Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä?

Transkriptio

1 Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä? tiimipäällikkö Kirsi Ahola, työterveyspsykologian dosentti

2 Stressi on elimistön reaktio haasteisiin. haasteita sisältävä tilanne tai olosuhteet. yksilön kokemus haasteisessa tilanteessa. kokonaisvaltainen prosessi ympäristön ja yksilön välillä Kirsi Ahola 2

3 Työturvallisuuslain keskeiset periaatteet (738/2002; Työnantajan on oltava perillä työssä esiintyvistä vaaratekijöistä. Jos työnantajalla ei ole riittävää asiantuntemusta, on käytettävä ulkopuolisia asiantuntijoita. Työnantajan on pyrittävä välttämään, poistamaan tai lieventämään terveydelle ja turvallisuudelle aiheutuvaa haittaa työssä. 25 ja 28 Kaikilla työntekijöillä on velvollisuus välttää epäasiallista kohtelua ilmoittaa työnantajalle vioista ja puutteellisuuksista, jotka voivat aiheuttaa vaaraa terveydelle tai turvallisuudelle.

4 Käsitteitä Työhyvinvointi tarkoittaa sitä, että työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työympäristössä ja työyhteisössä. Kuormitustekijät (kuorma) ovat työympäristön, itse työn, työprosessin, työn organisoinnin tai työyhteisön ja organisaation toimintatapojen piirteitä ja ominaisuuksia. Kuormitus on prosessi, jossa kuorma vaikuttaa ihmiseen. Työkuormitusta syntyy aina, kun ihminen tekee työtä. Kuormittumisella viitataan kuormituksen seurauksiin yksilötasolla. Kohtuullinen työpäivä mahdollistaa palautumisen ennen seuraavaa päivää. Kuormittuneisuus kertoo työntekijän kuormittumisen asteesta. Vaara on työstä, työoloista tai toiminnasta johtuva, terveyttä uhkaava tekijä. Altiste on vaaraa tai haittaa aiheuttava tekijä. Riski on vaarallisen tai haitallisen tapahtuman todennäköisyyden ja mahdollisten seurausten vakavuuden yhdistelmä Kirsi Ahola 4

5 Työn psykososiaaliset kuormitustekijät (STM 2013) esim. työn suunnitteluun, jakamiseen ja tekemisen edellytyksistä huolehtimiseen liittyvät tekijät esim. työn luonteeseen ja työtehtäviin liittyvät tekijät esim. työpaikalla tapahtuvaan vuorovaikutukseen liittyvät tekijät Kirsi Ahola 5

6 Työn psykososiaalisten kuormitustekijöiden aiheuttama haitta (STM 2013) Kirsi Ahola 6

7 Missä mennään Suomessa? Työn henkinen kuormittavuus on vähentynyt 2000-luvulla (Työ ja terveys Suomessa 2012, TTL). Työntekijöistä 28 % koki työnsä henkisesti rasittavaksi vuonna Työstressi on vähentynyt kunta-alalla Suomessa 2000-luvulla (Kunta 10, Oksanen toim. 2012). Työuupumuksen taso on miehillä hieman laskenut 2000-luvulla. Naisilla se on pysynyt samana (Terveys 2011, THL) Kirsi Ahola 7

8 Mikä työssä oikein kuormittaa? Työhön liittyvät: epäselvät tavoitteet liiallinen työmäärä tai liian kova työtahti vähäiset vaikuttamismahdollisuudet vähäiset kehittymismahdollisuudet jatkuvat keskeytykset ja esteet kohtuuton vastuu olematon työstä saatu palaute ja arvostus. Vuorovaikutukseen liittyvät: yksintyöskentely toimimaton yhteistyö huono tiedonkulku epäjohdonmukainen johtaminen epätasa-arvoinen kohtelu epäasiallinen kohtelu ja häirintä kielteisiä tunteita herättävät vuorovaikutustilanteet asiakasja potilastyössä. Muut: väkivallan uhka pitkät tai hankalat työajat jatkuva muutos epävarmuus tulevasta Kirsi Ahola 8

9 Kuormitus syntyy työolojen kokonaisuudessa (Schaufeli & Bakker 2004, Hakanen 2004) Energiapolku: Työn vaatimukset Työuupumus Terveyden heikentyminen Motivaatiopolku: Työn voimavaratekijät Työn imu Työhön sitoutuminen Kirsi Ahola 9

10 Miksi stressi on haitallista? (Kivimäki ym. 2006) Stressi epäsuora vaikutus aito etiologinen tekijä laukaiseva tekijä prognostinen tekijä Riskitekijät esim. ylipaino, tupakointi, vähäinen liikunta, korkea kolesteroli Sairauden varhaisvaiheet esim. ateroskleroosi Sairauden puhkeaminen esim. angina pectoris, sydäninfarkti Sydäntautikuolema keinotekoinen yhteys Muu tekijä Stressi esim. koherenssin tunne vaikutus voi olla myös päinvastaiseen suuntaan Kirsi Ahola 10

11 Jatkuva ylityö ja kognitiivinen suoriutuminen (Virtanen ym. 2009) Päättelykyky Kirsi Ahola

12 Työterveyspsykologinen tutkimus: Mitä tarkoittaa riskisuhde? Ennen: Jälkeen: koeryhmä 2 riskisuhde=2 koeryhmä RR = 1,5 1 riskisuhde=0,5 vertailuryhmä riski=1 Vertailuryhmä, RR = 1 Kirsi Ahola

13 Tyytyväisyys esimiehen tukeen liittyy vähäisiin sairauspoissaoloihin (VM 2010) 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5, Kirsi Ahola 13

14 Epäasiallinen kohtelu terveysriskinä (Kivimäki ym. 2003) * = tilastollisesti merkitsevä yhteys (p< 0.05) Kirsi Ahola

15 Työn voimavarojen merkitys: arvostus (Hakanen ja Honkanen 2001) ei arvostusta kokee arvostusta 6 uupumusasteinen väsymys vähän työpaineita paljon työpaineita Kirsi Ahola

16 Miten stressiä ehkäistään? Tehdään aktiivista yhteistyötä eri tahojen kanssa. Luodaan hyviä toimintakäytäntöjä. Vahvistetaan tietoisuutta ja osaamista. Seurataan ja arvioidaan työolosuhteita ja kuormitusta säännöllisesti. Kehitetään työtä jatkuvasti. Huolehditaan palautumisen edellytyksistä Kirsi Ahola 16

17 Miten stressiä vähennetään? Kehitetään ja noudatetaan työkyvyn tuen toimintamalleja: varhainen tuki, työhön paluun tuki. Tunnistetaan haitallinen kuormitus. Korjataan epäkohtia ja ideoidaan uusia tapoja toimia. Tehdään työterveysyhteistyötä Kirsi Ahola 17

18 Keskeiset asiat Psykososiaalinen stressi viittaa työn määrään, vaikeuteen tai raskauteen ristiriitoihin ja konflikteihin epävarmuuteen ja jatkuvaan muutokseen muihin huonoiksi tiedettyihin työolosuhteisiin voimavaroja antavien tekijöiden puutteeseen. Se on haitallista jatkuvana, pitkittyvänä ja usein toistuvana voimakkaana kun siitä ei palauduta. Haitta ilmenee työn tekemisen ongelmina asiakkaille aiheutuvana vahinkona työntekijöiden terveysongelmina organisaatiolle aiheutuvina kuluina. Stressin määrään voidaan vaikuttaa. Kirsi Ahola

19 Lue lisää Toppinen-Tanner S & Ahola K (toim.): Kaikkea stressistä. Työterveyslaitos, verkkokauppa.ttl.fi Viesti päättäjille: Liiallinen työstressi lisää työkyvyttömyyttä Kirsi Ahola 19

20 Kiitos! Kirsi Ahola 20