Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä
|
|
- Eeva-Kaarina Majanlahti
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot ja niiden osaamisia kytketään toisiinsa. Opintokokonaisuuden opettajat muodostavat tiimin, jossa opiskelijaryhmän opetusta suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä. Tiimien toiminnan varmistamiseksi ja helpottamiseksi on laadittu TT-yksikön tiimiopettajuuden toimintamalli. Taustaa ja kehittämisen lähtökohdat n opetussuunnitelmat uudistettiin vuonna Uudistuksessa opetus suunniteltiin toteutettavaksi mahdollisuuksien mukaan periodin mittaisina teemallisina opintokokonaisuuksina TAMKin opetussuunnitelmaperiaatteiden mukaisesti. Pedagoginen tausta-ajatus on, että opiskelija hahmottaa osaamisensa kertymisen kokonaisvaltaisesti. Opiskelijalle pitäisi välittyä selkeä mielikuva siitä, että TAMKin tarjoama koulutus on kokonaisuus, joka tähtää opiskelijan ammatilliseen kasvuun alansa tulevaksi asiantuntijaksi. Onnistuessaan toimintamalli vähentää opintojaksojen sisällöllisiä päällekkäisyyksiä sekä saattaa opintojaksot tukemaan toisiaan. Opetuksen toteuttaminen teemallisina kokonaisuuksina edellyttää, että samassa opintokokonaisuudessa opettavat opettajat muodostavat opettajatiimin, joka suunnittelee ja toteuttaa opetusta yhdessä. Tällainen toiminta tuottaa erityisen haasteen siinä tapauksessa, että opintokokonaisuuteen sijoitettujen opintojaksojen luonnollinen sisällöllinen yhteys ei ole selkeä. Tällainen on tyypillistä insinööriopintojen alkuvaiheessa, jolloin opiskellaan ammatillisia perusopintoja ja alan matemaattis-luonnontieteellisiä perusteita. Opintojen myöhemmässä vaiheessa kokonaisuus on helpompi koota kokonaan yhden ammatillisen teeman ympärille. TT-yksikössä suunniteltiin selkeä toimintamalli tiiminä opettamiseen. Toimintamallissa opintokokonaisuuksia opettavat opettajatiimit, joiden jäsenillä on yhteinen päämäärä. Tiimissä suunnitellaan opintokokonaisuudessa tapahtuva yhteinen toiminta, seurataan sovittujen toimenpiteiden jalkautumista ja reflektoidaan omaa toimintaa. Tiimit ovat rakentuneet opetussuunnitelman tarpeista käsin, joustavasti. Malli tuottaa opettajien kohtaamisia ja erilaisia keskusteluja suunnittelusta arviointiin. Uuden toimintamallin kuvaus Opintokokonaisuuksissa opintojaksot voidaan kytkeä toisiinsa eritasoisesti. Jotta opettajatiimin olisi helpompi lähteä suunnittelemaan yhteistä opintokokonaisuutta, luotiin kolme opintojaksojen kytkennän perusmallia. Mallissa A (kuva 1) opintojaksoilla on yhteinen teema tai ydinkäsite eli esimerkiksi sama kappale, jota käsitellään eri opintojaksoissa.
2 KUVA 1. Opintojaksojen kytkeminen toisiinsa yhteisellä teemalla tai ydinkäsite Mallia A on käytetty Konetekniikan perusosaaminen -opintokokonaisuudessa, jossa yhteisenä teemana on ollut palkki osana hihnakuljetinta. Statiikan opintojaksolla palkkia on mitoitettu ottaen huomioon sen heikkeneminen korroosion edetessä. Tietokoneavusteisessa piirtämisessä ja mallintamisessa palkki on piirretty. Ympäristö ja kemia -opintojaksolla palkkiin liittyen on käsitelty korroosiota. Valmennus ja työturvallisuus -opintojaksolla on käyty läpi mm. korroosion vaikutusta palkin kestävyyteen ja siten rakenteen turvallisuuteen. Mallissa B (kuva 2) opintojaksoilla on yhteinen osaamisen näyttö. Tällainen näyttö voi olla esimerkiksi raportti tai seminaariesitys. Tämä edellyttää, että opintojaksojen teemat ja osaaminen sivuavat toisiaan. Esimerkiksi opintojaksoilla Paper Manufacturing Technology ja Global Paper Industry and Customer Relationship Marketing yhteisenä näyttönä opiskelijat tekivät pienissä ryhmissä raportin ja graafisen esityksen kukin ryhmä oman paperilajinsa raaka-aineista valmistuksen kautta lopputuotteen markkinoihin ja markkinointiin.
3 KUVA 2. Opintojaksojen kytkeminen toisiinsa yhteisellä osaamisen näytöllä Malli C kuvaa tilannetta, jossa opintojaksot on integroitu täysin toisiinsa. Tästä esimerkkinä on tekniikan ensimmäisen vuoden opiskelijoiden opintojakso Mittaamisen perusteet ja tekniikan viestintä ja raportointi, jossa yhdistetään matematiikan, fysiikan ja äidinkielen osaamista. Käytännössä opiskelijat tekevät mittauksia, laativat niistä mittauspöytäkirjat, laskeva tuloksia ja laativat niistä TAMKin kirjallisen raportointiohjeen mukaiset raportit. KUVA 3. Opintojaksojen integrointi opintokokonaisuudeksi
4 Opettajatiimin toiminta uudessa mallissa opintokokonaisuuden aikana Samassa opintokokonaisuudessa opettavien opettajien tiimille on laadittu työlista taulukkomuodossa. Tämän työlistan tarkoituksena on selkeyttää eri opettajien roolia tiimissä sekä pitää opettajat tietoisina siitä, missä vaiheessa opintokokonaisuudessa ollaan menossa. Työlista koostuu kolmesta osasta, valmisteluvaihe, toteutusvaihe ja tiimin toiminnan arviointivaihe. Valmisteluvaiheessa päätetään tiimille vastuuopettaja. Taulukkoon kirjataan vastuuopettajan lisäksi tiimin muut opettajajäsenet. Vastuuopettaja kutsuu tiimin koolle. Tapaamisessa opintokokonaisuuden ja siihen kuuluvien opintojaksojen tavoitteet käsitellään opettajatiimin kesken siten, että opettajien tietämys opintojaksoista lisääntyy. Tämän perusteella päätetään yhteistyön syvyys ja opintokokonaisuuden yhteinen elementti tai kokoava näyttö. Valmisteluvaiheeseen kuuluu myös synkronointi- eli tahdistuspisteiden määrittäminen. Synkronointipisteellä tarkoitetaan sovittuja ajankohtia, joissa opettajatiimi kokoontuu varmistamaan, että opintojaksojen integraatio toteutuu suunnitellusti. Toteutusvaiheessa taulukon avulla seurataan opintokokonaisuuden toteuttamista sovitusti. Taulukkoon merkitään opintokokonaisuuden yhteisestä elementistä miten se esitellään opiskelijoille, miten siihen liittyvä opetus toteutetaan ja miten se arvioidaan. Opintojaksoilla voidaan tehdä myös välikysely, jolla varmistetaan opiskelijoiden osaaminen tavoitteisiin nähden. Lopussa tiimi arvioi toimintansa itse. Itsearvioinnin tueksi TT-yksikössä on tehty erillinen arviointilomake. Tiimin toiminnan arvioinnista kirjataan taulukkoon miten tiimi on toiminut ja milloin arviointilomake on täytetty. Siihen voidaan kirjoittaa myös avointa palautetta tiimin toiminnasta. Edellä kuvatun taulukon (kuva 1) tehtävänä on helpottaa ja strukturoida opettajien yhteistoimintaa opintokokonaisuuden sekä opintojaksojen toteuttamisessa. Näin varmistetaan, että jokainen opettaja käyttää opetuksessa yhdessä päätettyä yhteistä elementtiä ja etenee opetuksessa sovitussa aikataulussa. Taulukon tarkoituksena ei ole lisätä työmäärää. Oikein käytettynä se helpottaa tiimissä toimivien opettajien työtä.
5 KUVA 1. Ote tiimiopettajuuden toteutusmallin taulukosta Tiimiopettajuuden arkiuttaminen ja sen haasteet muutoksessa Niin kuin muullekin kehittämistoiminnalle, myös tiimiopettajuuteen siirtymiselle suurin haaste ovat asenteet. Tämä on otettava huomioon muutoksen johtamisessa. Tiimiopettajuus edistää yhteisöllisen ja oppivan kulttuurin syntymistä. Suunniteltujen opintokokonaisuuksien kautta opiskelijalla on mahdollisuus nähdä opintojen tarjoamat osaamiset jatkumona ja suurempina kokonaisuuksina. Samalla tiimiopettajuus edistää opetuksen ja TKI-toiminnan yhdistämistä, sillä tiimiopettajuus mahdollistaa monipuolisen asiantuntijaosaamisen kohtaamisen, mikä on tärkeää myös työelämäkumppaneiden kannalta. Opettajien työlle tiimimäinen työskentelytapa voi parhaimmillaan luoda uudenlaista merkityksellisyyttä, joka tukee työhön ja sen kehittämiseen sitoutumista ja työn tuomaa iloa. Tiimimäisessä työssä työn kollegiaalisuus ja toisilta oppiminen lisääntyvät. Samalla jokaisella on hyvä olla riittävästi omaa tilaa toteuttaa tehtäväänsä ammattitaidollaan, kuitenkin muutosta tukien. Lisäksi on tärkeää, että jokainen oppii tunnistamaan oman tapansa toteuttaa tiimiopettajuutta siten, että ammatillinen kehittyminen on edelleen mielekästä ja hyvinvointia tuottavaa. Tiimiopettajuuden toteuttamisessa alkuvaiheen haasteiksi on osoittautunut se, että samaan opintokokonasuuteen sijoitettujen opintojaksojen luonnollinen yhteys on ohut. Tähän pyritään vastaamaan siten, että toimintamallien joukosta löytyy malli A joka sallii hyvinkin väljän yhteyden. Opettajille tiimiopettajuus on uusi tapa tehdä työtä. Työhön tulee uusia osa-alueita yhdessä suunnittelun ja toteuttamisen myötä. Jotta suunnittelun määrä pysyy järkevissä rajoissa, olisi tärkeää, ettei sama opettaja kuulu samanaikaisesti liian moneen opettajatiimiin. Tätä voidaan välttää huolellisella työaikasuunnittelulla ja sillä, että opintokokonaisuudet ovat aidosti periodin mittaisia. Tiimiopettajuuden onnistumisen mittaamista ja onnistumisen arviointia pidetään vaikeana. Kattavien
6 mittarien kehittämisen tarve onkin koettu yhdeksi tärkeäksi lähitulevaisuuden kehityskohteeksi. Kuluvan lukuvuoden aikana TT-yksikön opetusta toteutetaan tiimityön toimintamallia soveltaen ja samalla kerätään kokemuksia sen toimivuudesta. Yhteistä toimintamallia kehitetään edelleen saadun kokemuksen ja palautteen pohjalta. Kirjoittajakuvaus: Juho Tiili Lehtori, fysiikka Markus Aho Yliopettaja, konetekniikka Jarkko Peltonen Lehtori, ajoneuvotekniikka Päivi Viitaharju Lehtori, paperitekniikka
Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)
Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,
LisätiedotOPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus
OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan
LisätiedotHarjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa
Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena
LisätiedotKielten organisointi ammattikorkeakouluissa
Kielten organisointi ammattikorkeakouluissa Vastaajat Vastaukset 21 AMKista Kielikeskusmalli 3 AMKissa Koordinointimalli / Yliopettajamalli 8 AMKissa Tiimi- ja koulutusalakohtaisesti organisoidut 3 AMKissa
LisätiedotUudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki
Uudistuva insinöörikoulutus Seija Ristimäki Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Neljä koulutusalaa: kulttuuri liiketalous sosiaali-
LisätiedotVaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa
Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko
LisätiedotOppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere
Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere Opintojaksolla tutustutaan nykyaikaisen, joustavan, oppivana organisaationa toimivan työyhteisön tunnusmerkkeihin ja toimintaperiaatteisiin. Samalla opitaan
LisätiedotHAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu / Ammatillinen opettajankoulutus
HAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu / Ammatillinen opettajankoulutus Opetusharjoittelu ammatillisessa opettajankoulutuksessa VE16-verkko-opiskeluryhmien infotilaisuus Adobe Connect -istunto 2.6.2016
LisätiedotTKI ja YAMK. tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiovaikuttajaksi
TKI ja YAMK tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiovaikuttajaksi 10.3.2016 YAMK koulutusvastaava Katja Heikkinen, TtT, sh Sisällys Johdatus MyAMK TKI kolmikanta Mentorointi OKM hankkeesta Yhteenveto TKI YAMK
LisätiedotOpettajan pedagogiset opinnot Itä- Suomen yliopistossa
Opettajan pedagogiset opinnot Itä- Suomen yliopistossa Opettajankoulutusfoorumin alueellinen tilaisuus 18.5.2017 18.5.2017 Pertti Väisänen, professori, varadekaani UEF, 4 tiedekuntaa: Filosofinen tiedekunta
LisätiedotTOPI - VAKA pedagoginen toiminta opinnollistamiskokonaisuus
TOPI - VAKA pedagoginen toiminta opinnollistamiskokonaisuus Metropolia ammattikorkeakoulu Sosiaalialan tutkinto ohjelma Anna-Riitta Mäkitalo, lehtori 21.9.2018 Pääkaupunkiseudulla pulaa varhaiskasvattajista
LisätiedotTULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS
TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS Riitta Karusaari Pedagogiset huiput Levillä 16.9.2016 Mikä on Tulevaisuuden opettajan opas? Lähtökohtana pohdintaa - Millaista opettajan työ on tulevaisuudessa? - että opetus
LisätiedotTeoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn
PÄÄTTÖTYÖOPAS SISÄLLYSLUETTELO Mikä on päättötyö... 1 Päättötyö ja päättötodistus... 2 Milloin päättötyön voi suorittaa... 3 Miten päättötyö suoritetaan... 4 Portfolio... 5 Näitä asioita voisit portfoliossasi
LisätiedotAMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä
Suunnitelman laadinta Pvm 15/2 2013 Rakenteen tarkistus Pvm 21/3 2013 Muodollinen tarkistus Pvm 28/3 2013 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 17/4 2013 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnan jaostossa Pvm
LisätiedotCentria ammattikorkeakoulu www.centria.fi
Hankkeen tiedot Projektin nimi: Keskipohjalainen koulutusväylä Kohdealue: Kokkolan ja Kaustisen seudut Päättymisaika: 6/2014 Toteuttaja: Centria ammattikorkeakoulu Osatoteuttajat: Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä
LisätiedotINFORMAATIOLUKUTAITO OPETUSSUUNNITELMISSA SeAMK:ssa
INFORMAATIOLUKUTAITO OPETUSSUUNNITELMISSA SeAMK:ssa - sitkeyttä, suunnittelua ja sopivasti sattumaa Kohti Jupiteria? IL-OPSiin / Tieteiden talo Informaatikko Leena Elenius Seinäjoen ammattikorkeakoulu
Lisätiedot1. Mitä mielestäsi tarkoittaa opettajan työssä työelämäläheisyys?
MUUTTUVA OPETTAJUUS 1(7) Muuttuva opettajuus Kymenlaakson ammattikorkeakoulun tietotekniikan koulutusohjelmassa Tässä julkaisussa tarkastellaan Kymenlaakson ammattikorkeakoulun tietotekniikan koulutusohjelman
LisätiedotMUKAUTTAMINEN. Kaija Peuna. YTM, ammatillinen erityisopettaja kaija.peuna@jamk.fi gsm. 040-540 7860
MUKAUTTAMINEN Kaija Peuna YTM, ammatillinen erityisopettaja kaija.peuna@jamk.fi gsm. 040-540 7860 ERITYISOPETUS Kun oppiminen tuottaa vaikeuksia Kun opetusta on järjestettävä toisella tavalla LAISSA: vammaisuuden,
LisätiedotTaideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017
TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän
LisätiedotAIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN DIAKISSA
AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN DIAKISSA PROSESSIN OMISTAJA Opintokokonaisuudesta vastaava opettaja PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJÄ TutkintoDiakin johtaja PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY
LisätiedotTERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA
TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET
LisätiedotLUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6
LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 14.3 Vuosiluokkien 3-6 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 14.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta
LisätiedotTAMPERE3 RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS
TAMPERE3 Tavoitteena on tieteenalojen rajapinnoista ammentava monialainen, innostava ja globaalisti vetovoimainen tutkimus- ja oppimisympäristö, jolla on vahvaa kansallista ja kansainvälistä painoarvoa
LisätiedotHARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE
Opettajan pedagogiset opinnot yliopisto-opettajille Pilottikoulutus 2011-2013, Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta Harjoittelu (laaja-alainen opettaja) 7 op HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Harjoittelusta
LisätiedotJohtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus
Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen
LisätiedotOPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS
OPS2016 Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015 Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Paikallinen opetussuunnitelma Luku 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat
LisätiedotPERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1
JÄRJESTÄJILLE 1 Taustatiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjätyyppi Kunta Kuntayhtymä Muu taustayhteisö Vastaajan nimi Vastaajan asema organisaatiossa Vastaajan sähköpostiosoite Vastaajan
LisätiedotTurengin yhteiskoulussa tarjoamme oppilaille uudenlaiset valmiudet menestyä tulevaisuudessa: uskallamme kokeilla ja ottaa riskejä.
Turengin yhteiskoulussa tarjoamme oppilaille uudenlaiset valmiudet menestyä tulevaisuudessa: uskallamme kokeilla ja ottaa riskejä. Monipuoliset oppimisympäristöt ja -menetelmät, oppimisen ilo ja koulutettu
LisätiedotReijo Manninen, fysiikan lehtori. Tampereen Ammattikorkeakoulu. Insinöörikoulutuksen foorumi 2010 Hämeenlinna 17-18.3.2010
Fysiikan laboratoriokurssit sujuvammiksi Reijo Manninen, fysiikan lehtori Sami Suhonen, fysiikan yliopettaja Tampereen Ammattikorkeakoulu Insinöörikoulutuksen foorumi 2010 Hämeenlinna 17-18.3.2010 Laboratoriotyöskentelyn
LisätiedotMITENKÄS ON SEN OSAAMISEN LAITA? AHOT-prosessi ammatillisessa opettajankoulutuksessa
MITENKÄS ON SEN OSAAMISEN LAITA? Lehtori Uudistuvassa ammattikorkeakoululaissa ja asetuksessa otetaan selkeä kanta opiskelijan oikeuksiin opintojen hyväksiluvun osalta. Valtioneuvoston asetuksessa ammattikorkeakouluista
LisätiedotTampere3-valmistelutyö. Mika Hannula (TTY), Harri Melin (TaY), Mikko Naukkarinen (TAMK)
Tampere3-valmistelutyö Tampere3-tavoite Vararehtorityöryhmä ehdottaa, että TAMK, TTY ja TaY jatkavat Tampere3-prosessia tavoitteenaan ne korvaavan uudenlaisen yliopiston perustaminen Tampereelle. Tutkimus
Lisätiedot7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio
7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea
LisätiedotTKI-toiminnan opinnollistaminen osaaminen karttuu työssä ja työtä kehittäen , Liisa Vanhanen-Nuutinen
TKI-toiminnan opinnollistaminen osaaminen karttuu työssä ja työtä kehittäen 02.11.2018, Liisa Vanhanen-Nuutinen Perinteinen 55,8 % Monet väylät opintoja vastaaviin tehtäviin Työelämän kautta 10,6 % Toista
LisätiedotOsaaminen osana ICT-palvelukeskuksen laatua. Riitta Hiltunen
Osaaminen osana ICT-palvelukeskuksen laatua Riitta Hiltunen 17.2.2016 Aihe ja tavoitteet Tutkimuskohteena ICT-palvelukeskus ja sen palvelutoimintansa viitekehityksenä käyttämän ISO20000-palveluhallintajärjestelmän
LisätiedotOHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA
OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea
LisätiedotOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotLaadun imperatiivit ja laatukustannusajattelu korkeakoulutuksen kehittämisessä
Laadun imperatiivit ja laatukustannusajattelu korkeakoulutuksen kehittämisessä Antero Stenlund TAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu Esitys perustuu Esa Poikelan (Lapin yliopisto) ja Antero Stenlundin
LisätiedotLUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9
LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta
LisätiedotJoensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset
Joensuun seudun opetussuunnitelma Keskeiset uudistukset Opetussuunnitelman käyttöönotto Uuden opetussuunnitelman mukainen opetus alkaa kaikissa kouluissa 1.8.2016 Luokissa 1-6 uusi opetussuunnitelma kokonaisuudessaan
LisätiedotPOM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille. Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913
POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913 Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot (POM)
LisätiedotHR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)
HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu 2014 Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa
LisätiedotLimingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012
1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus
LisätiedotVUOSITTAINEN SUUNNITELMA UTAJÄRVEN KUNTA UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015. Lukuvuosi _2015-2016 R1 21 R2 9 R3 18 R4 4. Yhteensä 52 1/7
1/7 UTAJÄRVEN KUNTA Liite UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015 Lukuvuosi _2015-2016 OPETUSSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN opetustunnit yleisopetus vkt sltk myöntänyt 136 käytössä 136 opiskelijamäärä vuosiluokittain
Lisätiedot1-vuosi. 2-vuosi. 3-vuosi. 1- jakso 2- jakso 3- jakso 4- jakso 5- jakso AMMATILLINEN TYÖSSÄOPPIMINEN AMMATILLINEN LÄHIJAKSO ATTO-OPINNOT LÄHIJAKSONA
1- jakso 2- jakso 3- jakso 4- jakso 5- jakso 1-vuosi 2-vuosi 3-vuosi AMMATILLINEN TYÖSSÄOPPIMINEN AMMATILLINEN LÄHIJAKSO ATTO-OPINNOT LÄHIJAKSONA ATTO-OPINNOT INTEGROITUNA AMMATILLISEEN TYÖSSÄOPPIMISEEN
LisätiedotOpettaja tutkimuksen tekemisen paineissa Työpaja 11
Opettaja tutkimuksen tekemisen paineissa Työpaja 11 Elina Pelto Turun yliopisto, Erkki Pesonen Itä-Suomen yliopisto, Jarkko Toikkanen Tampereen yliopisto 21.8.2015 Opettaja tutkimuksen tekemisen paineissa
Lisätiedot1. Oppimisen arviointi
1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan
LisätiedotKASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op
KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS Opettajan pedagogiset opinnot 60 op Pedaopas 2015-2016 Sisällys 1. Opettajan pedagogisten opintojen osaamistavoitteet... 3 2. Opettajan pedagogisten
LisätiedotPortfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja
Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja Portfolion eli kehittymiskansion kokoaminen on osa Humanistisen ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon koulutusohjelman opetussuunnitelmaan
LisätiedotMuutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015
Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen
LisätiedotTeekkarit työelämässä - tutkittua tietoa TEKin opiskelijajäsenistä
Teekkarit elämässä - tutkittua tietoa TEKin opiskelijajäsenistä Lisätietoja: Jarna Savolainen TEK, koulutuspoliittinen asiamies jarna.savolainen@tek.fi Tuloksia kahdesta vuosittain tehtävästä TEKin tutkimuksesta
LisätiedotOpetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen
Opetuksen suunnittelun lähtökohdat Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Shulmanin (esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen
LisätiedotTEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset
TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20
LisätiedotTutkimusperustaisuus käytännön opetuksessa? Tapaus Sosiaalityön käytäntö 2. Taru Kekoni Ma. Yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto
Tutkimusperustaisuus käytännön opetuksessa? Tapaus Sosiaalityön käytäntö 2 Taru Kekoni Ma. Yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto Lähtökohta esitykselle: Opetusjakson tutkimusperustaisuus on selkeä ja
LisätiedotKauppatieteet 25 op perusopintokokonaisuus. Kauppatieteellisen alan verkkoopetusyhteistyönä
Kauppatieteet 25 op perusopintokokonaisuus Kauppatieteellisen alan verkkoopetusyhteistyönä Yhteistyön osapuolet Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Svenska Handelshögskolan Hanken Itä-Suomen yliopiston
LisätiedotKOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani TUTKINNON OSA: Asiakaslähtöinen valmistaminen LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET
TUTKINTO: Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani TUTKINNON OSA: Asiakaslähtöinen valmistaminen LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET TUTKINNON
LisätiedotTyön opinnollistamisen levittäminen, prosessin kehittäminen ja henkilöstön valmentaminen ammattikorkeakoulussa Case Laurea-ammattikorkeakoulu
Työn opinnollistamisen levittäminen, prosessin kehittäminen ja henkilöstön valmentaminen ammattikorkeakoulussa Case Laurea-ammattikorkeakoulu Johanna Lahti Pauliina Nurkka www.laurea.fi Työn opinnollistaminen
LisätiedotLuku 6 Oppimisen arviointi
Luku 6 Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää
LisätiedotINSSI hanke Oppimisprosessiryhmä Opinto ohjauksen työryhmä
INSSI hanke Oppimisprosessiryhmä Opinto ohjauksen työryhmä Opiskelijan ohjauksen nykytila insinöörikoulutuksessa 23.10.2012 Jari Kurtelius /KAMK & Lassi Salminen/KyAMK 1 Tutkimuksen tavoitteena oli: selvittää
LisätiedotOPS Minna Lintonen OPS
26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin
LisätiedotLauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio
Lukion opetussuunnitelman perusteet 2016 Teemaopinnot Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio 1 5.22 Teemaopinnot "Teemaopinnot ovat eri tiedonaloja yhdistäviä opintoja.
LisätiedotOpetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpauksessa. Merja Rui ja Heikki Tuomainen lehtorit, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus
Opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpauksessa Merja Rui ja Heikki Tuomainen lehtorit, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus Pedagoginen johtaminen Salpauksessa Opiskelijat ja työelämä Maarit
LisätiedotCurriculum mapping - mikä, miten ja mihin?
Maria Kääriäinen, Eila Pajarre, Päivi Palosaari-Aubry Peda-forum, 17.8.2017 Curriculum mapping - mikä, miten ja mihin? Oulun yliopisto Turun yliopisto Lapin yliopisto Aalto-yliopisto Tampereen teknillinen
LisätiedotARVIOINNIN TOTEUTTAMINEN KOULUTUSKESKUS SALPAUKSESSA. Heikki Tuomainen lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus 7.2.
ARVIOINNIN TOTEUTTAMINEN KOULUTUSKESKUS SALPAUKSESSA Heikki Tuomainen lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus 7.2.2013 Koulutuskeskus Salpauksen linjaukset Pedagoginen strategia Opas arviointiin
LisätiedotLaatusampo 2 - hankkeen käytänteitä. Laatuseminaari 7.12.2015
Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä Laatuseminaari 7.12.2015 Hankeverkosto Sammosta ammennetaan Hankkeen tavoitteet Kehittää toimintamalleja ja tietovarastoja, joilla vahvistetaan johdon roolia ja osallistumista
LisätiedotAMMATTIPEDAGOGINEN OSAAMINEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN SUUNNITTELUSSA, TOTEUTUKSESSA JA ARVIOINNISSA 38 op. Pedagoginen osaaminen I (5 op)
Ammatillinen opettajankoulutus (60 op): Ammattipedagogisen osaamisen (38 op) osaamistavoitteet ja arviointikriteerit AMMATTIPEDAGOGINEN OSAAMINEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN SUUNNITTELUSSA, TOTEUTUKSESSA JA
LisätiedotTEEMAHARJOITTELU- Sari Harmoinen KTK248 INFO
TEEMAHARJOITTELU- Sari Harmoinen sari.harmoinen@oulu.fi KTK248 INFO Palkatonta harjoittelua laaja-alaisesti erilaisissa kasvatusalan organisaatioissa (ks. Weboodi) Maisterivaiheen opiskelijoille 408038S
LisätiedotOsaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa
Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa 2011 Osaamisen arviointi (1) Osaaminen (oppimisen tulosta) arvioidaan mahdollisimman aidoissa työelämän
LisätiedotKÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE
KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,
LisätiedotYhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset
Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:
LisätiedotKokemuksia ja havaintoja työelämäläheisyydestä korkeakouluissa
Kokemuksia ja havaintoja työelämäläheisyydestä korkeakouluissa Peda Forum-päivät Turussa 15.-16.8.2018 Jenni Koponen Metropolia AMK & Eetu Heikkinen Oulun yliopisto Esityksen runko Ketä me ollaan? Mitä
LisätiedotMONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu
MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN Paula Äimälä Rauman normaalikoulu OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN edellyttää pedagogista lähestymistapaa, jossa kunkin oppiaineen opetuksessa ja erityisesti oppiainerajat
LisätiedotArvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan
Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan OPS-koulutus Joensuu 16.1.2016 Marja Tamm Matematiikan ja kemian lehtori, FM, Helsingin kielilukio 3.vpj. ja OPS-vastaava,
LisätiedotKutakin koulutusmoduulia voi vastata n. määrä koulutusmoduulin toteutuksia. Koulutusmoduulin toteutus on voimassa tietyn ajan.
Koulutuksen rakenne Koulutusmoduuli Koulutusmoduuli toimii kantaluokkana opintorakenteen eri osille. Sillä voidaan kuvata moduulien välisinä sisältyvyyshierarkioina minkä tahansa koulutuksen "modulaarinen"
LisätiedotTYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA
TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPO-päivä 10.11.2016 Eeva-Leena Forma opetuksen kehittämispäällikkö Opiskelijalähtöinen Korkeakoululähtöinen työn opinnollistaminen Työpaikkalähtöinen OPISKELIJALÄHTÖINEN
LisätiedotAmmatillisesta koulutuksesta sujuvasti ammattikorkeakouluun
Ammatillisesta koulutuksesta sujuvasti ammattikorkeakouluun Tilannekartoitus ammatillisen toisen asteen koulutuksen ja AMK:n välisen siirtymävaiheen opintojen ja ohjauksen toteuttamisesta Projektipäällikkö
LisätiedotValitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näytön toteuttamista. Suunnittelee työssäoppimisen. Työssäoppimisjakson suunnitteleminen
PROSESSIKAAVIO ammattiosaamisen arviointi (näytöt) (luonnos 5) 15.8.2007 1 (7) OPISKELIJAN PROSESSI Valmentaudun topjaksoon Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näyttöpaikan Suunnittelen työssäoppimisen
LisätiedotOpintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa
Susanna Kantola Hoitotyön lehtori, opinto-ohjaaja opiskelija Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa 1 JOHDANTO Ammattikorkeakoulut ovat osa Suomen korkeakoulujärjestelmää. Ammattikorkeakouluopinnot
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016
Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän
LisätiedotPerusopetus, käytännön opetus ja korvaavuudet/ UEF/ Sosiaalityö
Perusopetus, käytännön opetus ja korvaavuudet/ UEF/ Sosiaalityö Sosiaalityön koulutusyksiköiden kevätseminaari 16.-17.5.2016 Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden laitos, Sosiaalityö Kuvallinen aloitussivu,
LisätiedotHenkilökohtaisten ratkaisujen mahdollistaminen opiskelijalle EQAVET Seminaari
Henkilökohtaisten ratkaisujen mahdollistaminen opiskelijalle EQAVET Seminaari 26.11.2018 Suuri Pedagoginen laatu yhdistyy yhä tiiviimmin hyvinvointiin Kivaa Opitaan ja hyvä olla HYVIN- VOINTI Ei opita
LisätiedotHyrian ja Laurean jatkoväylä projektiopintomalli
Jatkoväylä-seminaari Haaga-Helia 9.5.2017 Kaisa Tsupari Hyrian ja Laurean jatkoväylä projektiopintomalli 1 HYRIA KOULUTUS 9.5.2017 Liiketalouden pt/ nuoret Mahdollisuus suorittaa tutkinnonosa (15 osp)
LisätiedotOpetusmenetelmien valinnan perusteita. Strateginen rasti Markku Ihonen
Opetusmenetelmien valinnan perusteita Strateginen rasti 26.1.2012 Markku Ihonen Alustuksen osaamistavoitteita Alustuksen jälkeen osallistuja tunnistaa ja osaa eritellä keskeiset opetusmenetelmien valintaan
LisätiedotOppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö
Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI
LisätiedotPsykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015
Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.
LisätiedotTyöaikakokeilu Lapin matkailuopisto, Levi-Instituutti - vastaus opettajan muuttuvaan työnkuvaan
Työaikakokeilu Lapin matkailuopisto, Levi-Instituutti - vastaus opettajan muuttuvaan työnkuvaan ECVET TULEE, OLETKO VALMIS! SEMINAARISARJA OPPILAITOSVÄELLE Turku 13.9.2013 Riitta Karusaari Toimipistejohtaja
LisätiedotTutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa
Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista
LisätiedotOpiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015
Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen
LisätiedotVAASAN AMMATTIOPISTO
VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA KULTTUURIALA Media-assistentti Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon tutkintokohtainen opetussuunnitelma
LisätiedotYHTEISTYÖSSÄ YKSILÖLLISET OPISKELIJAN OPINTOPOLUT. Jyväskylän kotitalousoppilaitos
YHTEISTYÖSSÄ YKSILÖLLISET OPISKELIJAN OPINTOPOLUT Jyväskylän kotitalousoppilaitos JYVÄSKYLÄN KOTITALOUSOPPILAITOS - Yksialainen yksityinen ammatillinen oppilaitos - Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto
LisätiedotNAPPIPARISTON KUUKAUSIKIRJE 9/2013
NAPPIPARISTON 31.31 KUUKAUSIKIRJE 9/2013 Nappiparisto on ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjen kehittämisen ja monipuolistamisen valtakunnallinen koordinointihanke vuosille 2011-2012, ja Nappipariston
LisätiedotAikuisten perusopetus
Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman
LisätiedotBaarimestarin erikoisammattitutkinto
Baarimestarin erikoisammattitutkinto Lapin matkailuopisto Rovaniemi Kaikki esityksessä käytetyt logot, valokuvat ja muu materiaali on julkaistu niiden oikeuksien omistajien luvalla 2011 Miksi ja kenelle?
LisätiedotFysioterapeuttiopiskelijan arviointipassi
Fysioterapeuttiopiskelijan arviointipassi Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Fysioterapian ammattikohtaiset
LisätiedotKEMIJÄRVEN KAUPUNGIN OVTES PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 1.8.2014 ALKAEN (LUONNOS)
KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN OVTES PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 1.8.2014 ALKAEN (LUONNOS) 1 (4) 1. OVTES -palkkausjärjestelmä Palkkausjärjestelmällä tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu palkkauksen eri perusteista
LisätiedotUusia avauksia opetukseen ja työelämään -Työ- ja elinkeinoelämä opetuksen avainkumppanina
Uusia avauksia opetukseen ja työelämään -Työ- ja elinkeinoelämä opetuksen avainkumppanina Marja Gröhn-Rissanen Anne-Leena Juntunen Lastensuojelun kesäpäivät Iisalmi 13.6.2012 http://ois10.blogit.fi OIS-ajattelu
LisätiedotLaajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke
Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Kokeilua kolme vuotta Tavoitteena tuottaa uusia testattuja toimintamalleja ja -tapoja laajamittaisen työssäoppimisen toteuttamiseen Lupa kokeilla ja todeta, mikä
LisätiedotKORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN SEURANTA- JA KEHITTÄMISSEMINAARI
KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN SEURANTA- JA KEHITTÄMISSEMINAARI 31.10.2018 Tampereen ammattikorkeakoulu Päivi Karttunen, vararehtori Susanna Saarinen, kehittämispäällikkö TAMK numeroina yhteensä noin
Lisätiedot12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista
1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)
Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos
LisätiedotVIDEOVÄLITTEINEN OPETUS
VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS Anne Mohn, Tiina Tarr, VSSHP, TYKS Leena Salminen, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos, Minna Syrjäläinen-Lindberg, Yrkeshögskolan Novia Teija Franck, Turun AMK Terveydenhuollon
Lisätiedot