Työnilo pää(n)asia. Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 1

Transkriptio

1 Työnilo pää(n)asia - Valittamisesta vaikuttamiseen - taustaa - Myönteisyys vuorovaikutuksen perustana - Yhteisöllisyys mistä se syntyy? - Omat keinot työniloon - Työnilonjulistus 2013 Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 1

2 Kysymyksiä ennakkoon Mitkä ovat työhyvinvoinnin trendit? Millaisiin tutkimustuloksiin työhyvinvoinnin osalta on viimeisimmissä tutkimuksissa päädytty? Mitkä tunnusmerkit/hälytysmerkit kertovat työhyvinvoinnin tilasta? Mihin esimiehen/työyhteisön pitäisi reagoida välittömästi, mitkä tekijät taas kuuluvat työhön ns. normaalina hankaluutena (esim. muutokset eivät ole aina helppoja toteuttaa, uusien asioiden oppiminen ja käyttöönotto aiheuttaa vastarintaa, työ ei aina ole kivaa) Mihin asioihin erityisesti kuntasektorilla pitäisi kiinnittää työhyvinvoinnin osalta erityistä huomiota? Mitä kuntasektorilla olisi opittavaa yksityiseltä sektorilta? Onko vuorovaikutteisella ja osallistavalla johtamisella työhyvinvointiin ja jos, miten? Onko asiakkaiden osallistumisella vaikutusta työhyvinvointiin ja jos on, miten? Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 2

3 Valittajien kuoro Miksi tietokoneeni on niin kovin hidas / Ja hiuksetkin on tänään miten sattuu. / Vessapaperirulla on aina väärinpäin. / Olen väsynyt./ Minulla on ikävä esimies./ Minulla on mahdoton alainen valitusta uusimmalla kuorolla Brasiliassa Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 3

4 emme tarvitse vain terveitä, ahkeria ja älykkäitä, vaan innostunteita ja luovia Sosiaalinen pääoma = yhteisön kunto: johtaminen, yhteisöllisyys Psykologinen pääoma = työntekijän henkinen kunto + Rakennepääoma = organisaation toimivuus ja oppimiskyky, työn hallinta Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 4

5 Mihin kiinnitämme huomiomme, se kasvaa tarkkaavaisuus valitsee miljoonien tapahtumien joukosta merkitykselliset palaset huomion kiinnittäminen riippuu aikaisemmista kokemuksista, koulutuksesta, omista asenteista (esim. myönteisyys-kielteisyys) tietoisuuden kontrolloiminen tärkeätä: mihin kohdistamme psyykkisen energiamme mitä uskomme itsestä ja mahdollisuuksistamme saavuttaa tavoitteita ulkoisten puitteiden huomaaminen Csikszentmihalyi, M

6 Ongelmiakin riittää Väitteen kanssa yhtä mieltä (melko tai erittäin paljon) Yks. palvelut Kunta Valtio Teollisuus Työn henkinen raskaus 59 % 76 % 55 % 50 % Työn fyysinen raskaus 37 % 49 % 14 % 41 % Työpaikkakiusaaminen* 25 % 51% 33 % 27 % Henkistä väkivaltaa asiakkaiden taholta (26) 26 % 51 % 26 % 7 % *Henkinen väkivalta/työpaikkakiusaaminen = eristämistä, työn mitätöintiä, uhkaamista, selän takana puhumista tai muuta painostusta. Luvut vuodelta 2011 Työolobarometri lokakuu 2012, Tem Raportteja 6/2013 Marja-Liisa Manka 6

7 Työhyvinvointi ja tuloksellisuus Henkilöstön hyvinvoinnin ja MRSA -infektion esiintymisen välillä yhteys. Yhteys ei johdu siitä, että matalan hyvinvoinnin omaavat kantaisivat todennäköisemmin bakteeria (vaikka sekin on mahdollista), vaan pikemminkin siitä syystä, että hyvinvoivat käyttäytyvät eri tavoin. (Boorman 2009) Tuottavuuden ja henkilöstön hyvinvoinnista huolehtimisen välillä yhteys. ( Patterson ym. 2004). Mukana 42 teollisuusyritystä, kahdeksan eri faktoria, jotka ilmenivät tuottavuudessa vuosi mittauksen jälkeen. Esimiehen tuki, henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen, taitojen kehittäminen, aikaansaavuus, innovatiivisuus ja joustavuus, laatu, palautteen antaminen suorituksista ja kaavamaisuus. (Tummennettuna voimakkain riippuvuus.)

8 Palveluyrityksissä, joissa henkilöstön hyvinvointi on korkeampi, esiintyy enemmän extra role käyttäytymistä eli odotusten ylittämistä (Moliner & ym. 2008) on parempi asiakastyytyväisyys ja palvelun laatu (Leiter & ym. 1998, Dorman & Kaiser 2002, Fischer 2012) Lyhytaikainen mielialan nostattaminen lisää luovuutta ja saa lääkärit tekemään nopeammin ja tarkemmin oikean diagnoosin (Seligman & Csikszentmihalyi 2000) 96 ensimmäisen sydänkohtauksen saaneen miehen joukosta 15 /16 kaikista pessimistisimmästä kuoli seuraavan kymmenen vuoden aikana sydän ja verisuonisairauteen kun vain 5/ 16 optimistisimmista kuoli

9 Väitöstilaisuus Työntekijä ja asiakaskokemusten väliset yhteydet yritysten välisessä palveluliiketoiminnassa - Kohti positiivisesti poikkeavia tuloksia Positiivinen ilmapiiri on kannattavan palveluliiketoiminnan avain. Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 9

10 Aineisto ja tulokset Mukana maailmanlaajuisen energia- ja laivayhtiön 38 maan huoltoyksikköä, 2403 työntekijää ja 2357 asiakasta. Asiakasvastuupäälliköiden kokemukset työilmapiiristä vaikuttivat asiakkaiden kokemuksiin palvelun laadusta asiakaspalvelu puhelimen välityksellä Huoltoinsinöörien henkilökohtainen innostus ja sitoutuminen ennakoi asiakkaan laatukokemusta yhteys kasvokkain M. Fischer 2012, Professori Marja-Liisa Manka, Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu 10

11 Positiivisesti poikkeava käyttäytyminen luo laatua synnyttää luottamusta itseen ja toisiin lisää ykseyden, yhteisöllisyyden tunnetta edistää luovuutta ja auttaa isomman kuvan näkemistä jokainen toimija (esimies, alainen, kollega ja asiakas) voi vaikuttaa valitsemalla positiivisen käyttäytymisen neutraalin tai negatiivisen sijasta. johdon positiivinen käyttäytyminen toimii roolimallina koko henkilöstölle; innostus, energia ja myötäeläminen tarttuvat. kannattava palveluliiketoiminta perustuu sekä palveluorganisaation sisäiseen positiiviseen ilmapiiriin ja myös asiakas-toimittaja yhteistyön positiiviseen ilmapiiriin. M. Fischer 2012, Professori Marja-Liisa Manka, Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu 11

12 Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 12

13 Hollolan TERTTU terveys koheni Terveyttä ja tuloksellisuutta työhyvinvointiohjelma (2010 alkaen) Tausta: 12,4 sairauspv/hlö, varhaisen puuttumisen ohjeet olivat, muttei kunnolla käytössä Alkukartoitus: sen perusteella ohjausta, valmennusta tai tehostettua valmennusta Hyvän kierre on voimistunut, 11,3 sairauspv/hlö (2012) Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 13

14 Myönteisyys avaa mielen Rakentavat kestäviä henkilökohtaisia voimavaroja (sos. tuki, sitkeys, luovuus, taidot ja osaaminen) Hyvä terveys, onnellisuus positiivisesti poikkeava käyttäytyminen Uudet ajatukset, teot, suhteet Myönteiset tunteet Cohn & Fredrickson, 2009 Professori Marja-Liisa Manka, Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu 14

15 Tunteet siirtyvät Peilisolut reagoivat sekä tietyn toiminnan tekemisen että sen näkemisen yhteydessä. Liikkeiden lisäksi myös tunteita»peilataan». Peilautumisjärjestelmien avulla asetutaan automaattisesti toisen asemaan, jolloin voidaan ymmärtää toisten ihmisten aikeita ja tuntemuksia. Sosiaalisen vuorovaikutuksen häiriöissä peilautuminen voi olla puutteellista. Peilautumisjärjestelmien olemassaolo korostaa motoriikan tärkeyttä ihmisen korkeammissa henkisissä toiminnoissa. Rizzolatti ja Craighero 2004, Hari 2011 Professori Marja-Liisa Manka, Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu 15

16 Näkökulman vaihdos tarpeen Voimavaralähtöinen työhyvinvointimalli huomio työn ja yksilön voimavaroihin ja niiden lisäämiseen, ei vain siihen, mikä on huonosti ja rikki. Opitusta avuttomuudesta opittuun avuliaisuuteen. M. Seligman Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 16

17 Työn voimavarat ja vaatimukset Työn määrällinen kuormittavuus Arvostus Työyhteisö Esimiehen tuki Epävarmuus jatkumisesta Rooliristiriidat Vaikeus ja vastuullisuus Palaute Varmuus työstä Asiakas Työn ja muun elämän ristiriita Huono henki Tunteita kuormittava vuorovaikutus työkavereiden kanssa Työn fyysinen kuormittavuus Työn palkitsevuus ja kehittävyys Vaikuttamisen mahdollisuus Innovatiivisuus Huumori

18 Näkökulman vaihdos: Murinalaatikosta hyvän mielen laatikkoon Herrasmannin päiväkoti, Lahti Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 18

19 Manka 1999, 2006, 2011 Marja-Liisa Manka 19

20 1. Organisaation keinot yhteinen tavoite jokaisella työyhteisön jäsenellä on yhteinen käsitys tavoitteista ja he toimivat yhdessä niiden toteuttamiseksi palasiin pilkkominen, toteutumisen seuraaminen ja itsearviointi joustava rakenne itseohjautuvuuden kasvattaminen - tiimimäinen organisaatio mahdollistaa vaikuttamisen ja helpottaa viestintää osaamisen kehittäminen ja sosiaalistuminen itseluottamuksen vahvistaminen, onnistumisen kokemusten mahdollistaminen ja oppimisen kulttuuri työympäristö turvallinen ja toimiva työympäristö helpottaa työntekoa työhyvinvointisuunnitelma toimenpiteet työpaikan hyvinvointiin lyhyellä tähtäyksellä, vastuut ja tavat arvioida etenemistä Professori Marja-Liisa Manka 20

21 Riskipyramidi Työyhteisökriisit työkyvyttömyys, tuottavuuden aleneminen Mitkä tunnusluvut kertovat tilanteesta? Eläköitymistiedot Tulostiedot Mitä tehdä? Korjaavat toimenpiteet, kuntoutus Työyhteisöongelmat, sairauspoissaolot, työpanoksen heikkeneminen Läsnäolo- ja poissaolotiedot Varhainen Tuottavuustiedot puheeksiottaminen, Vaihtuvuus huolenpitokeskustelut, Esimiehen intuitio sovittelu, työhön paluun tukeminen Organisaatio, johtaminen, työyhteisö, työ Organisaatio Työyhteisö Yksilö Kehityskeskustelut Työyhteisökyselyt Itsearvioinnit Sosiaalinen ja psykologinen pääoma Työyhteisön toimivuudesta ja työntekijöiden voimavaroista huolehtiminen

22 Mikä meillä lisäisi työhyvinvointia? Mitä tarvitsemme? tieto, taito, tuki? Karikot? 1. Perustehtävän selkeys Toimenpiteet: ensimmäiset askeleet Myönteinen asenne Vuoden kuluttua Hyödyt: itselle/työnantajalle/asiakkaalle tämä päivä Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu, työhyvinvointi 22

23 Tavoitteet Perustehtävän selkeys ja yhteinen ymmärrys siitä Täytyy tietää ja muistaa arjessa miksi olemme työssä; ketä varten ja mitä tekemässä? Tämä auttaa paitsi jäsentämään työtä, priorisoimaan työtehtäviä ja jakamaan niitä ehkä eri tavalla myös pitämään työasiat työasioina eli vähentää kuormittumista. Asenne alussa määrittää lopputuloksen Myönteinen suhtautuminen työhön ja sen haasteisiin lisää hyvinvointia ja parantaa tuloksia ihan varmasti. Muistetaan, että jokainen on vastuussa omalta osaltaan työilmapiiristä! 23

24 Työhyvinvoinnin kehittämisen prosessi Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 24

25 Ei ole vielä liian myöhäistä Pekka Jylhä: It is not too late, 2009, Stuffed hare, light Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 25

26 Yhteisöllisyys vaikuttaa terveyteen työyhteisön vähäiseen sosiaaliseen pääomaan liittyi 1,3-kertainen sairastumisen riski, myös 20-50% korkeampi masennuksen ilmenemisen riski vastavuoroisuus, luottamus, yhteisölliset arvot ja normit, aktiivinen toiminta yhteiseksi hyväksi vähäiseen yksilön sosiaaliseen pääomaan liittyi 1,8 -kertainen sairastumisriski Johtaminen + Työyhteisö. Oksanen 2009 Professori Marja-Liisa Manka 26

27 Mistä yhteisöllisyys syntyy? Työyhteisö Pidämme toisemme ajan tasalla työasioissa Työyhteisön jäsenet toimivat yhdessä toteuttaakseen uusia ideoita Työyhteisön jäsenet ottavat työssään huomioon muiden esittämät parannusehdotukset päästäkseen parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen Asenteemme on 'toimimme yhdessä' Jokainen tuntee olevansa ymmärretty ja hyväksytty Johtaminen Esimieheeni voi luottaa Esimieheni kohtelee alaisiaan ystävällisesti ja huomaavaisesti Esimies kunnioittaa työntekijöiden oikeuksia Oksanen 2009 Marja-Liisa Manka 27

28 Perusasioista pieniin ihmeisiin KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiö halusi selvittää yhdessä ammattijärjestöjen kanssa, minkälainen on kunta-alan johtamisen tilanne Suomessa työntekijöiden näkökulmasta: hyvän ja huonon johtamisen kokemukset ja minkälaista se olisi ihanteellisimmillaan. Aineisto kerättiin keskeisten kunta-alan ammattijärjestöjen luottamusmiehille ja pääluottamusmiehille suunnattuna kyselynä lokamarraskuun vaihteessa Selvityksen toteutti Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulun Tutkimus- ja koulutuskeskussynergos Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu 28

29 Tutkimusaineisto ja -menetelmät Web-kyselyn linkki toimitettiin 3733 kunta-alalla toimivalle luottamusmiehelle ja pääluottamusmiehelle. Vastauksia saatiin 721. Selvitykseen osallistuivat seuraavat ammattijärjestöt: JHL,Jyty, KTN, OAJ, SuPer, Tehy ja JUKO Menetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia = pyrkimyksenä saada ymmärrystä johtamisen laadusta ja sen monimuotoisuudesta sekä muodostaa siitä yhteisiä teemoja. Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu 29

30 Minkälaista johtaminen olisi ihannetilanteessa? a. Vaikutusmahdollisuudet ja avoin vuorovaikutus b. Innostaminen, palautteenanto ja välittäminen c. Suoraselkäisyys, oikeudenmukaisuus ja reilu kohtelu d. Luottamus työntekijöihin, arjen tuntemus ja läsnäolo e. Ammatillinen ja johtamisosaaminen Olisiko terveellistä vapauttaa kaikki kuusikymppiset johtajat tehtävistään ja ajaa uusi perinteistä vapaa sukupolvi remmiin. Nythän vaan luovutaan kokoajan vain suorittavasta portaasta. Tosin kyllä työntekijätkin alkavat kalkkeutua. Varsinkin iskunkestävyys alkaa olla melko huonolla tolalla. Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu 30

31 a) Vaikutusmahdollisuudet ja avoin vuorovaikutus aito vaikuttaminen työntekoon monipuoliset keskustelukäytännöt todellinen työntekijöiden kuuleminen ja huomioiminen avoin keskustelu ja vuorovaikutus ratkaisujen etsiminen yhdessä Kun henkilökuntaa kuunneltaisiin ja ideat oikeasti menisivät eteenpäin. Eivät vain olisi lause muistiossa ja hyväksyvä pään nyökäytys. Tulisi kutsutuksi valmisteluun, tulisi kuulluksi, ei tulisi jyrätyksi tai uhkailluksi. Huomenta voi olla pieni asia maailmankaikkeudessa, mutta ruohonjuuritason työntekijälle Iso Asia. Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu 31

32 b.) Innostaminen, palautteenanto ja välittäminen myönteinen ja kehittävä palaute innostaminen ja kannustaminen kehittämiseen kannustaminen positiivisen hengen ylläpitäminen välittäminen ja joustaminen työntekijöiden jaksamisesta ja hyvinvoinnista huolehtiminen Antaa tunnustusta ja kaikkien loistaa, ei kerää kunniaa vain itselleen vaan kaikille meille tiiminä. Myönteinen palaute tehdystä työstä. Palaute voisi olla muutakin kuin, että palkkamenot ovat taas ylittyneet. Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu 32

33 c.) Suoraselkäisyys, oikeudenmukaisuus ja reilu kohtelu vastuunkantaminen toiminnan suunnitelmallisuus ja selkeys jämäkkä ongelmiin tarttuminen päätöksenteon avoimuus ja läpinäkyvyys, päätösten perustelu työntekijöiden oikeudenmukainen ja reilu kohtelu Kunnon johtaja ottaa kantaa ongelmiin ja kantaa vastuun alaisistaan, kuka tahansa on hyvä johtaja kun kaikki menee hyvin. Jokainen uskaltaisi kertoa mielipiteensä ja näkemyksensä työntekoon liittyvistä asioista, ilman, että se kostetaan työvuoroluetteloa tehtäessä. Kaikilla olisi turvallinen olo töissä. Se mikä luvataan, myös pidetään. Tyhmempikin pärjää, jos hänellä vain on ns. selkärankaa, sanotaan Pohjanmaalla. Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu 33

34 d.) Luottamus työntekijöihin, arjen tuntemus ja läsnäolo työntekijöiden asiantuntemukseen luottaminen vastuun ja vapauden antaminen työyhteisön etujen ajaminen läsnäoleminen ja työn arjen tuntemus Luottamus työntekijöihin ja heidän osaamiseensa; ei kyttäämistä tai liiallista puuttumista. Esimies olisi läsnä aidosti, olisi kiinnostunut työntekijöiden asioista, jaksamisesta. Aitoa kuuntelua ja aikaa kunkin työtehtäviin tutustumiseen ja kokemiseen. Johtajat siellä korkealla voisivat jalkautua joskus sinne ruohonjuuritasolle, niin kuin tosi-tv - ohjelmissa. Esimies kävisi päivän istumassa jokaisen luona, että tietäisi mitä missäkin tehdään. Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu 34

35 e) Ammatillinen ja johtamisosaaminen esimies- ja henkilöstöjohtamisen taidot ammatillinen osaaminen tavoitteiden, toimenkuvien ja organisaation toimivuuden suunnittelu lakien ja sopimusten kunnioittaminen Henkilöjohtamisesta tulisi tulla varsinainen tapa johtaa nykyisen tiukan asiajohtamisen sijaan. Suurin osa työntekijöistä haluaa saada tietää työnsä selvät tavoitteet ja toivoo myös saavansa tarvittaessa tukea niiden saavuttamisessa. Johtajan olisi nähtävä kauas tulevaisuuteen eikä näperrellä pilkkujen ja pisteiden eikä itsestäänselvyyksien kanssa. Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu 35

36 Johtopäätöksiä Vastaajina pääluottamusmiehet, näkemys kunta-alan työntekijöiden mitä esimiehet itse olisivat vastanneet, jää arvailtavaksi Runsaasti kertomuksia perinteisen johtamisen näkökulmasta, mutta myös hyvää johtamista kuvattiin: reilua, innostavaa, läsnä olevaa Ihmeeseen riittäisivät arjen taidot ja perusasioiden kuntoon saattaminen, suuremmasta ei haaveiltu. Hyvällä johtamisella saavutettavissa paljon vaikuttavuutta työhön resurssit käyttöön. Jokainen työyhteisön jäsen on myös vastuullinen toimija huomiota työyhteisötaitoihin Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu 36

37 2. Hyvinvointia edistävä johtajuus reiluus, oikeudenmukaisuus ja valtuuttaminen synnyttävät luottamusta ja hallinnan tunnetta vastavuoroisuus mahdollistaa hyviä työyhteisötaitoja henkilökunnan hyvinvoinnista huolehtiminen voimavarat ovat kunnossa sosiaalisen ja emotionaalisen tuen antaminen lisää tunneälyä! työntekijät kokevat olevansa arvokkaita ja arvostettuja optimismin vahvistaminen menneisyyden armollinen tulkinta ei syyllistämistä nykyisyyden hyväksyminen tulevaisuuden mahdollisuuksien hakeminen Professori Marja-Liisa Manka

38 Työntekijän vastuut työpäivästä nauttiminen sallittu perustehtävän tekeminen ja omasta osaamisesta huolehtiminen reiluus ja kohteliaisuus, tervehtiminen, kiittäminen, mutta myös anteeksipyytäminen aktiivinen auttaminen, kiinnostuminen toisen työstä, arvostaminen työpaikan viihtyvyydestä ja resurssien järkevästä käytöstä huolehtiminen yhteistyö työkavereiden ja esimiesten kanssa: kysytään, jos ei tiedetä palautteen antaminen, ja myös pyytäminen, jos se on unohtunut. mielipiteen ilmaisu asioiden eteenpäin viemiseksi aktiivinen osallistuminen työpaikan kehittämistyöhön myönteisen ilmapiirin edistäminen en puhu selän takana Baron 1998, Keskinen S Manka 2007 Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 38

39 Miten edistän esimiehenä tai työntekijänä vuorovaikutuksen laatua? Ole tarkkaavainen: näe myös sanattomat viestit, kuule äänensävyt ja tunnista tunnetila Ilmaise kuuntelevasi nyökyttelyllä ja ääntelyllä. Sanoita tunteet ja tahtotilat ja etsi palautetta vastapuolen reaktioista. Rohkaise kertomaan lisää mutta malta odottaa ja olla hiljaa. Toista kuulemasi omin sanoin, jotta toinen tietää, että häntä on kuunneltu. Näin voit myös varmistaa, että olet ymmärtänyt oikein. Älä kuitenkaan poista toisen puheista mitään äläkä tee omia lisäyksiä. Kysy lisää: pyydä vahvistusta tai selvennystä, tee avoimia kysymyksiä ja vältä miksi-sanaa. Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 39

40 3. Yhteisöllisyyden vahvistaminen työssä positiivinen vuorovaikutus: ystävällisyys, kiitollisuus, hyvien uutisten jakaminen minkälaisia puhetta teidän työpaikallanne liikkuu? palautteen antaminen ja toisilta oppiminen älylliset lähestymistavat: mietimme hyviä asioita, nautiskelemme, vahvistamme optimismia mikä meillä lisäisi työniloa? opettelemme tuntemaan toisemme: erilaisuus on rikkaus harjoittelemme puheeksi ottamista vaikeissa tilanteissa, emme syyllistä Professori Marja-Liisa Manka 40

41 Otetaan vastuu, ei sysätä syntipukeille! Pekka Jylhä Syntipukki 2005 Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 41

42 Positiivinen juoru Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 42

43 Ohjeita lastentarhasta Osaa sanoa huomenta, kiitos ja näkemiin Jaa kaikki Kaikkien kanssa pitää leikkiä. Pelaa reilua peliä Pane tavarat takaisin sinne mistä ne otit Siivoa omat sotkusi Pyydä anteeksi, kun loukkaat jotakuta Jokaisella on oma nimi Pese kätesi, ennen kuin alat syödä Vedä vessa Pulla ja maito tekee välillä hyvää Elä tasapainoista elämää Opi jotain, piirrä, maalaa, laula, tanssi, leiki, tee työtä vähän joka päivä. Kun lähdet ulos maailmaan, varo liikennettä, pidä toista kädestä ja pysyttele yhdessä muiden kanssa. Tajua ihme Professori Marja-Liisa Manka

44 4. Työntekijän keinoja työniloon itsetuntemuksen lisääminen, itsearviointi, peiliin katsominen, harjoitteleminen Kuulluksi tuleminen ja oman näkemyksen esittäminen antaa asioihin hallinnan tunteen myönteisten asioiden tunnistaminen, voimaantuminen kirjaa ylös ilonaiheita stressin tunnistaminen kiireisenä pinna kiristyy terveellinen elämäntapa (liikunta ja ruokavalio) palautuminen ja rentoutuminen (riittävä uni, huvittelu, rentoutuminen esim. meditaatio) keho vaikuttaa tulkintaan rentous ja positiivisuus Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 44

45 Kuva Tunturisusi.com Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 45

46 Virittyminen Henkilökohtainen työhyvinvointi Ahdistus Minulta vaaditaan liikaa Yöuni pätkii + Innostus Ihania haasteita stressi työn imu Mielipaha - Mielihyvä + työuupumus työssä viihtyminen Masennus Minusta ei ole mihinkään En jaksa lähteä työhön. Warr 1990, Hakanen 2004 Professori Marja-Liisa Manka - Mukavuus Ihan kivaa! Olisiko jo aika saada uutta?

47 Stressin kehittyminen VAIKUTTAVUUS Positiivinen stressi Hienoa työskennellä Tilapäinen väsymys Vaatimukset kasvavat Unihäiriöt Olen kestävyyteni rajoilla Krooninen väsymys Ylikuormitusraja Mikään ei riitä Kukaan ei välitä Hälyttävät esioireet : Fysiologiset Alentunut itsetunto Kyynisyys En kelpaa Uupuminen Olen lopussa Energian rapautuminen Työkyvyttömyys AIKA Professori Marja-Liisa Manka

48 Psykologinen pääoma on yhteydessä parempaan suoriutumiseen työssä, työtyytyväisyyteen ja sitoutumiseen. Itseluottamus Optimismi Toiveikkuus Sitkeys vaikuttaa siihenkin, miten työyhteisön tukea pystytään hyödyntämään on opittavissa Luthans, Norman, Avolio & Avey 2008, Lyubomirsky % 10 % 50 % Perimä ja kasvatus Olosuhteet Vaikute avissa Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 48

49 Mistä se syntyy? Luthans, Norman, Avolio & Avey 2008 Itseluottamus: ihmisellä on tarvittava itseluottamus omista kyvyistä onnistua haasteellisten tehtävien suorittamisesta = hallinnan tunne Toiveikkuus: on halua kulkea tavoitteita kohti ( tahtovoima ) ja tarvittaessa löytää vaihtoehtoisia polkuja niiden saavuttamiseen ( keinovoima ) Realistinen optimismi: ihminen näkee asioiden myönteiset puolet Sitkeys: kohdattaessa ongelmia ja esteitä, ne eivät lannista, vaan ihminen kestää ne ja aloittaa alusta. Kaisa 95-v. Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 49

50 Myönteiset vahvistukset etsi vahvuuksiasi ja pienennä kielteisten kokemusten merkitystä oppimalla niistä ajattele sitä, mikä tuottaa iloa ja tee sitä älä arvostele suorituksiasi ja vertaile niitä muihin anna itsellesi anteeksi: olet riittävän hyvä tartu kielteiseen tunteeseen heti sen ilmaannuttua, mieti, mitkä tosiasiat tukevat tunnetta, mitä vastaväitteitä on olemassa, mitä pahimmillaan voi tapahtua ja mitä voisit tehdä, jotta näin ei kävisi entäs sisäinen höpöttäjä päässäsi: moittiiko vai kehuuko? jaa huolesi, keskustele Professori Marja-Liisa Manka

51 Nähdäkseen on pysähdyttävä Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 51

52 USA:n merijalkaväki kokeilee meditaatiota sotilaskoulutuksessa Mielenhallintamenetelmistä toivotaan ratkaisua sotilaiden traumaperäiseen oireiluun. Tavoitteena on parempi stressinhallintakyky, punnerruksia aivoille. Pilottihankkeessa testataan keskittymisharjoitusten, joogamaisen venyttelyn ja tietoista läsnäoloa korostavan mindfulness-menetelmän hyötyä sotilaskoulutuksessa. Tällä armeija haluaa panostaa mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn. Yle Professori Marja-Liisa Manka 52

53 Miten synnyttää voimavaroja? Oletus: päivittäisten myönteisten tunteiden kokeminen lisää henkilökohtaisia voimavaroja Kohde: It- alan yritys Compuware Corporation Mitä tehtiin? Tutkittavat harrastivat rakastavan ystävällisyyden meditaatiota (LKM) päivittäin vähintään 5 päivänä viikossa 9 viikon ajan. He raportoivat päivittäin tunteistaan ja edellispäivän meditaatiostaan. Lisäksi he kirjasivat nettiin myös myönteisiä tunteita kuten huvittuneisuus, kunnioitus, tyytyväisyys, ilo, kiitollisuus, toiveikkuus, kiinnostuneisuus, rakkaus ja ylpeys. Miten arvioitiin menestystä? Koeryhmä ja kontrolliryhmä, joiden tiedollisia, sosiaalisia, psykologisia ja fysiologisia voimavaroja seurattiin ennen ja jälkeen harjoitusten. Professori Marja-Liisa Manka

54 Tulokset- elämäntyytyväisyys kasvoi Päivittäin seurattiin positiivisia emootioita: huvittuneisuus, kunnioitus, tyytyväisyys, ilo, kiitollisuus, toiveikkuus, kiinnostuneisuus, rakkaus ja ylpeys + Muutos myönteisissä emootioissa Muutos resursseissa Muutos elämäntyytyväisyydessä -mindfulness + -tavoitteiden asettamisen kyky + -tulevaisuudesta nauttiminen + -elämänhallinta + -itseluottamus + -elämän tarkoituksellisuus + -saatu sosiaalinen tuki + -sairauden oireet - -tavoitteellisuus -menneisyyteen myönteisesti suhtautuminen -nykyhetkeen myönteisesti suhtautuminen -myönteinen ajattelutapa -kasvuhalu -itsenäisyys Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 54

55 Palautuminen edistää hyvinvointia On tärkeää, että vapaa-ajalla kykenee psykologisesti irrottautumaan työstä eli unohtamaan työn henkisesti, sillä se edistää tehokkaasti palautumista. Irrottautuminen on tärkeää kuitenkin myös silloin, kun työnteko on mukavaa, sillä se takaa, että nautimme työstämme jatkossakin. Negatiiviset tunteet hidastavat palautumista. Harrastukset ja oman ajan ottaminen edistävät palautumista edistävät Ikääntyessä palautuminen vaikeutuu, erityisesti naisilla. Professori Marja-Liisa Manka

56 Luonto rauhoittaa luonnon katselu tai siellä oleilu rentouttaa noin 4-7 minuutin kuluttua jo viisi minuuttia liikuntaa vihreässä ympäristössä voi edistää mielenterveyttä, väittävät brittitutkijat. Vaikutus tehostuu, jos alueella on myös järvi, joki tai muu vesistö. Erityisen suotuisasti luonnonympäristö vaikuttaa nuoriin. 4-7 min. syke hidastuu ja lihasjännitys laukeavat 20 min. -negatiiviset tunteet vähenevät 40 min. tarkkaavaisuus kasvaa 2,5 tuntia immuunivaste ja vastustuskyky lisääntyvät Korpela 2009, (toim.) Kinnunen & Mauno; Barton J. & Pretty j Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 56

57 Terveellä järjellä parasta perusturvaa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä ohjelman projekti Pirkkalan kunnassa Uudenlainen toimintatapa palvelujen käyttäjälähtöiseen järjestämiseen. Toimintamalli mahdollistaa joustavan toiminnan ja jatkuvan oppimisen sekä kehittymisen. Erityistä kehittämisessä on palvelujen käyttäjien osallistuminen tulevaisuuden palvelutarpeiden määrittelyyn. Lopputuloksena prosessijohtamisen ja verkostoyhteistyön myötä organisaatiossa lisääntyy joustavuus, muutosvalmius sekä jatkuvan oppimisen malli. Ennaltaehkäisevällä toiminnalla myös tärkeitä talousvaikutuksia. %A4jiksi% pdf Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu, työhyvinvointi 57

58 Mitä tarvitaan toimintatavan muutokseen? Tieto, taito, tuki Visio Esteet Työvälineet Käänteentekevät ideat Toimet, tekeminen Maaperä: kulttuuri, näkymätön Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu, työhyvinvointi 58

59 Tieto, taito, tuki Asiakaslähtöisyyden puutarha Visio Asiakkaan voimaantuminen Iloinen, kiva yhteisö Esteet Toisten tukeminen Työkaverien arvostaminen Yhdessä tekeminen tiedon (ja hiljaisen tiedon) välittäminen Työvälineet Asiakkaiden osallistuminen ja kuuleminen, esim. foorumit Työelämän joustot, vastuun antaminen Käänteentekevät ideat Inhimillisesti ihmiselle Objektista subjektiksi Kunta-asiakkaasta kantaasiakkaaksi Maaperä: kulttuuri, näkymätön Yhteiset arvot ja pelisäännöt, selkeät vastuut Luottamus Henkilöstön hyvinvointi Resurssit Asenne: ylemmyys, heittäytymisen pelko Toiminnan ja organisaation jäykkyys Toimet, tekeminen Palautteen kerääminen Asiaksi ottaminen, asiakkaan ohjaaminen Joustava toiminta Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu, työhyvinvointi 59

60 Työnilonjulistus 2013 Kenenkään etu ei ole, että vajoamme toivottomuuteen ja valittamisen kierteeseen. Myönteiset tunteet auttavat näkemään kokonaisuuksia. Ilo tarttuu asiakkaisiinkin jopa puhelimitse. Aloittakaamme siis työhyvinvointitalkoot näkökulman vaihdoksesta. Ensiavuksi sallittakoon valittajien kuoron perustaminen, jonka avulla etsimme esille työhyvinvoinnin esteet ja ryhdymme sen jälkeen tositoimiin. Toimivat työnteon tavat muodostavat työrauhan perustan. Nähkäämme jokaisessa jotakin hyvää. Kysytään toiselta, miten hän haluaa itseään kohdeltavan. Tarvitsemme harvennushakkuuta omassa päässämme kirkastaaksemme ajatuksiamme ja ollaksemme läsnä. Umpikujakin saattaa olla hyvä matkaan lähettäjä. Tavallinen ihminen tuo valon pimeyteen, siis jokainen meistä! Tampere Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 60

61 Lisätietoa Manka, M-L & Hakala, L Henkilöstötunnusluvut johtamisen tukena. Tukea tuottavuuden ja työyhteisön hyvinvoinnin kehittämiseen. Tampereen yliopisto, STM, Esr & Kuntoutussäätiö Työnilo kirja E9DKBJJ7 alennus 20 % Puh tai Manka M-L. & Larjovuori R-L Yhteisöllisyydellä menestykseen. Opas työpaikan sosiaalisen pääoman kehittämiseen. Tampereen yliopisto, STM, Esr & Kuntoutussäätiö. Nuutinen S., Heikkilä-Tammi K., Manka M-L. & Bordi L Vuorovaikutteinen johtajuus työuran jatkamisen keinona. Tampereen yliopisto & TSR. Manka M-L& Bordi L Perusasioista pieniin ihmeisiin kuntajohtamisen kuva. KAKS & Tampereen yliopisto. Manka M-L., Heikkilä-Tammi K. & Vauhkonen A TYÖHYVINVOINTI JA TULOKSELLISUUS. Henkilöstön arvoa kuvaavat tunnusluvut johtamisen tukena kunnissa. Tampereen yliopisto, Tekes, KT ja Keva. Manka M-L 2011 Työnilo. WsoyPro.. Manka M-L & Mäenpää M Tulevai-suuden osaajaksi. Tulosta osaamis-tarpeiden tunnistamisella. Tampereen yliopisto, STM, Esr & Kuntoutussäätiö. Manka M-L., Hakala L., Nuutinen S. & Harju R Työn iloa ja imua työhyvinvoinnin ratkaisuja pientyöpaikoille. Tampereen yliopisto, STM, Esr & Kuntoutussäätiö. Manka M-L., Keskinen A., Siekkinen P.& Nuutinen S Työyhteisötarinoita ongelmista ratkaisukeskeiseen kehittämiseen. Manka M-L Tiikerinloikka työniloon ja menestykseen Talentum Manka M-L Työrauhan julistus miten olla ihmisiksi alaisena ja esimiehenä. Kirjapaja Manka,M-L., Kaikkonen,M-L. & Nuutinen, S Hyvinvointia työyhteisöön. Eväitä kehittämistyön avuksi. Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos & Esr. Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 61