Työnilo pää(n)asia. Inhimillinen pääoma kova arvo Voimavaralähtöinen työhyvinvointikäsitys Työnilon reseptiikkaa itse kullekin.

Transkriptio

1 Työnilo pää(n)asia Inhimillinen pääoma kova arvo Voimavaralähtöinen työhyvinvointikäsitys Työnilon reseptiikkaa itse kullekin Kuva Juho Manka Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 1

2 Iloa työhön? Suomen budjetti ,2 miljardia Ennenaikaisen eläköitymisen hinta 24 miljardia Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 2

3 Miksi katse työniloon? työn mielekkyys vähentynyt vaikutusmahdollisuudet? kiire ja aikapaineet kasvaneet jatkuvan uudistumisen vaatimus psyykkinen jaksaminen koetuksella, erityisesti kunnissa ja valtiolla mielenterveysongelmat iso syy työkyvyttömyyteen, työkyvyttömäksi jäädään keskimäärin 52 vuoden ikäisenä masennus ja näköalattomuus vaivaavat entistä nuorempia henkinen väkivalta yleistä työpaikoilla entistä enemmän myös asiakkaan taholta Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 3

4 Nääntynyt ei jaksa innostua emme tarvitse vain terveitä, vaan luovia, motivoituneita ja innostuneita työntekijöitä. miten huolehdimme inhimillisestä pääomasta ja omasta päästä? Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 4

5 Aineeton pääoma menestymistä ei voida enää perustaa niukkeneville aineellisille resursseille - fyysisille, taloudellisille tai teknologisille -, vaan menestyksen kivijalka löytyy inhimillisistä tekijöistä Sosiaalinen pääoma Psykologinen pääoma = yhteisöllisyys = henkinen kunto Rakennepääoma + = organisaation toimivuus Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 5

6 Sosiaalinen pääoma työyhteisön vähäiseen sosiaaliseen pääomaan liittyi 1,3-kertainen sairastumisen riski, myös 20-50% korkeampi masennuksen ilmenemisen riski vastavuoroisuus, luottamus, yhteisölliset arvot ja normit, aktiivinen toiminta yhteiseksi hyväksi vähäiseen yksilön sosiaaliseen pääomaan liittyi 1,8 -kertainen sairastumisriski. Oksanen 2009 Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 6

7 Psykologinen pääoma oli yhteydessä parempaan suoriutumiseen työssä, työtyytyväisyyteen ja sitoutumiseen. itseluottamus, toiveikkuus, optimismi ja sitkeys vaikutti siihenkin, miten työyhteisön tukea pystyttiin hyödyntämään työssä on opittavissa Luthans, Norman, Avolio & Avey Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 7

8 Huomiota vahvuuksiin Psykologia ei ole vain heikkouksien ja vaurioiden tutkimista; se on myös vahvuuksien ja hyvien puolien tutkimista. Ei pidä vain hoitaa kuntoon rikkimennyttä, vaan huolehtia pikemminkin sen ravitsemisesta, mikä meissä on parasta. Opitusta avuttomuudesta opittuun avuliaisuuteen. - Martin E. P. Seligman Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 8

9 Työn voimavarat ja vaatimukset Työn määrällinen kuormittavuus Epävarmuus jatkumisesta Rooliristiriidat Vaikeus ja vastuullisuus Arvostus Esimiehen tuki Palaute Työyhteisö Varmuus työstä Asiakas Työn ja muun elämän ristiriita Huono henki Tunteita kuormittava vuorovaikutus asiakkaiden kanssa Työn fyysinen kuormittavuus Työn palkitsevuus ja kehittävyys Vaikuttamisen mahdollisuus Innovatiivisuus Huumori Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 9

10 Työnilon resepti - mahdollinenko? Mikä meidän työpaikalla lisäisi työniloa? Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 10 Kuva Satu Stenroos

11 Työhyvinvoinnin tekijät ORGANISAATIO tavoitteellisuus joustava rakenne jatkuva kehittyminen toimiva työympäristö JOHTAMINEN osallistava ja kannustava johtaminen YKSILÖ psykologinen pääoma terveys ja fyysinen kunto RYHMÄ TYÖYHTEISÖ avoin vuorovaikutus - työyhteisötaidot ryhmän toimivuuspelisäännöt TYÖ vaikuttamismahdollisuudet kannustearvo: oppiminen Manka 1999, 2011 Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 11

12 Nykyisessä työpaikassa jatkamaan kannustavat tekijät Vuorovaikutteinen johtajuus eri sukupolvien työssä jatkamisen keinona, alustavia tuloksia Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 12

13 Organisaation keinoja hyvinvointiin yhteinen tavoite jokaisella työyhteisön jäsenellä on yhteinen käsitys tavoitteista ja he toimivat yhdessä niiden toteuttamiseksi palasiin pilkkominen, toteutumisen seuraaminen ja itsearviointi - työhyvinvointisuunnitelma joustava rakenne itseohjautuvuuden kasvattaminen - tiimimäinen organisaatio mahdollistaa vaikuttamisen ja helpottaa viestintää työn hallinnan tunne osaamisen kehittäminen ja sosiaalistuminen itseluottamuksen vahvistaminen, onnistumisen kokemusten mahdollistaminen ja oppimisen kulttuuri Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 13

14 Mikä meillä lisäisi työhyvinvointia? Mitä tarvitsemme? tieto, taito, tuki? Karikot? 1. Toimenpiteet: ensimmäiset askeleet Vuoden kuluttua Hyödyt: itselle/työnantajalle/asiakkaalle tämä päivä Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 14

15 Johtakaamme työntekijöitä taitavasti -perustehtävä selville -palaute ja kannustaminen -optimismin vahvistaminen Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 15

16 Työyhteisön keinoja - luottamus positiivinen vuorovaikutus ystävällisyys, kiitollisuus, hyvien uutisten jakaminen, tähtihetket, erilaisuuden hyväksyminen työyhteisötaitojen opetteleminen avoimuus, reiluus, auttaminen ja aktiivisuus älylliset lähestymistavat hyvien asioiden miettiminen, nautiskeleminen, reflektointi porukalla: mikä meillä on hyvin ja missä on kehittämisen varaa? Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 16

17 Minä? Katsokaamme itse kukin peiliin. Edistänkö minä puheillani työniloa? Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 17

18 Omia keinoja itsetuntemuksen lisääminen, itsearviointi, peiliin katsominen, harjoitteleminen stressin tunnistaminen terveellinen elämäntapa (liikunta ja ruokavalio) palautuminen ja rentoutuminen (riittävä uni, huvittelu, rentoutuminen esim. meditaatio) keho vaikuttaa tulkintaan rentous ja myönteisyys Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 18

19 Myönteiset tunteet myönteiset tunteet laajentavat tarkkaavaisuutta ja huomiokykyä ilman, että voisimme itse vaikuttaa tarkkaavaisuutemme kiinnittymiseen. Niiden syntyä auttavat seuraavat tekijät: tiedolliset kuten kyky tarttua hetkeen psykologiset kuten hallinnan tunteen säilyttäminen sosiaaliset kuten kyky antaa ja vastaanottaa sosiaalista tukea ja päivittäinen huomion kiinnittäminen hyviin arjen asioihin Fredrickson, B., Cohn M. A., Coffey, K. A., Pek, J. & Finkel S. M Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 19

20 Henkilökohtainen työhyvinvointi Ahdistus Minulta vaaditaan liikaa Yöuni pätkii stressi Virittyminen Innostus + Ihania haasteita työn imu Mielipaha - Mielihyvä + työuupumus työssä viihtyminen - Masennus Minusta ei ole mihinkään En jaksa lähteä työhön. Warr 1990, Hakanen 2004, Manka 2007 Mukavuus Ihan kivaa! Olisiko jo aika saada uutta? Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 20

21 Jätettäköön aikaa palautumiselle. Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 21 Kuva Satu Stenroos

22 Meissä ei ole akkua päivittäinen palautuminen palautumisen tavoitteena on elvyttää elimistö stressitilasta lepotilaan, jolloin stressin aikana kulutetut voimat palaavat energiavarastojen ja hormonitasapainon palautuminen edellyttävät riittävän pitkää lepoa öisin, vapaa-ajalla ja viikonloppuina; erityisesti uni on tärkeä on tärkeää, että vapaa-ajalla kykenee psykologisesti irrottautumaan työstä eli unohtamaan työn henkisesti, sillä se edistää tehokkaasti palautumista. Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 22

23 Rauhoittumisjärjestelmä elimistöllä on myös aktiivinen palautumisjärjestelmä, joka toimii stressireaktiolle käänteisesti se aktivoituu kosketuksessa (mm. hieronta) ja tilanteissa, jotka koetaan rauhallisina, miellyttävinä ja rentouttavina tällöin erittyy oksitosiinia, mikä laskee sykettä, verenpainetta ja veren stressihormonipitoisuutta Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 23

24 Luonto rauhoittaa luonnon katselu tai siellä oleilu rentouttaa noin 4-7 minuutin kuluttua mikroelpymishetket työssä virkistävät jo viisi minuuttia liikuntaa vihreässä ympäristössä voi edistää mielenterveyttä, väittävät brittitutkijat. Vaikutus tehostuu, jos alueella on myös järvi, joki tai muu vesistö. Erityisen suotuisasti luonnonympäristö vaikuttaa nuoriin. Korpela 2009, (toim.) Kinnunen & Mauno; Barton J. & Pretty j Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 24

25 Työnilonjulistus 2011 Miettikäämme yhdessä työnilon reseptiä työpaikallemme. Vahvistakaamme työn tekemisen voimia kiinnittämällä huomiota siihen, mikä on hyvin. Johtakaamme työntekijöitä taitavasti. Hyvä henki, työpaikan sosiaalinen pääoma, kasvaa vastavuoroisuudesta Ottakaamme ongelmat heti puheeksi asianosaisen kanssa, ei selän takana. Työstä nauttiminen on sallittua ja jopa toivottavaa. Katsokaamme myös peiliin, mitä itse voimme tehdä. Elämässä on hyvä olla muutakin kuin työtä. Ottakaamme työnilon mittariksi onnistumiset, ei sairauspäivät. Pitäkäämme työnantajina työniloa strategisena menestystekijänä. Tampere Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 25

26 Lisätietoa Manka M-L 2011 Työnilo. WsoyPro. Manka M-L & Mäenpää M Tulevaisuuden osaajaksi. Tulosta osaamistarpeiden tunnistamisella. Tampereen yliopisto, STM, Esr & Kuntoutussäätiö. Manka M-L., Hakala L., Nuutinen S. & Harju R Työn iloa ja imua työhyvinvoinnin ratkaisuja pientyöpaikoille. Tampereen yliopisto, STM, Esr & Kuntoutussäätiö. Manka M-L., Keskinen A., Siekkinen P.& Nuutinen S Työyhteisötarinoita ongelmista ratkaisukeskeiseen kehittämiseen. Manka M-L Tiikerinloikka työniloon ja menestykseen Talentum Manka M-L Työrauhan julistus miten olla ihmisiksi alaisena ja esimiehenä. Kirjapaja Manka,M-L., Kaikkonen,M-L. & Nuutinen, S Hyvinvointia työyhteisöön. Eväitä kehittämistyön avuksi. Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos & Esr. Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 26