Liite yleiskaavoittajan Sivu 1 (17) päätökseen 15.10.2012 4 Asemakaava ja asemakaavan muutos, Vappulanmetsä V080 Kaavaluonnoksesta saadut lausunnot ja mielipiteet sekä kaavoittajan vastineet Sisällysluettelo 1. Lausunnot... 1 1.1. Hämeen ELY-keskus, 5.1.2012... 1 1.2. Uudenmaan ELY-keskus, 18.1.2012... 2 1.3. Päijät-Hämeen liitto, 20.12.2011... 3 1.4. Päijät-Hämeen maakuntamuseon/lahden kaupunginmuseon arkeologian yksikkö, 20.12.2011. 4 1.5. Päijät-Hämeen maakuntamuseon rakennuskulttuuriyksikkö, 5.1.2012... 4 1.6. Päijät-Hämeen sosiaali ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Ympäristöterveyskeskus, 9.1.2012.. 5 1.7., sivistyspalvelut, 5.1.2012... 7 1.8. Tekninen lautakunta... 8 1.9. Lahden seudun rakennusvalvonta, 5.1.2012... 9 1.10. Lahden seudun ympäristöpalvelut, 10.1.2012... 10 1.11. Lahti Energia sähköverkko, 16.1.2012... 11 1.12. Lahden kaupunki, maankäyttö, 9.1.2012... 11 2. Mielipiteet... 11 2.1. Vihtorintien asukas... 11 2.2. Eerikintien asukkaat... 12 2.3. Vihtorintien asukkaat, tiivistelmä mielipiteestä... 13 2.4. Tilan Heikinniitty omistaja... 14 2.5. Vappulantie 40-50 a asukkaat (10 allekirjoittanutta)... 16 1. Lausunnot 1.1. Hämeen ELY-keskus, 5.1.2012 - Asemakaava on lähtökohdiltaan voimassa olevan oikeusvaikutteisen yleiskaavan mukainen ja sommittelultaan muodostaa viihtyisää pientaloaluetta. - Luontoselvityksen mukaan alue on melko tavanomaista. Selvityksessä arvokkaimmaksi on katsottu pieni lehtolaikku, mutta sekään ei edellytä suojelua. - Pohjavesiolosuhteita on selvitetty asianmukaisesti ja kaavamääräyksissä esitetään periaatteet, miten pohjavesiolosuhteet tulee ottaa huomioon. Osalla tonteista ja katualueista kriittisen kahden metrin
Liite yleiskaavoittajan Sivu 2 (17) päätökseen 15.10.2012 4 suojakerroksen toteutuminen edellyttää täyttöjä. Esitämme, että myös kaavakartalla osoitetaan pohjavesiolosuhteet siten, että yksiselitteisesti on luettavissa, millä alueilla kaavan toteuttaminen edellyttää maanpinnan nostamista, jotta rakentaminen on mahdollista. Kaavaselostuksessa tai rakennustapaohjeissa, mikäli sellaiset laaditaan, olisi tarpeen kuvata tarkemmin, kortteli- tai tonttikohtaisesti millaiset rakenteet pohjaveden kannalta kriittisillä alueilla ovat mahdollisia. 1.2. Uudenmaan ELY-keskus, 18.1.2012 Kaavakarttaan lisätään tarpeellisiin paikkoihin määräys maanpinnan likimääräisestä korkeusasemasta ottaen huomioon pohjaveden pinnan korkeus sekä katujen tulevat korkeusasemat. Rakennustapaohjeissa annetaan yleisohje perustamistavasta. Kevyen liikenteen yhteyksien riittävyyteen ja väylien turvallisuuteen on hyvä panostaa kaavatyön yhteydessä. Kaavan selostusluonnoksessa oli mainittu puutteena, että Vappulantiellä ei ole kevyen liikenteen väylää. Kaavoituksen yhteydessä on mahdollisuus harkita riittävän kevyen liikenteen tilavarauksen jättämistä katualueelle Vappulantien varteen korttelin 190 pohjoispuolelle. Suunnittelualueen eteläpuolella kulkee valtatie 12. Valtatien 12 melualueet on tutkittu vielä toistaiseksi vahvistamattomassa yleissuunnitelmassa: VT 12 Parantaminen välillä Joutjärvi-Uusikylä, Lahti, Nastola, Orimattila (2010). selvityksen mukaan (vuoden 2030 ennustetilanteessa) valtatien melualue ei tule yltämään Vappulanmetsän kaavaluonnoksessa asumiseen suunnitelluille alueille. Vappulanmetsän nykyisiä asuinalueita (voimassa oleva kaava) varten on yleissuunnitelmassa varauduttu meluvallin- ja kaiteen rakentamiseen. on huomioinut kaavaluonnoksessa hyvin valtatien 12 parantamiseen ja melun torjuntaan tarvittavia liikennealueen lisätilantarpeita. Uuden kaavaluonnoksen EV-alueelle olisi hyvä lisätä määräys Suojaviheralueelle voidaan tarvittaessa sijoittaa valtatien 12 meluntorjuntaan liittyviä rakenteita. Meluntorjuntatoimenpiteiden tilantarve tarkentuu tiesuunnittelun yhteydessä. Kaavaselostusluonnoksessa on mainittu korttelien 201 osalta, että tonteille osoitetaan rakennusoikeutta piharakennuksia varten tonttien eteläosaan suojaamaan piha-aluetta melulta. Alue ei kärsi melun ohjearvojen ylittymisestä, mutta ei ole myöskään hiljainen. Mikäli piharakennuksilla halutaan vähentää liikenteestä aiheutuvaa melua, voisi tavoit-
Liite yleiskaavoittajan Sivu 3 (17) päätökseen 15.10.2012 4 teen toteutumiseksi harkita kaavamääräyksien selventämistä piharakennusten massoittelun ja rakennusmateriaalien osalta. 1.3. Päijät-Hämeen liitto, 20.12.2011 Vappulantien varren kevyen liikenteen väylästä on tehty alustava suunnittelu kaavan laadinnan yhteydessä. Vappulantien eteläreunassa nyt laadittavana olevan kaavan alueella tilavaraus on riittävä reunakorokkeellisen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen. Sen sijaan Vappulantien alkupäässä kevyen liikenteen väylän toteuttaminen vaatinee asemakaavan muuttamista. Tarvittavat kaavamuutokset pyritään tekemään mahdollisimman pikaisesti. EV-alueelle lisätään kaavamääräys meluntorjuntaan liittyvien rakenteiden rakentamismahdollisuudesta. Eteläisimpään kortteliin osoitettu piharakennusten kaavamääräys tarkistetaan ja rakennustapaohjeissa ohjeistetaan korttelin piharakennusten massoittelua ja rakennusmateriaalien valintaa. Nastolan ja Lahden rajalle sijoittuvan kaavan tavoitteena on osoittaa lisää omakotitontteja olemassa olevan rakenteen yhteyteen ja kytkeä se liikenteellisesti turvallisesti ja taloudellisesti yhdyskuntarakenteeseen. Kaavaluonnoksessa on n. 12 ha alueelle sijoitettu 35 omakotitonttia, joka toteutuessaan voisi merkitä 122 asukasta. Alue rajautuu eteläosaltaan valtatie 12, mutta kaavaratkaisun myötä melulle asetettujen ohjearvojen ei arvioida ylittyvän. Myös radonin aiheuttamiin haittoihin puututaan asemakaavamääräyksillä ja rakennustapaohjeissa. Selostuksessa todetaan myös, että Lahden puolella sijaitsevasta Kujalan kaatopaikasta saattaa olla jonkin verran haittaa. Päijät-Hämeen liitolla ei ole varsinaisesti huomautettavaa kaavahankkeesta, koska sitä ohjaa lainvoimainen osayleiskaava ja se toteuttaa maakuntakaavan tavoitteita. Kaavaluonnoksessa on osoitettu jalankululle ja pyöräilylle varattuja yhteyksiä, mutta niiden yhtyminen Lahden puolella oleviin reitteihin ei käy ilmi asiakirjoista. Maakunnallisesti merkittävä ulkoilu- ja viheryhteyden osoittaminen yhteistyössä Lahden kaupungin kanssa olisi hyvä näkyä kaavaselostuksessa. Kujalan hajuhaitat aiheuttavat ajoittain kritisointia Kariston asukkaiden taholta ja osin yleisemminkin. Kujalan jätekeskuksen sijainti on vakiintunut ja se toimintaa kehitetään jatkuvasti. Sen tähden olisi hyvä, että
Liite yleiskaavoittajan Sivu 4 (17) päätökseen 15.10.2012 4 alueelle rakentavat olisivat asiasta perillä rakentamispäätöstä tehdessään. Kaavaselostukseen lisätään kartta kevyen liikenteen yhteyksistä. Rakennustapaohjeissa mainitaan mahdolliset hajuhaitat. 1.4. Päijät-Hämeen maakuntamuseon/lahden kaupunginmuseon arkeologian yksikkö, 20.12.2011 Nastolan kunnassa on tehty koko kunnan kattava muinaisjäännösinventointi vuonna 1998. Lisäksi Nastolassa on tehty pienempiä inventointeja ja muinaisjäännöstarkastuksia 1990- ja 2000-luvuilla. Arkeologisen kulttuuriperinnön selvitys on ollut varsin kattavaa eikä asiakohdan hakemuksen kohteena olevalta alueelta tai sen välittömästä läheisyydestä tunneta yhtään historiallisen tai esihistoriallisen ajan kiinteää muinaisjäännöstä. Lahden kaupunginmuseon/päijät-hämeen maakuntamuseon arkeologian yksikkö toteaa asiakohdan kaavahankkeesta, ettei sen toteuttamiselle ole estettä Muinaismuistolain (295/1963) osalta. 1.5. Päijät-Hämeen maakuntamuseon rakennuskulttuuriyksikkö, 5.1.2012 Kaavoitettava uusi pientaloalue 11,45 ha sijaitsee entisen Vappulan tilan mailla, ja se rajoittuu etelässä valtatie 12:een, lännessä Lahden kaupungin rajan ja muutoin jo olemassa olevaan pientaloalueeseen. Alue on vanhaa metsitettyä peltoa ja sille on tarkoitus kaavoittaa noin 30 omakotitonttia. Kaavaselostuksen rakennetun ympäristön kuvausta tulisi täydentää. Suppean tekstin ja selostukseen liitetyn muutaman kuvan perusteella on vaikea hahmottaa, onko alueella 1950-lukua edeltävältä ajalta useampia rakennuksia kuin tekstissä mainittu 1920-luvun asuintalo ja miten olemassa olevat rakennukset sijoittuvat kaava-alueelle. Alueen rakennuskantaa ei ole inventoitu Nastolan Villähde-Koiskalan osayleiskaavan eikä kuntainventoinnin yhteydessä (2005). Vaikutusten arvioinnin yhteydessä tulee arvioitavaksi kaavan vaikutus rakennettuun kulttuuriympäristöön. Muilta osin kaavaluonnokseen ei ole huomautettavaa. Kaavaselostusta täydennetään rakennetun ympäristön kuvauksen sekä vaikutusarvioinnin osalta.
Liite yleiskaavoittajan Sivu 5 (17) päätökseen 15.10.2012 4 1.6. Päijät-Hämeen sosiaali ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Ympäristöterveyskeskus, 9.1.2012 Terveydensuojelun kannalta merkittävin huomioitava seikka on alueen osittainen kuuluminen ja rajautuminen I-luokan pohjavesialueeseen. Kaavaluonnoksessa on annettu erikseen pohjavesialuetta koskevat yleiset kaavamääräykset. Asetettujen määräysten lisäksi maa- ja kalliolämpöjärjestelmien rakentaminen koko suunnittelualueella tulisi kieltää, koska järjestelmillä tiedetään olevan haitallisia vaikutuksia pohjaveden laatuun. Pohjaveden pinta on koko suunnittelualueella niin lähellä maan pintaa, että rakennustöiden suorittaminen siten, ettei niillä ole haitallisia vaikutuksia pohjaveden määrään tai laatuun vaatii erittäin huolellista etukäteissuunnittelua ja toteuttamista. Tästä johtuen etenkin rakentamista koskevat kaavamääräykset tulisi ulottaa koskemaan koko suunnittelualuetta, ei pelkästään pohjavesialuetta. Pohjaveden pinnankorkeuden selvittämien tulisi olla rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä, ellei tieto ole saatavissa suorana aluepohjaselvityksen yhteydessä suoritetuista mittauksista. Alueen kunnallistekniset ratkaisut tulee suunnitella siten, että niiden rakentamisella tai myöhemmin suoritettavilla huoltotöillä ei ole haitallisia vaikutuksia pohjaveden määrään tai laatuun. Kaavaselostuksessa mainitaan, että asemakaavalla ja rakentamistapaohjeilla ohjataan melko tarkasti ympäristön asettamat vaatimukset huomioiden. Erillisten rakennustapaohjeiden laatimista voidaan pitää suositeltavana mutta luonnosvaiheen asiakirjoissa ei ollut nähtävillä erillisiä rakennustapaohjeita. Merkittävän riskin alueelle rakennettaessa muodostaa myös kosteuden siirtyminen maaperästä kiinteistöjen rakenteisiin. Tästä saattaa myöhemmin olla seurauksena asukkaille terveysvaaraa aiheuttava sisäilmaongelma. Asia on huomioitu kaavaselostuksessa ja se tulisi ohjeistaa riittävässä laajuudessa myös rakennustapaohjeissa, jotta mahdollinen ongelma voidaan torjua jo rakennusvaiheessa. Ryömintätilan hyvän tuulettamisen lisäksi tulisi kapillaarinen vedennousu karkaista pohjatöissä käytettävän soralajin valinnalla. Lisäksi tulee huolehtia rakennusten riittävästä salaojituksesta. Radonin torjunta on huomioitu kaavamääräyksissä riittävässä laajuudessa. Alueella syntyvien hulevesien käsittelystä ei ole esitetty suunnitelmaa kaavaselostuksessa. Suunnittelualueelle on kuitenkin osoitettu kaavamerkinnöillä lähivirkistysalue, jolle saa rakentaa hulevesien imeytykseen ja viivytykseen soveltuvia rakenteita ja altaita. Hulevesijärjestelmän toteuttaminen suunnitelmallisesti alueen rakentamisen yhteydessä olisi erittäin suotavaa. Hulevesien käsittely suunnittelualueella tulee to-
Liite yleiskaavoittajan Sivu 6 (17) päätökseen 15.10.2012 4 teuttaa siten, etteivät ne kuormita pintavesiä tai vaikuta haitallisesti pohjaveden laatuun. Suunnittelualuetta koskevat valtatien 12:n aiheuttamasta melusta tehdyt selvitykset, joiden mukaan melutason ohjearvot eivät suunnittelualueella ylity. Melun torjunta on kaavaluonnoksessa huomioitu osoittamalla valtatie 12 ja asuinalueen väliin suojaviheralue. Terveydensuojelun yksiselitteinen kanta on, että melutason lähimmissä häiriintyvissä kohteissa tulee täyttää valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset ohjearvot. Kunnallistekniikan osalta tulisi Nastolan kunnan huomioida lisäksi, että suunnittelualue jää Nastolan kunnan vesihuoltolaitoksen vahvistetun toiminta-alueen ulkopuolelle. Tältä osin vesihuoltolaitoksen toimintaalue tulisi päivittää. Kaavaselostuksessa mainitaan Vappulantien olevan turvaton kevyelle liikenteelle. Vaikka alue ei kuulu kaavoituksen piiriin, tulisi Vappulantien liikenneturvallisuutta pyrkiä aktiivisesti parantamaan. Maa- ja kalliolämpöjärjestelmien rakentamista on ohjeistettu rakennusjärjestyksessä ja Hämeen ELY-keskuksen ohjeessa koskien maalämpöjärjestelmien sijoittamista pohjavesialueelle. Myös seudullista pohjaveden suojelusuunnitelmaa tulee noudattaa rakentamisessa. Koska tavoitteena uusiutuvien energiamuotojen suosiminen, tiukennettuihin määräyksiin ei katsota olevan tarvetta. Lisäksi maa- ja kalliolämpöjärjestelmiä kehitetään jatkuvasti ja kaavamääräyksissä asetetut kiellot ovat joustamattomia, mikäli kehitetään pohjavedelle riskittömiä ratkaisuja. Yleiset kaavamääräykset osoitetaan koskemaan koko kaava-aluetta. Aluepohjatutkimuksessa on selvitetty pohjaveden pinnan korkeus riittäväksi katsotulla tavalla. Kunnallisteknisten ratkaisujen suunnittelussa huomioidaan pohjavesi. Kosteuden mahdollisen siirtymisen estämisestä rakenteisiin annetaan ohjeistusta rakennustapaohjeissa. Hulevesisuunnitelmasta lisätään selostus kaavaselostukseen. Melun ohjearvot eivät ylity. Meluntorjuntaa edistämään lisätään kaavamääräyksiin kortteliin 200 määräys, jonka mukaan piharakennuksilla tulee muodostaa suojaisa piha-alue.
Liite yleiskaavoittajan Sivu 7 (17) päätökseen 15.10.2012 4 Nastolan kunnan vesihuoltolaitoksen vahvistettu toiminta-alue päivitetään, kun alueelle on rakennettu vesihuolto. Vappulantien kevyen liikenteen väylästä on tehty alustava suunnittelu kaavan suunnittelun yhteydessä. 1.7., sivistyspalvelut, 5.1.2012 Vappulanmetsään suunniteltu rakentaminen lisää sivistyspalveluissa välittömästi sekä lasten päivähoidon että perusopetuksen palvelutarvetta. Lisäksi oletettavissa on myös liikenneturvallisuuden näkökulmasta mahdolliset kuljetustarpeiden lisäykset alakouluun, vaikka koulu on vain 1,5 km päässä alueesta. Yläkoulukuljetukset lisääntyvät, mutta hoituvat pääosin julkisen liikenteen kalustolla. Erstan alueen päivähoidon järjestelyissä on erityisiä haasteita paikkojen osalta jo nyt, ja tarpeen ennustetaan lisääntyvän jatkossa, koska entistä suurempi osa päivähoitoikäisistä tulee päivähoidon piiriin. Erstalla on suuri tarve saada lisää hoitopaikkoja nimenomaan päiväkotiin, koska kysyntä näille paikoille on merkittävää. Nyt jo olemassa olevan väestön osalta ennustetaan Erstan koulu oppilasmääränkasvavan v:een 2018 mennessä 280:een, joka on merkittävä lisäys nykyiseen 211 oppilaaseen. Samalla paineet myös Kukkasen koulun tilojen osalta kasvaa. Lisätilatarpeen sekä henkilöstön lisäämistarpeet ovat olemassa jo nykyisellä väestöpohjalla. Liikenneturvallisuuteen on hyvä kiinnittää huomiota. Kevyen liikenteen väylän rakentamiseen tulisi varata mahdollisuus samalla, kun aluetta muutoin rakennetaan, jotta väylä olisi käytössä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Vappulanmetsän asemakaavoitus on ollut kunnan kaavoitusohjelmassa jo vuonna 2007 aloitettavana kaavahankkeena. Palveluille ei ole tarkoituksenmukaista osoittaa varausta tälle kaava-alueelle. Kaava-alueelle sijoittuva uusi rakentaminen on kuitenkin huomioitu tekeillä olevassa palveluverkkoselvityksessä. Liikenneturvallisuuden parantamiseksi on kaavatyön yhteydessä suunniteltu alustavasti Vappulantien varteen kevyen liikenteen väylä. Vap-
Liite yleiskaavoittajan Sivu 8 (17) päätökseen 15.10.2012 4 1.8. Tekninen lautakunta pulantien alun tarvittavat asemakaavan muutokset pyritään tekemään viivytyksettä. Tekninen lautakunta esittää lausuntonaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä luonnoksesta ja muutosluonnoksesta, että kunnallistekniikan ja vesihuoltolaitoksen lausunnot tulee ottaa huomioon ehdotusta ja muutosehdotusta laadittaessa. Rakennustapaohjeet käsitellään erikseen. Kunnallistekniikka, kuntatekniikan mestari: Kaavaluonnoksessa esitetyillä uusilla väylillä kevyen liikenteen palvelutaso ja turvallisuus saadaan toteutettua luonnoksessa esitetyillä katualueilla. Kevyen liikenteen yhteydet ja erilliset väylät kuitenkin puuttuvat lähes kokonaan Vappulan vanhemmalta kaava-alueelta, johon uudet väylät esitetään liitettäväksi. Tämä epäkohta tulee korjata asemakaavan muutoksella ennen Vappulanmetsän alueen asutuksen rakentumista. Asemakaavan luonnoksen ja muutosluonnoksen määräyksissä on esitetty määräys: "Liikennealueet tulee suunnitella siten, että mahdolliset haitat pohjavedelle voidaan välttää." Määräyksessä tulee esittää selvemmin ja yksiselitteisesti koskeeko se kaikkia alueen väyliä, ja mitä käytännössä pitää ottaa huomioon liikennealueiden ja väylien suunnittelussa. Esitetyssä ratkaisussa Vappulanmetsäntien kääntöpaikkaan ei jää auraukselle lumitilaa. Kääntöpaikka liittyy suoraan olemassa olevaan tonttiin, lisäksi siihen liittyy korttelin 198 tonttien 1 ja 5 tonttiliittymät sekä Vihtorintien suunnasta tuleva kevyen liikenteen väylä. Lumitilan tarve tulee huomioida kaavaehdotuksessa. Vesihuoltolaitos, vesilaitosteknikko: Asemakaavaehdotuksessa tulee esittää varaus jätevedenpumppaamolle. Vappulantien kevyen liikenteen väylää varten tarvittavat katualueen levennykset Vappulantien alkupäähän tehdään erillisellä kaavamuutoksella. Tämän kaava-alueen osalta tarvittavat tilavaraukset on huomioitu. Liikennealueiden suunnittelumääräystä tarkistetaan. Tonttikaduilla pohjaveden suojausrakenteita ei ole katsottu tarpeellisiksi, joten määräys
Liite yleiskaavoittajan Sivu 9 (17) päätökseen 15.10.2012 4 voidaan poistaa. Rakentamista ohjataan rakennusjärjestyksellä, Elykeskuksen ohjeilla ja pohjaveden suojelusuunnitelmalla. Vappulanmetsäntien kääntöpaikan järjestelemistä vaikeuttaa maastoolosuhteet ja olemassa olevat tontit, kasvillisuus, oja ja rakenteet. Tonttiliittymät mahdollistavat kääntymisen peruuttamalla. Riittävä lumitila on osoitettu juuri ennen kääntöpaikkaa olevalle virkistysalueelle. Jätevedenpumppaamolle osoitetaan tilavaraus. 1.9. Lahden seudun rakennusvalvonta, 5.1.2012 Korttelin 190 kerrosluvun oikeellisuus tulisi tarkistaa vastaako se ajateltua rakennuksen massaa. Lisäksi esitetty kerrosluku mahdollistaa rinteeseen rakentamisen kun taas yleiset asemakaavamääräykset osiossa maanalaisten tilojen rakentaminen on kielletty. Kaavakarttaan merkityt kerrosluvut olisi hyvä esittää asemakaavamerkinnät ja määräykset osiossa sellaisinaan. Mikäli rakennusten harjasuunnat halutaan olevan havainnekuvan mukaisesti, tulisi määräys harjan suunnasta merkitä kaavakarttaan. Tontilta 201/1 puuttunee at-merkintä. Yleiset asemakaavamääräykset osiossa mainitaan, että tarvittaessa pohjaveden pinnan korkeus on selvitettävä ennen rakentamisen aloitusta. Oletettavasti pohjaveden pinta tulee kuitenkin olla tiedossa ja huomioituna suunnitelmissa jo rakennusluvan hakuvaiheessa. Tämä asia olisi hyvä kirjata jollakin tapaa kaavaan tai tontin luovutusehtoihin. Korttelin 190 kerroslukua ja yleisiä kaavamääräyksiä tarkistetaan siten, että maanalaisten tilojen osalta määräyksiin ei jää ristiriitaisuutta. Kerroslukumääräykset tarkistetaan. Harjasuuntamääräykset lisätään tarpeellisilta osin. Tontille 201/1 lisätään at-merkintä. Pohjaveden pinnan talo on pääpiirteittäin selvitetty aluepohjatutkimuksessa. Kaavamääräys pohjaveden pinnan selvittämisestä poistetaan, mutta rakennustapaohjeisiin lisätään seuraava suositus: Rakennusten
Liite yleiskaavoittajan Sivu 10 (17) päätökseen 15.10.2012 4 perustamistavat suositellaan täsmennettävän tonttikohtaisella täydentävällä pohjatutkimuksella, jossa selvitetään mm. rakennuspaikan maanpinnan korkeussuhteet, maaperän geoteknisen kantavuuden arvo rakennuksen ominaisuudet huomioiden sekä pohjaveden korkeus. 1.10. Lahden seudun ympäristöpalvelut, 10.1.2012 Asemakaavaluonnoksen mukainen asutus jatkaa luontevasti Vappulan alueen pientaloasutusta. Alue on Vt 12:n liikennemelualueella vaikka meluohjearvot eivät nykyisillä liikennemäärillä melulaskelmien mukaan ylitykään. Liikennemäärät kuitenkin jatkuvasti kasvavat ja kunnan tuleekin olla aktiivinen, jotta valtatien varteen saadaan melunsuojausrakenteet. Lahden ja Nastolan raja-alueella on Päijät-Hämeen maakuntakaavassa esitetty etelä-pohjois- ja itä-länsisuuntaiset viheryhteydet. Nastolan Villähde-Koiskalan osayleiskaavassa on esitetty alueelle viheryhteyden tarve. Lahden yleiskaavassa viheryhteys on huomioitu, mutta Vappulanmetsän asemakaavaluonnoksessa asuntoaluekorttelit on osoitettu kuntarajaan asti. Ympäristöpalvelut katsoo, että myös Nastolan puolelle on asemakaavassa osoitettava viheryhteys esim. VL-alueena. AOtontille merkittyä istutettavaa alueen osa merkintää ei voida pitää riittävänä. Osa luontokartoituksessa arvokkaimmaksi alueeksi todettua rinnelehtoa on merkitty luo-merkinnällä, merkintää ei kuitenkaan ole liitetty mitään määräyksiä luontoarvojen säilyttämiseksi. Lisäksi todetaan, että kaava-aineiston liitteenä olevassa havainnekuvassa olisi hyvä esittää myös olemassa olevat rakennukset. Maakuntakaavassa viheryhteys on kokonaan Lahden puolella. Nastolassa olemassa olevat kiinteistöt estävät viheryhteyden muodostamisen Nastolan puolella. Yleiskaavan viheryhteys on osoitettu viistosti suojaviheralueelta Lahden kaupungin puolelle kiinteistön 13:788 eteläpuolelta. Yleiskaavan viheryhteyden paremman toteutumisen turvaamiseksi asemakaavassa ollut kortteli 199 kaupungin rajalta poistetaan kaavaehdotuksesta. Korttelin 198 istutettavaa alueen osaa levennetään 8 metriin ja korttelin 1 tontti 9 irrotetaan kaupungin rajasta kapealla virkistysalueella. Luo-alueeksi merkitty pieni alue poistetaan kaavasta, koska alue ei sisällä selvitysten ja olemassa olevien tietojen perusteella sellaisia erityisiä suojeltavia arvoja, että sen osoittaminen rakennettavaksi tontiksi olisi poissuljettua.
Liite yleiskaavoittajan Sivu 11 (17) päätökseen 15.10.2012 4 Havainnekuvaan lisätään olemassa olevat rakennukset. 1.11. Lahti Energia sähköverkko, 16.1.2012 Jotta saamme keskijänniteilmajohdon poistettua alueelta, tarvitsisimme korvata alueella nyt oleva pylväsmuuntamo puistomuuntamolla. Liitteessä on esitys muuntamon paikaksi. Aluevaraus olisi syytä esittää kaavakartalla, jotta asia on sitten selvä kaikille. Kaavaan osoitetaan ET-alue kyseiseen paikkaan. 1.12. Lahden kaupunki, maankäyttö, 9.1.2012 Vappulanmetsän asemakaavaluonnoksen mukainen pientaloasutus liittyy luontevasti olemassa olevaan Villähteen asutukseen. Päijät- Hämeen maakuntakaavassa on edellytetty kaupungin rajalle viheryhteyttä, mikä on otettu huomioon Lahden yleiskaavoituksessa. Villähde- Koiskala-osayleiskaavassa pientalovaltainen asuntolaue on ulotettu kaupungin rajaan. Osayleiskaavan aluevaraus kuitenkin sisältää myös viheralueita ja osayleiskaavassa on esitetty erillinen viheryhteystarve. Vappulanmetsän asemakaavaluonnoksessa osayleiskaavan mukainen viheryhteys on mahdollista toteuttaa lähinnä valtatien suojaviheralueella. Uusien pientalotonttien ulottaminen aivan Lahden kaupunginrajaan kiinni vaikeuttaa maakuntakaavan mukaisen pohjois-eteläsuuntaisen viheryhteyden toteuttamista. Uusien pientalotonttien lisäksi rajaalueelle sijoittuvat myös olemassa olevan tilakeskuksen rakennukset, jotka puuttuvat liitteenä olevasta havainnekuvasta. Kaavatyön pohjaksi laaditun luontokartoituksen mukaan arvokkaimmaksi esitetty sekapuulehto on esitetty rakennettavaksi. Lahden kaupungin maankäyttö esittää Vappulanmetsän asemakaavaluonnosta tarkistettavaksi Lahden kaupungin rajalla siten, että rajaalueelle jää vähintään 15 metriä leveä viherkaista. Olemassa olevan tilakeskuksen osalta tämä on mahdollista osoittamalla raja-alueelle riittävän leveä istutettava alueen osa. Katso vastine 1.10. 2. Mielipiteet 2.1. Vihtorintien asukas
Liite yleiskaavoittajan Sivu 12 (17) päätökseen 15.10.2012 4 2.2. Eerikintien asukkaat Rakensimme aikanaan talomme päättyvän kadun varteen alueen rauhallisuuden vuoksi. Vastustamme todellakin Vihtorintien jatkamista länteen päin, koska alueella asuu paljon ala-ikäisiä lapsia, jotka ovat tottuneet itsenäisesti liikkumaan tien alueella. Vihtorintien T-risteys on todettu jo tämänhetkisenkin automäärän vuoksi todella vaaralliseksi paikaksi, useita läheltäpiti tilanteitakin on risteyksessä sattunut. Vauhdin kasvaessa alamäessä risteys meinaa mennä liukkaalla pitkäksi. Hidasteita mäkeen ei voi tehdä koska liukkaalla sohjolla mäen nousu autolla on erittäin haasteellista. Ehdotan, että liikenne kyseiselle alueelle ohjattaisiin Vappulantien kautta. Eerikintie on rakennettu asuinalueen sisäistä liikennettä palvelevaksi kokoojakaduksi erillisine kevyen liikenteen väylineen. Nykyisen Vihtorintien pituus on Eerikintien länsipuolen osalla vain 100 metriä ja käsittää 6 tonttia. Yleisesti suositellaan, että tonttikadun pituus on pienempi kuin 300 metriä. Jatkamalla Vihtorintietä tonttikadun pituudeksi tulee 320 metriä. Jos sen sijaan Reinonpolku osoitettaisiin siten, että alueen kaikki tontit tulisivat sen varteen, tulisi Reinonpolun pituudeksi noin 430 metriä. Tämä heikentäisi tulevan alueen viihtyisyyttä ja turvallisuutta ja lisäisi myös rakentamisen kustannuksia. Eerikintien pituuskaltevuus on noin 4,5%, kun taas Vappulanmetsäntien pituuskaltevuus on noin 6%. Lisäksi viemällä kaikki liikenne Vappulanmetsäntien kautta pidennetään Vappulantiellä ajettavaa osuutta ja lisätään liikennetuotosta. Viitaten selostuksen kohtaan 5.4.2 Vaikutukset liikenteeseen, liikenne tulee lisääntymään huomattavasti Vappulantiellä. Kuinka katusuunnittelussa tullaan kiinnittämään erityistä huomiota kevyen liikenteen toimivuuteen ja turvallisuuteen? Kuinka kevyen liikenteen kulku onnistuu asuinalueiden läpi siten, että voidaan välttää Vappulantie, jossa ei ole kevyen liikenteen väylää? - Jo tällä hetkellä Vappulantien ongelmana on kevyen liikenteen väylän puuttuminen, liikenteen lisääntyessä jalankulkijoiden, pyöräilijöiden (varsinkin lasten) turvattomuus vain lisääntyy entisestään. - Osa Vappulantien asukkaista pysäköi autojaan tienvarteen, estäen mm. talvikunnossapidon, siten talvisin osittain vain yksi ajokaista käytössä. - Lisäksi autot pysäköidään risteysalueelle (esim. Tuomarintien ja Vappulantien risteys)
Liite yleiskaavoittajan Sivu 13 (17) päätökseen 15.10.2012 4 - Katuvalaisut alueella on menneiltä vuosikymmeniltä. Osa valotolpista sijaitsee tonttien pihoissa valaisten niitä, eivät Vappulantietä. Tosin valaistus on tässäkin tapauksessa huonoa, sillä lamput ovat todella likaisia. Seuraavat toimenpiteen parantaisivat liikenteen toimivuutta ja turvallisuutta: - Kevyen liikenteen väylä Vappulantien varteen - Katuvalaistuksen parantaminen / päivittäminen - Pysäköintikieltomerkit Vappulantielle - Kärkikolmiot kokoojakatua risteäville teille Mielestämme nämä asiat pitäisi laittaa ensisijaisesti kuntoon jo alueella asuvien ihmisten iloksi, ennen kuin suunnitellaan uutta asuinaluetta Vappulaan. Vappulantien kevyen liikenteen väylää varten tarvittavat katualueen levennykset Vappulantien alkupäässä tehdään erillisellä kaavamuutoksella. Tämän kaava-alueen osalta tarvittavat tilavaraukset on huomioitu. Kadunvarsipysäköintiä ei ratkaista asemakaavalla. Vappulantien varteen pysäköiminen voidaan estää pysäköintikiellolla. Kaava-alueen toteuttaminen vauhdittaa Vappulantien parantamisen, kevyen liikenteen väylän, liikenteenohjauksen sekä katuvalaistuksen rakentamista. 2.3. Vihtorintien asukkaat, tiivistelmä mielipiteestä - Vuodenvaihteessa 2009-2010 sekä vuoden 2011 Raksa-messuilla on luvattu, että uusi alue on erillinen ja kulku uudelle asuinalueelle tulee Vappulantien kautta, ei meidän tonttimme edestä. - Tien jatkuminen kauhistuttaa. - Mikäli Vihtorintie jatkuisi uudelle asuinalueelle, kestääkö vanha tienpohja suurempaa kulutusta. Lisäksi olisi melkein jopa vaarallista lisätä pienen tien liikennettä, etenkin kun alueella asuu paljon pieniä lapsia ja Eerikintien varressa on lasten leikkipuisto. - Mikäli Vihtorintie jatkuisi ja uusi alue tulisi ikään kuin vanhan jatkoksi, tulisi myös uuden alueen noudattaa samaa kaavaa (samoja rakennustapaohjeita) kuin tiellä olevat muut talot. Tämä jo ihan puhtaasti maisemallisista syistä, mutta myös siksi, jotta Vihtorintien talojen arvo ei laskisi. - Jos alueelle joudutaan kerran rakentamaan uusi tie Vappulantien kautta, eikö olisi samantekevää jättää Vihtorintien jatkaminen pois ja tehdä kulku alueelle kokonaan Vappulantien kautta. Tällöin alue voisi olla omanlaisensa kokonaisuus. Vanhan alueen ja uuden alu-
Liite yleiskaavoittajan Sivu 14 (17) päätökseen 15.10.2012 4 2.4. Tilan Heikinniitty omistaja een väliin jäävä viheralue erottaisi alueet toisistaan ja jättäisi vanhan idyllisen punatiilitaloalueen omaksi kokonaisuudekseen. - Kulku Vappulantien kautta olisi yksinkertaisempi ja koskettaisi harvempaa taloa/ihmistä. - Vappulantien kulutuskestävyydelle olisi helpompi tehdä jotain, etenkin jos tulevaisuudessa on tarkoitus jatkaa Vappulantietä jopa Karistoon asti. - Vihtorintien jatkaminen vaikuttaa koko alueen ihmisiin, rakenteeseen ja toimivuuteen. Vihtorintien kautta osoitetaan kulku 11 uudelle tontille, ei koko uudelle kaava-alueelle. Ratkaisu on katsottu parhaaksi. Kts. vastine 2.1. Vihtorintien ja Kaarlontien jatkamista on suunniteltu jo laadittaessa ko. alueen asemakaavaa. Asemakaavan selostukseen lisätään selvitys Vihtorintien asemakaavasta. Liikenne Vihtorintiellä lisääntyy niin vähän, ettei sillä ole vaikutusta tiepohjan kestävyyteen. Rakentamisen aikaisen raskaan liikenteen mahdollisesti aiheuttamat vauriot tullaan korjaamaan. Eerikintien varren leikkipuisto sijaitsee korttelialueen keskellä ja Eerikintiellä on erillinen kevyen liikenteen väylä. 11 uuden omakotitalon aiheuttama liikennemäärä ei merkittävästi heikennä leikkikentän turvallisuutta. Vihtorintien asemakaava on laadittu 1992. Rakentamisen tapa on muuttunut siten, ettei ole tarkoituksenmukaista määrätä uudella alueella noudatettavaksi samoja rakentamistapaohjeita. Uudelle alueelle osoitetaan ohjeelliset julkisivuvärit, jotka sointuvat Vihtorintien punatiilirakennuksiin. Vappulantien kulutuskestävyyttä ei ole helpompi parantaa kuin Vihtorintien. Esitän seuraavia muutoksia nähtävillä olevaan luonnokseen koskien omistamaani maa-aluetta kaavoitettavalla alueella. Kortteli 198 tontti 1 - Rakennuspaikalla on varmistettava, että alueelle voidaan rakentaa useampia rakennuksia, joista suunnitteilla on pihasauna, vanhojen maatalouskoneiden hirsirakenteinen museorakennus ja mahdollisia muita vastaavia rakennuksia. Mielestäni tälle tontille pitäisi laatia
Liite yleiskaavoittajan Sivu 15 (17) päätökseen 15.10.2012 4 erillinen määräys, joka sallii ja mahdollistaa edellä esitetyn rakennusten ja rakennelmien toteuttamisen. - Rakennuspaikalle johtavan Vappulanmetsäntien kääntöpaikan aluevaraus tontin rajalla pitää osoittaa mäkisyrjän alle, jotta arvokas pihapuusto voidaan säilyttää. Kääntöpaikka voisi olla pyykistä 4 n. 10 metriä ja leveys 8 metriä tontin rajasta. Kortteli 198 tontti 2 - Tontti jätetään kokonaan pois. Kortteli 198 tontti 3 - Tontin eteläraja pitää olla vanhan rajan suuntainen noin 3 metriä rajasta. Tämä mahdollistaa ojan kaivamisen puiston puolella. Kortteli 198 tontti 5 - Tonttiin voidaan ottaa lisämaata tontista 1 12-15 metrin kaista. Samalla rakennusoikeutta voisi kasvattaa 400 k-m2:iin, joka mahdollistaisi paritalon rakentamisen. - Tontille johtava ajo pitää siirtää tontin rajalle. Korttelin 198 tontille 1 osoitetaan kaavamääräys, joka mahdollistaa eri tyyppisten rakennusten rakentamisen sekä ammatinharjoittamisen. Rakennusoikeus on riittävä useampien rakennusten rakentamiseen. Vappulanmetsäntien kääntöpaikka voidaan osoittaa pienempänä, koska liikennemäärä ei ole merkittävä ja tonttiliittymät sijaitsevat siten, että ne mahdollistavat auton kääntämisen. Lumitilaa on riittävästi virkistysalueilla aivan kääntöpaikan läheisyydessä. Aurauskaluston ei tarvitse päästä kääntymään Vappulanmetsäntien päässä, koska Helenanpolun risteys on alle 30 metrin etäisyydellä tien päästä. Aurausauto voinee peruuttaa tähän risteykseen. Korttelin 198 tontti 2 voidaan poistaa. Korttelin 198 tontin 3 raja osoitetaan toiveiden mukaisesti. Korttelin 198 tontin 5 rajat voidaan osoittaa toiveiden mukaisesti. Tontin kooksi tulee näin riittävä paritalona rakentamiselle ja rakennusoikeuden osoittamiseksi 400 k-m2.
Liite yleiskaavoittajan Sivu 16 (17) päätökseen 15.10.2012 4 2.5. Vappulantie 40-50 a asukkaat (10 allekirjoittanutta) Helenanpolun tutkimustulokset: Huolemme kohdistuu kunnallistekniikan ja muiden rakennustoimien aiheuttamiin vedenvirtauksen muutoksiin alueelle ja hallittuun veden johtamiseen sen normaalissa uomassa ilman että vesi tulee ongelmaksi vanhoille kiinteistöille tai uusille tonteille. Ehdotamme, että suunniteltu lähivirkistysalue Helenanpolun eteläpuolelta jaetaan kahtia niin, että uusien kaavoitettavien tonttien ja omistamiemme tonttien väliin jää vähintään 5 metrin levyinen viheralue. Vastaavanlainen viheralue voisi jäädä myös kaavoitettavan alueen eteläreunaan. Esitämme Helenanpolun suunnitellun sijainnin pysyvän ennallaan. Lähivirkistysalueella voitaisiin mielestämme erottaa luontevimmin vanha ja uusi asuinalue toisistaan. Lähivirkistysalue voisi toimia myös hulevesien imeytysalueena. Talomme sijaitsevat tonteilla niin, että varsinaiset piha-alueemme jäävät talojen eteläpuolelle ja haluaisimme jatkossakin voida käyttää pihojamme ilman välittömässä läheisyydessä sijaitsevia taloja. Rakennettavat talot jäisivät myös pääosin taloihimme nähden matalammalle, jolloin uusien talojen takapihat olisivat kuin tarjottimella meidän taloihimme nähden eikä näissäkään pihoissa voitaisi yksityisyydestä nauttia. Me allekirjoittaneet toivomme, että voisimme jatkossakin asua rauhallisella ja luonnon ympäröimällä asuinalueella kuten tähänkin asti. Helenanpolun tonttien rakennusten paikat osoitetaan siten, että talojen pohjoispuolelle osoitetaan 10 metrin levyinen istutettava alueen osa, jolla joko säilytetään olemassa oleva puusto tai istutetaan uutta kasvillisuutta näkösuojaksi olemassa oleville tonteille päin. Helenanpolun talojen varsinainen oleskelupiha jää talon eteläpuolelle, koska talot rakennetaan 24 metrin etäisyydelle Helenanpolusta. Uusien ja vanhojen tonttien rajalle määrätään rakennettavaksi ojapainanne hulevesien johtamiseksi pois alueelta. Ojan rakentamisesta vastaa uuden tontin haltija. Tonttien väliin ei jätetä 5 metrin levyistä viheraluetta, koska tällaiset kapeat viheralueet ovat osoittautuneet hoidon kannalta hankaliksi ja aiheuttavat asuinalueilla turhia kiistoja puistoalueen valtaamisen vuoksi.
Liite yleiskaavoittajan Sivu 17 (17) päätökseen 15.10.2012 4 Nastolassa 15. lokakuuta 2012 vs. Yleiskaavoittaja Katri Kuivalainen