Työnilo pää(n)asia Professori Marja-Liisa Manka, Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu

Transkriptio

1 Työnilo pää(n)asia Kuva Juho Manka - Inhimillinen pääoma menestystekijänä - Ongelmista voimavaroihin -Työyhteisön ja työntekijän omat keinot työniloon Johtamiskorkeakoulu 1

2 Millä menestymme huomenna? aineettomat tuotannontekijät (Human Capital, Intellectual Capital) muodostavat suuremman osan organisaation tulevaisuuden arvosta kuin aineelliset tekijät jopa % näitä on vaikea kopioida, sillä ne ovat piileviä, sitoutuneita työpaikan historiaan, kulttuuriin ja työnteon tapoihin sekä ihmisten asenteisiin emme siis tarvitse vain terveitä, vaan innostuneita, sitoutuneita ja oppimishaluisia työntekijöitä Edvinsson, L. & Malone, M. 1997, Corrado, C.A., Hulten C.R. & Sichel D.E. 2005, Hamel G. & Breen, B. 2007, Luthans F.& Youssef C.M 2004 Johtamiskorkeakoulu 2

3 Aineettoman pääoman tekijät Sosiaalinen pääoma = yhteisön kunto: johtaminen, yhteisöllisyys Psykologinen pääoma = työntekijän henkinen kunto + Rakennepääoma = organisaation toimivuus ja oppimiskyky, työn hallinta Johtamiskorkeakoulu 3

4 Sosiaalisen pääoman mittari Pidämme toisemme ajan tasalla työasioissa Työyhteisön jäsenet toimivat yhdessä toteuttaakseen uusia ideoita Työyhteisön jäsenet ottavat työssään huomioon muiden esittämät parannusehdotukset päästäkseen parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen Asenteemme on 'toimimme yhdessä' Jokainen tuntee olevansa ymmärretty ja hyväksytty Esimieheeni voi luottaa Esimieheni kohtelee alaisiaan ystävällisesti ja huomaavaisesti Esimies kunnioittaa työntekijöiden oikeuksia Johtamiskorkeakoulu 4

5 Psykologinen pääoma oli yhteydessä parempaan suoriutumiseen työssä, työtyytyväisyyteen ja sitoutumiseen. itseluottamus, toiveikkuus, optimismi ja sitkeys vaikutti siihenkin, miten työyhteisön tukea pystyttiin hyödyntämään työssä on opittavissa Luthans, Norman, Avolio & Avey Johtamiskorkeakoulu 5

6 Huomiota vahvuuksiin Psykologia ei ole vain heikkouksien ja vaurioiden tutkimista; se on myös vahvuuksien ja hyvien puolien tutkimista. Ei pidä vain hoitaa kuntoon rikkimennyttä, vaan huolehtia pikemminkin sen ravitsemisesta, mikä meissä on parasta. Opitusta avuttomuudesta opittuun avuliaisuuteen. - Martin E. P. Seligman Johtamiskorkeakoulu 6

7 Työn voimavarat ja vaatimukset Työn määrällinen kuormittavuus Epävarmuus jatkumisesta Rooliristiriidat Kielteisyys Vaikeus ja vastuullisuus Arvostus Esimiehen tuki Palaute Asiakas Myönteisyys Työyhteisö Varmuus työstä Työn ja muun elämän ristiriita Huono henki Tunteita kuormittava vuorovaikutus asiakkaiden kanssa Työn fyysinen kuormittavuus Työn palkitsevuus ja kehittävyys Vaikuttamisen mahdollisuus Innovatiivisuus Huumori Johtamiskorkeakoulu 7

8 Työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät 1. ORGANISAATIO tavoitteellisuus joustava rakenne = rakenne- jatkuva kehittyminen pääoma toimiva työympäristö 2.JOHTAMINEN osallistava ja kannustava johtaminen = vertikaalinen sosiaalinen pääoma 5. MINÄ ITSE psykologinen pääoma terveys ja fyysinen kunto RYHMÄ 3. TYÖYHTEISÖ avoin vuorovaikutus - työyhteisötaidot = horisontaalinen sosiaalinen pääoma Manka 1999, 2006, TYÖN HALLINTA vaikuttamismahdollisuudet kannustearvo: oppiminen ja monipuolisuus = rakennepääoma Johtamiskorkeakoulu 8

9 Organisaation keinoja hyvinvointiin yhteinen tavoite jokaisella työyhteisön jäsenellä on yhteinen käsitys tavoitteista ja he toimivat yhdessä niiden toteuttamiseksi palasiin pilkkominen, toteutumisen seuraaminen ja itsearviointi - työhyvinvointisuunnitelma joustava rakenne itseohjautuvuuden kasvattaminen - tiimimäinen organisaatio mahdollistaa vaikuttamisen ja helpottaa viestintää työn hallinnan tunne osaamisen kehittäminen ja sosiaalistuminen itseluottamuksen vahvistaminen, onnistumisen kokemusten mahdollistaminen ja oppimisen kulttuuri Johtamiskorkeakoulu 9

10 Työhyvinvoinnin kehittämisen prosessi Johtamiskorkeakoulu 10

11 Mikä lisäisi työhyvinvointia työpaikallasi? Mitä tarvitsen? tieto, taito, tuki? Karikot? 1. Toimenpiteet: ensimmäiset askeleet Vuoden kuluttua Hyödyt: itselle/työnantajalle/asiakkaalle tämä päivä Johtamiskorkeakoulu 11

12 Hyvinvointia edistävä työ jokaisen työn arvostus minkälaista arvostusta toivoisit esimieheltä ja työkaveriltasi? työn suunnittelu haasteellisia tehtäviä, vaikutusmahdollisuuksia, työnkiertoa, positiivisen palautteen tuottaminen huomion kiinnittäminen onnistumisiin, aikaa palautteelle toisilta oppiminen kohtaamista sekä asiakkaiden että kollegoiden kesken sananvalta jokaisella tiimin jäsenellä on mahdollisuus vaikuttaa, miten yhdessä työskennellään tavoitteiden saavuttamiseksi Johtamiskorkeakoulu 12

13 Nykyisessä työpaikassa jatkamaan kannustavat tekijät Nuutinen, Heikkila-Tammi & Manka Johtamiskorkeakoulu 13

14 Terveys ja toimintakyky On pidettävä huolta terveydestä ja harjoitettava kohtuullisesti ruumiinliikkeitä. Mutta pidettäköön vielä paljon enemmän huolta hengestä ja mielestä, sillä nämä ikään kuin kuluvat loppuun. Marcus Tullius Cicero Satu Stenroos Johtamiskorkeakoulu 14

15 Tunteet siirtyvät Peilisolut reagoivat sekä tietyn toiminnan tekemisen että sen näkemisen yhteydessä. Liikkeiden lisäksi myös tunteita»peilataan». Peilautumisjärjestelmien avulla asetutaan automaattisesti toisen asemaan, jolloin voidaan ymmärtää toisten ihmisten aikeita ja tuntemuksia. Sosiaalisen vuorovaikutuksen häiriöissä peilautuminen voi olla puutteellista. Peilautumisjärjestelmien olemassaolo korostaa motoriikan tärkeyttä ihmisen korkeammissa henkisissä toiminnoissa. Rizzolatti ja Craighero 2004, Hari 2011 Johtamiskorkeakoulu 15

16 Myönteiset tunteet broaden and build laajentavat tarkkaavaisuutta ja huomiokykyä mahdollistaen luovat ideat ja uudenlaiset yhteydet ne auttavat lisäämään henkilökohtaisia resursseja, joita ovat tiedolliset kuten kyky tarttua hetkeen, psykologiset kuten hallinnan tunteen säilyttäminen muutoksissa sosiaaliset kuten kyky antaa ja vastaanottaa sosiaalista tukea ja fyysiset: terveys ja näin johtavat hyvinvointiin Fredrickson, B., Cohn M. A., Coffey, K. A., Pek, J. & Finkel S. M Johtamiskorkeakoulu 16

17 Broaden and build -teoria Hyvä terveys, onnellisuus Rakentavat kestäviä henkilökohtaisia Rakentaa kestäviä voimavaroja (sos.tuki, sitkeys, luovuus, taidot ja osaaminen) laajentavat Uudet ajatukset, teot, suhteet Myönteiset tunteet The broaden-and-build theory of positive emotions (Cohn & Fredrickson, 2009). Johtamiskorkeakoulu 17

18 Miten lisätä myönteisiä tunteita? päivittäisten myönteisten tunteiden kokeminen lisää henkilökohtaisia voimavaroja It-alan yritys Compuware Corporation, alku- ja lopputestaukset puolet tutkituista harrasti rakastavan ystävällisyyden meditaatiota (LKM) päivittäin, tähän annettiin alussa opetusta kuusi X 60 min., se sisälsi ryhmämeditaatiota, edellisen viikon kehityksen seuraamista ja miten siirtää meditaatio arkeen, ohjeistettiin tekemään harjoituksia vähintään 5 päivänä viikossa päivittäinen raportointi 9 viikon ajan, jossa osallistujat kertoivat tunteistaan ja edellispäivän meditaatiostaan koeryhmä ja kontrolliryhmä, joiden tiedollisia, sosiaalisia, psykologisia ja fysiologisia voimavaroja seurattiin Johtamiskorkeakoulu 18

19 Tulokset- elämäntyytyväisyys kasvoi Päivittäin seurattiin positiivisia emootioita: huvittuneisuus, kunnioitus, tyytyväisyys, ilo, kiitollisuus, toiveikkuus, kiinnostuneisuus, rakkaus ja ylpeys + Muutos myönteisissä emootioissa Muutos resursseissa Muutos elämäntyytyväisyydessä -mindfulness + -tavoitteiden asettamisen kyky + -tulevaisuudesta nauttiminen + -elämänhallinta + -itseluottamus + -elämän tarkoituksellisuus + -saatu sosiaalinen tuki + -sairauden oireet - -tavoitteellisuus -menneisyyteen myönteisesti suhtautuminen -nykyhetkeen myönteisesti suhtautuminen -myönteinen ajattelutapa -kasvuhalu -itsenäisyys Johtamiskorkeakoulu 19

20 Innostus tarttuu Positiivinen vuorovaikutus synnyttää myönteisiä tunteita, se lisää luottamusta itseen ja toisiin, vapauttaa luovuutta ja kekseliäisyyttä. Positiiviset tunteet auttavat näkemään kokonaisuuksia ja lisäävät kokemusta yhteisöllisyydestä. Väitöskirjan tuloksena syntyi positiivisesti poikkeavan palveluliiketoiminnan malli. Malli osoittaa, kuinka jokainen toimija (esimies, alainen, kollega ja asiakas) voi vaikuttaa kannattavuuteen palveluliiketoiminnassa, valitsemalla positiivisen käyttäytymisen neutraalin tai negatiivisen käyttäytymisen sijasta. Yrityksen johdon positiivinen käyttäytyminen toimii roolimallina koko henkilöstölle; innostus, energia ja myötäeläminen tarttuvat. (M. Fischer 2012, Väitöstiedote, väitöskirja Johtamiskorkeakoulu 20

21 Työhyvinvointia edistävä johtajuus reilu työn organisointi eli esimies on oikeudenmukainen ja ottaa työntekijät mukaan päätöksentekoon. esimerkillisyys ja luotettavuus. Hän toteuttaa elämässään eettisiä arvoja ja on johdonmukainen päätöksenteossaan. psykologinen ja emotionaalinen tuki ja tunneälykkyys. Esimies toimii valmentajana ja antaa tarvittaessa palautetta, niin myönteistä kuin rakentavaakin. Hänen puoleensa voi kääntyä pahan paikan tullen, koska hän kuuntelee ja on henkisesti läsnä. työntekijöistä huolehtiminen, heidän psyykkisen ja fyysisen kuormittuneisuutensa seuraaminen ja tarvittaessa siihen tarttuminen (työturvallisuuslaki) valtuuttaminen sekä innostaminen tavoitteiden saavuttamiseen, luovaan ajatteluun ja omien ajattelutapojen kyseenalaistamiseen. Esimies inspiroi älyllisesti. optimismin johtaminen. Esimies huolehtii työpaikkansa myönteisestä ilmapiiristä. Johtamiskorkeakoulu 21

22 Työyhteisön keinoja - vastavuoroisuus positiivinen vuorovaikutus ystävällisyys, kiitollisuus, hyvien uutisten jakaminen, tähtihetket työyhteisötaitojen opetteleminen avoimuus, reiluus, auttaminen ja aktiivisuus älylliset lähestymistavat hyvien asioiden miettiminen, reflektointi porukalla: mikä meillä on hyvin ja missä on kehittämisen varaa? puheeksi ottamisen pelisäännöt Johtamiskorkeakoulu 22

23 Ohjeita lastentarhasta Osaa sanoa huomenta, kiitos ja näkemiin Jaa kaikki Kaikkien kanssa pitää leikkiä. Pelaa reilua peliä Pane tavarat takaisin sinne mistä ne otit Siivoa omat sotkusi Pyydä anteeksi, kun loukkaat jotakuta Jokaisella on oma nimi Pese kätesi, ennen kuin alat syödä Vedä vessa Pulla ja maito tekee välillä hyvää Elä tasapainoista elämää Opi jotain, piirrä, maalaa, laula, tanssi, leiki, tee työtä vähän joka päivä. Kun lähdet ulos maailmaan, varo liikennettä, pidä toista kädestä ja pysyttele yhdessä muiden kanssa. Tajua ihme Johtamiskorkeakoulu 23

24 Omia keinoja itsetuntemuksen lisääminen, itsearviointi, peiliin katsominen, harjoitteleminen stressin tunnistaminen terveellinen elämäntapa (liikunta ja ruokavalio) palautuminen ja rentoutuminen (riittävä uni, huvittelu, rentoutuminen esim. meditaatio) keho vaikuttaa tulkintaan rentous ja positiivisuus Johtamiskorkeakoulu 24

25 Virittyminen Henkilökohtainen työhyvinvointi Ahdistus Minulta vaaditaan liikaa Yöuni pätkii + Innostus Ihania haasteita stressi työn imu Mielipaha - Mielihyvä + työuupumus työssä viihtyminen Masennus Minusta ei ole mihinkään En jaksa lähteä työhön. Warr 1990, Hakanen 2004, Manka Mukavuus Ihan kivaa! Olisiko jo aika saada uutta? Johtamiskorkeakoulu 25

26 Stressin kehittyminen VAIKUTTAVUUS Positiivinen stressi Hienoa työskennellä Tilapäinen väsymys Vaatimukset kasvavat Unihäiriöt Krooninen väsymys Olen kestävyyteni rajoilla Ylikuormitusraja Hälyttävät esioireet : Fysiologiset Mikään ei riitä Kukaan ei välitä Alentunut itsetunto Kyynisyys En kelpaa Uupuminen Olen lopussa Energian rapautuminen Työkyvyttömyys AIKA Johtamiskorkeakoulu 26

27 Irtiottoja työstä On tärkeää, että vapaa-ajalla kykenee psykologisesti irrottautumaan työstä eli unohtamaan työn henkisesti, sillä se edistää tehokkaasti palautumista. Irrottautuminen on vaikeinta työntekijöillä, jotka ovat ylisitoutuneita työhönsä (ns. työholistit) ja tuntevat pakonomaista tarvetta tehdä työtä. Irrottautuminen on tärkeää kuitenkin myös silloin, kun työnteko on mukavaa, sillä se takaa, että nautimme työstämme jatkossakin. Johtamiskorkeakoulu 27

28 Palautumisen vaikeuksia ennakoivat tekijät Työssä Työn rakenteelliset Ominaisuudet: -vuorotyö - pitkä työviikko Työn vaatimukset: -Fyysinen kuormittavuus -Aikapaineet ja kiire -Vastuu ja päätöksenteko Työn voimavarojen puute -Esimiehen epäoikeudenmuk. -Vähäiset vaikutusmahdollisuudet -Vähäinen sosiaalinen tuki -Työn epävarmuus Epäedullinen työn vaatimusten ja voimavarojen suhde Työhön sitoutuminen: -työholismi -vähäinen työn imu Kinnunen & Mauno (toim.) 2009 Palautuminen Koetut palautumisen vaikeudet 1.Korostunut työpäivän jälkeinen palautumisen tarve 2.Huonoksi arvioitu palautuminen työpäivän jälkeen Heikosti toimivat palautumisen mekanismit 1. Psykologinen irrottautuminen 2. Rentoutuminen 3. Kontrollin kokemus 4. Taidon hallinta Työn ulkopuolella Demografiset tekijät -ikääntyminen -sukupuoli(nainen) Perhetilanne: -vaativuus -työ-perheristiriita -perhe-työ -ristiriita Vapaa-ajan määrä ja laatu -Oman ajan riittämättömyys -Vähäinen sos. Aktiivisuus -Vähäinen liikunta -Työnteko vapaa-ajalla Uni -Lyhyt yöuni -Huono laatu Johtamiskorkeakoulu 28

29 Palautumista edistävät psykologiset mekanismit psykologinen irrottautuminen pystyy sulkemaan työasiat mielestä rentoutunut olotila alhainen virittyminen ja myönteinen tunnetila taidon hallintakokemus vapaa-ajankokemukset, jotka tarjoavat mahdollisuuden kokea itsensä päteväksi kontrolli vapaa-ajalla missä määrin voi päättää, mitä vapaa-ajalla tekee, jokaisen olisi tärkeätä ottaa omaa aikaa Johtamiskorkeakoulu 29

30 Huolehdi puitteista fyysinen kunto: liikunta bodaa aivojakin ja muistia riittävä uni unen tarve vaihtelee yksilöittäin keskim. 7-9 tuntia väsyneenä on ärtynyt, keskittymiskyvytön, suunnittelematon ja vähemmän luova elämän tasapaino, muutakin kuin työtä riittävät ihmissuhteet Johtamiskorkeakoulu 30 30

31 Luonto rauhoittaa luonnon katselu tai siellä oleilu rentouttaa noin 4-7 minuutin kuluttua mikroelpymishetket työssä virkistävät jo viisi minuuttia liikuntaa vihreässä ympäristössä voi edistää mielenterveyttä, väittävät brittitutkijat. Vaikutus tehostuu, jos alueella on myös järvi, joki tai muu vesistö. Erityisen suotuisasti luonnonympäristö vaikuttaa nuoriin. Korpela 2009, (toim.) Kinnunen & Mauno; Barton J. & Pretty j Johtamiskorkeakoulu 31

32 Työnilonjulistus 2012 Julistuksella haastamme mahdollisimman monet työpaikat työhyvinvointitalkoisiin. Työnilo on työnantajan näkökulmasta pääomaa, mutta se on myös työntekijän päänasia. Ymmärtäkäämme työhyvinvointi laajasti työyhteisön toimivuudeksi, siksi sitä pitää suunnitelmallisesti johtaa Ottakaamme käyttöön myös uudenlaisia tunnuslukuja, joilla voimme ennaltaehkäistä mahdollisia riskejä. Hyvä johtaminen on vastavuoroista, esimiehen optimismi siirtyy työntekijöihin Työstä nauttiminen on sallittua ja jopa toivottavaa. Yhteisöllisyys vie huipulle. Järjestäkäämme hautajaiset Jollekin Muulle Ole oman elämäsi ohjaksissa ja pidä itsestäsi huoltokirjaa. Elämässä on hyvä olla muutakin kuin työtä- tee joka päivä jotakin kivaa Tampere Johtamiskorkeakoulu 32

33 Lisätietoa Manka M-L & Mäenpää M Tulevaisuuden osaajaksi. Tulosta osaamistarpeiden tunnistamisella. Tampereen yliopisto, STM, Esr & Kuntoutussäätiö. Manka M-L., Hakala L., Nuutinen S. & Harju R Työn iloa ja imua työhyvinvoinnin ratkaisuja pientyöpaikoille. Tampereen yliopisto, STM, Esr & Kuntoutussäätiö. Manka M-L., Keskinen A., Siekkinen P.& Nuutinen S Työyhteisötarinoita ongelmista ratkaisukeskeiseen kehittämiseen. Manka M-L., Heikkilä-Tammi K. & Vauhkonen A TYÖHYVINVOINTI JA TULOKSELLISUUS. Henkilöstön arvoa kuvaavat tunnusluvut johtamisen tukena kunnissa. Tampereen yliopisto, Tekes, KT ja Keva. Manka M-L 2011 Työnilo. WsoyPro. Manka, M-L & Hakala, L Henkilöstötunnusluvut johtamisen tukena. Tukea tuottavuuden ja työyhteisön hyvinvoinnin kehittämiseen. Tampereen yliopisto, STM, Esr & Kuntoutussäätiö. Manka M-L Tiikerinloikka työniloon ja menestykseen Talentum Manka M-L Työrauhan julistus miten olla ihmisiksi alaisena ja esimiehenä. Kirjapaja Manka,M-L., Kaikkonen,M-L. & Nuutinen, S Hyvinvointia työyhteisöön. Eväitä kehittämistyön avuksi. Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos & Esr. Johtamiskorkeakoulu 33