Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys - kommenttipuheenvuoro

Transkriptio

1 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys - kommenttipuheenvuoro Tuottavuus ja työhyvinvointi Toimihenkilöiden työsuhdepäivät M/S Silja Symphony Johtaja Jukka Ahtela EK

2 2

3 3

4 Suomi on palvelutalous ETLA: Suomi on jo nyt lähes 90 prosenttisesti palvelutalous; silti teollinen osaaminen on keskeistä palvelujen kannalta. Suuret teollisuusyritykset ovat palvelutuottajia 90 prosenttia Suomessa tehtävästä työstä on muuta kuin tavaroiden valmistusta. Varsinaisen tuotannon tueksi synnytetyt ja aiemmin välttämättömäksi pahaksi mielletyt tukitoiminnot ovat nyt keskeinen lisäarvon lähde teollisen yrityksen organisaatiopyramidi on kääntynyt päälaelleen. (Pajarinen Rouvinen Ylä-Anttila: Mistä arvo syntyy 200) 4

5 Teollisuusyrityksen muodonmuutos 5 Pajarinen Rouvinen Ylä-Anttila: Missä arvo syntyy? Suomi globaalissa kilpailussa. Taloustieto (ETLA B 247). Sivu 87.

6 Tuottavuuskasvun pääajurien pitkä historia 6 Pajarinen Rouvinen Ylä-Anttila: Missä arvo syntyy? Suomi globaalissa kilpailussa. Taloustieto (ETLA B 247). Sivu 22.

7 ICT klusterin työntekijät työtehtävien (sosioekonomisen aseman) mukaan, % koko henkilöstöstä % E Tutkijat ja suunnittelijat Muut ylemmät toimihenkilöt Alemmat toimihenkilöt Työntekijät 7

8 Osaamisen uusi paradigma (Globalisaation) Tärkein vaikutus koulutuspolitiikkaan saattaa olla se, että lasten on tärkeämpää oppia oppimaan kuin oppia jotkin määrätyt taidot. Koulutusjärjestelmän pitäisi valmistaa heitä pikemminkin elinikäiseen työllistettävyyteen kuin elinikäiseen työsuhteeseen. (Baldwin; Globalisaation haasteet Euroopalle, VNK:n julkaisusarja 6/2006) Yksilöltä vaaditaan uudenlaista asennetta: henkilökohtaista toimeen tarttumista ja vastuunkantoa; jatkuvaa oppimista, omien vahvuuksien tiedostamista ja kehittämistä, vahvaa yleisnäkemystä ja laaja-alaisuutta. Suomalaisen sivistyskansakunnan vahva perinne: koulutusta arvostetaan. Pohjoismainen malli: mahdollistaa osaamisen ja jouston; vähentää epävarmuutta. 8

9 Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma Tulevaisuudessa rakennemuutos tullee näkymään entistä enemmän myös työtehtävien tasolla. Tällöin haasteena on tuottavuuden kannalta se, että työvoima sekä kehittyy nykyisissä tehtävissään että siirtyy yhä vaativampiin tehtäviin. Tämän edellytyksenä on korkea osaamisen ja inhimillisen pääoman vahvistuminen ja työmarkkinoiden hyvä toiminta. Työhyvinvointia ja tuottavuutta on käsiteltävä yhdessä. Ahtelan työryhmän ehdotusten toteuttaminen. Etätyön tekemisen edellytysten parantaminen. Julkisen sektorin tuottavuuden parantamisella on tärkeä osa julkisen talouden kestävyysvajeen kattamisessa. Tuottavuuskehityksen parantamiseksi on syytä määritellä tavoiteasettelu ja samalla kehittää jatkuvasti tuottavuuden, laadun ja vaikuttavuuden mittaamisen ja arvioinnin menetelmiä. 9

10 0

11 Vai näin?

12 2

13 Mikä on työelämän todellinen tila faktaa vai fiktiota? Työelämä kurjistuu ja työolot huononevat Työtyytyväisyys ja työhyvinvointi ovat parantuneet viime vuosikymmeninä Suomalaiset antavat työelämän laadulle arvosanan hyvä (8) Työntekijöiden vaikuttamis- ja kehittymismahdollisuudet työssä ovat lisääntyneet Kansainvälisten työolovertailujen mukaan Suomessa on erittäin hyvä tilanne mm. työoloissa työtyytyväisyydessä työssä kehittymisessä työn itsenäisyydessä työhön liittyvässä koulutuksessa työn ja perhe-elämän yhteensovittamisessa 3

14 4

15 Mikä saa suomalaisen tikittämään töissä? Kuvio 27. KUINKA TÄRKEITÄ ITSELLE OVAT TYÖN/TYÖPAIKAN ERI OMINAISUUDET (%). ERITTÄIN TÄRKEÄ TÄR- KEÄ MELKO TÄRKEÄ EI OSAA SANOA EI KOVIN TÄRKEÄ EI LAIN- KAAN Työpaikalla on hyvä henki ja viihtyisä työympäristö Työ on mielenkiintoista Esimies on innostava ja reilu Työsuhde on vakinainen Työpaikka on turvattu ja varma Työssä voi toteuttaa itseään Työn ja vapaa-ajan joustava yhteensovittam. on mahdollista Työllä on merkitystä/sitä tehdään hyvän ja tärkeän asian eteen Työ on kokopäivätyö Hyviin työsuorituksiin kannustetaan ja niistä palkitaan rahalla Työajat ovat säännölliset eikä töitä tarvitse viedä kotiin Työnantajan ja esimiesteni arvot vastaavat omiani Työstä saatu korvaus/palkka on korkea Työpaikka tarjoaa hyvät etenemismahdollisuudet uralla Työajat ovat joustavia ja töitä voi tehdä myös etätöinä Työ on sosiaalisesti arvostettua/sillä on korkea status EVA / Yhdyskuntatutkimus Oy

16 Vapaampi ja joustavampi työ Ideaalitilanteessa Työntekijöiden ammattitaito on korkea, he oppivat jatkuvasti uusia taitoja ja päivittävät vanhoja, he ovat voimaantuneita ja sitoutuneita Työntekijöitä auttavat yrittäjähenkiset johtajat, jotka käyttävät tietojaan ja taitojaan kehittääkseen jatkuvasti tapaa jolla tuotteet/palvelut tuotetaan Työntekijöiden pitäisi osata johtaa omaa työuraansa muutoksessa Työnsä sisällä Työstä toiseen, myös ajoittaiset työttömyysjaksot halliten Vapaampi ja joustavampi työ vaatii työn säätelemiseen liittyviä taitoja Suunnittelua Itsensä johtamista (self-manage) Itsensä kontrollointia (self-monitor) Itsensä motivointia (self-motivate) Flexicurity (Jous-turva?) Luodaan työelämän rakenteet ja puitteet, joilla turvataan työllisyys ennemmin kuin yksittäinen työpaikka Useita erilaisia työuria elämän aikana Valmius hakeutua aktiivisesti uudelle työuralle muutosten myötä > Henkinen valmius keskeistä 6

17 Henkisiä menestystekijöitä työelämässä Henkisiä taitoja tulevaisuuden työelämässä menestymiseksi Löydettävä suunta kun sellaista ei anneta Asetettava rajoja siellä missä niitä ei ole Työaika Työkuorma Työsuoritus Tehtävä päätöksiä ja otettava vastuuta niiden seurauksista Siedettävä epävarmuutta Kerättävä osaamispääomaa yrittäjähenkisesti ja hyödynnettävä sitä parhaalla mahdollisella tavalla Kehitettävä omaa osaamista tilanteen mukaan 7

18 Työkykyjohtamisen osa-alueet ja vastuunjako Työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtaminen Sairauspoissaolojen seuranta ja hallinta Työkyvyttömyyden tunnistaminen ja hallinta Varhainen puheeksi ottaminen ja tuki Työhönpaluun tuki Työpaikan terveellisyys ja turvallisuus Työterveysyhteistyö Työhyvinvoinnin ja työkyvyn mittarit Elämäntavat Liikunta Palautuminen Stressin hallinta Työnantaja vastaa, työntekijä tukee Työntekijä vastaa, työnantaja tukee 8

19 Kymmenen väitettä työelämästä. Työelämä ei ole huonontunut Suomalaiset ovat tyytyväisiä omaan työhönsä 2. Työelämä ei ole muuttunut liikaa vaan liian vähän Onko kasvaneelle osaamiselle riittävästi tilaa työelämässä? 3. Työssäoloajat ovat pidentyneet eivät lyhentyneet Keskimääräiset työssäoloajat samassa työpaikassa jopa pidentyneet 980-luvulta; epätyypilliset työsuhteet eivät lisääntyneet 4. Huoltosuhteen notkahdus ei ole maailmanloppu Entistä terveempiä suomalaisia pidempään työelämässä 5. Ansiotyön merkitys löytyy työn sisällön kautta Työ tärkeää, mutta työhulluus lieventynyt 9

20 Kymmenen väitettä työelämästä 2 6. Tuottavuuskasvukin tarvitsee tekijänsä Kasvu ja hyvinvointi tarvitsee tuottavuuden lisäksi työtä 7. Korkea osaaminen suojaa työtä Korkeatuottoinen, korkean osaamisen työ jää Suomeen 8. Nuoret haluavat töihin omilla ehdoillaan 40% pitää työelämää pelottavana! Tarvitaan hyviä esimerkkejä 9. Globalisaatio on työn ystävä Suosii korkeaa koulutusta, joustavaa asennetta 0. Moniarvoisuus ei murenna suomalaista työkulttuuria Suomalainen oma vahva arvoperusta kantaa tulevaisuudessakin (EVA: Mainettaan parempi työ; Tuomo Alasoini 200) 20