ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO

Transkriptio

1 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS Markku Virtanen

2 LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen tavoitteena on luoda Itä-Suomen yhteinen liiketoimintaosaamisen verkosto kokoamaan, tuottamaan ja välittämään parasta mahdollista liiketoimintaosaamista avainyrityksille ja -organisaatioille, kasvuyrityksille ja muille innovaatioketjun toimijoille. Verkosto on erityisesti liiketoimintaosaamisen tarveselvityksiin, hankintaan, tuotteistamiseen ja markkinointiin erikoistunut huippuosaajien verkosto, joka tarjoaa erinomaisesti tuotteistettuja asiantuntijapalveluja. Sen tehtävänä on koota, tuottaa ja välittää parasta mahdollista liiketoimintaosaamista strategisen, markkinointi-, talous-, prosessi- ja laatu-, kilpailustrategia-, logistiikka- ja tuottavuus-, ikä- sekä kulttuuriosaamisen ja johtamisen aloilta. Keinoina ovat koulutus, konsultointi ja seminaarit yhdistettynä tuotteistamiseen ja markkinointiin. Verkosto profiloituu erityisesti pk-yritysten liiketoimintaosaamisen kehittämisen eurooppalaiseksi huippuyksiköksi.

3 MITÄ JA MITEN SELVITETTIIN? Tavoitteena kartoittaa Itä-Suomen alueella: liiketoimintaosaamisen ja -tietämyksen käyttäjät ja hyödyntäjät ja heidän liiketoimintaosaamisensa taso Haastattelut, Maakuntien menestyjät aineisto (KL, BC, LTT) liiketoimintaosaamisen ja -tietämyksen tuottajaorganisaatiot ja mahdollisuudet liiketoimintaosaamisen tuottamiseen ja siirtämiseen Haastattelut, sähköpostikyselyt, verkkomateriaali liiketoimintaosaamisen ja tietämyksen välittäjäorganisaatiot ja niiden mahdollisuudet liiketoimintaosaamisen siirtämiseen. Haastattelut, sähköpostikyselyt, verkkomateriaali

4 Käyttäjät ja hyödyntäjät Kasvu-, menestyjä- ja tuloksentekijäyritykset (Maakuntien menestyjät aineisto) näissä liiketoimintaosaaminen on todennäköisesti myös hyvällä tasolla Eniten näitä yrityksiä löytyy teollisuuden, rakentamisen ja tukkuja vähittäiskaupan toimialoilta Suhteellisesti eniten rakentamisen toimialalla, mistä löytyvät myös nopeimmin kasvaneet yritykset Tuskin lainkaan korkean teknologian yrityksiä Vähän osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen tuottajayrityksiä Pitäisikö liiketoimintaosaamisen kehittämispanostusta suunnata enemmän nimenomaan perinteisiin yrityksiin ja kohdistaa se nimenomaan koko yrityksen henkilöstöön?

5 Tuottajat Tutkimustoiminta, t&k toiminta, opetus- ja koulutustoiminta, opiskelijoiden työharjoittelu- ja opinnäytetyöt sekä kehittämishankkeet Toimijaresurssiperustan muodostavat käytännössä professorit, yliopettajat, lehtorit, yliassistentit, opettajat, assistentit, suunnittelu- ja kehityshenkilöstö, tutkimus- ja innovaatioasiamiehet, tutkijat ja opiskelijat Verkottuneita kansallisesti ja usein myös kansainvälisesti toisiin liiketoimintaosaamista tuottaviin organisaatioihin sekä kansallisiin liiketoimintaosaamisen välittäjiin ja paikallisesti tai alueellisesti liiketoimintaosaamisen käyttäjiin Omaa strategiaa tukeva yhteistyö katsotaan tärkeäksi ja merkitykselliseksi sekä usein edellytykseksi toimia liiketoimintaosaamisen verkostoissa Organisaation tulee kokea aidosti olevansa verkostossa strateginen yhteistyökumppani.

6 Tuottajat Erityistä huomiota yhteistyön sisältöön ja organisointiin sekä kevyeen ja joustavaan hallintoon, joka lisäisi tekemisen resursseja ja tehokasta nopeasti reagoivaa päätöksentekoa Verkoston lisäarvoa tulisi tarkastella suhteessa tavoiteltavaan alueen ja toimijoiden rooliin. Tavoitteena tulisi olla eri alojen ja alueiden välisten rajojen ylittäminen ja tekeminen merkityksettömäksi. Kehittäminen riippuu ihmisistä ja heidän ajattelustaan sekä innovatiivisuudestaan. Yhteistyöhaasteet: erilaiset tarpeet, resurssipohja, organisatorinen kehitysvaihe ja maantieteellinen etäisyys sekä muiden toimijoiden toiminnan sisällön heikko tuntemus ja aikaisemmat toimijoiden positiiviset sekä negatiiviset yhteistyökokemukset ns. perinteiset hallintorajat, yhteistyön historialliset kulttuuritekijät ja toimijoiden väliset jännitteet Epäluottamus, erottautumispyrkimykset ja kateus koituvat ongelmaksi laajalle koko Itä-Suomea kattavalle verkostoyhteistyölle.

7 Haasteet: Välittäjät Liiketoimintaosaamisen välittäjien suuri määrä ja toimintojen päällekkäisyys nähdään yhtenä ongelmana Resurssien niukkuus ja kehittämistoiminnan projektiluonteisuus Jatkuva muutos elinkeinotoiminnan toimintaympäristössä puute kansainvälistä liiketoimintaa osaavista henkilöistä on mahdollisesti jopa uhka toimialojen tulevaisuuden liiketoiminnan kasvulle Koko Itä-Suomea kattavaa liiketoimintaosaamisen verkostoa tarvittaisiin erityisesti kohdistamaan resursseja uusien kansainvälisten liiketoimintamahdollisuuksien ja kansainvälisen kasvun hakemiseen Työnjako ja vastuu tulisi organisoida siten, että kullakin toimijalla oman roolin vaikutus olisi suurin omalla toiminta-alueella Verkosto voisi vaikuttaa myös välittäjäorganisaatioiden osaamisen kehittämisen panostukseen ja uusien yrityspalveluinnovaatioiden luomiseen Verkostossa on keskityttävä pelkästään asioihin, joissa Itä-Suomen tasolla nähdään yhteisiä tarpeita: kansainvälisyys, osaamisen ja tietämyksen

8 SOSIAALINEN PÄÄOMA JA VERKOSTOITUMINEN ULOTTUVUUDET 1) Rakenteeellinen Verkostot, verkostosuhteet, organisoituminen, sitoutuminen 2) Suhteellinen Luotettamus, normit, velvollisuudet ja samaistuminen 3) Kognitiivinen Yhteiset säännöt, kieli ja kertomukset, mitkä edesauttavat yhteisesti hyväksyttyjen päämäärien, tavoitteiden ja sosiaalisen järjestelmän pelisääntöjen ymmärtämisessä

9 YHTEISTYÖ YHTEISET INTRESSIT TUKKEUTUVA LUJITTUVA YHTEISET PELISÄÄNNÖT HAJOAVA HAJAUTUVA ERIYTYNEET INTRESSIT

10 Liiketoimintasosaamisen kehittämisen H E L S I N G I N K A U P P A K O R K E A K O U L U, PIENYRITYSKESKUS perushanke 1. Tavoitteena on liiketoimintaosaamisen tason nostaminen erityisesti alueen pk-yrityksissä täydennyskoulutuksen ja kehittävän konsultoinnin avulla 2. Maakunnittain, koordinaatiovastuussa on liiketoimintaosaamisen tuottamiseen erikoistunut yliopistoyksikkö 3. yhteistyötoimijoina ovat ammattikorkeakoulut ja ammatilliset oppilaitokset ja aikuiskoulutuskeskukset 4. Yhteistyössä maakunnan kauppakamarin ja yrittäjäjärjestön kanssa ja toimenpiteet kohdennetaan kohteiksi halukkaiden ja valittujen yritysten koko henkilöstöön 5. Kohdeyrityksiksi tavoitellaan erityisesti kannattavaa kasvupotentiaalia omaavia pk-yrityksiä. 6. Kootaan maakunnista tiedot liike-elämän palveluja tarjoavista yrityksistä ja muista organisaatioista ja ne yhdistetään Itä-Suomen yhteiseen tietokantaan

11 Kasvustrategia ja kansainvälistymishanke 1. Kasvua ja kansainvälisiä markkinoita tavoittelevien yritysten tunnistaminen 2. Kansainväliset yhteistyöverkostot ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen kansainvälisillä markkinoilla 3. Yliopistojen ja korkeakoulujen spin-off toiminnan edistäminen 4. Kontaktitilaisuudet ja kohdeyritysten koulutus- ja valmennus 5. Tulosten mittaaminen, seuranta, arviointi ja tutkimus

12 Resurssit LIIKETOIMINTAOSAAMISEN KEHITTÄMISEN PERUSHANKE ALOITUS 2006 PANOSTUS 1 MILJ. / VUOSI KASVU- JA KANSAINVÄLISTYMISHANKE, V KÄYNNISTETTÄVÄT HANKKEET ITÄSUOMALAISET KASVUYRITYKSET 0,5 MILJ. KV.YHTEISTYÖVERKOSTOT, SUOMI VENÄJÄ, HKKK, FINPRO, YTI, HAKU TEKES LIITO OHJELMASTA 0,5 MILJ. SPIN-OFF TOIMINTA