen tulkinta ei syyllistämistä ü nykyisyyden hyväksyminen ü tulevaisuuden mahdollisuuksien hakeminen Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 27 LeadEmo esimiesten tunneälyosaamisen tutkiminen ja kehittäminen Aalto Yliopisto & Tampereen yliopisto Tutkimuskysymykset: ü Mikä osuus tunteilla ja tunneosaamisella on hyväksi ja menestyksekkäästi koetussa esimiestyössä? ü Miten voidaan tehokkaimmin löytää kunkin esimiehen kehittämiskohteet tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittämisessä? Tutkimuskohteina mm.: ü esimiesten vuorovaikutustilanteita ü yrityksissä, aidossa ympäristössä, laboratoriossa ü esimiesten vasteita standardoituihin emotionaalisiin ärsykkeisiin ü tunne- ja johtamisosaaminen sekä hyvinvointi ja tuloksellisuus ü oppimisympäristön rakentaminen tunnetaitojen kehittämiseksi Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 28
Leademo: Keskustelun aikainen tunneilmaisu 9 yritystä mukana 50 esimiestä Keskustelu esimies/alainen havainnoitiin Neutraalius yleisintä - ei synny kontaktia ja dialogin mahdollisuutta Harjoitellaan ja lisätään tietoisesti myönteisiä tunteita kirjaamalla niitä ylös 77 % 7 % 16 % Positiivinen reaktio Neutraali Negatiivinen reaktio Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 29 Vuorovaikutteinen johtajuus eri sukupolvien työssä jatkamisen keinona Tavoitteena oli selvittää työssä jatkamista ja työhyvinvointia tukevia johtamiskäytäntöjä eri sukupolviin kuuluvilla esimiehillä ja työntekijöillä. Hankkeeseen osallistui Lapin sairaanhoitopiirin lisäksi laitoshoidon yksikkö Tampereelta sekä putkialan yritys Turusta. Kyselyyn vastanneita oli yhteensä 342 henkilöä ja haastatteluihin osallistui kaikkiaan 55 henkilöä. Lisäksi järjestettiin työpajoja. http://www.tsr.fi/tutkimustietoa/tata-ontutkittu/hanke?h=110332&n=tiedote Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 30
Nykyisessä työpaikassa jatkamaan kannustavat tekijät Vuorovaikutteinen johtajuus eri sukupolvien työssä jatkamisen keinona tutkimus 2011-2012 Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 31 Yhteenvetoa Nuorilla alle 30 -vuotiailla korostui tukea antavan esimiestyön merkitys: työn tekemiseen sai enemmän resursseja oman asiantuntemuksen ollessa vähäisempää. Keski-ikäiset korostivat yhteisen keskustelun merkitystä ja vaikutusmahdollisuuksien saamista työhön -mahdollisuudet oman työn kehittämiseen. Erityisesti yli 40-vuotiaillla kehittymismahdollisuudet työssä sekä työroolin selkeys olivat yhteydessä työssä jatkamiseen. Yli 50-vuotiaat korostivat arvostavaa esimiestyötä, jossa tehty työ huomioitiin. Lisäksi muokkaamalla työtehtäviä ja mahdollistamalla asiantuntemuksen hyödyntäminen laaja-alaisesti synnytetään arvostusta. Työyhteisön toimivuus ja yhteisöllisyys kannustavat työssä jatkamiseen kaikilla ikäryhmillä. Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 32
Työyhteisön keinoja työniloon positiivinen vuorovaikutus ü ystävällisyys, kiitollisuus, hyvien uutisten jakaminen, tähtihetket, palautteen antaminen työyhteisötaitojen opetteleminen ü avoimuus, reiluus, auttaminen ja aktiivisuus jokaisen työn arvostus älylliset lähestymistavat ü hyvien asioiden miettiminen, reflektointi porukalla: mikä meillä on hyvin ja missä on kehittämisen varaa? yhteisten pelisääntöjen tekeminen Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 33 Työntekijän vastuut työpäivästä nauttiminen sallittu perustehtävän tekeminen ja omasta osaamisesta huolehtiminen reiluus ja kohteliaisuus, tervehtiminen, kiittäminen, mutta myös anteeksipyytäminen aktiivinen auttaminen, kiinnostuminen toisen työstä, arvostaminen työpaikan viihtyvyydestä ja resurssien järkevästä käytöstä huolehtiminen yhteistyö työkavereiden ja esimiesten kanssa: kysytään, jos ei tiedetä palautteen antaminen, ja myös pyytäminen, jos se on unohtunut. mielipiteen ilmaisu asioiden eteenpäin viemiseksi aktiivinen osallistuminen työpaikan kehittämistyöhön myönteisen ilmapiirin edistäminen en puhu selän takana Baron 1998, Keskinen S. 2005. Manka 2007 Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 34
Positiivinen palaute Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 35 Katse peiliin eli omat keinot itsetuntemuksen lisääminen, itsearviointi, peiliin katsominen, harjoitteleminen psykologinen pääoma: huomion kiinnittäminen myönteisiin asioihin, kiitollisuuteen, esteiden ylittämiseen stressin tunnistaminen kiireisenä pinna kiristyy terveellinen elämäntapa (liikunta ja ruokavalio) palautuminen ja rentoutuminen (riittävä uni, huvittelu, rentoutuminen esim. meditaatio, luonto) - keho vaikuttaa tulkintaan rentous ja positiivisuus Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 36
Henkilökohtainen työhyvinvointi Ahdistus Minulta vaaditaan liikaa Yöuni pätkii stressi Virittyminen Innostus + Ihania haasteita työn imu Mielipaha - Mielihyvä + työuupumus työssä viihtyminen - Masennus Minusta ei ole mihinkään En jaksa lähteä työhön. Warr 1990, Hakanen 2004, Manka 2007 Mukavuus Ihan kivaa! Olisiko jo aika saada uutta? Marja-Liisa Manka 37 Psykologinen pääoma on yhteydessä parempaan suoriutumiseen työssä, työtyytyväisyyteen ja sitoutumiseen. Itseluottamus Optimismi Toiveikkuus Sitkeys vaikuttaa siihenkin, miten työyhteisön tukea pystytään hyödyntämään 40 % 10 % on opittavissa Luthans, Norman, Avolio & Avey 2008, Lyubomirsky 2007 50 % Perimä ja kasvatus Olosuhteet Vaikute avissa Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 38
Mistä se syntyy? Luthans, Norman, Avolio & Avey 2008 Itseluottamus: ihmisellä on tarvittava itseluottamus omista kyvyistä onnistua haasteellisten tehtävien suorittamisesta = hallinnan tunne Toiveikkuus: on halua kulkea tavoitteita kohti ( tahtovoima ) ja tarvittaessa löytää vaihtoehtoisia polkuja niiden saavuttamiseen ( keinovoima ) Realistinen optimismi: ihminen näkee asioiden myönteiset puolet Sitkeys: kohdattaessa ongelmia ja esteitä, ne eivät lannista, vaan ihminen kestää ne ja aloittaa alusta. Kaisa 95-v. Otti ensimmäistä kertaa väriä hiuksiinsa uteliaisuuttaan. Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 39 Nähdäkseen on pysähdyttävä Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 40
Palautuminen edistää hyvinvointia On tärkeää, että vapaa-ajalla kykenee psykologisesti irrottautumaan työstä eli unohtamaan työn henkisesti, sillä se edistää tehokkaasti palautumista. Irrottautuminen on tärkeää kuitenkin myös silloin, kun työnteko on mukavaa, sillä se takaa, että nautimme työstämme jatkossakin. Negatiiviset tunteet hidastavat palautumista. Palautumista edistävät harrastukset ja oman ajan ottaminen. Ikääntyessä palautuminen vaikeutuu, erityisesti naisilla. Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 41 Luonto rauhoittaa luonnon katselu tai siellä oleilu rentouttaa noin 4-7 minuutin kuluttua jo viisi minuuttia liikuntaa vihreässä ympäristössä voi edistää mielenterveyttä, väittävät brittitutkijat. Vaikutus tehostuu, jos alueella on myös järvi, joki tai muu vesistö. Erityisen suotuisasti luonnonympäristö vaikuttaa nuoriin. 4-7 min. syke hidastuu ja lihasjännitys laukeavat 20 min. -negatiiviset tunteet vähenevät 40 min. tarkkaavaisuus kasvaa 2,5 tuntia immuunivaste ja vastustuskyky lisääntyvät Korpela 2009, (toim.) Kinnunen & Mauno; Barton J. & Pretty j. 2010 Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 42
Työnilonjulistus 2013 Kenenkään etu ei ole, että vajoamme toivottomuuteen ja valittamisen kierteeseen. Myönteiset tunteet auttavat näkemään kokonaisuuksia. Ilo tarttuu asiakkaisiinkin jopa puhelimitse. Aloittakaamme siis työhyvinvointitalkoot näkökulman vaihdoksesta. Ensiavuksi sallittakoon valittajien kuoron perustaminen, jonka avulla etsimme esille työhyvinvoinnin esteet ja ryhdymme sen jälkeen tositoimiin. Toimivat työnteon tavat muodostavat työrauhan perustan. Nähkäämme jokaisessa jotakin hyvää. Kysytään toiselta, miten hän haluaa itseään kohdeltavan. Tarvitsemme harvennushakkuuta omassa päässämme kirkastaaksemme ajatuksiamme ja ollaksemme läsnä. Umpikujakin saattaa olla hyvä matkaan lähettäjä. Tavallinen ihminen tuo valon pimeyteen, siis jokainen meistä! Tampere 8.1.2013 www.uta.fi/jkk/synergos Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 43 Lisätietoa Manka, M-L & Hakala, L. 2011. Henkilöstötunnusluvut johtamisen tukena. Tukea tuottavuuden ja työyhteisön hyvinvoinnin kehittämiseen. Tampereen yliopisto, STM, Esr & Kuntoutussäätiö www.uta.fi/jkk/synergos www.docendum.fi Tilaa koodilla 1NT33LNT -20 % asiakaspalvelu@sanomapro.fi p.020391000 Nuutinen S., Heikkilä-Tammi K., Manka M-L. & Bordi L. 2013. Vuorovaikutteinen johtajuus työuran jatkamisen keinona. Tampereen yliopisto & TSR. Manka M-L& Bordi L. 2013. Perusasioista pieniin ihmeisiin kuntajohtamisen kuva. KAKS & Tampereen yliopisto. Manka M-L., Heikkilä-Tammi K. & Vauhkonen A. 2012. TYÖHYVINVOINTI JA TULOKSELLISUUS. Henkilöstön arvoa kuvaavat tunnusluvut johtamisen tukena kunnissa. Tampereen yliopisto, Tekes, KT ja Keva. Manka M-L 2011 Työnilo. WsoyPro.. Manka M-L & Mäenpää M. 2010. Tulevai-suuden osaajaksi. Tulosta osaamis-tarpeiden tunnistamisella. Tampereen yliopisto, STM, Esr & Kuntoutussäätiö. Manka M-L., Hakala L., Nuutinen S. & Harju R. 2010.Työn iloa ja imua työhyvinvoinnin ratkaisuja pientyöpaikoille. Tampereen yliopisto, STM, Esr & Kuntoutussäätiö. Manka M-L., Keskinen A., Siekkinen P.& Nuutinen S. 2009. Työyhteisötarinoita ongelmista ratkaisukeskeiseen kehittämiseen. Manka M-L. 2008. Tiikerinloikka työniloon ja menestykseen Talentum Manka M-L. 2007. Työrauhan julistus miten olla ihmisiksi alaisena ja esimiehenä. Kirjapaja Manka,M-L., Kaikkonen,M-L. & Nuutinen, S. 2007. Hyvinvointia työyhteisöön. Eväitä kehittämistyön avuksi. Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos & Esr. Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 44