Asiantuntijaseminaari JOHTAMISEN TAIDOT Metropolia Ammattikorkeakoulu, 8.11.2008 Avauspuhe Mistä on johtamisen taidot tehty? Johtaja Sinimaaria Ranki Arvoisat seminaarivieraat, hyvät ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijat ja kollegat! Toivotan teidät lämpimästi tervetulleiksi Metropolia Ammattikorkeakouluun ja erityisesti sen liiketoimintaosaamisen klusteriin! Meillä on tänään ilo tarjota teille viisi ajatuksia herättävää asiantuntijaluentoa aiheesta johtamisen taidot. Se on aihe, jota jokainen meistä on jossain vaiheessa pohtinut. Johdettavan roolissa olemme kohdanneet johtajia, jotka tuntuvat enemmän sotkevan työntekoa kuin edesauttavan sitä; joskus myös niitä johtajia, jotka pitäytyvät hallinnoimaan silloin, kun pitäisi johtaa - yhtä lailla olemme ehkä saaneet myös nauttia työskentelystä hyvän johtajan kanssa. Tiedämme, että hyvin johdetussa organisaatiossa vallitsee kannustava, innovatiivisuutta tukeva kulttuuri, jossa ihmiset viihtyvät. Henkilöstö on motivoitunutta ja yhteishenki kestää läpi muutosten. Johdon ja henkilöstön välillä vallitsee keskinäinen arvostus ja luottamus. Päätöksenteko on avointa ja perustuu organisaatiossa 1
olevan asiantuntemuksen kattavaan hyödyntämiseen. Tällaiseen tilanteeseen päästään, kun ylimmällä johtajalla on erinomaiset johtamisen taidot. Ylimmän johtajan johtamisosaaminen nousee valokeilaan, koska hän luo esimerkillään johtamisen kulttuurin organisaatioon. Kyvykäskään johtoryhmä ei riitä nostamaan johtamista erinomaiseksi, jos pullonkaulaksi muodostuu ylimmän johtajan osaaminen. Siksi puhun nimenomaan ylimmän johtajan johtamisen taidoista. Mutta mitä ovat nämä johtamisen taidot? Johtamiskirjallisuudessa on pitkään käyty keskustelua siitä, voiko hyväksi johtajaksi oppia vai onko se enemmänkin kyky tai ominaisuus, joka ihmisellä on tai ei ole. Tutkimustulokset osoittavat, että erinomainen johtajuus edellyttää tiettyjä ominaisuuksia, mutta ominaisuudet - tai taipumus johtamiseen - eivät yksin riitä. Ymmärrämme tämän, kun tarkastelemme sanaa taito. Se on määritelty seuraavasti: harjaantumisen tai oppimisen avulla saavutettu luontainen kyky, jonkun toiminnan hallitseminen, taitaminen, osaaminen. Tämä määritelmä avaa oivasti näkymän siihen, mikä on esimerkillisen johtajan tärkein ominaisuus. Se on halu oppia halu jatkuvaan itsensä kehittämiseen. Erinomainen johtaja janoaa oppia kolmesta ulottuvuudesta: toimintaympäristöstä, omasta organisaatiosta ja itsestään. Jotta johtaja osaa luotsata organisaatiotaan menestykseen, hänen täytyy osata analysoida toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia. Kyky hahmottaa toimintaympäristö kokonaisuutena ja taito pystyä näkemään asioiden välisiä yhteyksiä on välttämätön edellytys sille, että voi nähdä organisaatiolle avautuvia uusia mahdollisuuksia. Riittävää ei ole, että hahmottaa 2
toimintaympäristön sellaisena kuin se kullakin hetkellä on, vaan voidakseen yrittää taata organisaationsa tulevan menestyksen ylimmän johtajan täytyy kyetä ymmärtämään toimintaympäristön ennakoituja muutoksia ja myös itse muodostamaan omia näkemyksiä tulevista kehitystrendeistä. Globalisaation oloissa yritysten täytyy olla valmiita jatkuvasti kehittymään säilyttääkseen kilpailukykynsä. Ylimmän johtajan täytyy ymmärtää oman organisaation toiminta kattavasti, jotta hän pystyy suhteuttamaan oman organisaation vahvuudet ja heikkoudet toimintaympäristön dynamiikkaan. Tämä edellyttää halua ja kiinnostusta oppia tuntemaan oma organisaatio. Toiminnan tuntemisen lisäksi on tärkeää, että ylimmällä johtajalla on herpaantumaton kiinnostus aistia oman henkilöstön tunnelmia ja mielialaa. Vaikka toiminta olisi viritetty tehokkaaksi, vasta motivoitunut henkilöstö on se nyrkki, joka viimeistelee organisaation iskukyvyn kansainvälisen kilpailun puristamilla markkinoilla. Yhdistämällä näkemyksensä toimintaympäristöstä ja omasta organisaatiosta erinomainen johtaja asettaa ja viestii organisaatiolle selvän suunnan. Ylimmän johtajan tärkeä kyvykkyys on ympärillä vellovan muutoksen keskellä muodostaa kirkas näkemys siitä, mitkä ovat oman organisaation mahdollisuuksia ja mikä on menestyksellisen toiminnan visio. Visio on ennen kaikkea ylimmän johtajan ja johtoryhmän johtamisen väline. Vision tulee olla toiminnan kiintotähti. Sitä muodostaessaan viisas johtaja toki kuuntelee oman organisaationsa asiantuntijoita, mutta kyky itse muodostaa visio on ehdottoman välttämätön erinomaisen johtajan ominaisuus. Tutkimukset 3
osoittavat, että visionäärisyys on karismaattisen johtajuuden perusta. Karismaattinen johtaja saa henkilöstön innostumaan tavoitteista ja sitoutumaan työskentelemään niiden saavuttamiseksi. Tiedämme vaikkapa itsestämme, että innostunut henkilöstö työskentelee tehokkaammin, ja saa tätä kautta aikaan myös parempaa taloudellista tulosta. Jaottelussani kolmas ja mielestäni ehdottomasti tärkein erinomaisen johtajan intohimoisen oppimisen kohde on oma johtamisosaaminen. Hyvällä johtajalla on määrätietoinen halu kehittyä johtajana. Minä itse johtajana onkin vaikein oppimisen kohde, koska se tarkoittaa sitä, että henkilön täytyy pystyä asettamaan oma osaamisensa ja toimintansa julkisen arvioinnin kohteeksi ja ottamaan vastaan se palaute, jonka henkilöstö, kollegat ja esimiehet hänelle antavat. Kaikkihan me tunnemme sanonnan, että johtajan asema saadaan, mutta arvostus johtamistyössä täytyy ansaita ja johtamisen legitimaatio on ansaittava yhä uudelleen ja uudelleen - joka ainoa päivä. Tästä pääsemme erinomaisen johtajan seuraavaan ominaisuuteen. Se on rohkeus. Rohkeutta kysytään johtajalta ihan joka päivä. Päätöksenteossa pitää olla rohkea monin eri tavoin. Joskus pitää tehdä nopeasti päätös vain vähäisen tiedon pohjalta. Päätösten haaliminen omalle pöydälle on silti vielä helppoa. Paljon vaikeampaa on olla niin rohkea, että antaa muiden tehdä päätöksiä toisin sanoen luottaa muiden osaamiseen. Kaikkein ankarin rohkeuden mittari on kuitenkin tuon edellä mainitun arvostuksen mittaaminen. Erinomainen johtaja haluaa tietää, miten organisaatio kokee hänen johtamisensa. Tämä on hyvälle johtajalle tärkeää tietoa, koska hän ajattelee, 4
että hän haluaa kehittää itseään ja omaa johtamisosaamistaan voidakseen paremmin palvella organisaationsa henkilöstöä ja omistajia. Ja tässä hyvät johtajat erottuvat. On pelottavaa asettaa oma johtamistyönsä arvioinnin kohteeksi, koska mitä sitten, jos osoittautuu, että ei olekaan onnistunut ansaitsemaan arvostusta? Pelkästään asemavaltaansa turvautuva johtaja ei saa vietyä organisaatiota menestyksekkäästi tavoitteisiin. Jos osoittautuu, että ylin johtaja ei pysty ansaitsemaan organisaation arvostusta, katse kääntyy hallitukseen. Lasse Kurkilahti on lausunut: Hallitus on ratkaisevassa roolissa, sillä jos tajuaminen tapahtuu siellä, on mahdollista viedä läpi parantavia toimenpiteitä. Jos taas tajuamista ei tapahdu hallituksen tasolla, mennään päin seinää. (Kurkilahti & Äijö (2007): Ui tai uppoa) Jos edellä läpikäymäni ominaisuudet kiihkeä halu oppia, rohkeus ja visionäärisyyden kyky ovat erinomaisen johtajat välttämättömiä ominaisuuksia, niin mitä tietoja hyvä johtaja tarvitsee näiden ominaisuuksien tueksi; mitkä tiedot auttavat jalostamaan hyvän johtajan ominaisuudet erinomaiseksi johtajuudeksi? Vaikka edustan liiketoimintaosaamisen klusteria, en jäävää itseäni sanoessani: hyvällä johtajalla on vahvat tiedot liiketoimintaosaamisesta ja johtamisesta. Juha Näsi ja Kari Neilimo ovat kirjoittaneet liiketoimintaosaamisesta ansiokkaan kirjan, jossa he pohtivat monipuolisesti liiketoimintaosaamisen käsitettä. Jokaisessa organisaatiossa voidaan erottaa samat liiketoiminnalliset osa-alueet: markkinointi, logistiikka, asiakkuudet, tuotanto, henkilöstö, tietohallinto, taloushallinto jne. Asiansa osaava ylin johtaja näkee, mitkä ovat näiden liiketoiminnallisten osa-alueiden painotukset organisaation tavoitteita ajatellen, mitä ne tarkoittavat juuri 5
kyseisessä organisaatiossa ja miten ne suhtautuvat toisiinsa. Liiketoimintaosaamista on ymmärtää, että jokainen organisaatio koostuu eri funktioista ja osata antaa näille funktioille tulkinta oman organisaation toiminnassa. Tämän ymmärryksen muodostumiseksi erinomaisella johtajalla täytyy olla kattavat tiedot liiketalouden lainalaisuuksista. Toinen osa-alue, jolla hyvällä johtajalla täytyy olla vankat tiedot, on johtaminen. Johtamiskirjallisuus antaa tietoa johtamisen lainalaisuuksista. Ilman niiden tuntemusta johtaminen on pyörän keksimistä uudelleen. Se on paitsi tehotonta myös äärimmäisen turhauttavaa henkilöstölle. Suvi-Anne Siimes kirjoittaa kolumnissaan osuvasti johtamisosaamisen puutteesta: Siinä aiheuttaa monenlaista joutavaa vaivaa ja turhautumista kaikille niille, jotka ovat mukana organisaatiossa. ( En vieläkään keitä kahvia toimistossa, Talouselämä 36/2008, s.43) Johtamiskirjallisuuden ahkera lukeminen on helppo ja nopea tapa laajentaa omaa kokemusmaailmaansa ja saada tietoa siitä, minkälaisia tilanteita voi syntyä ja minkälaisia toimintamalleja ja ratkaisuja muualla on koeteltu. Aivan olennainen keino johtajalle kartuttaa tietoaan johtamisesta kirjallisuuden lukemisen lisäksi on verkostojen rakentaminen. Kysy kaverilta! Onko sinulla kokemusta tällaisesta? Oletko sinä kuullut, miten muualla on vastaavassa tilanteessa toimittu? Hyvät kuulijat, paikalla on tänään 30 yrityselämän edustajaa, 90 ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijaa ja Metropolian henkilöstöä. Edustettuna on useita eri toimialoja, joten tänään on siis erinomainen mahdollisuus vaihtaa kokemuksia erilaisista tilanteista erilaisissa organisaatioissa ja kartuttaa tietojaan johtamisesta. Tietoa ja näkemyksiä 6
johtamisen taidosta saamme kuulla myös luentojen muodossa. Hyödyntäkää verkottumisen mahdollisuudet ja ahmikaa asiantuntijoiden antia! 7