Työhvinvointi, mitä se on? Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu

Transkriptio

1 Työhvinvointi, mitä se on? Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu 1

2 Siellä on ruumis Piirros Sinikka Tuominen

3 Kyläkoulun valtti on yhteisöllisyys 100 vuotias: Vaalan ainoassa toimivassa kyläkoulussa on 38 oppilasta. AINO TIIRIKKALA Aino Tiirikkala Yhteisö on erityisen tärkeä, kun ulkopuolella maailmassa myllertää. Koulu tai kyläyhteisö voi olla turvapaikka, sanoo professori Marja- Liisa Manka. Juhlapuheen Veneheiton koulun 100-vuotisjuhlassa pitänyt Manka on koulun entinen oppilas. Työhyvinvoinnin ja ihmisten johtamisen professori pitää kyläkoulujen valttina juuri yhteisöllisyyttä. Koulu voi toimia kyläyhteisö sitovana liimana. Manka sanoo kertovansa aina, että on Veneheitosta kotoisin. Ihmiselle on tärkeää tuntea olevansa jostain kotoisin. Vuonna 1951 Veneheitossa aloittaneen Mankan, tyttönimeltään Bromanin, vanhemmatkin ovat käyneet samaa koulua. Dosentti Jouni Kauhasen juhlaesitelmästä selvisi, että Mankan ukki on ollut koulun johtokunnassa. Ensimmäinen koulupäiväni alkoi lakkoilun merkeissä, sillä osa vanhemmista jätti lapset kotiin opettajan erikoisten opetusmenetelmien vuoksi. Uusi opettaja kouluun saatiin kolmen viikon kuluttua. Manka muistelee pienen kyläkoulun opettajia persoonina. Valmiiksi lukemaan osannut Manka siirrettiin pian suoraan kolmannelle luokalle. KUN NUORET lähtivät Veneheitosta 70-luvun alussa töihin tai opiskelemaan, vanhemmilla ei ollut toivoa lastensa paluusta. Peltoja pistettiin pakettiin ja väki Pekka Lämsä intoutui lausumaan pitkän runon puheenvuoronsa jälkeen. Triviaa Veneheiton koulu Aloitti Vuosina oppilaita oli 114. Muuttui kansakoulusta Veneheiton ala-asteeksi vuonna Sadan vuoden historian aikana yli puoli vuotta opettaneita opettajia on ollut 90. Pisimpään opetti Pertti Kalaoja v väheni. Samalla kylästä katosi paljon toivoa, joka on tärkeä voimavara, Manka sanoo ja muistelee erästä elämänilonsa kadottanutta isäntää. Yhteisöllisyys on kiinni ihmisistä. Jokainen voi vaikuttaa ryhtymällä aktiiviseksi passiivisesta. Veneheiton koulussa on tällä hetkellä 38 oppilasta. Saman verran kouluun Täällä sanotaan, että Veneheitosta on kirveenheitto helvettiin, professori Marja- Liisa Manka veisteli yhteisöllisyyttä korostavassa juhlapuheessaan. tuli oppilaita ensimmäisenä maanantaina koulun aloitettua vuonna 1913, rehtori Tapani Karhu muistuttaa. Tosin aivan ensimmäisenä päivänä heitä saapui vain kuusi. JUHLAOHJELMAN päätteeksi sana on vapaa. Ensimmäisenä mikkiin tarttuva Pekka Veneheiton koulun 100-vuotisjuhla keräsi paikalle nykyisiä ja vanhoja oppilaita sekä koululaisten vanhempia. Tilaisuus oli samalla koulun kevätjuhla. Lämsä kertoo aloittaneensa Veneheiton koulun ensimmäisen luokan vuonna Hän muistelee kerran potkineensa koulun pihassa palloa ennen päivän alkua. Pallo lensi jokeen, ja sitä hakiessa kastui koko poika. Opettaja, Pöntisen Eeva, vei omalle puolelleen ja haki minulle miehensä verkkarit. Ne ylsivät kaulaani asti ja niin minä sen päivän selvisin, Lämsä muistelee yleisön riemuksi. Toinen opettaja, Jouko Airanen, toi aikanaan Moskvitš-autojen hallitsemalle paikkakunnalle ensimmäisen Fiatin. Lämsä kertoo saaneensa jälki-istuntoa väitettyään opettajalle, että Mosse on Fiatia parempi. Viiden minuutin jälkeen opettaja sanoi: mene pois! Kyllä se Mossekin ihan hyvä on!, Lämsä kertoo opettajansa sanoneen. Kainuun Sanomat Professori Marja-Liisa Manka, Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu 3

4 Opetusalan erityispiirteitä n n n n professionaalisuuden murros: tullut uusia kriteereitä opetustyön luonne muuttunut: luokan ulkopuolinen työ lisääntynyt, työmäärä lisääntynyt riittämättömyyden tunne: oppilasaineksen monimuotoistuminen; opettaja-psykologi-poliisi-sosiaalityöntekijä-isä ja äiti, terveydenhoitaja, kasvattaja, talonmies työtä tehdään yksin: sosiaalisten suhteiden toimivuus ja esimiestoiminta voisivat helpottaa n 73 % melko tai erittäin rasittunut psyykkisesti (2011) n n 37 % melko tai erittäin paljon kokenut työpaikkakiusaamista työtovereiden taholta (eristämistä, työn mitätöimistä, uhkaamista, selän takana puhumista tai muuta painostusta); 51 % oppilaiden tai vanhempien taholta Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu, työhyvinvointi 4

5 Opetusalalla työskentelevää uhkaa työuupumus, kun n hän menettää arvostamiaan voimavaroja ü säästötoimet, ulkoistamiset, työpaikan menetys n häntä uhkaa voimavarojen menetys ü työn menetys, epävarmuus, lisääntyneet työpaineet, arvostuksen lasku n voimavarojen sijoittaminen ei tuota toivottuja vastineita ü lisääntyneissä vaatimuksissa entistä kovempi panostus työhön entistä vähemmin vastinein Terveet koulutus, Hakanen 2006 Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu, työhyvinvointi 5

6 Viisi piirrettä yhteisiä arvoja ja hyvinvointia vahvistaneissa kouluissa n n n n n Runsas kasvotusten tapahtuva vuorovaikutus rehtorin, opettajien ja muun henkilökunnan välillä oppiminen ja ristiriitojen ratkominen Tunne yhteisesti jaetusta vastuusta, kun kouluja johtavat ihmiset eivätkä säännöt ja ohjeet Rakenteita (parit, tiimit, palaverit), jotka tukevat yhteisöllisyyden ja avun tarjolla olemisen kokemuksia Avoimuuden kulttuuri helpottaa ristiriitojen, epätäydellisyyden ja epäonnistumisten käsittelyä Ammatillista kasvua, oppimista ja itsetuntoa tukeva toimintakulttuuri Hakanen J Terveet koulut Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu, työhyvinvointi 6

7 Mihin kiinnitämme huomiomme, se kasvaa n tarkkaavaisuus valitsee miljoonien tapahtumien joukosta merkitykselliset palaset n huomion kiinnittäminen riippuu aikaisemmista kokemuksista, koulutuksesta, omista asenteista (esim. myönteisyys-kielteisyys) n tietoisuuden kontrolloiminen tärkeätä: -mihin kohdistan psyykkisen energiani? -mitä uskon itsestäni ja mahdollisuuksistani saavuttaa unelmiani? -ulkoisten puitteiden huomaaminen? Csikszentmihalyi, M Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

8 Myönteisyys avaa mielen Rakentavat kestäviä henkilökohtaisia voimavaroja (sos. tuki, sitkeys, luovuus, taidot ja osaaminen) Hyvä terveys, onnellisuus positiivisesti poikkeava käyttäytyminen Uudet ajatukset, teot, suhteet Myönteiset tunteet Cohn & Fredrickson, 2009 Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 8

9 USA:n merijalkaväki kokeilee meditaatiota sotilaskoulutuksessa n Mielenhallintamenetelmistä toivotaan ratkaisua sotilaiden traumaperäiseen oireiluun. Tavoitteena on parempi stressinhallintakyky, punnerruksia aivoille. n Pilottihankkeessa testataan keskittymisharjoitusten, joogamaisen venyttelyn ja tietoista läsnäoloa korostavan mindfulness-menetelmän hyötyä sotilaskoulutuksessa. n Tällä armeija haluaa panostaa mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn. n Yle

10 Miten synnyttää voimavaroja? n Oletus: päivittäisten myönteisten tunteiden kokeminen lisää henkilökohtaisia voimavaroja n Kohde: It- alan yritys Compuware Corporation n Mitä tehtiin? Tutkittavat harrastivat rakastavan ystävällisyyden meditaatiota (LKM) päivittäin vähintään 5 päivänä viikossa 9 viikon ajan. He raportoivat päivittäin tunteistaan ja edellispäivän meditaatiostaan. Lisäksi he kirjasivat nettiin myös myönteisiä tunteita kuten huvittuneisuus, kunnioitus, tyytyväisyys, ilo, kiitollisuus, toiveikkuus, kiinnostuneisuus, rakkaus ja ylpeys. n Miten arvioitiin menestystä? Koeryhmä ja kontrolliryhmä, joiden tiedollisia, sosiaalisia, psykologisia ja fysiologisia voimavaroja seurattiin ennen ja jälkeen harjoitusten.

11 Tulokset- elämäntyytyväisyys kasvoi Muutos myönteisissä emootioissa Muutos resursseissa Muutos elämäntyytyväisyydessä -mindfulness + -tavoitteiden asettamisen kyky + -tulevaisuudesta nauttiminen + -elämänhallinta + -itseluottamus + - elämän tarkoituksellisuus + - saatu sosiaalinen tuki + - sairauden oireet - -tavoitteellisuus -menneisyyteen myönteisesti suhtautuminen -nykyhetkeen myönteisesti suhtautuminen -myönteinen ajattelutapa -kasvuhalu -itsenäisyys

12 Tunteet siirtyvät n Peilisolut reagoivat sekä tietyn toiminnan tekemisen että sen näkemisen yhteydessä. Liikkeiden lisäksi myös tunteita»peilataan». n Peilautumisjärjestelmien avulla asetutaan automaattisesti toisen asemaan, jolloin voidaan ymmärtää toisten ihmisten aikeita ja tuntemuksia. n Sosiaalisen vuorovaikutuksen häiriöissä peilautuminen voi olla puutteellista. n Peilautumisjärjestelmien olemassaolo korostaa motoriikan tärkeyttä ihmisen korkeammissa henkisissä toiminnoissa. Rizzolatti ja Craighero 2004, Hari 2011 Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 12

13 Näkökulman vaihdos tarpeen n Voimavaralähtöinen työhyvinvointimalli huomio työn ja yksilön voimavaroihin ja niiden lisäämiseen, ei vain siihen, mikä on huonosti. Opitusta avuttomuudesta opittuun avuliaisuuteen. M. Seligman Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 13

14 Näkökulman vaihdos: Murinalaatikosta hyvän mielen laatikkoon Herrasmannin päiväkoti, Lahti Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 14

15 Manka 1999, 2006, 2011 Marja-Liisa Manka 15

16 Mikä lisäisi hyvinvointiani? Mitä tarvitsemme? tieto, taito, tuki? Toimenpiteet: ensimmäiset askeleet 3. Vuoden kuluttua Karikot? Hyödyt: itselle/työnantajalle/asiakkaalle tämä päivä Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 16

17 Ei ole vielä liian myöhäistä Pekka Jylhä: It is not too late, 2009, Stuffed hare, light Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 17

18 Yhteisöllisyys vaikuttaa terveyteen n työyhteisön vähäiseen sosiaaliseen pääomaan liittyi 1,3-kertainen sairastumisen riski, myös 20-50% korkeampi masennuksen ilmenemisen riski n vastavuoroisuus, luottamus, yhteisölliset arvot ja normit, aktiivinen toiminta yhteiseksi hyväksi n vähäiseen yksilön sosiaaliseen pääomaan liittyi 1,8 -kertainen sairastumisriski Johtaminen + Työyhteisö. Oksanen 2009 Professori Marja-Liisa Manka 18

19 Kehu ihmisiä! Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 19

20 Ohjeita lastentarhasta Osaa sanoa huomenta, kiitos ja näkemiin Jaa kaikki Kaikkien kanssa pitää leikkiä. Pelaa reilua peliä Pane tavarat takaisin sinne mistä ne otit Siivoa omat sotkusi Pyydä anteeksi, kun loukkaat jotakuta Jokaisella on oma nimi Pese kätesi, ennen kuin alat syödä Vedä vessa Pulla ja maito tekee välillä hyvää Elä tasapainoista elämää Opi jotain, piirrä, maalaa, laula, tanssi, leiki, tee työtä vähän joka päivä. Kun lähdet ulos maailmaan, varo liikennettä, pidä toista kädestä ja pysyttele yhdessä muiden kanssa. Tajua ihme Professori Marja-Liisa Manka

21 Omia keinoja työniloon n itsetuntemuksen lisääminen, itsearviointi, peiliin katsominen, harjoitteleminen n myönteisten asioiden tunnistaminen, voimaantuminen kirjaa ylös ilonaiheita n stressin tunnistaminen kiireisenä pinna kiristyy n terveellinen elämäntapa (liikunta ja ruokavalio) n palautuminen ja rentoutuminen (riittävä uni, huvittelu, rentoutuminen esim. meditaatio) n harrastukset n keho vaikuttaa tulkintaan rentous ja positiivisuus Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 21

22 Nähdäkseen on pysähdyttävä Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 22

23 Kuva Tunturisusi.com Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 23

24 Henkilökohtainen työhyvinvointi Ahdistus Minulta vaaditaan liikaa Yöuni pätkii stressi Virittyminen Innostus + Ihania haasteita työn imu Mielipaha - Mielihyvä + työuupumus Masennus Minusta ei ole mihinkään En jaksa lähteä työhön. Warr 1990, Hakanen työssä viihtyminen Mukavuus Ihan kivaa! Olisiko jo aika saada uutta?

25 Stressin tunnistaminen VAIKUTTAVUUS! Positiivinen stressi Hienoa työskennellä Tilapäinen väsymys Vaatimukset kasvavat Unihäiriöt Olen kestävyyteni rajoilla Krooninen väsymys Ylikuormitusraja Mikään ei riitä Kukaan ei välitä Hälyttävät esioireet : Fysiologiset Alentunut itsetunto Kyynisyys En kelpaa Uupuminen Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto Olen lopussa Energian rapautuminen Työkyvyttömyys AIKA! 25

26 Psykologinen pääoma n on yhteydessä parempaan suoriutumiseen työssä, työtyytyväisyyteen ja sitoutumiseen. Itseluottamus Optimismi Toiveikkuus Sitkeys n vaikuttaa siihenkin, miten työyhteisön tukea pystytään hyödyntämään n on opittavissa Luthans, Norman, Avolio & Avey 2008, Lyubomirsky #%# 10#%# 50#%# Perimä#ja# kasvatus# Olosuhteet# Vaikute9avissa# Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 26

27 Itseluottamus usko omiin motivoitumiskykyihin, osaamiseen ja toimintaan suorittaa tietty tehtävä menestyksellisesti hallinnan tunne Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 27

28 Miten lisätä itseluottamusta? n hallinnan kokemuksien hankkiminen ja pienten riskien ottaminen n mallintaminen ja toisilta oppiminen n sosiaalinen vaikuttaminen ja palautteen pyytäminen esimieheltä ja työtovereilta. n hyvä vire, työhyvinvointi, huomio siihen, mikä lisää omaa hyvinvointia. Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 28

29 Toiveikkuus on reitin löytämistä Toiveikkuus on sitä, että löytää reittejä haluttuun lopputulokseen ja myös osaa motivoida itsensä käyttämään noita reittejä. (Snyder, 2002) Niles, Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

30 Miten lisätä toiveikkuutta? n tavoitteenasettelu n tavoitteiden laatu: mitattavissa, saavutettavissa ja haasteellisia n palasiin pilkkominen n sananvalta n palkitseminen n resurssien etsiminen: materiaalinen ja henkinen, mitä tietoa, tukea tai taitoja tarvitsen n vaihtoehtoisten polkujen etsiminen

31 Realistinen optimismi n omat ajattelustrategiat vaikuttavat: ü menestykseen johtavat: keskittyminen tavoitetta edistävään toimintaan suunnittelemalla ja toimimalla, itsetuntoa tukeva ajattelu (kunnian ottaminen itselle onnistuessa/syiden laaja-alainen pohdinta epäonnistuessa) ja luottamus omaan onnistumiseen väliaikaisista vastuksista huolimatta ü ylikuormittumiseen johtavat: epäonnistumisen pelko, tehtävään liittyvät kielteiset tunteet, passiivisuus tai keskittyminen tavoitteen kannalta epäoleelliseen toimintaan, itsen syyttely epäonnistumisesta Kaisa, 95 vuotta Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 31

32 Myönteiset vahvistukset n etsi vahvuuksiasi ja opi kielteisistä kokemuksista n mieti sitä, mikä tuottaa iloa ja tee sitä n älä arvostele suorituksiasi ja vertaile niitä muihin n anna itsellesi anteeksi: olet riittävän hyvä n tartu kielteiseen tunteeseen heti sen ilmaannuttua, mieti, mitkä tosiasiat tukevat tunnetta, mitä vastaväitteitä on olemassa, mitä pahimmillaan voi tapahtua ja mitä voisit tehdä, jotta näin ei kävisi n entäs sisäinen höpöttäjä päässäsi: moittiiko vai kehuuko? n jaa huolesi, keskustele Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 32

33 Sitkeys n lannistumattomuus ja joustavuus, epäonnistumisista huolimatta jaksaa yrittää uudestaan n resiliency = kimmoisuus tai sitkeys. Fysiikassa se tarkoittaa sitä, millainen kapasiteetti materiaaleilla on palautua alkuperäiseen terävyyteensä tai muotoonsa, kun ne on pakotettu mutkalle. n hengissä eivät suinkaan pysy kaikista vahvimmat tai älykkäimmät lajit, vaan ne, jotka ovat sopeutuneet muutoksiin. Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 33

34 Miten kehittää sitkeyttä? n suuntaamalla huomio resursseihin n kehittämällä osaamista, asenteita tai hankkimalla enemmän tukea muilta n vastoinkäymisiä ehkäisemällä ja mahdollisiin esteisiin varautumalla: välillä on kuitenkin hyvä ottaa hallitusti riskejä ja sallia itselleen myös epäonnistuminen n vastoinkäymisten tulkintaa muutamalla

35 Palautuminen edistää hyvinvointia n On tärkeää, että vapaa-ajalla kykenee psykologisesti irrottautumaan työstä eli unohtamaan työn henkisesti, sillä se edistää tehokkaasti palautumista. n Irrottautuminen on tärkeää kuitenkin myös silloin, kun työnteko on mukavaa, sillä se takaa, että nautimme työstämme jatkossakin. n Negatiiviset tunteet hidastavat palautumista. n Harrastukset ja oman ajan ottaminen edistävät palautumista edistävät n Ikääntyessä palautuminen vaikeutuu, erityisesti naisilla. Myös vuorotyö vaikeuttaa palautumista.

36 Luonto rauhoittaa n luonnon katselu tai siellä oleilu rentouttaa noin 4-7 minuutin kuluttua n jo viisi minuuttia liikuntaa vihreässä ympäristössä voi edistää mielenterveyttä, väittävät brittitutkijat. Vaikutus tehostuu, jos alueella on myös järvi, joki tai muu vesistö. Erityisen suotuisasti luonnonympäristö vaikuttaa nuoriin. n 4-7 min. syke hidastuu ja lihasjännitys laukeavat n 20 min. -negatiiviset tunteet vähenevät n 40 min. tarkkaavaisuus kasvaa n 2,5 tuntia immuunivaste ja vastustuskyky lisääntyvät Korpela 2009, (toim.) Kinnunen & Mauno; Barton J. & Pretty j Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 36

37 Prof. Korpela: Luontopolku elvyttää n Stressin elpymisessä tulevat ensin fysiologiset muutokset; lihasjännitys vähenee, verenpaine ja syke laskevat. Voimapolun ensimmäiset harjoitukset vahvistavat tätä elpymistä. Harjoitukset ovat rentoutumisharjoituksia ja luontomaiseman tarkkailua. n Sitten tulevat vaikutukset mielialaan ja tunteisiin. Taulussa kehotetaan ihmisiä tunnistamaan mielialansa ja kertomaan siitä vaikka ympäröivälle luonnolle ääneen. Kehon ja tunteiden muutosten jälkeen paranee kulkijan keskittymiskyky ja tarkkaavaisuus. n Elpymiskokemus auttaa ajatuksia rauhoittumaan ja ihmiset voivat keskittyä oman elämänsä johonkin tärkeään asiaan luontopolulla. Mielipaikkaharjoitteessa häntä pyydetään tunnistamaan omat ajatuksensa ja tunteensa ja poimimaan luonnosta jokin asia muistiavaimeksi. n Kulkijaa kehotetaan pistämään mieleen jokin asia, jonka voi sitten uusissa jännitystilanteissa kaivaa muistista rauhoittavana kuvana.

38 Työnilonjulistus 2013 n Kenenkään etu ei ole, että vajoamme toivottomuuteen ja valittamisen kierteeseen. Myönteiset tunteet auttavat näkemään kokonaisuuksia. Ilo tarttuu asiakkaisiinkin jopa puhelimitse. n Aloittakaamme siis työhyvinvointitalkoot näkökulman vaihdoksesta. Ensiavuksi sallittakoon valittajien kuoron perustaminen, jonka avulla etsimme esille työhyvinvoinnin esteet ja ryhdymme sen jälkeen tositoimiin. n Toimivat työnteon tavat muodostavat työrauhan perustan. n Nähkäämme jokaisessa jotakin hyvää. Kysytään toiselta, miten hän haluaa itseään kohdeltavan. n Tarvitsemme harvennushakkuuta omassa päässämme kirkastaaksemme ajatuksiamme ja ollaksemme läsnä. n Umpikujakin saattaa olla hyvä matkaan lähettäjä. n Tavallinen ihminen tuo valon pimeyteen, siis jokainen meistä! Tampere Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 38

39 Lisätietoa Manka, M-L & Hakala, L Henkilöstötunnusluvut johtamisen tukena. Tukea tuottavuuden ja työyhteisön hyvinvoinnin kehittämiseen. Tampereen yliopisto, STM, Esr & Kuntoutussäätiö Työnilo kirja E9DKBJJ7 alennus 20 % Puh tai Manka M-L. & Larjovuori R-L Yhteisöllisyydellä menestykseen. Opas työpaikan sosiaalisen pääoman kehittämiseen. Tampereen yliopisto, STM, Esr & Kuntoutussäätiö. Nuutinen S., Heikkilä-Tammi K., Manka M-L. & Bordi L Vuorovaikutteinen johtajuus työuran jatkamisen keinona. Tampereen yliopisto & TSR. Manka M-L& Bordi L Perusasioista pieniin ihmeisiin kuntajohtamisen kuva. KAKS & Tampereen yliopisto. Manka M-L., Heikkilä-Tammi K. & Vauhkonen A TYÖHYVINVOINTI JA TULOKSELLISUUS. Henkilöstön arvoa kuvaavat tunnusluvut johtamisen tukena kunnissa. Tampereen yliopisto, Tekes, KT ja Keva. Manka M-L 2011 Työnilo. WsoyPro.. Manka M-L & Mäenpää M Tulevai-suuden osaajaksi. Tulosta osaamis-tarpeiden tunnistamisella. Tampereen yliopisto, STM, Esr & Kuntoutussäätiö. Manka M-L., Hakala L., Nuutinen S. & Harju R Työn iloa ja imua työhyvinvoinnin ratkaisuja pientyöpaikoille. Tampereen yliopisto, STM, Esr & Kuntoutussäätiö. Manka M-L., Keskinen A., Siekkinen P.& Nuutinen S Työyhteisötarinoita ongelmista ratkaisukeskeiseen kehittämiseen. Manka M-L Tiikerinloikka työniloon ja menestykseen Talentum Manka M-L Työrauhan julistus miten olla ihmisiksi alaisena ja esimiehenä. Kirjapaja Manka,M-L., Kaikkonen,M-L. & Nuutinen, S Hyvinvointia työyhteisöön. Eväitä kehittämistyön avuksi. Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos & Esr. Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 39