Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa

Transkriptio

1 Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa YTM, HTL Pasi Valtee Syvätutkimus Oy Syvätutkimus Oy Pyhäjärvenkatu 6, Tampere P ,

2 01. Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa. Tutkimuksen taustalla oleva ajattelu. Yksilön työkäyttäytyminen on persoonallisuuden/yksilötekijöiden (P) ja tilannetekijöiden (T) funktio: K = f( P x T) Työkäyttäytymistä säätelevät osaaminen (O), motivoituneisuus/halu/asenteet (M) ja tilannetekijät (T): K = f( O x M x T) Tilannetekijöihin (T) lukeutuvat mm. organisaation kulttuuri (työturvallisuuskulttuuri), johtajuus sekä työyhteisön toimintatavat ja käytännöt. Turvallinen työtoiminta edellyttää riittävää osaamista (0) + motivoituneisuutta/halua/ oikeaa asennetta (M) + suotuisia olosuhteita (T).

3 02. Prosenttiasteikollisten pistemäärien tulkinta Alle 40 Ala-arvoinen/huono Huonohko/välttävä Välttävä/juuri ja juuri tyydyttävä Tyydyttävä/tyydyttävä hyvä Hyvä Yli 80 Erinomainen Mitä matalampi pistemäärä, sitä voimakkaammin korostuu reaktiivisen, ongelmia ja puutteita korjaavan kehittämisen tarve

4 03. Työturvallisuuskulttuuri koko aineistossa. Samaa mieltä olevien osuudet muuttujittain (%). Työturvallisuuden tila Aloitteellisuuden kannustaminen Turvallisuuden kehitys Huolehtiminen Ts-toimintaohjelma Työturvallisuuden arvostus Osallisuus Vaarojen kartoitus Jaksamisesta huolehtiminen Turvallisuus & toiminnan kehittäminen Konehankinnat Suunnitelmallisuus Työturvallisuuden huomioon ottaminen Perehdytys Hyvinvoinnin suosiminen 23,8 27,9 33,5 36,2 33,8 40,1 37,6 40,1 44,4 46, ,7 55,7 62,8 66,3

5 04. Työturvallisuuskulttuuri vs. tapaturmien esiintyminen viimeisen vuoden aikana. Prosenttiasteikolliset pistemäärät. Kyllä Ei Työturvallisuuden tila Aloitteellisuuden kannustaminen Turvallisuuden kehitys Huolehtiminen Ts-toimintaohjelma Työturvallisuuden arvostus Osallisuus Vaarojen kartoitus Jaksamisesta huolehtiminen Turvallisuus & toiminnan kehittäminen Konehankinnat Suunnitelmallisuus Työturvallisuuden huomioon ottaminen Perehdytys Hyvinvoinnin suosiminen 45,2 47,8 53,6 53,5 55,3 57,7 55,4 56, ,5 59,8 61,9 61, ,8 62,2 63,5 63, ,2 66,1 66,3 68,6 67,8 68,9 72,4 73,2 71,9 73,2 77,6

6 05. Työturvallisuuskulttuurin kokemista kuvaavat kokonaispistemäärät vs. työturvallisuusosaamisen ja moraalin taso. Korkea Keskinkertainen Matala 54, ,1 Työturvallisuusosaaminen Työturvallisuusmoraali Korkea Keskinkertainen Matala 69,8 66,5 55,

7 06. Työturvallisuusosaamisen ja moraalin yhteys työturvallisuuskulttuurin kokemiseen Mitä korkeampi on työturvallisuusosaamisen taso, sitä myönteisemmin organisaation työturvallisuuskulttuuri koetaan. Mitä korkeampi on työturvallisuusmoraalin taso, sitä myönteisemmin organisaation työturvallisuuskulttuuri koetaan. Tulokset pätevät myös tarpeellisten vakiointien jälkeen. Tulkinta: Positiiviseksi koettu työturvallisuuskulttuuri ruokkii myönteisiä yksilöllisiä työturvallisuusasenteita ja virittää mielenkiintoa työturvallisuusosaamisen vahvistamiseen.

8 07. Johtamisen ja esimiestoiminnan kokemista kuvaavat pistemäärät muuttujittain koko aineistossa. Johdon kiinnostus 61,6 Asioihin tarttuminen Luottamus johtoon Työsuojeluyhteistyö 56,4 58,6 63,7 Esimiesten linjan yhteneväisyys 60,4 Epäkohtiin puuttuminen Tuotanto vs. työturvallisuus Ohjeiden noudatt. valvonta Tasapuolisuus Odotusten selkeys Aloitteisiin suhtautuminen Palaute Keskinäinen luottamus Esimiehen ohjeiden riittävyys Esimiehen kiinnostus 38,9 43, ,7 57,3 62,6 56,8 56,7 62,1

9 08. Johtamisen ja esimiestoiminnan kokemista kuvaavat pistemäärät vs. työtapaturmat viimeisen vuoden aikana. Kyllä Ei Johdon kiinnostus Asioihin tarttuminen Luottamus johtoon Työsuojeluyhteistyö Esimiesten linjan yhteneväisyys Epäkohtiin puuttuminen Tuotanto vs. työturvallisuus Ohjeiden noudatt. valvonta Tasapuolisuus Odotusten selkeys Aloitteisiin suhtautuminen Palaute Keskinäinen luottamus Esimiehen ohjeiden riittävyys Esimiehen kiinnostus 36,7 40, ,5 65,7 54,2 60, ,3 63,1 58, ,8 67,4 59,1 64,7 57,9 65,6 55,3 60,9 60, ,1 53,8 62,5 54,8 60,1 60,6 64,6

10 09. Johtamisen ja esimiestoiminnan kokemista kuvaavat kokonaispistemäärät vs. työturvallisuusosaaminen ja moraali. Työturvallisuusosaaminen Korkea Keskinkertainen 58,3 65,7 Matala 50,4 Korkea 64,7 Työturvallisuusmoraali Keskinkertainen Matala 51,3 57,

11 10. Johtamisen ja esimiestoiminnan kokemisen yhteys työturvallisuusosaamiseen ja moraaliin. Mitä korkeampi on työturvallisuusosaamisen taso, sitä myönteisemmin johtaminen ja esimiestoiminta koetaan. Mitä korkeampi on työturvallisuusmoraalin taso, mitä myönteisemmin johtaminen ja esimiestoiminta koetaan. Tulokset pätevät suunnaltaan samanlaisina vakiointien jälkeenkin. Johtopäätös: Tyytyväisyys johtamiseen edistää myönteistä työturvallisuusmoraalia ja virittää mielenkiintoa työturvallisuusosaamisen vahvistamiseen. Johtajuuden kehittäminen on keskeinen keino niin osaamisen kuin moraalinkin kohottamiseen.

12 11. Johtamisen ja esimiestoiminnan kokemista kuvaavia tuloksia Alaiset näkevät esimiestoiminnassa kautta linjan tuntuvasti enemmän puutteita kuin esimiehet vaarana ohipuhuminen Työsuojelutehtävissä olevat esimiehet näkevät esimiestoiminnassa muita esimiehiä enemmän puutteita seuraavissa asioissa: - suojainten käyttämättömyyteen puuttuminen - epäkohtiin puuttuminen - tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus alaisten kohtelussa - odotusten kertominen - esimiesten ja alaisten välinen luottamus Työsuojelutehtävissä toimivat alaisten edustajat suhtatuvat esimiestoimintaan kautta linjan kriittisemmin kuin muut alaiset Tulosten nojalla nimenomaan ts-luottamushenkilöt pitävät työturvallisuusongelmien merkittävänä lähteenä esimiestoiminnan puutteita Johtajuudessa nähdään enemmän puutteita kuin suomalaista työelämää edustavassa vertailuaineistossa

13 12. Työyhteisön toiminnan kokemista kuvaavat prosenttiasteikolliset pistemäärät koko aineistossa. Työolot Henki & ilmapiiri Kuuleminen Häirintä Töiden organisointi Huolellisuus työssä Keskinäinen tukeminen Valtuudet & vastuut Suojainten riittävyys Suojainten käyttö Henkilöstön hyvinvointi Henkilöstön osaamisen hyödyntäminen Seuranta Avoimuus Työnjaon oikeudenmukaisuus Asioihin tarttumisen rohkeus Perehdyttäminen Työturv.tiedosta huolehtiminen 59,4 63,2 58,2 65,2 63,5 70,8 62,4 65,7 71, ,3 61,2 51,9 59,4 52,6 63,7 66,5 80,8

14 13. Työyhteisön toiminnan kokemista kuvaavat prosenttiasteikolliset pistemäärät elintarvikealalla ja vertailuaineistossa. MUUTTUJA Elintarvikeala Vertailuaineisto Ero Työolot *** Henki & ilmapiiri *** Kuuleminen *** Häirintä & työpaikkakiusaaminen *** Keskinäinen tukeminen, sosiaalinen tuki & apu ** Valtuudet & vastuut em Henkilöstön hyvinvointi & viihtyvyys *** Henkilöstön tietojen & taitojen hyödyntäminen *** Tavoitteiden toteutumisen seuranta * Ristiriitojen ratkaisun avoimuus *** Tehtävien ja vastuiden jaon oikeudenmukaisuus em Asioihin tarttumisen rohkeus ***

15 14. Työyhteisön toiminnan kokemista kuvaavat pistemäärät muuttujittain vs. työtapaturmat viimeisen vuoden aikana. Ei Kyllä Työolot Henki & ilmapiiri Kuuleminen Häirintä Töiden organisointi Huolellisuus työssä Keskinäinen tukeminen Valtuudet & vastuut Suojainten riittävyys Suojainten käyttö Henkilöstön hyvinvointi Henkilöstön osaamisen hyödyntäminen Seuranta Avoimuus Työnjaon oikeudenmukaisuus Asioihin tarttumisen rohkeus Perehdyttäminen Työturv.tiedosta huolehtiminen 48,3 49,2 62,9 57,5 60,2 68,5 55,2 63,7 61,7 71,6 60,3 69,9 67,9 75,6 59,5 67,5 62,8 71,3 80,4 80,6 75,1 69,7 54,9 66,4 59,7 69, ,9 57,8 63,8 56,7 58,8 61,2 64,3 67,8 70,7

16 15. Työyhteisön toiminnan kokemista koskevia tuloksia (suluissa kokonaispistemäärät). Esimiehet ovat työyhteisönsä toimintaan tuntuvasti tyytyväisempiä kuin alaiset (esimiehet 73.7, alaiset 62.4) ohipuhumisen riski; myös toimihenkilöiden ja työntekijöiden käsitykset poikkeavat voimakkaasti toisistaan (toimihenkilöt 69.0, työntekijät 61.8) Kriittisimmin työyhteisön toimintaan suhtautuvat työntekijöiden ts-luottamushenkilöt ainakin tässä ryhmässä työturvallisuusongelmat nähdään seurauksina työyhteisön toimintatapoihin liittyvistä puutteista

17 16. Vastaajien käsitykset omasta työskentelymoraalistaan. Täysin tai melko paljon samaa mieltä olevien osuudet (%). Täysin sm Melko paljon sm Ohjeiden noudattaminen Huolellisuus & varovaisuus Työpisteen siisteydestä huolehtiminen Työvälineistä huolehtiminen Turvallisuusvaaroihin suhtautuminen Häirinnän välttäminen Vioista ilmoittaminen 31,2 48,7 51,8 43,1 39, ,2 62,7 47,6 47,4 42, ,4 38,3 Läheltä piti-tilanteista ilmoittaminen 37,3 43,3 Turvallisuusriskien korjaaminen 37,2 47,9 Henkilösuojainten käyttö 44,1 43,5 Turvallisuus- ja suojalaitteisiin suhtautuminen 73,9 19,2 Työturvallisuuden arvostaminen 84,5 11,7 Aloitteellisuus esimiehen suuntaan 16,2 39 Muiden vaaratilanteisiin suhtautuminen 14,3 46,2

18 17. Käsitykset omasta työskentelymoraalista vs. työtapaturmiin joutuminen viimeisen vuoden aikana Vastaajan käsityksellä omasta työskentelymoraalistaan (ohjeiden noudattamisesta, siisteydestä huolehtimisesta, varovaisuudesta, vaaratilanteissa käyttäytymisestä, jne.) ei ole mitään suoraviivaista yhteyttä tapaturmiin. Mielestään korkeaa moraalia noudattaneet työntekijät eivät ole menneisyydessä välttäneet tapaturmia yhtään tehokkaammin kuin työntekijät, joiden moraali on (oman käsityksen mukaan) keskimääräistä matalampi. Yksilön työskentelymoraalilla ( asenteella ) ei siis ole yhteyttä hänen kohtaamiensa työtapaturmien määrään. Moraaliselitykset - ja varsinkaan moralisoivat selitykset eivät ole relevantteja työtapaturmien estämisen näkökulmasta.

19 18. Työtapaturmiin ja läheltä piti-tapaturmiin joutuneiden osuudet (%) vs. työskentelymoraali. TYÖSKENTELYMORAA- LI (VASTAAJAN OMA ARVIO) TYÖTAPATURMIIN JOUTUNEIDEN OSUUS LÄHELTÄ PITI-TA- PATURMIIN JOUTU- NEIDEN OSUUS MATALA 30.6% 42.4% KESKINKERTAINEN 27.1% 36.9% KORKEA 31.3% 31.3%

20 19. Korkea työskentelymoraali edistää läheltä pititapaturmien välttämistä. Läheltä piti-tapahturmien esiintyvyyteen ovat erityisen voimakkaasti yhteydessä: - työssä sovellettavien ohjeiden ja määräysten noudattaminen - huolellisuus ja varovaisuus - häirinnän/epäasiallisen kohtelun välttäminen - läheltä piti-tilanteista ilmoittaminen (esimiehelle, ts-ihmisille) - omakohtainen aloitteellisuus turvallisuusriskien poistamisessa - vakava suhtautuminen riskeihin (mm. henkilökoht. suojainten käyttö) - aloitteiden tekeminen esimiehelle - muiden turvallisuudesta huolehtiminen

21 20. Työturvallisuuskulttuurin, johtamisen ja työyhteisön toiminnan kokemista kuvaavat kokonaispistemäärät vs. työskentelymoraali Organisaation toiminnan osa-alue Työturvallisuuskulttuuri Johtaminen & esimiestoiminta Työyhteisön toiminta Työskentelymoraali Keskinkertainen Matala Korkea

22 21. Työtapaturmiin ja läheltä piti-tapaturmiin joutuneiden osuudet (%) vs. koettu työturvallisuuskoulutuksen tarve. Koettu työturvallisuuskoulutuksen tarve Työtapaturmiin joutuneiden osuus (%) Läheltä piti-tapaturmiin joutuneiden osuus (%) Paljon (7.0%) Jonkin verran (41.2%) Ei erityisemmin (43.7%) Ei lainkaan/eos (8.1%)

23 22. Työturvallisuuteen liittyvien asioiden tunteminen/osaaminen koko aineistossa (%) Työnantajan velvollisuudet Työntekijöiden velvollisuudet Hyvin Kohtalaisesti Huonosti Yrityksen ts-toimintaohjelma Yrityksen ts-organisaatio Oikeat työskentelytavat Suojalaitteiden poistaminen Työympäristön vaaratekijät Toimintatavat häiriötilanteissa Henkilösuojainten käyttöohjeet Riskien arvioinnin menetelmät Menettelytavat onnettomuustilanteissa 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

24 23. Työturvallisuuskulttuurin, johtamisen ja työyhteisön toiminnan kokemista kuvaavat kokonaispistemäärät vs. työturvallisuusosaaminen. Organisaation toiminnan osa-alue Työturvallisuuskulttuuri Johtaminen & esimiestoiminta Työyhteisön toiminta Työturvallisuusosaaminen Keskinkertainen Matala Korkea

25 24. Työtapaturmiin ja läheltä piti-tapaturmiin joutuneiden osuudet (%) vs. työturvallisuusosaaminen. Työturvallisuusosaaminen Tapaturmiin joutuneiden osuus Läheltä piti-tapaturmiin jout. osuus Matala 29.3% 41.3% Keskinkertainen 28.9% 34.5% Korkea 30.3% 35.9%

26 25. Erilaisia keinoja hyödyllisinä pitävien osuudet osaamisen vahvistamisen ja asenteisiin vaikuttamisen näkökulmasta (%) Perehdyttäminen & opastus 79,7 17,2 Eritt. hyöd. Osallistuva suunnittelu 55,8 34,9 Melko hyöd. Turvallisuusaloitteellisuuden rohkaisu 49,6 38,1 Johdon & esimiesten esimerkki 53 34,4 Vaarojen arviointi yhdessä 43,2 42,8 Tapaturmien ja lpt:n käsittely yhdessä Ohjeiden noudattamisen valvonnan tehostaminen Teemakoulutus Perusteita käsittelevä yleiskoulutus Turvallisuuskortti-koulutus Ts-asioiden säännöllinen käsittely 33 34,2 32,9 33, ,4 47, ,1 45,4 39,8 41 Lainsäädäntökoulutus 14,8 36,

27 26. Työturvallisuusasenteiden taustalla olevia yhteisöllisiä tekijöitä. Työturvallisuuskulttuuri.80 Johtaminen & esimiestoiminta Työyhteisön toiminta Työturvallisuusasenteet & motivaatio osaamisen vahvistamiseen

28 27. Päätelmiä asenteisiin vaikuttamisesta ja osaamisen vahvistamisesta. Työturvallisuusosaaminen ja asennoituminen työturvallisuuteen ovat linjassa sen kanssa, minkälainen on yrityksen työturvallisuuskulttuuri, miten johto & esimiehet toimivat ja mitkä periaatteet pätevät työyhteisöjen toiminnassa. Näitä alueita kehittämällä vaikutetaan ehkä voimakkaimmin sekä työturvallisuusosaamiseen että asenteisiin. Koulutukselliset strategiat ovat sitä tehokkaampia, mitä parempi kaikupohja opetussisällöillä on yrityksen/työyhteisön toimintatavoissa. Elleivät yrityksen kulttuuri, johtaminen ja toimintatavat suosi opetussisältöjen vakiintumista, jäävät koulutusten vaikutukset todennäköisesti lyhytaikaisiksi.

29 28. Osaamiseen ja asenteisiin vaikuttamisen kannalta keskeisiä kysymyksiä. Miten perehdytys on yrityksessä järjestetty? Miten henkilöstön melipiteet otetaan huomioon kone- ja laitehankinnoissa? Kuunneellaanko yrityksessä henkilöstön mielipiteitä ja annetaanko niille arvo? Miten yrityksessä suhtaudutaan ehdotuksiin ja aloitteisiin? Miten johto ja esimiehet suhtautuvat työturvallisuuteen arjen toiminnassaan? Miten esimiehet valvovat turvallisuusohjeiden noudattamista? Annetaanko tällaisia ohjeita riittävästi? Onko yrityksessä toteutettu kattava vaarojen ja riskien arviointi? Miten? Tutkitaanko turvallisuusriskejä yhdessä? Pyritäänkö sattuneista työtapaturmista oppimaan yhdessä? Otetaanko läheltä piti-tapaturmat vakavasti ja pyritäänkö niistä oppimaan? OSAAMISEEN JA ASENTEISIIN VAIKUTTAMISESSA TEHOKKAIMPIA OVAT KEINOT, JOTKA EIVÄT MAHDOLLISTA KÄSIEN PESUA JA VASTUUN DELEGOINTIA YRI- TYKSEN SEINIEN ULKOPUOLLE!