Iisalmen kaupunki Lampaanjärvi Pörsänjärvi osayleiskaava

Iisalmen kaupunki Lampaanjärvi Pörsänjärvi osayleiskaava Kaavaselostus 13.11.2013 Kaavan vireilletulo: 25.1.2009 Kaavan hyväksyminen: Kaupunginhallitus 17.2.2014 61 Kaupunginvaltuusto 24.2.2014 20 OYK 24

sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 4 1.2 Osayleiskaavan tarkoitus ja oikeusvaikutukset... 4 1.3 Suunnitteluorganisaatio ja työvaiheet... 5 1.4 Suunnittelualue... 5 2 LÄHTÖKOHDAT JA SELVITYKSET... 6 2.1 Selvitysmenetelmät... 7 2.2 Lähtökohdat... 7 2.2.1 Virkistysalueet ja reitit... 7 2.2.2 Liikenne... 7 2.2.3 Yhdyskuntatekniikka... 7 2.2.4 Maanomistus... 7 2.2.5 Suunnittelutilanne... 7 2.2.6 Väestö ja työpaikat... 8 2.2.7 Asuminen ja palvelut... 8 2.2.8 Valtakunnalliset intressit / maakuntakaava... 8 2.3 Luonnonympäristö ja suojelukohteet... 9 2.3.1 Menetelmät... 9 2.3.2 Luonnonympäristön ja maiseman yleispiirteet... 9 2.3.3 Kallioperä ja maaperä... 9 2.3.4 Maaperäkartta... 9 2.3.5 Vesi- ja pohjavesialueet... 11 2.3.6 Kasvillisuus... 11 2.3.7 Ranta- ja vesikasvillisuus... 11 2.3.8 Linnusto... 12 2.4 Luontokohteiden valintaperusteet... 12 2.5 Lampaanjärvi, Ruotaanjärvi ja Pieni Ruotaanjärvi... 13 2.5.1 Lintuhavainnot... 13 2.5.2 Kohteet:... 13 2.6 Pitkänjärvi, Pörsä, Korpisjärvi, Levälampi ja Kalliolampi... 16 2.6.1 Lintuhavainnot... 16 2.6.2 Kohteet:... 17 2.7 YHTEENVETO MAANKÄYTÖN SUOSITUKSISTA... 20 2.8 Luontoselvityksen tulokset... 20 2.9 Vanhat metsät... 21 2.10 Liito-oravaselvitys... 21 3 RAKENNETTU YMPÄRISTÖ... 23 4 MUINAISJÄÄNNÖKSET... 25 5 TAVOITTEET... 27 5.3 Tavoitteet ja mitoitus... 27 6 MITOITUSPERUSTEET... 28 Yleistä... 28 Kantatilatarkastelu... 28 Mitoitusnormit... 28 Muunnettu rantaviiva... 29 Käytetty ja jäljellä oleva rakennusoikeus... 31 Poikkeukset mitoituksesta... 31 Rakennusoikeuslaskelmat... 31 Mitoitusperusteiden vaikutukset yleiskaavaehdotuksessa... 32 2 (41)

7 MAANKÄYTTÖ... 32 7.1 Muutos maankäyttöön... 32 7.2 Laatimisvaiheen kuuleminen... 32 7.3 Maankäyttöratkaisun valintapäätös... 32 8 YLEISKAAVA... 33 8.3 Yleiskaavan kuvaus... 33 8.3.1 Kokonaisrakenne ja mitoitus... 33 8.3.2 Kuvaus alueittain... 33 8.4 Vertailevat tarkastelut... 37 8.4.1 Nykytilanne ja osayleiskaava... 37 8.4.2 Valtakunnalliset ja seudulliset intressit... 37 7.3.1 Tavoitteet... 38 8.4.3 Voimassaolevat suunnitelmat... 38 8.5 Virallinen nähtäville pano, lausunnot ja muistutukset, päätökset... 39 9 YLEISKAAVAN VAIKUTUKSET... 39 9.1 Arviointimenetelmät... 39 9.2 Ympäristövaikutukset... 39 9.3 Taloudelliset vaikutukset... 40 9.4 Sosiaaliset vaikutukset... 40 10 YLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN... 41 11 SUUNNITTELUN VAIHEET... 41 Liitteet: Osayleiskaavoitukseen liittyen on laadittu seuraavat selvitykset, joihin liittyvät tekstit ovat tarkoituksenmukaisilta osin liitteenä kaavaselostuksessa: 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Liito-oravaselvitys 2013 3. Inventointikortit 4. Karttakuva maankäytön suosituksista (Järvien luonto ja maisemaselvitys/ Jaakko Pöyry Infra, Maa ja Vesi Oy, 2001) 5. Muistiot kaavakokouksista 6. Muistiot viranomaisneuvotteluista 7. Yhteenveto lausunnoista ja vastineista luonnos- ja ehdotusvaiheissa Erillisliite: Mitoitusperusteet ja mitoitustaulukko Valokuvat: Jaakko Pöyry Infra Maa ja Vesi : Iisalmen kaupunki: Iisalmen kaupunki: Soile Turkulainen Jukka Virtanen Hanna Oijala Karttapohjat Maanmittauslaitos 3 (41)

1 JOHDANTO Iisalmen lounaisosiin sijoittuva Lampaanjärvi-Pörsänjärvi osayleiskaavahanke tuli vireille 2009 kaavoituskatsaukseesa, mutta varsinaisesti työ käynnistyi syksyllä 2011 osallistumisja arviointisuunnitelman laatimisella. Tavoitteena oli järjestää rantarakentaminen maanomistajia tasapuolisesti kohtelevalla tavalla. Kaava-alueen pinta-ala on kokonaisuudessaan n. 40 km2. Suunnittelualue on suurimmalta osaltaan metsätalousaluetta. Ympärivuotisesti asutut rakennetut alueet liittyvät vanhoihin kantatiloihin, joista muodostetut rakennuspaikat sijoittuvat Mankon, Pörsänmäen, Pätkänmäen ja Korpisen alueille. Pellot levittäytyvät mäkien loiviin rinteisiin. Mäkien lakialueilta, peltojen yli avautuu pitkiä näkymiä. Monet mäet kokoavat lähes 200 m korkeuteen merenpinnasta (alueen keskikorkeus on n. 150 m). Yleisilmettä leimaavat tälle vedenjakaja-alueelle ominaiset mäkien välissä olevat laajat suot tai soiset metsät. Yhtenä alueen erityispiirteenä voi mainita Lampaanjärven vedenpinnanlaskun vaikutukset järven rantoihin. Vedenpintaa laskettiin Lampaanjoen oikaisun yhteydessä 1940-luvulla 80 cm. Kaikilla suunnittelualueen järvillä oli 1960-luvun lopussa vain 26 loma-asuntoa. Lampaanjärvellä oli vain 4 ja Ruotaanjärvellä 3 loma-asuntoa. Kalliolammella oli 7 mökkiä pienellä rantakaistalla. Pörsänjärven kaakkoisosan loma-asuntojen rakentaminen oli myös alkamassa 1970-luvun alussa. 1.2 Osayleiskaavan tarkoitus ja oikeusvaikutukset Lampaanjärven osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena, eikä sinne ole tarkoitus laatia ranta-asemakaavaa. Oikeusvaikutteisen osayleiskaavan mukaisille rakennuspaikoille on mahdollista saada rakennuslupa (MRL 72 ja 137 ). Lupaa rakennuksen rakentamiseen siten, että sillä vaikeutetaan osayleiskaavan toteuttamista ei yleensä saa myöntää (MRL 42 ). Lampaanjärven osayleiskaavassa huomioidaan kulttuurimaiseman arvot, pienen kyläyhteisön tarpeet ja elinkeinojen kehittäminen. Perusteena on se, että maaseutualueilla maatalouselinkeino voi hyvin. Myönteisin tilanne maaseutukylän kehittämisen kannalta olisi se, että kyliin syntyisi hiipuvaa maataloutta korvaavia elinkeinoja. Haja-asutusalue voi tarjota asuinpaikan perheille, joiden harrastukset vaativat enemmän vapaa-aluetta (hevosharrastus jne.). Suojelumääräyksistä: luo-1 Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Alueen ympäristöä on hoidettava niin, ettei se olennaisesti muutu. Maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman lupaa. (MRL 43.2, 128 ) MY-1 Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Puiden kaataminen ja muut maisemaa muuttavat toimenpiteet ovat alueella maisematyöluvanvaraisia, siten kuin MRL 128 :ssä säädetään. Määräyksen oikeusvaikutukset: Selostuksesta käy ilmi millaisia ympäristöarvoja tällä alueella on. Alueelle luvanvaraisia toimenpiteitä tehtäessä, lupaa myöntävän viranomaisen on tarkistettava mitä sillä hetkellä lainsäädännössä asiasta sanotaan. Kaavan laatimisen hetkellä on voimassa Metsälaki. Mikäli maisematyölupa vaikeuttaa kiinteistön käyttöä kohtuullista hyötyä tuottavalla tavalla maa- ja metsätalouteen tai muuhun elinkeinotoimintaan, on hakijalla oikeus hakea korvausta kaupungilta. Alueiden käyttötarkoituksia koskevista määräyksistä: Alueiden käyttötarkoitusta koskevista määräyksistä keskeisimpiä ovat rakentamista koskevat määräykset sekä maa- ja metsätaloutta koskevat määräykset. Rakentamista koskevien kaa- 4 (41)

vamääräysten oikeusvaikutukset ovat selkeitä kunkin kaavamääräyksen osalta ja niitä ei tässä tarkemmin tarkastella. Osayleiskaavan pohjaksi on tehty luontoselvitys, jossa kulttuuriympäristön sekä luonnonympäristön arvot on tuotu selvästi esille ja edelleen suojelumääräyksin merkitty kaavakartalle. Maa- ja metsätaloutta koskevat kaavamääräykset on pelkistetty mahdollisimman väljiksi. Lisäksi on osoitettu suojelumerkinnöillä luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät alueet. Maa- ja metsätaloutta koskee kaavamääräys Maa- ja metsätalousalue M. Käyttötarkoitusmerkintä ei yksilöi alueiden käyttötarkoituksia, vaan lähtee siitä että maa- ja metsätaloutta ohjaa oma lainsäädäntönsä. Maa- ja metsätalouselinkeinot ovat sidoksissa Euroopan unionin harjoittamaan politiikkaan. Siksi on erittäin vaikeasti ennakoitavaa se, miten elinkeinot kehittyvät tulevaisuudessa. Samaa logiikkaa noudattaa myös merkintä Maa- ja metsätalousalue, jolla on ympäristöarvoja MY-1. Alueelle metsänhoitotoimenpiteitä tehtäessä on haettava maisematyölupa (MRL 128 ). Alueet ovat rajattu kaavakartalle siten, että maisematyölupien käsittely ja niistä seuraavat mahdolliset korvausvaatimukset kaupungille säilyvät kohtuullisina. MY-1 alueet ovat kaavoittajan näkemys niistä arvokkaista rantametsistä ja metsäsaarekkeista, joissa puuston säilyminen ja luonnon monimuotoisuuden vaaliminen on tärkeää. 1.3 Suunnitteluorganisaatio ja työvaiheet Suunnittelu on toteutettu Iisalmen kaupungin omana työnä. Käytännön työskentelyyn ovat osallistuneet kaavoituspäällikkö Sari Niemi ja yleiskaavatutkija Jukka Virtanen. Pohjatietoja on kerätty eri hankkeiden yhteydessä aina 1990-luvulta alkaen. Lampaanjärven ja sen läheisyydessä olevien pienempien järvien rakentamispaine on ollut vähäistä verrattuna keskustan lähellä oleviin isoihin järviin. Kaavoituksen aloittaminen on siirretty aina isompien ja tärkeämmiksi koettujen hankkeiden tieltä. Kaupungin lounaisosissa rakentaminen on viimeaikoina kohdistunut pääosin ranta-alueille. Suunnittelussa panostetaan asukaslähtöisyyteen ja osallistumiseen. Keväällä 2012 pidettiin kylällä tilaisuus, jossa kartoitettiin asukkaiden tavoitteita alueen maankäyttöön. Luonnosvaiheessa suunnitelma esiteltiin asukkaille ennen nähtävillä pitoa. Samoin toimittiin ehdotusvaiheessa. Suunnitelmasta on pyritty laatiman sellainen, että se tukee kyläläisten tavoitteita ja heidän omaehtoista toimintaansa mm. ympäristön hoidossa. Kaavoitushanke käynnistyi varsinaisesti syksyllä 2011 osallistumis- ja arviointisuunnitelman esittelyllä ja perusselvitysten koonti valmistui keväällä 2012. Luonnos laadittiin syksyllä 2012 ja sen käsittely luottamusmieselimissä jatkui keväällä 2013. Kesän 2013 aikana täydennettiin luontoselvityksiä sekä tehtiin liito-orava- ja muinaismuistoselvitykset. Kaavaehdotus valmistui luottamusmieskäsittelyyn syksyllä 2013. Osallisille pidettiin lokakuun lopussa 2013 kaavan sisältöä käsittelevä tiedotustilaisuus. Kaupunginhallitus päätti asettaa kaavaehdotuksen nähtäville 18.11.2013 pitämässään kokouksessa. Ehdotus oli nähtävillä 2.12.2013-7.1.2014 välisen ajan. Kaavaehdotus hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa xx.xx.2014. Viranomaisneuvottelu käytiin 28.9.2012 ja työneuvottelu 19.11.2013. Kaavaehdotuksesta saatujen lausuntojen ja muistutuksen perusteella toista viranomaisneuvottelua ei katsottu tarpeelliseksi. 1.4 Suunnittelualue Suunnittelun kohteena ovat Iisalmen lounaisosan vedenjakajan pienet järvet. Osayleiskaavoitettava-alue rajautuu lännessä Lampaanjärven jakavaan Pielaveden kunnanrajaan. Pohjoisessa rajana on Korpisjärvi ja idässä Pörsänjärvi sekä Pitkänjärvi. Suunnittelualue, jonka kokonaispinta-ala on n. 40 km2, sijoittuu vedenjakajalle niin, että Lampaanjärvi, Ruotaanjärvi sekä näiden lähellä olevat Pieni-Ruotaanjärvi ja Hoikanlampi purkavat vetensä Pielaveden suuntaan, Kymijoen vesistöön. Levälampi, Pitkänjärvi, Pörsän- 5 (41)

järvi, Kalliolampi, Kiiskilampi ja Korpisjärvi ovat Vuoksen vesistön latvavesiä ja purkavat vetensä Haapajärveen. Järvien korkeusasemat vaihtelevat 130 ja 164 metrin välillä. Rantaviivaa järvissä on yhteensä n. 40 kilometriä. Eniten rantaviiva on Lampaanjärvessä noin 14 kilometriä. Muut suuremmat altaat ovat Pörsänjärvi (6,1 km), Pitkänjärvi (5,5 km), Ruotaanjärvi (4,3) km ja Korpisjärvi (3,7) km. Järvien yhteinen pinta-ala on n. 614 ha. Osayleiskaava-alueen rajaus 2 LÄHTÖKOHDAT JA SELVITYKSET Lampaanjärven Pörsänjärven rantojen osayleiskaavoitusta on valmisteltu useiden vuosien aikana. Valmisteluvaiheessa päätettiin, että rantojen suunnittelun pohjana on perinteinen, maanomistajien tasapuolisen kohtelun turvaava emätilamitoitus. Tarkoituksenmukaista on ohjata rakentamista hyville, jäljellä oleville rakennuspaikoille. Suurimmalta osaltaan suunnittelualue on ollut asumatonta ja viljelykäyttöä on ollut vain keskeisillä mäkialueilla. Ihmisen toiminnan vaikutus näkyy vain pienissä asutustihentymissä. Maisemakuva on metsätalouden muovaama, eikä karjatalouden vaikutus näy juurikaan. Laidunalueet sijoittuvat mäkialueille. Laitumia ja peltoja, jotka sijoittuvat rantavyöhykkeelle on vain siellä täällä. 6 (41)

2.1 Selvitysmenetelmät Kaavan lähtötiedot pohjautuvat pääosin aiemmin tehtyihin selvityksiin. Kootut tiedot maaperästä, luonnosta, vesistöistä ja maisemasta on selostettu tässä raportissa. Maiseman ja luonnon kannalta merkittävät alueet on osoitettu selvityskartalla. Rakennussuojelukohteet on saatu Iisalmen rakennusinventointikortistosta, jonka arkkitehti Hanna Oijala päivitti 2012. Seuraavia raportteja on käytetty selvitysten ja karttojen laadinnassa: - Pohjois-Savon maakuntakaava - Iisalmen kaupunki, Suomen rakennuskulttuurin yleisluettelo. Museovirasto. Kopiot alueen kulttuurihistoriallisesti merkittävistä rakennuksista 1995 - Kyläsuunnitelma (Iisalmen lounaiskylät). - Rakennusinventointi (Timo Hytönen ja Hanna Oijala) - Luontoselvitys (Järvien luonto- ja maisemaselvitys, Jaakko Pöyry Infra Maa ja Vesi, 2001) - Lampaanjärvi Pörsänjärvi Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi, Timo Jussila 2013 - Iisalmen liito-oravaselvitykset, Biologitoimisto Vihervaara 2013 2.2 Lähtökohdat 2.2.1 Virkistysalueet ja reitit Alueella on hyvät luontaiset liikuntamahdollisuudet. Erillisiä virkistysreitistöjä ei alueella ole. 2.2.2 Liikenne Kaava-alueen läpi kulkee tie 5643 (Pörsänmäki-Haukilahti) ja tie 16139 (Lampaanmäki, joka molemmat ovat tieluokaltaan yhdysteitä. Muilta osin liikenneverkko on yksityisteitä. 2.2.3 Yhdyskuntatekniikka Sähköistys on Savon Voiman verkon varassa, joka ulottuu lähinnä pysyvästi asutuille alueille. Kaikki loma-asuntoalueet eivät kuulu vielä sähköistyksen piiriin. Vesiosuuskunta toimii lähimmillään Pölänmäen pohjavesialueen varassa ja sen toimialue on Pörsänmäessä. Alueella ei ole kunnallista viemäriverkostoa. 2.2.4 Maanomistus Maapohja on yksityisessä omistuksessa. Kolmella isommalla tilalla on metsäyhtiö tai yhteisö omistajana. 2.2.5 Suunnittelutilanne Alueelle on laadittu 1985 maaseutualueiden osayleiskaava, joka ei ole oikeusvaikutteinen. 7 (41)

2.2.6 Väestö ja työpaikat Alueella asuu 39 asukasta noin 30 taloudessa. Väestörakenne on selkeästi muuttunut vanhoihin väestöryhmiin painottunut, nuoria alle 15-vuotiaita on vain 4 henkilöä. Asukkaiden ikäjakauma vuonna 2013 Ikäväli Miehet Naiset Yht - 0 0 0 0 1-6 3 0 3 7-14 1 0 1 15-49 9 4 13 50-64 8 5 13 65-74 4 1 5 75-84 2 2 5 85-0 0 0 Yhteensä 27 12 39 2.2.7 Asuminen ja palvelut Alueella ei ole peruskoulun esiopetusta. Lähin koulu oli vielä 2010-luvun lopussa Lappetelässä, mutta nyt peruskoulu on lähimmillään Sourunsalossa. Lähikakauppa Pörsänmäessä lopetti toimintansa 2011. 2.2.8 Valtakunnalliset intressit / maakuntakaava Ympäristöministeriö vahvisti 7.12.2011 Pohjois-Savon maakuntakaavan 2030. Vahvistuspäätöksellä kumotaan voimassa olleet seutukaavat ja Ylä-Savon seudun maakuntakaava. Pohjois-Savon maakuntakaava kattaa koko maakunnan ja sisältää kaikki alueidenkäyttömuodot. Suunnittelualueelle ei sijoitu maakuntakaavatasolla esitettäviä kohteita eikä aluevarauksia. Ainoastaan maakuntasuunnitelmassa määritelty valtatien 5 kehittämisvyöhyke, joka osoittaa kaupunkien vaikutusalueineen, ulottuu osalle suunnittelualuetta (punainen vahva viiva otteessa). Kyläalue (AT) sijoittuu tiheämmin asutulle Lappetelän Pörsänmäen alueelle. Ote Pohjois-Savon maakuntakaavasta 2030 8 (41)

2.3 Luonnonympäristö ja suojelukohteet 2.3.1 Menetelmät Järvien luonto- ja maisemaselvitys (v. 2001) on tehty Iisalmen kaupungin vielä kaavoittamattomille järvialueille kaavoitusta varten. Tarkoituksena on ollut hankkia tietoja selvitysalueen luonnonympäristöstä ja määritellä niiden perusteella luonnonarvoiltaan ja/tai maisemaltaan merkittävät kohteet sekä esittää suosituksia maankäytölle. Selvityksen maastokartoitukset ajoittuivat pääosin kesäkuuhun 2001. Syyskuussa 2000 käytiin tutustumassa alueeseen ajelemalla ympäri Kilpijärven ja Kirmajärven ja marraskuussa 2000 käytiin muutamissa kohteissa Valkeisella, Viitaanjärvellä, Hernejärvellä ja Kumpusella. Maastokäynnit kohdistettiin karttatarkastelujen ja lähtötietojen perusteella valittuihin kohteisiin, joista käsin tehtiin havaintoja alueen kasvillisuudesta ja eläimistöstä sekä maiseman yleispiirteistä. Erityisesti pyrittiin löytämään ja rajaamaan luonto- ja maisema-arvoiltaan merkittävät kohteet. Työssä oli käytettävissä joiltakin järviltä viistoilmakuvia, ja myös maastokäyntien aikana otettiin valokuvia. 2.3.2 Luonnonympäristön ja maiseman yleispiirteet 2.3.3 Kallioperä ja maaperä Iisalmen kallioperä edustaa pääosin vanhaa arkeeista peruskallioaluetta, jonka vallitsevia kivilajeja ovat happamat ja vähäravinteiset granitoidit ja gneissit (Vesi- ja ympäristöhallitus 1993). Länsiosiin, Lampaanjärven ja Pörsänmäen tienoille, ulottuu nuorempi liuskealue, jossa esiintyy suonigneissejä ja sedimentti- ja vulkaniittikiviä sekä niihin tunkeutuneita graniittisia syväkiviä. Kallioperälle on ominaista lohkomainen rikkonaisuus, mutta näkyviä avokallioita rantavyöhykkeillä melko vähän. Maalajeista vallitsevia ovat ranta-alueilla savi ja savipitoinen pohjamoreeni eli hienoainesmoreeni (Kukkonen ja Sahala 1988). Laajat viljavat savikko- ja hiesualueet syntyivät jääkauden jälkeen vesistöjen pohjaan kerrostumalla ja on sittemmin suurelta osin raivattu pelloiksi. Alavien maiden yläpuolelle kohoaa karumpia moreenimäkiä ja paikoin esiintyy turvemaita. Kirmanjärven länsipuolitse kulkee yksi Pohjois-Savon suurista harjujaksoista (Lyytikäinen 1977). Topografialtaan alue on enimmäkseen loivapiirteistä ja kumpuilevaa mäkimaastoa, jonka korkeus on enimmäkseen 80-130 m mpy ja etenkin rantavyöhykkeet ovat alavia. Itäosan korkeimmat mäet Palosenmäki ja Vääränmäki kohoavat lähes 200 m mpy. Eteläosan vedenjakajaseutu on korkeampaa maata ja korkeimmat laet kuten Pitkäjärveen rajoittuvat Pohjoismäki ja Pyssymäki yltävät yli 200 m mpy ja hieman kauempana sijaitseva Pölönmäki jopa lähes 250 m mpy. Viitaanjärven länsipuolinen Pohjoisvuori on mainittu Pohjois- Savon kallioinventoinnissa arvokkaana kallioalueena (Pohjois-Savon ympäristökeskus 1997). 2.3.4 Maaperäkartta (ote maaperäkartasta, jonka tarkkuus 1:50 000, Lampaanjärven ja Ruotaanjärven alueelta kartta on suurpiirteisempi) Rakentamiseen soveltumattomia ja soveltuvia alueita on rajattu GTK:n laatiman maaperäkartan perusteella. Rakentamiseen maita ovat kalliomaat, savimaat, liejumaat ja turvemaat. 9 (41)

10 (41)

2.3.5 Vesi- ja pohjavesialueet Selvitysalueen vesistöistä suuri osa kuuluu Vuoksen vesistöön (vesistöalueen nro 4) ja Iisalmen reittiin (4.5) (Ekholm 1993). Selvitysalueen eteläosasta Pitkänjärvi, Pörsä, Korpisjärvi ja Kalliolampi laskevat pohjoiseen kohti Porovettä ja kuuluvat Haukijoen valuma-alueeseen (4.526). Sen sijaan Lampaanjärven, Ruotaanjärven ja Pienen Ruotaanjärven laskusuunta on lounas ja ne kuuluvat muista poiketen Kymijoen vesistöalueen (14) Rautalammin reittiin (14.7). Molemmat ovat Pielaveden alueen (14.74) latvavesiä Lampaanjärven valuma-alueella (14.747). Lampaanjärvi purkaa vetensä Pielaveden suuntaan Lampaanjoen, Eskelinkosken kautta. Lampaanjokea on ruopattu ja oikaistu uittotöiden helpottamiseksi 1940 luvulla. Tässä yhteydessä Lampaanjärven pinta laski lähes metrin. Veden korkeuden muutos näkyy selvästi rantamaisemassa (veden huuhtoma rantapalle) ja luotojen paljastumisensa Vuosien 1994-1997 tietoihin perustuvan vesistöjen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan eteläosan Pitkänjärvi, Korpisjärvi ja Pieni Ruotaanjärvi ovat laadultaan välttäviä (Pohjois- Savon ympäristökeskus 2000b). Hyvälaatuisiksi on luokiteltu Pörsä, Ruotaanjärvi ja Lampaanjärvi. Pörsänjärven pinnankorkeus 143,8 mpy. Lampaanjärven pinnankorkeus on 128,2 mpy. Vedenjakaja sijaitsee näiden kahden altaan välimaastossa. Suunnittelualueella ei ole merkittäviä pohjavesiesiintymiä, joita voitaisiin hyödyntää. 2.3.6 Kasvillisuus Selvitysalue sijaitsee lähellä eteläboreaalisen kasvillisuusvyöhykkeen pohjoisrajaa ja kuuluu Järvi-Suomen kasvimaantieteelliseen alueeseen. Eliömaakuntajaossa se on osa Pohjois-Savoa. Selvitysalueen eteläosassa Pitkäjärven länsipuolella on tavattu alueellisesti uhanalaista (Sh) metsälehmusta Taartinniityn alueella, josta sitä ei kuitenkaan (Pakarisen (1994) mukaan vuonna 1993 löytynyt. Maaseutualueen yleiskaavassa (Iisalmen kaupunki 1982) on merkitty suojelukohteeksi lähellä sijaitseva Honkamäen lehmustaimikko. Mikäli metsälehmusta alueella esiintyy, on se Pohjois-Savon pohjoisimpia esiintymispaikkoja. Paikallisten maanomistajien mukaan Taartinniitty on vesoittunut ja umpeenkasvanut, eikä sillä enää ole metsälehmusesiintymää. Honkamäen lehmusalue on hakattu aukoksi kolmessa vaiheessa ja taimitettu. 2.3.7 Ranta- ja vesikasvillisuus Selvitysalueen järvien ja lampien joukosta löytyy sekä kohtalaisen karuja että erittäin reheviä järviä. Edellisiin kuuluvat mm. Lampaanjärvi ja Pörsä, jotka edustavat korte- tai korteruokotyypin vesiä. Niissä järviruoko ja järvikorte myötäilevät rantoja harvanpuoleisina kasvustoina ja kelluslehtisistä esiintyy siellä täällä ulpukkaa, lummetta, uistinvitaa, vesitatarta ja siimapalpakkoa. Sen sijaan useimmissa muissa järvissä ravinteikkuus näkyy ainakin paikoin runsaana vesija rantakasvillisuutena. Näiden kaisla- tai jopa osmankäämi-sarpiotyypin vesien vesi- ja rantakasvillisuus on runsasta ja vyöhykkeisyys selvästi havaittavissa. Ilmaversoiset järviruoko, -korte ja -kaisla sekä suursarat muodostavat rannoille yhtenäisiä kasvustoja ja vedenpintaa peittävät laajalti kelluslehtiset kuten ulpukka, lumme, uistinvita, siima- ja rantapalpakko ja kelluskeiholehti. Pohjois-Savon pienvesien kartoituksessa ei ollut mukana yhtään kohdetta alueelta (Laitinen 1994). 11 (41)

2.3.8 Linnusto Alueen järvien vesi- ja rantalinnusto on matalille, reheville järville tyypillistä, kun sen sijaan karujen selkävesien lajisto puuttuu. Tavallisia suojaisien lahtien ja ruovikoiden vesilintuja ovat mm. silkkiuikku, haapana, sinisorsa, telkkä ja tavi. Vesialueita reunustavien rantametsien, pensaikkojen ja peltojen erilaisissa elinympäristöissä esiintyy niille tyypillisiä lintuja, joista tavallisimpia ovat peippo, pajulintu, punakylki-, laulu- ja mustarastas, talitiainen, kirjoja harmaasieppo. Rantapelloilla pesivät töyhtöhyyppä ja kiuru ja pensaikoissa ruokokerttunen ja pajusirkku. Linnustoltaan arvokkaimpia alueita ovat lintuvesiensuojeluohjelmaan ja Naturaehdotukseen kuuluvat Ylemmäinen, Keskimmäinen ja Tismiö. Muita huomattavia kohteita ovat Hernejärven Pikkuselkä (Väänänen 1991). Näillä pesii laji- ja parimäärältään runsas linnusto, johon kuuluvat vaateliaista lintuvesien lajeista mm. jouhisorsa, heinätavi ja lapasorsa. Monilla jokisuistoilla on merkitystä muutonaikaisina levähdyspaikkoina. Myös mataliin lahtiin kerääntyy mm. muuttavia joutsenia. 2.4 Luontokohteiden valintaperusteet Tässä selvityksessä on pyritty osoittamaan selvitysalueelta luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kohteet ja aluekokonaisuudet, jotta ne voidaan ottaa kaavoituksessa huomioon. Suojeluohjelmiin kuuluvien kohteiden lisäksi tarkasteluissa on pyritty huomioimaan vähemmän merkittävät kohteet, jotka kuitenkin paikallisella tasolla lisäävät luonnon ja maiseman monimuotoisuutta. Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä ja usein ympäristöstään selvästi erottuvia kohteita, ns. avainbiotooppeja, on lueteltu metsä- tai luonnonsuojelulainsäädännössä. Metsälain mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä, joiden ominaispiirteet tulee säilyttää, ovat luonnontilaiset tai sen kaltaiset 1) lähteiden, purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen sekä pienten lampien välittömät lähiympäristöt; 2) ruoho- ja heinäkorvet, saniaiskorvet sekä lehtokorvet ja Lapin läänin eteläpuolella sijaitsevat letot; 3) rehevät lehtolaikut; 4) pienet kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla; 5) rotkot ja kurut; 6) jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät; sekä 7) karukkokankaita puuntuotannollisesti vähätuottoisemmat hietikot, kalliot, kivikot, louhikot, vähäpuustoiset suot ja rantaluhdat. Luonnonsuojelulain perusteella on suojeltu seuraavat yhdeksän luontotyyppiä: 1) luontaisesti syntyneet, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuvat metsiköt; 2) pähkinäpensaslehdot; 3) tervaleppäkorvet; 4) luonnontilaiset hiekkarannat; 5) merenrantaniityt; 6) puuttomat ja luontaisesti vähäpuustoiset hiekkadyynit; 12 (41)

7) katajakedot; 8) lehdesniityt; sekä 9) avointa maisemaa hallitsevat suuret yksittäiset puut ja puuryhmät. Selvityksessä on huomioitu myös metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt (Tapio 1998). 2.5 Lampaanjärvi, Ruotaanjärvi ja Pieni Ruotaanjärvi Suurehko Lampaanjärvi sijaitsee Iisalmen ja Pielaveden rajalla selvitysalueen eteläosassa. Se on polveilevarantainen ja siinä on lukuisia pieniä saaria sekä luhtarantoja. Pohjoisosan rantavedet ovat matalia ja kivikkoisia ja keskiosassakin on vettä vajaa 10 m. Iisalmeen kuuluva pohjoisosan itäranta on metsäistä ja soista maastoa, missä kumpareina kohoavia kangasmaita ympäröivät ojitetut korvet ja rämeet. Lomarakentamista on eteläosassa sekä pohjoisessa Kotaniemessä, mutta muuten ranta on lähes rakentamaton. Seutukaavassa alueelle on varaus 924 ha:n laajuiselle samoilu- ja retkeilyalueella (MM 2.1) (Pohjois-Savon seutukaavaliitto 1978). Lampaanjärveen laskee pohjoisesta Kenkäpuro ja idästä Ruotaanpuro. Ruotaanjärvi on 44 ha:n laajuinen, ruovikkorantainen järvi (Poroveden kalastusalue 1996). Sen ympärillä on metsäisiä ja soisia maita ja itäpuolella maatila peltoineen. Lomarakentamista järvellä ei juuri ole. Läheinen Pieni Ruotaanjärvi on pikkujärvi, jonka kaakkoisosassa on lomamökkirypäs. 2.5.1 Lintuhavainnot Pieni Ruotaanjärven linnut: Pienehkö metsien ja soistuvien rantojen ympäröimä lampi, jolla ei erityistä linnustoa. Rantametsien asukkaisiin kuuluvat ainakin metsäkirvinen, punarinta, kirjosieppo, laulurastas ja hömötiainen. Ruotaanjärven linnut: Varsin rakentamaton erämaatunnelmainen lampi/järvi. Linnusto niukkaa. Kuikka pesinee järven länsirannalla. Rannan varpuslinnusto käsittää ainakin seuraavaa peruslajistoa: räkätti-, laulu- ja punakylkirastas, pajulintu, peippo, talitiainen, punarinta, rautiainen sekä käki. Lampaanjärven linnut: Järvi näyttää olevan varsin karu erämaajärvi, joten linnusto on sen mukaisesti niukkaa. Vesilinnuista ainakin tavi ja telkkä pesii järvellä, ja kahlaajista rantasipi sekä lehtokurppa. Rantametsiä ja -pajukoita asuttavat mm. pajusirkku, punakylki-, laulu- ja mustarastas, punarinta, lehtokerttu, talitiainen, kirjo- ja harmaasieppo, peippo ja pajulintu. Muutama harmaalokkipari pesii Lampaanjärven Pohjoislahdessa, samoin myös tiiroja, silkkiuikkupari ja iso telkkäkolonna sekä laulujoutsenpariskunta Kotaniemen idänpuoleisessa lahdessa. Etelämpänä Näresaarilla ja Niittysaarella pesii mm. rantasipiä, tavanomaista varpuslinnustoa ja kalalokkipareja. 2.5.2 Kohteet: Kohde 44. Ruotaanjärvi Karttalehti: 3314 12C Kuvaus: Rannassa tavataan pajuja, lehtipuita. Välikankaan puolella on tiheäkasvuista havumetsää. Itärannassa ennen Koivulan tilaan, mutta myös sen jälkeen on metsäistä elinympäristöä järven rantaan saakka. Järven länsireunassa on puusto vaihtelevaa sekametsää pääosin, mutta myöskin havumetsälaikkuja on paikoin. Eteläosan kapea lahti kuvaa hyvin kasvillisuutensa puolesta erityisesti länsirantaakin: Mustuvapaju, raita, hieskoivu, rauduskoivu, harmaaleppä, harvemmassa kuusta ja mäntyä. Lisäksi mm. korkeavarpuista rämekasvillisuutta (mustikka, juolukka, suopursu) ja kuivemman kankaan kasvillisuutta 13 (41)

(puolukka, variksenmarja, kanerva). Rantojen lajistoa ovat sarat, järvikorte, ulpukka, suoputki ja kurjenjalka. Suositus: Rakentamiseen parhaiten kelpaavat ranta-alueet ovat pääosin kangasmaisilla metsiköillä Ruotaanjörven itärannalla, mutta paikoin myös pohjois- ja länsirannalla rakentamisolosuhteet ovat hyvät. Länsiranta on kuitenkin huomattavan soistunut useilla kohdin. Luokitus: II Ruotaanjärven läntinen ranta aivan eteläisestä lahdesta nähtynä. Kohde 45. Pieni Ruotaanjärvi Karttalehti: 3332 03 A Kuvaus: Kasvillisuus: vaivero, sianpuolukka, suopursu, mustikka, juolukka, puolukka, hieskoivu, rahkasammalet, kurjenjalka, tupasvilla, isokarpalo, viiltosara, pullosara, jokapaikansara, korpikastikka, metsäkastikka ja metsälauha. Erityisesti länsirannan metsäisyys on edustava samoin toisaalta hetteisen eteläisen lahden kasvillisuus: sammalet (ruskorahkasammal, pallorahkasammal), sarat ja runsaiden vaiveron esiintymien muodostama kokonaisuus on hieno. Suositus: Itärantaa on rakennettu jo kohtalaisessa määrin; lisärakentamista voidaan osoittaa vain muutama lisää Välikankaan puolelle länsirantaan tai Honkamäen puolelle aikaisempien rakennusten jatkeeksi. Luokitus: II Pieni Ruotaanjärven hetteikköistä rantaa. 14 (41)

Kohde 46. Lampaanjärvi; Niittysaari Karttalehti: 3314 12C Kuvaus: Runsaasti haapaa, kataja, harmaaleppä, mustikka, puolukka, metsämaitikka, kerrossammal, kielo, kultapiisku, oravanmarja, metsäimarre, metsäkurjenpolvi, käenkaali, kevätpiippo, metsälauha, metsäkastikka, metsäimarre. Pohjoisrannassa on huomattavasti aiempaa luhtaisempi alue; raita, kiiltopaju, mustuvapaju, rentukka, riidenlieko, pikkutalvikki, saroja sekä kaikissa puissa runsaasti sormipaisukarvetta. Suositus: Saarta ei tulisi rakentaa, koska se on maisemallisesti arvokkaalla paikalla. Koko huomioiden vain yksi lomamökki on mahdollisuuksien rajoissa. Pohjoisrannan kosteat kasvuympäristöt ovat seurausta ajoittaisesta veden huuhtomisvaikutuksesta. Pohjoisrantaan asutusta ei ainakaan tulisi sijoittaa. Luokitus: III Maisemallisesti tärkeä Niittysaari on luonnonsatamanakin käytetty kohde. Kohde 47. Lampaanjärvi; Konttiniemen pienet lähisaaret Karttalehti: 3314 12C Kuvaus: Rantakasvillisuus muuttuu hiljakseen saaren sisällä tavanomaiseksi lehtipuumetsäksi, mutta rannalla ovat kosteikkolajit vallitsevia. Jouhivihvilä, jänönsara, viiltosara, pullosara, jokapaikansara, kurjenjalka, suoputki, koiranputki, suomuurain, terttualpi, metsäkastikka, kultapiisku sekä puista ja pensaista mainittakoon raita, pihlaja, kataja, mänty, hieskoivu, rauduskoivu ja harmaaleppä. Suositus: Rakentamistarkoitukseen liian pieniä saaria; kasvillisuudeltaan kohtalaisen edustavia. Runsaasti arvokkaita luhtarantoja. Luokitus: III Kohde 48. Lampaanjärvi; Pohjoislahden itäinen ranta Karttalehti: 3314 12D Kuvaus: Ranta-alueen metsät ovat melkoisen tavalliset, joskin metsässä voidaan havaita joitakin suuria yksilöitä mäntyjä ja rauduskoivuja sekä muutama maapuu (koivuja). Mustikan lisäksi tavanomaista lajistoa edustavat metsämaitikka, kangasmaitikka, puolukka, kataja, oravanmarja sekä heinistä kevätpiippo, metsälauha, rönsyrölli että sammalista metsäkerrossammal, seinäsammal ja rahkasammalet. Puissa havaitaan paikoin runsaana sormipaisukarvetta. Suositus: Ranta on viettävä, mutta ei liiaksi, ettei alueella voisi rakentaa loma-asuntoja. Luokitus: II 15 (41)

Kohde 49. Lampaanjärvi; Toivaalanlahden niemi Karttalehti: 3314 12C Kuvaus: Niemen metsikkö on paikoin varsin edustavaa ja kasvillisuudessa on havaittavissa piirteitä vanhasta metsästä. Tavanomaisen lajiston lisäksi () havaitaan myös riidenliekoa, kielo, lillukka, metsäkerrossammalta, sulkasammalta sekä pesivä käpytikka. Tikoille tarpeellisia vanhoja puita on runsaasti alueella. Suositus: Vanhaa sekametsää, arvokkuutta lisää käpytikan viihtyminen alueella. Rakentamista voisi harkita vain harvasti sijoitettuna. Luokitus: III 2.6 Pitkänjärvi, Pörsä, Korpisjärvi, Levälampi ja Kalliolampi Pitkänjärvi on 66 ha laaja, hyvälaatuinen järvi (Poroveden kalastusalue 1996). Sen ympäriltä löytyy sekä maatiloja peltoineen että metsäisiä alueita, joista lähes 200 m korkea Pohjoismäki kohoaa itärannalla jyrkkäpiirteisenä ja louhikkorinteisenä. Järvestä laskee pohjoiseen Pitkäjoki, jota reunustaa lehtipuustoinen suo. Pitkäjärven länsipuolella sijaitseva Taartinnitty on entinen laidunniitty, jota ympäröivästä metsästä on aikaisemmin tavattu metsälehmusta ja lehto-orvokkia (Pakarinen 1994). Alueella on ollut hakkuita eikä lehmusta vuonna 1993 löytynyt. Pitkäjärvestä koilliseen sijaitsee Salomaan myllyhaka, joka on paikallisesti merkittävä perinnemaisemakohde (Ilaskari 2000). Pörsän järvi 140 ha:n laajuinen, hyvälaatuinen järvi (Poroveden kalastusalue 1996). Sen rannat ovat metsäiset ja soiset, vaikka lähiympäristössä onkin asutusta ja mm. Pörsänmäen kylän viljeltyjä peltoja. Eteläosassa Kylänlahden rannalla on jo tiivistä lomarakentamista. Keskellä maisemiltaan avointa järveä sijaitsee pieni lehtipuustoinen Pörsänsaari ja luoteeseen laskee järvestä Pörsänpuro. Pörsän täinen ranta on rakennettua ympäristöä; jokseenkin koivuvaltainen rantakaistale, jonka takana etäämpänä rannasta on kuusivaltaista puustoa. Pääosin mustikkatyypin kasvillisuutta, mukana on tavanomaisesti myös puolukkaa ja juolukkaa, pihlajaa, hies- ja rauduskoivua. Leskelänniemen ympäristössä on kuusikkoinen vyöhyke hiukan rantaa lähempänä ja harmaaleppää kasvaa useilla ranta-alueilla. Järviruoko, viiltosara, pullosara, luhtasara ja jokapaikansara, kurjenjalkaa ja vuohenputkea kasvaa yleisesti rantavyöhykkeessä. Rantametsät ovat suureksi osaksi ojitettuja koko Pörsän ympäristössä, mutta joiltakin osin jo umpeenkasvaneita. Korpisjärvi hyvälaatuinen, ruovikkorantainen järvi, johon laskee etelästä Pitkäjoki ja josta jatkuu pohjoiseen Korpisjoki (Poroveden kalastusalue 1996). Järven ympärillä on maanviljelystä ja asutusta ja soisia metsämaita. Läheisen Kalliolammen rannoilla on jo tiivistä lomarakentamista. 2.6.1 Lintuhavainnot Pörsän linnut: Karu, hieman erämaajärven tuntua omaava järvi, jonka linnusto oli ko. tyypin järvien tapaan niukkaa ja lajistoltaan tyypillistä. Mitään erityistä en havainnut. Lajeista arvokkaimpana ehkäpä kuikka, jonka pesimiselle järven itäosan rakentamattomat rannat lienevät otollisinta aluetta. Tukkakoskelo oli toinen havaitsemani vesilinnuston edustaja, joka pesinee Säästönlahdella järven luoteisrannalla. Lokkilinnuista järvellä esiintyy jokunen pari kalalokkeja ja kalatiiroja, jotka pesivät esim. Pörsänsaaren rannan sekä Levälahden tienoon sopivilla vesikivillä. Kahlaajista rantametsissä pesii lehtokurppa ja rannoilla muutama rantasipipari. Varpuslinnusto on hyvin tavanomaista, lajeina mm. harmaa- ja kirjosieppo, punakylki-, räkätti- ja laulurastas, pajulintu, peippo, punarinta sekä talitiainen. Pitkänjärven linnut: Hyvin niukkalinnustoinen järvi. Itse järvellä pesii tavi pohjoispään pikku lahdella, telkkä 1-2 parin voimin sekä kaksi rantasipiparia. Pohjoispään peltoalueen varpuslinnusto käsittää ainakin haara- ja räystäspääskyn, punavarpusen, västäräkin, keltavästäräkin ja kottaraisen. Etelämpänä lisäksi ainakin lehtokurppa, punakylki- ja laulurastas, vihervarpunen, peippo ja pajulintu. 16 (41)

Levälammen linnut: Pieni ja karu lampi, jolla ei mitään erityisiä linnustollisia arvoja. Itse lammella ei lintuja ollut, mutta rantametsissä pesii lehtokurppa, punakylki- ja laulurastas sekä punarinta. Kalliolammen linnut: Pieni karu ja jo melko rakennettu lampi, jossa ei vesilinnustoa, eikä muutoinkaan mitään erityistä. Rantasipi kuuluu rannan pesimälinnustoon. Rantametsiä puolestaan asuttavat ainakin käki, käpytikka, musta- ja laulurastas, kirjosieppo, punatulkku, peippo sekä pajulintu. Korpisjärven linnut: Jonkin verran rakennettu, mutta vielä rauhallista rakentamatonta rantaakin sisältävä järvi, jonka linnusto varsin tavanomaista. Parhaana pesimälintuna kuikka, joka pesinee järven eteläpäässä (jonne näkyi olevan jo ainakin yksi mökki tekeillä). Telkkä pesii 2-3 parin voimalla, tavi yhden parin voimalla, kalalokki ainakin yhden parin voimalla ja rantasipejä on useampi pari. Rannan varpuslinnusto tavallista peruslajistoa: västäräkki, hernekerttu, peippo, pajulintu, talitiainen, harmaa- ja kirjosieppo sekä punakylki- ja laulurastas. Hieman erikoisempana lajina järven eteläpäässä myös pyrstötiainen. Järven eteläosa on linnustollisesti monipuolisinta aluetta. 2.6.2 Kohteet: Kohde 50. Pörsä; Savilahden pohjukka. Karttalehti: 3332 03 AB Kuvaus: Mustikkatyypin metsää; mustikka, puolukka, metsäkorte, oravanmarja, pikkutalvikki, käenkaali, metsäimarre, isotalvikki, kataja, lillukka, metsätahti, suokorte, korpi-imarre ja hiirenporras. Puut ovat kuitenkin melko nuoria, muutamia vanhempia mäntyjä ja suurempia haapoja hajallaan. Sammalet ovat melko tavanomaisia: seinä-, metsäkerros-, lehvä-, kynsi- ja rahkasammalia. Muutamissa lahopuissa ja maapuissa on kääpiä. Mustikkatyypin kasvillisuus puuttuu monin paikoin ja paikalla kasvaa huomattavan rehevä korkea heinälaikku. Rantametsikön takana on vielä metsälaidun, joka rajautuu noin 70 metrin päähän Pörsän rannasta. Sen kasvillisuudesta voidaan mainita runsaat sammalet, rentukka, punainen viinimarja, metsäkorte ja jonkin verran lahopuuta. Suositus: Savilahden pohjukan huomionarvoinen kohde sisältää puroalueen, kosteita reheviä lehtolaikkuja ja metsälaidunaluetta. Kohde on monipuolinen, arvokas ja ympäristöltään muusta järven ympäristöstä poikkeava. Metsälaitumet mainitaan mm. Metsäkeskus Tapion huomionarvoisissa luontokohteissa. Luokitus: IV Metsälaidun Pörsän järven itärannalla. 17 (41)

Kohde 51. Pörsä; Pörsän saari Karttalehti: 3332 03 A Kuvaus: Runsaasti polvenkorkuista varvustoa. Kasvillisuus: mustikka, puolukka, juolukka, suopursu, pihlaja, metsätähti, metsäimarre, kultapiisku, kielo, kevätpiippo, rantavihvilä, lillukka, vadelma, metsäkorte, nuokkuhelmikkä, oravanmarja, käenkaali ja rannalla vain hiukan saroja. Puuston muodostavat hieskoivu, rauduskoivu, harmaaleppä sekä jossain määrin mänty ja kuusi. Muutamia pökkelöpuita. Käpytikka havaittu saarella pesimässä. Suositus: Saaren ympäristö on kasvilajien puolesta hieno, joskaan mitään suojelunäkökohtia saari ei sellaisenaan täytä. Käpytikan pesintä saarella viittaa sen tarjoamaan monipuoliseen elinympäristöön. Maisemallisesti järven tärkein kiintopiste/maakohde, eikä saarta sen vuoksi tulisi rakentaa. Luokitus: III Lehtipuiden luonnehtima Pörsän saari. Kohde 52. Pörsä; Rajaniemi Karttalehti: 3332 03B Kuvaus: Melko tavanomainen metsikkö, jossa kasvillisuutta edustaa mm. mänty, kuusi, hieskoivu, rauduskoivu, harmaaleppä. Maasto on varsin kivikkoinen ja kuoppainen ja sen päällä on runsas kasvusto sammalta metsäpohjassa. Rannassa on runsahkosti pajua, hieskoivua ja harmaaleppää. Suositus: Metsänä melkoisen tavallinen ympäristö, joskin rakentamisen kannalta kivikkoisuus ei ole paras mahdollinen ympäristö. Luokitus: I Kohde 53. Pörsä; Pörsänpuro Karttalehti: 3332 03B Kuvaus: Rantapuuston takana oleva alue on jokseenkin hakattu kokonaan. Puroalueelle on jätetty vain kourallinen puustoa ja siten muu kuin aivan lähin alue Pörsää on muuttunut väliaikaisesti hakkuiden myötä. Kasvillisuus; rentukka, mesiangervo, kurjenjalka, tuomi, pihlaja, harmaaleppä, pajuja, vehka, viiltosara, luhtasara, pullosara, jokapaikansara ja suoorvokki. Suositus: Puron tavanomaisuudesta huolimatta sen välittömään läheisyyteen ei tule rakentaa rakennuksia. Puron ympäristö on varsin hetteinen ja kostea. Luokitus: II 18 (41)

Kohde 54. Pörsä; Sirppiniemi Karttalehti: 3332 03A Kuvaus: Vanhaa kuusikkoa, jonka takana, noin 100 metriä rannasta alkaa hakkuiden ja harvennusten vyöhyke. Rannan läheinen kuusikko on yli 100-vuotiasta ja rinnanympärys on useilla kuusilla noin 150 cm:n luokkaa. Kasvillisuus: harvassa hies- ja rauduskoivua, pihlajaa sekä oravanmarja, metsätähti, pikkutalvikki, isotalvikki, puolukka, mustikka, käenkaali, sananjalka, metsäimarre, riidenlieko ja kultapiisku. Linnuista havaitaan metsälajistoa mm. järripeippo, peippo, puukiipijä, talitiainen, metsäkirvinen, keltasirkku ja käpytikka. Merkkejä oravien elinpiiristä. Hiukan pohjoiseen rantaa pitkin kulkiessa havaitaan lehtimetsässä runsaasti metsälinnustoa. Suositus: Vanhaa kuusikkoa ei tulisi kaataa, sillä se on potentiaalinen vanhan metsän alue, jonka kasvillisuus on vaateliasta ja pieneliöstö on monipuolinen. Luokitus: III Komeata kuusikkoa Pörsän järven länsirannalla vielä 2000-luvun alussa, mutta 3013 maisema on avoin (paljaaksi hakattu). Kohde 55. Pitkäjärvi; Pohjoismäki Karttalehti: 3332 03A Kuvaus: Järven länsirantaa luonnehtivat maatalousalueet, erityisesti pohjoisosassa mutta myös eteläosassa. Ilkanniemessä on pääosin sekametsää, joka on paikoin nuorta. Rannoilla myös niittymäistä ja luhtaisia piirteitä. Vattukallion mäen pohjoispuolella on hieno lähteikköinen puroalue, jossa sanikkaiset ovat valtalajina. Itse Vattukallion puustokin on vanhahkoa. Pohjoismäen paikkeilla hakkuut ulottuvat kohtalaisen pitkälle mäen päältä lähes rantaan saakka; joskin Mäntylän tilan tuntumassa on metsäisempi kasvillisuusalue. Kuusikkoa pääosin, sekametsää paikoin. Kenttäkerroksesta erotetaan mm., käenkaali, kevätpiippo, metsäimarre, oravanmarja, mustikka, puolukka (paikoin varvut puuttuvat kokonaan), kultapiisku, pikkutalvikki, pihlaja, valoisilla paikoin hieskoivua ja rauduskoivua, lillukka, metsäkastikka ja kevätpiippo. Ylempänä on varpuista kasvillisuutta alaosia enemmän. Suositus: Pohjoismäen kasvillisuus on tavanomaista tuoretta mustikkatyypin metsää, joskin paikoin esiintyy lehtomaisia piirteitä. Maan vietto on varsin jyrkkä, joten tien ja edes lomarakentamisen kannalta mäen alaosat eivät ole mielekkäitä. Maisemallisesti mäeltä avautuu hienot näkymät. Kokonaisuudessaan Pitkänjärven ympäristössä on monipuolista ympäristöä maatiloista aina pimeään kuusikkoon asti. Huomionarvoista on välttää purojen läheisyyttä. Luokitus: II 19 (41)

Kohde 56. Korpisjärvi; puro- ja jokialueet Karttalehti: 3332 03B Kuvaus: Kasvillisuus: rentukka, viiltosara, metsäkorte, ulpukka, jokapaikansara, kiiltopaju, hieskoivua runsaasti, rätvänä, rantaleinikki, terttualpi, järvikorte ja kurjenjalka. Yleisesti Korpisjärven rannat ovat metsäiset ja Petäjäniemi ympäristöineen on maisemallisesti hienolla paikalla sekä edustava metsäisenä. Lounaisranta on suureksi osaksi hakattua ja ympäristöltään soistuvaa. Pohjoisosissa on luhtarantoja puroalueen yhteydessä. Järvisimpukkaa runsaasti rannoilla. Suositus: Rakentamista voidaan sijoittaa pääasiassa olemassa olevan rakennuskannan yhteyteen. Rakennusalueiksi ei tulisi osoittaa kosteita rantametsiä tai puro- ja jokialueiden liepeitä. Luokitus: II Kohde 57. Levälampi; eteläosat Karttalehti: 3332 03 A Kuvaus: Järven etelärannalla kasvaa yleisesti runsaina pajukot ja paikoitellen sarat, vehka, kurjenjalka, ulpukka, uistinvita sekä runsaasti rahkasammalia järven ranta-alueilla. Ympäristössä ei ole maanviljelysalueita, ja ympäristö on varsin metsäinen joskin ihmisvaikutus näkyy tälläkin lammella jo muutaman mökin merkeissä. Suositus: Rakentaminen tulee sijoittaa pääasiassa olemassa olevan rakennuskannan yhteyteen. Kasvillisuudeltaan tavanomainen, mutta muilta rakentamisolosuhteiltaan vaikeita pehmeikköjä; maan gradientti on melko vähäinen. Luokitus: II 2.7 YHTEENVETO MAANKÄYTÖN SUOSITUKSISTA Maankäytön suositukset ilmenevät parhaiten karttakuvasta (kaavaselostuksen liite 4), jossa kuvataan rajauksin alueen sopivimmat rakentamisalueet, sekä toisaalta sellaiset alueet, joilla luonnonarvojen huomiointi tulisi asettaa etusijalle. Luokitus pohjautuu aiempiin tietoihin ranta-alueista, linnustotietoihin, kasvillisuuden yleisluonteeseen ja toisaalta myös luonto- ja maisemaselvityksen perusteella tarkemmin selvitettyjen kohteiden harvinaisempiin lajihavaintoihin. Tämän rantaluokituksen perusteella voidaan koko suunnittelualueelta löytää alueita kaikkiin luokkiin; suurin osa alueista kuuluu kuitenkin luokkaan II tai III. Huomattavasti vähemmän kohteita kuuluu I ja IV luokkiin. I luokkaan luetaan harvoja alueita lähinnä metsäiset purottomat sekä tavanomaisiksi katsotut alueet. Laajojen peltoalueiden ulottuessa rantaan saakka on luokitukseksi asetettu II. Suurin osa ranta-alueista kuuluukin juuri tähän luokkaan. Joet, purot ja kapeikot luokitellaan pääsääntöisesti III-luokkaan samoin kuin linnustollisesti arvokkaat alueet. Mikäli linnustoalueilla on myös kasvistollisia tai vesiekologisia lisäarvoja taikka uhanalaishavaintoja on kohteet luokiteltu IV-luokkaan. Myös suojelualueet kuuluvat IV-luokkaan. 2.8 Luontoselvityksen tulokset Suunnittelualueelta saatujen selvitysten ja lähtötietojen perusteella arvokkaimmiksi alueiksi katsotaan alueet, jotka on rajattu karttakuvaan (kaavaselostuksen liitteenä). Näitä alueita ei ole laajoina kokonaisuuksina kaupungin eteläisellä suunnittelualueella. Lisäksi voidaan poimia useita kohteita, jotka täyttävät esimerkiksi linnustollisia tai metsälain asettamia vaatimuksia pieniä luonnontilaisia puroja, luhtarantoja ja arvokkaita elinympäristöjä. Nämä ovat kaikki ns. ei-alueita, joita ei juurikaan tulisi osoittaa rakentamiseen. Merkinnällä III on varustettu hienoja luonto- tai maisema-arvoja omaavat alueet. Parhaiten rakentamiseen soveltuvat alueet ovat suunnittelualueen sellaiset alueet, jotka ovat maaston muodoiltaan tasaiset ja/tai luonto- ja maisema-arvoiltaan tavanomaiset. Nämä alueet ovat pääsääntöisesti luokiteltu luokkaan I tai II. 20 (41)

Maastokäynnin perusteella todetaan, että lähes koko alueella lisärakentaminen on mahdollista. Maisemallisesti tärkeiden alueiden, lähinnä rantojen ja harjualueiden ympäristön tila tulisi myös kyetä turvaamaan kaavassa. Nämä luonto- ja maisematekijät ja ennakkoon tiedossa olleet havainnot huomioimalla alueen (maankäytön) suunnittelua voidaan toteuttaa edelleen. 2.9 Vanhat metsät Pörsänjärven länsirannan, Sirppiniemen vanha yli satavuotias kuusikko ei säilynyt hakkuilta (kohde 54). Samoin Pitkänjärven itärannan vanhat puustot on hakattu luontoselvityksen teon jälkeen(osa kohteesta 55). Korpisjärven eteläpää on hakattu aukoksi(kohde 56). Osakaskunnan omistuksessa oleva Pörsänsaari on säästynyt hakkuilta (kohde 51). Pörsänjärven itärannan metsät on osin hakattu aukoksi ja osin harvennushakattu (kohde 50). Kohde kuuluu ainoana suunnittelualueella luokkaan IV. Ruotaanjärven länsirannalla ja Lampaanjärven keskiosassa oleville vanhoille metsille on käynyt samoin, harvennushakkuut ovat vieneet vanhan puuston. Lampaanjärven pohjoispään, Kotaniemen länsirannanvanhat metsät ovat toistaiseksi säästyneet rantaan asti ulottuvilta hakkuilta (kohde 48). Toivaalanlahden niemi on toistaiseksi säilyttänyt vanhan arvokkaan puuston, mutta saattaa olla ajankysymys milloin puusto poistetaan. 2.10 Liito-oravaselvitys Alueelta tarkastettiin kaikkiaan 15 uutta rakennuspaikkaa. Liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä havaittiin viideltä rakennuspaikalta, mutta liito-oraviin viittaavia papanahavaintoja vain yhdeltä rakennuspaikalta. Tarkastetut rakennuspaikat on esitetty alla olevassa kuvassa. Tarkastetut rakennuspaikat (Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan aineistoa 06/2013) 21 (41)

1. Rakennuspaikka on osin hakattu. Paikalla oli pieni kuusilaikku, jossa kasvoi myös muutamia isompia haapoja, rannan tuntumassa myös ravintopuiksi kelpaavia leppiä. Papanahavaintoja ei tehty. 2. Tiheää kuusi-koivu-mänty sekametsää, joka ei sovellu liito-oravan elinympäristöksi. 3. Pääosin koivua kasvava alue, joka ei sovellu liito-oravalle. Myös rannan kapea kuusikaistale on liito-oravalle liian pienialainen. 4. Isoakin kuusta kasvava kohde voi soveltua liito-oravan elinympäristöksi etenkin, jos järeiden haapojen ja leppien määrä olisi suurempi. Nyt alueella ei tehty papanahavaintoja. 5. Isoja kuusia ja sekapuuna koivua ja muutamia haapoja kasvava alue soveltuu liitooravalle, mutta papanahavaintoja ei tehty. 6. Järeää kuusta kasvavaa metsää. Kohde saattaa soveltua osaksi liito-oravan elinympäristöä, mutta isojen haapojen ja lepän vähyys heikentävät sen arvoa. Papanahavaintoja ei tehty. 7. Mänty-kuusi-koivu-sekametsää jossa kuuset pääosin pienehköjä. Alue on myös melko tiheäkasvuinen. Niemen itäreuna vaikutti liito-oravan kannalta paremmalta, mutta jää rakennuspaikan ulkopuolelle. 8. Mäntyä ja kuusta kasvava metsä, jossa muutamia isoja kuusia. Rakennuspaikka soveltuu huonosti liito-oravan elinympäristöksi. 9. Rakennuspaikalla kasvoi järeitä kuusia ja useita isoja haapoja. Kohde soveltuu hyvin liito-oravan elinympäristöksi ja myös papanahavaintoja tehtiin. Papanoita löydettiin kahden kuusen juurelta kymmeniä. Lisäksi alueella havaittiin yksi kolohaapa. 10. Pääosin avohakkuuta käsittävä alue, mutta rannassa noin 20 metriä leveä kaistale kuusia. Haavan ja lepän vähyys heikentää kohteen soveltuvuutta liito-oravalle. Kuusten juurelta ei tehty papanhavaintoja. 11. Isoja kuusia ja myös haapoja kasvava rakennuspaikka soveltuu liito-oravalle, mutta papanahavaintoja ei tehty. 12. Kuten rakennuspaikka 11. Alue soveltuu liito-oravan elinympäristöksi ja alueelta löydettiin myös kolohaapa. Papanahavaintoja ei tehty. 13. Itse rakennuspaikka heikohkosti liito-oravalle soveltuvaa. Koillispuolella kasvatusikäinen kuusikko. Papanahavaintoja ei tehty. 14. Alueella vain muutamia isompia kuusia eikä sovellu kovin hyvin liito-oravalle. Haavat parantavat alueen arvoa. Papanhavaintoja ei tehty. 15. Rakennuspaikalla kasvoi vain vähän pienehköjä kuusia ja haapoja. Soveltuu huonosti liito-oravalle. Rakennuspaikat olivat pääosin huonosti liito-oravan elinympäristöksi soveltuvia. Kohteissa 4, 5, 11 ja 12 soveltuvaa elinympäristöä havaittiin ja etenkin kohteissa 11 ja 12 tilannetta kannattaa tarkkailla, koska noin kilometrin päässä pohjoisessa saman järven rannalla tehtiin liito-oravan papanahavaintoja. Kohteessa 9 havaittiin aktiivinen liito-oravan elinympäristö ja rakentamista on syytä rajoittaa. Mikäli rakennuspaikka ympäristöineen säästyy pääosin entisellään ja pesäpuut pystytään paikallistamaan ja suojelemaan vähintään Ympäristöministeriön ohjeen mukaisesti, voi rakentaminen olla mahdollista (YM/1/501/2005). Tarvittavan suojelupäätöksen ja rajauksen tekee alueen ELY-keskus. Kohteeseen yhdeksän on maanomistajan kanssa tehty aluerajausmuutos siten, että rakennuspaikkoja on siirretty pohjoisemmaksi, läheiselle kaskikukkulalle. Puustoa ei ole tarkoitus hakata aukoksi, aikaisemmin tehdyn metsätaloussuunnitelman mukaisesti, jonka mukaan alueella pitäisi olla 7 ha:n aukko. Näin ollen liito-oravien elinpiiri ei vaarannu. 22 (41)

3 Rakennettu ympäristö Arvokkaat kulttuuriympäristöt ja rakennukset Kulttuurihistoriallisesti merkittävät rakennuskohteet on poimittu Iisalmen kaupungin teettämästä rakennusinventointikortistosta. Perusinventoinnin suoritti Timo Hytönen 1995 ja sitä täydensi Hanna Oijala (Hannu Puurunen Oy) vuonna 2012. Alueella ei ole maakunnallisesti tai valtakunnallisesti merkittäviä maisemansuojelukohteita tai muinaismuistokohteita. Vanhoja, arvokkaita tilakeskuksia suunnittelualueella on seitsemän. Näissä pihapiirissä on arvokkaita päärakennuksia, aittoja, navettoja ja riihiä. Ympäristön ja maisemakuva-kartalle nämä kulttuurihistoriallisesti merkittävät inventoidut kohteet ovat sijoittuneet paikoille, perinteisesti mäkien lakiosiin. Seuraavassa luettelo ja lyhyt kuvaus paikallisesti arvokkaista pihapiireistä: (inventointikortit kaavaselostuksen liite 3) 1. Tuhkakangas Inventoitu alun perin savupirttinä ollut tuparakennus. 2. Toivaala Kohteesta on inventoitu asuinrakennus ja kolme aittarakennusta. Tupaosa (kuvassa oikealla) säilynyt alkuperäisessä asussaan. 23 (41)