TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2016. Hallitus 11.10.2013 LIITE 2 Hallitus 20.11.2013 LIITE 2 Valtuusto 18.12.

TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2016 Hallitus 11.10.2013 LIITE 2 Hallitus 20.11.2013 LIITE 2 Valtuusto 18.12.2013 LIITE 8

2

SISÄLLYSLUETTELO Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 1 ROVANIEMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ... 4 1.1 KUNTAYHTYMÄN PERUSTEHTÄVÄ... 4 1.2 KUNTAYHTYMÄN VISIO 2020... 4 1.3 KUNTAYHTYMÄN ARVOT, STRATEGIAT JA KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT... 4 1.4 TOIMINNAN ARVIOINTI JA MITTARIT... 7 1.5 KUNTAYHTYMÄN ORGANISAATIO 1.1.2014 LUKIEN... 8 1.6 KUNTAYHTYMÄTASOISET TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA PAINOPISTEALUEET VUOSILLE... 9 2014 2016... 9 2 KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA JA TALOUS...12 2.1 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAPERUSTEET... 12 2.2 TOIMINTAVALTUUDET, SITOVUUSTASOT JA TILIVELVOLLISET... 15 2.3 KÄYTTÖTALOUSOSA... 18 2.3.1 Lapin ammattiopisto... 18 2.3.2 Lapin matkailuopisto... 21 2.3.3 Lapin oppisopimuskeskus... 24 2.3.4 Yhteiset palvelut... 26 2.3.4.1 Hallinto-, aluevaikuttavuus- ja ammattikoulutuspalvelut... 26 2.3.4.2 Tietohallinto... 29 2.3.4.3 Kiinteistöpalvelu... 30 2.4 KUNTAYHTYMÄN TULOSLASKELMAOSA... 33 2.5 KUNTAYHTYMÄN INVESTOINTIOSA VUOSILLE 2014 2016... 34 2.6 KUNTAYHTYMÄN RAHOITUSOSA... 36 3 LIIKELAITOKSEN TOIMINTA JA TALOUS...37 3.1 LAPIN URHEILUOPISTO -LIIKELAITOS... 37 3.1.1 Tuloslaskelmaosa Lapin Urheiluopisto liikelaitos... 39 3.1.2 Investointiosa Lapin Urheiluopisto liikelaitos... 40 3.1.3 Rahoitusosa Lapin Urheiluopisto liikelaitos... 41 4 KOKO KUNTAYHTYMÄN TALOUS...42 4.1 KOKO KUNTAYHTYMÄN TULOSLASKELMAOSA... 42 4.2 KOKO KUNTAYHTYMÄN RAHOITUSOSA... 43 4.3 KOKO KUNTAYHTYMÄN INVESTOINTIOSA... 44 LIITE 1: RAKENTAMISOHJELMA 2014 2018... 45 LIITE 2: SISÄISET VUOKRAT 2014... 46 LIITE 3: KUNTAYHTYMÄN KÄYTTÖTALOUSMENOT JA TULOT SEKÄ VUOSIKATE JA... 48 NETTOINVESTOINNIT VUOSINA 2008 2014 SIS. LIIKELAITOKSEN (1000 )... 48 LIITE 4: KUNTAYHTYMÄN TOIMINTATUOTOT JA KULUT... 49 LIITE 5: LAPIN AMMATTIOPISTON, LAPIN MATKAILUOPISTON JA LAPIN URHEILUOPISTON TULOKSELLISUUDEN MITTARIT... 50 3

1 ROVANIEMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ 1.1 Kuntayhtymän perustehtävä Strategian 2020 mukaan koulutuskuntayhtymä järjestää ammatillisesta koulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annettujen lakien mukaista koulutusta, oppisopimuskoulutusta, sekä työelämää palvelevaa kehittämis- ja palvelutoimintaa. Toiminta-alueellaan koulutuskuntayhtymä kehittää ammatillisen koulutuksen yhteistoimintamuotoja lukio-opetuksen kanssa. Koulutuskuntayhtymä ylläpitää Lapin Urheiluopisto -liikelaitosta valtakunnallisena liikunnan koulutuskeskuksena, joka tuottaa ammatillisesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annettujen lakien ja vapaan sivistystyön lain mukaista koulutusta, maksullista palvelutoimintaa ja vapaa-ajan palveluja. Koulutuskuntayhtymä ylläpitää kesäyliopistoa Koulutuskuntayhtymän ylläpitämä ammattikorkeakoulutus siirtyy aloittavalle Lapin ammattikorkeakoulu Oy:lle, joka jatkossa vastaa ammattikorkeakoululain mukaisesta korkeakouluopetuksen järjestämisestä. Koulutuskuntayhtymä uudistaa strategiansa vuoden 2014 aikana ja laatii Strategian 2025, jossa tämä muutos huomioidaan. 1.2 Kuntayhtymän visio 2020 Rovaniemen koulutuskuntayhtymä on toiminta-aluettaan palveleva, osaamista uudistava, hyvinvointia edistävä, arvostettu ja kansainvälinen oppimis- ja kehittäjäverkosto. 1.3 Kuntayhtymän arvot, strategiat ja kriittiset menestystekijät Kuntayhtymän valtuusto hyväksyessään strategian päätöksenteon ja kehittämistoiminnan perustaksi edellytti, että se toteutetaan tulosyksiköiden toiminta- ja kehittämissuunnitelmissa ja arvioidaan vuosittain tilinpäätös- ja toimintakertomuksessa. Kuntayhtymän arvot Vastuullisuus Avoimuus Oppivuus Tunnemme ja otamme vastuun toimintaalueemme osaamisesta ja kehityksestä. Toimimme laadukkaasti monialaisena toimijana ja kehitämme toimintaa yhteisöllisesti. Edistämme toiminnallamme Lapin elinvoimaa ja kestävää kehitystä. Työtämme kuvaa luotettavuus ja yhdenvertaisuus Kaikki toimintamme on vuorovaikutteista ja edistää luottamuksen ja kehittävän ilmapiirin syntymistä oppilaitoksissa, kuntayhtymän sisällä, omistajien ja sidosryhmiemme kanssa ja toiminta-alueemme työelämässä Toimintamme tavoitteena on uudistuvuus ja elinikäinen oppiminen Arvostamme muutoskykyisyyttä, monikulttuurisuutta, yrittäjyyttä ja toiminnan jatkuvaa parantamista Oppiminen on yhteisöllisesti tapahtuvaa ja henkilökohtaista 4

Strategiat ja kriittiset menestystekijät TOIMINTA-ALUETTAAN PALVELEVA OPPIMIS- JA KEHITTÄJÄVERKOSTO Koulutuskuntayhtymän tulosalueiden tarjoamat tuotteet ja palvelut ovat toimintaalueellamme saavutettavissa. Tuotamme kilpailukykyisiä ja laadukkaita tuotteita ja palveluja yhteistyössä kumppaneidemme kanssa. Toimimme asiakaslähtöisesti ja joustavasti kehittämällä ja uudistamalla sisäisiä toimintatapojamme asiakkaiden tarpeiden perusteella. Olemme luotettava ja haluttu kumppani toiminta-alueemme työelämän ja osaamisen kehittäjänä. Kriittiset menestystekijät: Saavutettavuus Uudistaminen Uskottavuus OSAAMISTA UUDISTAVA OPPIMIS- JA KEHITTÄJÄVERKOSTO Varmistetaan tulevaisuuden elinkeinoelämän osaaminen ja oma menestyminen reagointiherkällä, edellä käyvällä tutkimus-, kehittämis-, palvelu- ja innovaatiotoiminnalla Vahvistetaan osaamista erityisesti strategisilla lapin elinkeinoelämän alueilla: energiatuotanto, kaivosala, matkailu ja elämystuotanto, yrittäjyys, kylmätalviteknologian hyödyntäminen Tuetaan kansainvälistyvän työelämän tarpeisiin suuntautuvaa osaamisen kehittymistä oppijalähtöisesti Kriittiset menestystekijät: Systemaattinen ennakointityö Kilpailukykyinen henkilöstötyö Elinikäiset oppimispolut Innovaatio- ja oppimisympäristöt HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ OPPIMIS- JA KEHITTÄJÄVERKOSTO Kestävän hyvinvoinnin edistäminen nähdään useiden hallinnonalojen ja sektoreiden yhteisenä toimintana. Kansalaisten elinolosuhteisiin, toimeentuloon, osallistumiseen ja terveyttä edistäviin valinnanmahdollisuuksiin vaikuttavat niin talous-, sosiaali-, työ-, ympäristö-, liikenne-, elintarvikekuin koulutus- ja kulttuuripolitiikassakin tehtävät ratkaisut. Hyvinvoinnin kehittämisessä korostetaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaista kokonaisvaltaista kehittämisnäkemystä, jossa sosiaalisen ja terveydellisen hyvinvoinnin edistäminen nähdään keskeisenä kehittämisalueena, mutta kiinteästi yhteydessä hyvinvoinnin taloudellisiin, kulttuurisiin ja ekologisiin ulottuvuuksiin. Kriittiset menestystekijät: Inhimillinen hyvinvointi Ekologinen hyvinvointi Taloudellinen hyvinvointi 5

KANSAINVÄLINEN OPPIMIS- JA KEHITTÄJÄVERKOSTO Aidosti kansainvälisenä yhteisönä Rovaniemen koulutuskuntayhtymä integroi kansainvälisyyden kaikkeen toimintaansa. Kansainvälisyys näkyy liikkuvuutena, monikulttuurisuutena, vieraskielisenä opetuksena ja kansainvälisinä opiskelijoina. Opetussuunnitelmat tukevat kansainvälistymistä ja globaalia vastuuta. Koulutuskuntayhtymä on profiloitunut vahvuusalueillaan ja valinnut strategiset kumppanit, jotka mahdollistavat opetuksen ja hanketoiminnan kehittämisen. Koulutuskuntayhtymän toimintaympäristö, sen tarjoama opetus sekä tutkimus- ja kehitystoiminta ovat kansainvälisesti kiinnostavia. Koulutuskuntayhtymän henkilöstö on kansainvälisesti osaava, motivoitunut ja monikulttuurinen. Kriittiset menestystekijät: Aidosti kansainvälinen Laadukas ja vetovoimainen Monikulttuurinen Kansainvälisesti verkostoitunut 6

1.4 Toiminnan arviointi ja mittarit Uudistuvassa koulutuspolitiikassa, Lapin alueellisessa kehittämisessä ja koulutuskuntayhtymän strategioissa korostetaan ennakoivan itsesäätelyn avulla tapahtuvaa tulevaisuuden suuntautumista, verkostoitumista, kehittämistyöhön vaikuttamista, koulutuksen kohdistamista ja oppivuuden edistämistä. Koulutuskuntayhtymän toiminnan arvioinnin tehtävä ja tavoitteet ovat seurata koulutuskuntayhtymän visiosta, strategioista ja kriittisistä menestystekijöistä johdettujen tavoitteiden saavuttamista muutosten ennakoimiseksi ja kehittämistyön suuntaamiseksi saada tietoa koulutuskuntayhtymän ja sen tulosalueiden toiminnasta tuloksellisuuden varmistamiseksi, ohjaamiseksi ja parantamiseksi tuottaa tietoa hallinnon ja johtamisen muutosprosessin etenemisestä ja vaikutuksista. Koulutuskuntayhtymän toiminnan arvioinnin periaatteet ovat luottamuksellisuus, avoimuus, riippumattomuus, puolueettomuus, tasapuolisuus ja vertailtavuus. Arvioinnin kohteet Arviointi kohdistuu ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisluvan ja toimintayksiköiden tulostavoitteen mukaiseen perustehtävään. Arvioinnin kohteiksi on koulutuskuntayhtymässä määritelty aluevaikuttavuudessa onnistumisen ammattikoulutuspalvelujen yhtenäisyys johtamisen ja johtamisjärjestelmän tehokkuuden kehittyminen taloudellisen tehokkuuden ja tuloksellisuuden parantaminen prosessien toimivuus. Tuloksellisuus tarkoittaa koulutuskuntayhtymässä tasapainotetun mittariston, Balanced Scorecardin (BSC) mukaisesti vaikuttavuutta, koulutuksen laatua, tuottavuutta ja henkilöstön aikaansaannoskykyä. Toimintayksiköiden tasolla arviointi painottuu prosessien, toimintojen suorituskyvyn arviointiin ja sitä kautta saavutettuihin tuloksiin. Tulosarvioinnissa painotetaan asiakastuloksia, yhteiskunnallisia tuloksia, henkilöstö- ja suorituskykytuloksia. Toteutus Koulutuskuntayhtymässä on määritelty sitovia toiminnallisia tavoitteita varten valtuustotasoiset mittarit ja tunnusluvut, joilla tuloksellisuutta seurataan. Määritellyt indikaattorit perustuvat kuntayhtymän valittuihin strategioihin ja valtakunnallisiin koulutuksen tuloksellisuuden arviointimittareihin. Kullekin indikaattorille vahvistetaan valtuustotasoiset tavoitteet tulosneuvotteluissa. 7

1.5 Kuntayhtymän organisaatio 1.1.2014 lukien 8

1.6 Kuntayhtymätasoiset toiminnalliset tavoitteet ja painopistealueet vuosille 2014 2016 1. Aluevaikuttavuudessa onnistuminen Aluevaikuttavuudella tarkoitetaan tässä yhteydessä koulutuksen järjestäjän ja ylläpitäjän vastuulla olevat tehtävät kootaan ammatillisen koulutuksen ydintoimintoja tukevaan ja kehittävään palvelukokonaisuuteen. Aluevaikuttavuuteen sisältyvät ennakointiin, koulutustarvesuunnitteluun, työelämän kehittämis- ja palvelutoimintaan sekä hanketoimintaan, toimintajärjestelmään ja viestintään liittyvät kokonaisuudet. Aluevaikuttavuuspalveluilla varmistetaan, että Rovaniemen koulutuskuntayhtymä pystyy turvaamaan osaavan työvoiman saatavuuden Lapin elinkeinoelämälle sekä toteuttamaan sille määrättyä työelämän kehittämis- ja palvelutehtävää vuosille 2014 2016 painottuvissa ammatillisen koulutuksen kansallisissa muutos- ja uudistumisprosesseissa. Ennakointityön kautta koulutuksen kehittämislinjaukset, aluekehitystavoitteet sekä koulutuksen järjestäjän omat strategiset ja toiminnalliset tavoitteet huomioidaan. Ennakoitu työvoiman tarve ja ikärakenteen muutos tuovat haasteita koulutuksen tarkoituksenmukaiselle mitoittamiselle ja suuntaamiselle. Ennakoinnissa kartoitetaan eri aikajänteellä osaamis-, kehittämis- ja koulutustarpeita suhteessa ulkoisen ja sisäisen toimintaympäristön muutoksiin. Aluevaikuttavuuden ja kehityksen kannalta keskeisessä roolissa on se, miten koulutus vastaa alueellisiin tarpeisiin. Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellisessa kehittämissuunnitelmassa tulee nostaa esille alueellisia ja paikallisia tarpeita yhteistyössä työelämän ja paikallis- ja aluehallinnon kanssa sekä lisätään koulutuksen järjestäjän mahdollisuutta vaikuttaa kansalliseen koulutuspolitiikkaan. Koulutustarvesuunnittelu ja opiskelijavirtaohjaus ovat koulutuksen järjestäjän tärkein strateginen ohjaus- ja vaikuttamiskeino. Työelämän kehittämis- ja palvelutoiminnan aseman ja roolin vahvistamiseksi sekä tehtävässä onnistumiseksi tulee koulutuksen järjestäjän laatia toiminnalle strategiset päämäärät ja painopisteet. Työelämän kehittämis- ja palvelutoiminta on koulutuksen yhteydessä toteutettavaa työelämä yhteistyötä. Työelämän kehittämis- ja palvelutoiminnan keskeiset ominaispiirteet ovat koulutuksen järjestäjän ja työelämän välinen kumppanuus, verkostomainen toimintatapa sekä kysyntälähtöisyys. OKM:n laatustrategian mukaisesti ammatillisen koulutuksen järjestäjillä on oltava vuoden 2015 alkuun mennessä yhdessä henkilöstön kanssa rakennettu, toimiva laadun jatkuvaa parantamista varmistava toiminta- tai laatujärjestelmä. Vuonna 2015 tullaan koulutuksen järjestäjien laatutai toimintajärjestelmiä arvioimaan kansallisesti. Lisätään ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellisen kehittämissuunnitelmaan alueellista ja kansallista vaikuttavuutta. Kehitetään maakunnan elinkeinoelämän, aluehallintoviranomaisten ja koulutuksen järjestäjien alueellista ja alakohtaista yhteistyötä sekä koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointitiedon käyttöä suunnittelussa, päätöksenteossa ja toiminnassa. Selkiytetään Työelämän kehittämis- ja palvelutehtäväkokonaisuus. Luodaan maakunnallinen C&Q tietojärjestelmää hyödyntävä työelämän asiantuntijapalvelu. Hanketoiminnalla edistetään opetuksen sekä työ- ja elinkeinoelämän kehittymistä. Tavoiteltu hankerahoituksen osuus tulorahoituksesta on 7 %. Jatketaan järjestäjätasoisen toimintajärjestelmän rakentamista laadittavan kehittämissuunnitelman mukaisesti. Otetaan käyttöön uudistetut ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoiden alku, väli- ja päättökyselyt. Parannetaan ja tehostetaan palautejärjestelmien tulosten raportointia ja käsittelyprosessia. 9

2. Ammattikoulutuspalvelut lähtökohtana opiskelijan yksilölliset tarpeet, toiveet ja elämäntilanne Rovaniemen koulutuskuntayhtymän koulutuksen järjestäjän tehtäviin kuuluvia ammattikoulutuspalveluja hoitavat Ammattikoulutuspalvelut yhteistyössä Aluevaikuttavuus- palvelujen kanssa. Tavoitteena on yhtenäinen ja yhteistyölle rakentuva sekä asiakkaille yhdenvertainen ja tasapuolinen toimintakulttuuri. Yhteiset suunnitelmat ja toimintamallit koskevat Lapin ammattiopistoa, Lapin matkailuopistoa, Lapin oppisopimuskeskusta ja Lapin Urheiluopisto -liikelaitosta, joissa koulutuksen järjestäjänä ja ylläpitäjänä toimii Rovaniemen koulutuskuntayhtymä. Ammattikoulutuspalveluihin kuuluvat Pedagogiset ja Hyvinvointipalvelut. Pedagogisissa palveluissa toimivat Pedagoginen tiimi ja sitä täydentävät henkilökohtaistamisen ja työelämäyhteistyön työryhmät. Henkilökohtaistamista tukevat Haku- ja opiskelijapalvelut, Opinto-ohjaus ja Opintotarjonta työryhmät. Työelämäyhteistyöhön liittyvät työryhmät ovat Kilpailutoiminta, Työpaikalla oppiminen sekä Kansainvälistäminen. Hyvinvointipalveluissa toimii Hyvinvointipalveluiden tiimi. Tavoitteena on olla hyvinvoiva oppimis- ja työympäristö, jossa tuetaan kaikkien siinä toimivien hyvinvointia. Työhyvinvoinnin osuutta koordinoi koulutuskuntayhtymän Osaamisen johtamisen ja Henkilöstöpalvelujen tiimit. Ammattikoulutuspalveluihin kuuluvat lakisääteiset toimielimet: RKK-Soratyöryhmä, Näyttötoimikunta sekä Opiskelijahuollon ohjausryhmä. Tiimien ja työryhmien tehtävät keskittyvät laatuympyrän suunnittelu, arviointi sekä parantaminen ja kehittäminen alueille. Toteutus ja toteutusvaiheen suunnittelu tapahtuu toimipisteissä. Tiimien ja työryhmien työ on yhteisen parhaan toimintamallin rakentamista konkreettisin toimenpitein. Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä järjestettävän koulutuksen lähtökohtana ovat opiskelijan/tutkinnon suorittajan yksilölliset tarpeet, toiveet ja elämäntilanne. Osaamisperusteisen koulutuksen järjestämisessä toimitaan tiiviissä vuorovaikutuksessa työelämän kanssa. Opetusjärjestelyt ja oppimisympäristöt suunnitellaan pedagogisesti tukemaan yksilöllistä oppimista ja osaamisen kehittymistä. Käyttöönotetaan Oppijan verkkopalvelu. Käynnistetään opetuksen järjestämisen rakenteiden kehittäminen vastaamaan uudistuvaa tutkintojärjestelmää. Kytketään työelämäyhteistyö, näyttötoimielintoiminta ja verkostoyhteistyö osaamisperusteiseen opetussuunnitelmatyöhön sekä oppimisen ja osaamisen kehittämiseen. Käynnistetään laatuympyröiden mukainen toiminta ja suunnittelu mm. pedagoginen ohjelma, erityisopetuksen kehittämissuunnitelma, uuden opiskelijahuoltolain mukainen opiskelijahuolto ja kansainvälistymisen kehittämissuunnitelma. 10

3. Johtamisen ja johtamisjärjestelmän tehokkuuden kehittyminen Hallinnon ja johtamisen kehittäminen perustuu Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa 2011 2016 kansallisesti vahvistettuihin tavoitteisiin ja toimintalinjauksiin sekä koulutuskuntayhtymässä toteutetusta hallinnon, johtamisen ja toimintojen ulkoisesta arvioinnista saatuun arviointitietoon ja suosituksiin. Tavoitteena on saada aikaan toimintaa tukeva omistajaohjausjärjestelmä ja vahvistaa tuloksellista ja tulevaisuutta ennakoivaa johtamista ja johtajuutta koko koulutuskuntayhtymän ja sen tulosalueiden toiminnassa ja kehittämisessä. Hallinnon, johtamisen, johtajuuden ja toimintojen tehokkuuden kehittämisessä edetään koko koulutuskuntayhtymän johtamisjärjestelmän eri tasoille ulottuvan muutosstrategian ja muutoksen johtamisen työsuunnitelman mukaan. Muutosstrategiassa on vahvistettu hallinnon ja johtamisen kehittämisen strategiset tavoitteet, muutosjohtamisen arvot ja periaatteet. Työsuunnitelmassa on määritelty ja vastuutettu eri aikajänteillä toteutettavat kehittämistoimenpiteet. Hallinnon ja johtamisen uudistaminen toteutetaan prosessilähtöisesti. Suunnitelmakaudella toteutetaan: Läpi koko koulutuskuntayhtymän ulottuva hallinnon ja johtamisjärjestelmän uudistaminen ja siihen siirtyminen toteutetaan kehittämislinjausten, muutosstrategian ja vahvistetun työsuunnitelman mukaan. Kiinteästi osana hallinnon ja johtamisen uudistamista muutokset toteutetaan prosesseittain ja kuvatun laatuympyrän vaiheiden mukaisesti. Raportointi- ja seurantajärjestelmän kehittäminen otetaan tavoitteellisen johtamisen työkaluksi. Kehityskeskustelujen tehostaminen on osana johtamista. Tuetaan henkilöstön osaamista ja työhyvinvointia muutosprosessissa. 4. Taloudellisen tehokkuuden parantaminen Taloudellisesti kestävän hyvinvoinnin näkökulmasta tavoitteena on taloudellisesti tasapainoisen kehityksen edistäminen ja taloudellisen tehokkuuden parantaminen sekä pitkän aikavälin taloustasapainon aikaansaaminen kaikilla tulosalueilla ja niiden toimipisteissä. Suunnittelukauden toimenpiteet talouden tehokkuuden parantumiseksi: Laaditaan talousstrategia ja talouden tasapaino saavutetaan kaikilla tulosalueilla ja toiminnoissa. Ydin- ja tukitoimintojen tehtävät hoidetaan kustannustehokkaasti. Sitoudutaan kiinteistöstrategian tavoitteisiin ja strategian toimeenpanoon. Vuosikateprosentti suunnittelukaudella on keskimäärin yli 100 (100 x Vuosikate / Keskimääräinen poistonalaisten investointien hankintameno). Toimintakauden tavoitteet ovat: Kuntayhtymä kehittää toimintoja, johtajuutta ja organisaatiota siten, että se selviää hallitusti tulevien vuosien opiskelijamäärä- ja rahoitusleikkausten muutoksesta. Talousstrategian perustana on edelleen saavuttaa talouden tasapaino kaikilla tulosalueilla ja toiminnoissa. Kehittää toiminnan ja talouden ohjausjärjestelmää, raportointia sekä sisäistä tarkastusta toiminnan ja talouden ajantasaisen tiedon sekä ennustetietojen varmistamiseksi. 11

2 KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA JA TALOUS 2.1 Toiminta- ja taloussuunnitelman laadintaperusteet Kuntayhtymän vuoden 2014 talousarviovalmistelu perustuu yleisen talouskehityksen tehtyyn arvioon palkkatason ja yleisen hintakehityksen muutokseen ja OKM:n talousarvioehdotuksessaan esittämiin yksikköhintaleikkauksiin ja koulutuksen järjestämisluvan muutoksiin. Heikkenevät talousnäkymät ja valtion hallitusohjelman rahoituksen leikkaukset tulee ennakoida ja ottaa huomioon kuntayhtymän talousarvion valmistelussa kaikissa kuntayhtymän toiminnoissa. Vuonna 2014 tulorahoitus on laskeva ja laskee edelleen suunnitelmavuosina 2015 2016. Tämä edellyttää myös menojen sopeuttamista tulorahoituksen kehykseen. Yksikköhintarahoituksen taso on n. 20 % pienempi vuonna 2016 kuin vuonna 2013. Tämä on huomioitu talousarvion suunnitelmavuosissa leikkauksena yksikköhintarahoitukseeen ja toiminnan menoihin. Sisäisten vuokrien määrittely perustuu hallituksen 22.5.2012 hyväksymiin perusteisiin ja vuokrat on tarkistettu vastaamaan ylläpitokustannustasoa vuonna 2014. Rakennuksiin kohdistuvien suunnitelmapoistojen poistoajat on tarkistettu vuoden 2013 alusta lukien. Yhteisten kustannusten jaossa ammattikorkeakoulun poistuminen nostaa yksiköille kohdistettavia kustannuksia euromääräisesti. Vuonna 2014 yhteisesti jaettavan kustannuksen taso on noin kuitenkin lähes 17 % pienempi kuin vuoden 2013 talousarviossa ja tavoitteena on edelleen pienentää yhteisiä kustannuksia vuosille 2015 2016 siten että kokonaiskustannussäästö on vuonna 2016 noin 20 % vuoden 2013 tasosta. Kuntayhtymän vuoden 2014 talousarvioesitys laaditaan vahvistetun talousarvioasetelman ja perussopimuksessa edellytetyn aikataulun mukaisesti. Talousarvion käyttötalousosassa esitetään tulosalueen kaikki toimintatulot ja toimintamenot sisältäen myös sisäiset tulot ja menot ja suunnitelmapoistot ja yhteiset kustannukset. Menot katetaan yksikköhinnoilla sekä maksullisen palvelutoiminnan ja muun toiminnan tuloilla. Jäsenkunnat eivät osallistu kustannuksiin. Kuntayhtymän talousarvioesitys tulee toimittaa jäsenkunnille lausuntoa varten viimeistään 15.10.2013 mennessä Ammatillisen koulutuksen yksikköhinnat on budjetoitu 2013 tasoon vähennettynä 1,6 %:lla (indeksikorotuksia ei tule, hintoja leikataan 1.6 %), opiskelijamäärä laskee yhteensä 20:lla opiskelijalla ja tulosaluekohtaiset opiskelijamäärät perustuvat hallituksen päätökseen opiskelijamääristä. Suunnitelmavuosille tulevat leikkaukset lasketaan talousarviossa keskimääräisinä. Yksikköhintarahoitus tarkistetaan vielä talousarviovuonna opiskelijamäärien laskentapäivien 20.1. ja 20.9. mukaisilla painotetuilla kokonaisopiskelijamäärillä. Yksikköhintarahoitteisen toiminnan tulorahoituksen perustana on opetusministeriön vahvistama yksikköhintatulo, joka tulee suoraan kuntayhtymälle. Rahoitus sisältää sekä valtion että kuntien laskennallisen osuuden. Perussopimuksen mukaan kuntayhtymä ei peri jäsenkunnilta käyttökustannuksiin ja investointeihin kohdistuvia maksuosuuksia. Talousarviossa opiskelijakohtainen yksikköhintarahoitus kohdistetaan tulosalueille ja koulutusaloille vähennettynä investointilisää vastaavalla osuudella opiskelijaa kohti. Investointilisä on arvioitu tuloksi, joka säännön mukaan rahastoidaan. 12

Palkkojen korotuksiin on arvioitu 2,0 % korotus vuoden 2013 palkkasummasta ja henkilöstön sivukuluihin 22,5 %. Varhaiseläke- ja eläkemaksuperusteinen maksu on euromääräinen ja se kohdennetaan jakoperusteiden mukaan tulosalueille. Kiinteistöjen sisäisten ylläpito- ja pääomavuokrien uudet perusteet kuntayhtymän hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 22.5.2012 47. Uuden Kuntaliiton yleisohjeen mukaan poistosuunnitelma on tarkistettu vuoden 2013 alusta. Kuntayhtymässä muutos koskee rakennuksia. Vuodesta 2013 alkaen hallinto- ja koulurakennuksille ja korjaussuunnitelman mukaisille investoinneille on yhtenäistetty suunnitelmapoistoksi 25 vuotta, joka noudattelee kuntaliiton alarajasuositusta. Ennen vuotta 2013 valmistuneiden kohteiden poistoajat säilytetään entisenä 30 vuotta, paitsi korjaussuunnitelman mukaisille investoinneille ennen 2013 valmistuneille on muutettu poistoajaksi 25 vuotta 10 vuoden sijaan. Tällä toimenpiteellä on turvattu tulosalueiden toimintoihin käytettävät rahoitusresurssit paremmin, koska tulevien vuosien yksikköhintaleikkaukset vähentävät entisestään koulutustoimintaan käytettäviä resursseja. Kalustohankintojen poistoajat säilyvät entisinä. Kuntayhtymän yhteiset päätöksentekoon ja keskitettyjen palveluiden kustannukset on jaettu tulosalueille hyväksyttyjen jakoperusteiden mukaan opiskelija- ja henkilöstömäärien sekä tulosalueiden tulojen suhteessa. Yhteisiin palveluihin sisältyvän Tietohallinnon kustannukset on jaettu tulosalueille konemäärien mukaan. Talousarvio on laadittu ammatillisen koulutuksen osalta seuraavin opiskelija- ja yksikköhintamäärin (ammatillisessa koulutuksessa yksikköhinnat ovat vuoden 2013 tasossa, ei indeksikorotuksia ja leikkaus 1,6 %. Opiskelijamäärissä on huomioitu leikkaukset ja määrät ovat vuoden 2013 jakauman mukaisia): /opiskelija Opiskelijat Ammatillinen koulutus (ka) 10 488 3 090 Lopulliset yksikköhinnat saadaan marras-joulukuussa 2013. Käyttösuunnitelmat Yhtymävaltuuston vahvistettua talousarvion tulosalueet ja yksiköt laativat vuoden 2014 talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat toiminnallisin ja taloudellisin tavoittein. Tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan yhtymävaltuustolle tilinpäätöksen yhteydessä ja yhtymähallitukselle neljä kertaa vuodessa. Kuntayhtymän taloudellisuustavoitteet määritellään tulosalueiden toimintakatteella ja koko kuntayhtymän osalta vuosikatteella. Tulosalueilta edellytetään, että toimintakate riittää kattamaan kaikki välittömät menot sekä yhteiset kustannukset ja tulosaluekohtaiset kalusto- ja laiteinvestointeihin kohdistuvat suunnitelman mukaiset poistot. Kiinteistöpalvelun käyttötalouden ylijäämällä tulee kattaa kuntayhtymän kiinteistöihin liittyvät pääoma- ja korkokulut. Mikäli tulosalueiden tilikauden tulos jää alijäämäiseksi, tulosalueen tulee kolmen seuraavan vuoden aikana kattaa alijäämä. Liikelaitoksen Lapin Urheiluopiston tulee rahoittaa toimintamenot, kalustoinvestoinnit sekä kiinteistöihin kohdistuvat uudet määritellyt pääomavuokrat. Projektien ja hankkeiden omarahoitusosuudet jokainen tulosalue kattaa tuloillaan. 13

Talousarvion rakenne Talousarviossa on esitetty tulosalueen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet vuodelle 2014 ja vuosille 2015 2016, kehitystä kuvaavat luvut sekä sitovat (merkitty sitoviksi) toiminnalliset tavoitteet sekä mittarit ja erikseen Lapin Urheiluopisto -liikelaitoksen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Käyttötalousosassa on esitetty tulosalueen toiminnan sitovat tavoitteet ja tuloslaskelman muodossa eriteltynä opetuksen ja maksullisen palvelutoiminnan toimintatuotot ja -kulut sekä toimintakate. Toiminnalliset tavoitteet ja mittarit Tavoitteiden perustana on kuntayhtymän strategia 2020 ja siihen pohjautuvat kriittiset menestystekijät. Kuntayhtymässä on laadittu toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden arviointimenetelmä, joka perustuu kuntayhtymätasoisiin mittareihin. Mittareiden määrittelyssä on huomioitu myös valtakunnalliset tuloksellisuuden mittarit sekä koulutuksen järjestäjien tulosportaalin indikaattorit. Valtuustoon nähden sitovia tavoitteita ovat ne toiminnalliset tavoitteet, jotka ovat erikseen merkitty toimintaosassa sitoviksi ja talousosassa sitovat toiminnalliset mittarit. Lapin ammattiopiston, Lapin matkailuopiston ja Lapin Urheiluopisto -liikelaitoksen sitovat toiminnalliset mittarit ovat talousarvion liiteosassa. Peruspääoman korko Kuntayhtymän perussopimuksen mukaan yhtymävaltuusto päättää vuosittain peruspääomalle maksettavasta korosta. Kuntayhtymän valtuusto on 30.5.2012 9 päättänyt, että kuntayhtymä ei maksa peruspääoman korkoa jäsenkunnille. Taulukossa on ennakoitu peruspääoma vuoden 2014 alussa ottaen huomioon ammattikorkeakoulun irrottamisen pääomavaikutukset Rovaniemen kaupungin peruspääomaan ja peruspääoman jakautumiseen omistajien kesken. Peruspääoma, jäsenkunnat yhteensä 2 048 552,11 Rovaniemi Kittilä Ranua Sodankylä arvio1 329801,00 246 958,57 221 844,14 249 948,40 suluissa v. 2013 % 64,9 (75,96) 12,1 (8,26) 10,8 (7,42) 12,2 (8,36) Lapin ammattikorkeakoulu Oy:n perustamiseen liittyvien Rovaniemen kaupungille siirrettävien pääomaerien irrottaminen Rovaniemen koulutuskuntayhtymästä on arvioitu olevan 9,9 miljoonaa euroa tasearvoista laskettuna 31.12.2013 tilanteessa. Rovaniemen koulutuskuntayhtymän yhtiön osakkeita vastaan sijoittama apportinarvo on arvioitu olevan 1,1 miljoonaa euroa. Yhteiset palvelut ja kustannukset Kuntayhtymän yhteisiin palveluihin kuuluvat hallinto-, kiinteistö- aluevaikuttavuus- ja ammattikoulutuspalvelut. Kiinteistöpalvelu toimii eriytettynä yhteisenä palveluna, jolla on omat vuosikatetavoitteet. Hallintopalveluiden kustannuksiin sisältyvät yleishallintoon ja päätöksentekoon liittyvät valmistelu- ja täytäntöönpanotehtävät, talous- ja henkilöstöhallinto, kuntayhtymän tietohallinto sekä kehittämis- ja palvelutehtävät ja aluevaikuttavuus- ja ammattikoulutuspalvelut. Hallintopalvelujen talousarvioon on arvioitu talous- ja henkilöstöhallinnon resurssin siirtoja keskitettyihin palveluihin ja vastaavasti tulosalueella kustannukset pienenevät. Hallintopalveluiden yhteiset kustannukset ovat vuoden 2014 talousarviossa 3,57 milj. euroa, joka on 5,9 % koko kuntayhtymän tuloista. 14

2.2 Toimintavaltuudet, sitovuustasot ja tilivelvolliset Toimintavaltuudet Yhtymävaltuustossa omistajia edustavat luottamushenkilöt vahvistavat kuntayhtymän tulosalueiden käyttötalouden toiminnalliset tavoitteet, määrärahat, talousarvion ja -suunnitelman, kuntayhtymän yhteiset tavoitteet, talousarvion tuloslaskelma- ja rahoitusosan sekä investointiosassa rakentamisohjelman mukaiset kohteet hankekohtaisesti, korjaussuunnitelman mukaiset investoinnit kokonaiskustannustasolla sekä kalusto- ja laitehankinnat tulosaluetasolla. Hallitus antaa talousarvion täytäntöönpano-ohjeet ja vahvistaa käyttösuunnitelmat sekä talousarviomuutokset tilikauden aikana. Kuntayhtymän sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa hallitus ja toteuttamisesta sekä valvonnasta kuntayhtymän johtaja. Hajautettu päätösvalta edellyttää, että tulosalueen johtaja vastaa yksikkönsä sisäisestä valvonnasta johtamistehtävänsä kuuluvana osana. Sisäisen valvonnan tilasta ja toteutuksesta tulosalueen johtajan tulee antaa raportti sovittujen perusteiden mukaan talousarviovuoden loppuun mennessä toimintakertomuksessa annettavaa hallituksen selontekoa varten. Lisäksi sisäinen tarkastus raportoi vuosittain sen valvontavelvollisuuden täyttämiseksi tarkastus- ja arviointityön keskeiset tulokset hallituksen selonteossa. Kuntayhtymän toimintavaltuuksien ja päätösvallan käyttäjistä on oheisena yhdistelmä. Sitovuustasot Vuoden 2014 talousarvion sitovuustasot Valtuuston sitovuustasot Käyttötalousosan kokonaismenojen ja -tulojen erotus eli toimintakate, jolla yhteiset kustannukset ja yksikkökohtaiset kalusto- ja laiteinvestointien suunnitelmapoistot katetaan Toiminnalliset tavoitteet sekä mittarit, jotka talousarvioon on merkitty sitoviksi Tuloslaskelmassa rahoitustulojen ja -menojen netto Rahoitusosassa antolainojen ja lainakannan muutokset sekä oman pääoman muutokset Rakentamisinvestoinnit hankkeittain, korjaussuunnitelman mukaiset investoinnit kokonaiskustannustasolla ja kalusto- ja laitehankinnat tulosaluetasolla Lapin Urheiluopisto -liikelaitoksen tilikauden ylijäämä Hallituksen sitovuustaso Hallitus vahvistaa tulosalueiden käyttösuunnitelmassa olevat määrärahat ja toiminnalliset tavoitteet Tulosalueiden/-yksiköiden toimintakatteet Maksullisen palvelutoiminnan toimintakate Tulosalueenjohtajan sitovuustaso Vastaa määrärahojen jaosta toiminnoille ja vahvistaa määrärahalle tulostavoitteet. 15

Tilivelvolliset Kuntayhtymän valtuuston 1.12.1998 päätösten ja talousarvion hyväksymispäätösten ja vuoden 2013 aikana uusitun organisaation mukaisesti kuntayhtymän tilivelvollisia viranhaltijoita ovat: kuntayhtymän johtaja hallintojohtaja virassa olevat rehtorit Lapin urheiluopisto-liikelaitoksen toimitusjohtaja oppisopimusjohtaja kiinteistöjohtaja Kuntalain 75 1 momentin mukaan tilintarkastajien on annettava valtuustolle kultakin tilikaudelta kertomus, jossa esitetään tarkastuksen tulokset. Kertomuksessa on myös esitettävä, onko tilinpäätös hyväksyttävä ja voidaanko toimielimen jäsenelle ja asianomaisen toimielimen tehtäväalueen johtavalle viranhaltijalle (tilivelvollinen) myöntää vastuuvapaus. Tilivelvollisuuspäätös ei poista muiden viranhaltijoiden ja työntekijöiden vastuuta tekemisistään tai tekemättä jättämisistään. Vuosittain käyttösuunnitelmien hyväksymisen yhteydessä määritellään vastuuhenkilöt kullekin määrärahalle. 16

KUNTAYHTYMÄN TOIMIALAT TULOSALUEET JA YKSIKÖT TULOSALUEIDEN JOHTAJAT JA VASTAAVAT 1 Ammatillinen koulutus Lapin ammattiopisto rehtori Lapin ammattiopiston ja Lapin Jokiväylän toimipiste toimipistejohtajat matkailuopiston rehtorit vastaavat Jänkätien toimipiste oppilaitostensa tavoitteiden asettamisesta, Kairatien toimipiste käyttösuunnitelmien Metsäruusun toimipiste valmistelusta ja tavoitteiden toteutumisen Porokadun toimipiste seurannasta. Sodankylän toimipiste 2 Vapaa sivistystyö Lapin kesäyliopiston rehtori vastaa toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden asettamisesta, käyttösuunnitelmien valmistelusta ja tavoitteiden toteutumisen seurannasta. 3 Liikelaitos ja muu yksikkö Kuntayhtymän johtaja vastaa yksiköille asetettavista toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista sekä käyttösuunnitelman valmistelusta. Lapin matkailuopisto Toripuistikon toimipiste Levi-instituutti Sodankylän toimipiste Lapin kesäyliopisto (osasto Lapin Urheiluopistossa) rehtori koulutusalajohtaja toimipistejohtajat rehtori Kuntayhtymän johtajan johdolla oppisopimusjohtaja vastaa vahvistettujen tavoitteiden toteutumisesta ja tuloksesta. Johtokunta ja rehtori vastaavat yksikön kehittämisestä, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden asettamisesta sekä vahvistetusta tuloksesta Lapin oppisopimuskeskus oppisopimusjohtaja Lapin Urheiluopisto -liikelaitos toimitusjohtaja rehtori 4 Kuntayhtymän yhteiset palvelut Kuntayhtymän johtaja vastaa Yhteiset palvelut yhteisten tavoitteiden asettamisesta Hallintopalvelut ja toteutumisesta sekä käyttö- Ammattikoulutuspalvelut suunnitelmien vahvistamisesta ja seurannasta. Aluevaikuttavuuspalvelut Tietohallinto Kiinteistöpalvelu kuntayhtymän johtaja hallintojohtaja vastuuhenkilö (koordinaattori) vastuuhenkilö (kehitysjohtaja) tietohallintopäällikkö kiinteistöjohtaja 17

2.3 Käyttötalousosa 2.3.1 Lapin ammattiopisto Strategian toimeenpano Huolimatta vuosien 2014 2016 aikana toteutettavista ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärä- ja yksikköhintasupistuksista Lapin ammattiopisto toteuttaa osaltaan kansallista ammattiopistostrategiaa, jonka tavoitteena on toiminta-alueensa riittävän vahvan rakenteellisen, taloudellisen ja toiminnallisen perustan ylläpitäminen Lapin nuorten ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän järjestämisessä. Tavoite koskee kaikkia sille järjestämisluvassa osoitettuja koulutusaloja ja -vastuita. Yhtäläisin tavoittein ammattiopisto pyrkii ylläpitämään riittävän vakaat toimintaedellytykset myös Lapin aikuisväestön ammatillisten koulutuspalvelujen turvaamiseksi. Ammattiopistostrategian mukaisesti ammattiopiston keskeisinä tavoitteina ovat työvoiman saatavuuden turvaaminen, koulutuspalveluiden työelämävastaavuuden ja asiakassuuntaisuuden parantaminen, elinikäisen oppimisen ja yksilöllisten opintopolkujen edellytysten vahvistaminen sekä ammatillisen koulutuksen saavutettavuuden turvaaminen Lapissa sille koulutusvastuissa määrätyillä aloilla. Vuosia 2014 2016 tulee ohjaamaan myös ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Sen tavoitteena on auttaa koulutuksen järjestäjiä sitomaan valtakunnalliset tavoitteet vahvemmin yhteen paikallisista tarpeista nousevien kehittämiskohteiden kanssa yhteistyössä työelämän ja paikallis- ja aluehallinnon kanssa. Suunnitelmalla ohjataan yhteisiä tavoitteita tarkastelemalla toimintaa a) johtamisen, b) opiskelijoiden oppimisen, c) opetushenkilöstön osaamisen ja d) kestävän hyvinvoinnin kautta. Ensi vaiheessa toteutetaan näiden osa-alueiden nykytilan arviointi. 1. Toiminta-aluettaan palveleva oppimis- ja kehittäjäympäristö Kriittinen menestystekijä: Toiminta-alueen työelämän tarpeisiin kohdistuva määrällinen, vetovoimainen ja saavutettavissa oleva koulutustarjonta, josta Lapin nuoret ovat kiinnostuneet sekä hankeyhteistyö työelämän kanssa Sitova tavoite: - VOS1-opiskelijamäärä 2445 - kevään yhteishaun vetovoimaisuus vähintään 1,4 - Hanketoiminnan vuosivolyymi on 2,3M. 2. Osaamista uudistava oppimis- ja kehittämisympäristö Kriittinen menestystekijä: Pedagogisen osaamisen vahvistaminen, läpäisyasteen kohottaminen, opinto-ohjauksen ja opiskelijoiden tukipalveluiden parantaminen sekä kiinteistöjen käytön tehostaminen Sitovat tavoitteet: - pedagogisen kehittämissuunnitelman/-ohjelman täytäntöönpano - erityisopetuksen kehittämissuunnitelman täytäntöönpano - opiskelijahuollon järjestäminen uuden opiskelijahuoltolain mukaisena - Kairatien toimipisteen toiminnan siirtäminen muihin toimipisteisiin 3. Hyvinvointia edistävä oppimis- ja kehittämisympäristö Kriittinen menestystekijä: Uuden johtamisjärjestelmän ja organisaatiorakenteen toimiminen yhteisöllisyyttä ja yksilöä tukevana ja kunnioittavana sekä lähityöpaikkademokratiaa edistävänä 18

Sitovat tavoitteet: - selkeät toimipistekohtaiset esimies- ja alaisvastuut ja tehtävät - selkeät yhteisten prosessien johtamisvastuut ja tehtävät - tiimityö käytössä koko organisaatiossa, prosessit kuvattuna ja hyväksyttynä - lähityöpaikkademokratiaa tukevan kehittämis- ja viestintäsuunnitelman laatiminen 4. Kansainvälinen oppimis- ja kehittäjäverkosto Kriittinen menestystekijä: n ja LAO:n kansainvälistymistä edistävän toimintaympäristön kuvaaminen ja siihen liittyvien tehtävien selkeä määrittäminen ja niihin panostamisen hyväksyminen osana ammatillisen koulutuksen resursointia Sitova tavoite: - kansainvälisen toiminnan tavoitteiden määrittäminen ja kansainvälistymisen kehittämissuunnitelman toimeenpano 19

LAPIN AMMATTIOPISTO Käyttötalousosa TP-2012 TA-2013 Toiminta TA-2014 TS-2015 TS-2016 Sitovat mittaritavoitteet liite 1 000 1 000 TALOUS 1 000 1 000 41 549 39 454 Toimintatuotot 34 677 214 33 158 30 894 Yksikköhinnat 25 906 162 Muut tulot 8 771 052 40 464 36 919 Toimintakulut 32 136 598 30 793 28 692 Henkilöstökulut 19 616 078 Palvelujen ostot 4 828 577 Aineet, tarvikkeet 2 436 149 Avustukset 56 000 Vuokrat 5 045 758 Muut menot 154 036 1 086 2 534 Toimintakate SITOVA 2 540 616 2 365 2 202 Suunnitelmapoistot 905 041 842 784 Yleishallinto, keskitetyt menot 1 635 575 1 522 1 418-1 267 0 Tilikauden tulos 0 KÄYTTÖTALOUSOSAT Opetus (VOS1) 26 320 Toimintatulot 26 049 662 24 621 Toimintamenot 23 930 432 1 699 Toimintakate 2 119 230 Maksullinen palvelutoiminta 13 134 Toimintatulot 8 627 552 12 298 Toimintamenot 8 206 166 835 Toimintakate 421 386 Valtuuston sitovuustaso: toiminnalliset tavoitteet, toimintakate Hallituksen sitovuustaso: käyttösuunnitelma 20

2.3.2 Lapin matkailuopisto Strategian toimeenpano Sitoudumme Lapin matkailuopistona toteuttamaan osaltamme ammatillista koulutusta, jonka tavoitteena on riittävän vahvan rakenteellisen, taloudellisen ja toiminnallisen perustan muodostaminen ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän järjestämiselle. Lisäksi tehtävänä on luoda pysyvät toimintaedellytykset myös aiempaa keskeisempään asemaan nousevan aikuisväestön koulutuspalvelujen turvaamiseksi sekä nuorten koulutustakuun toteutumiseksi. Ammatillisen koulutusstrategian mukaisesti oppilasmäärien ja talouden supistumisesta huolimatta keskeisiä tavoitteita ovat työvoiman saatavuuden turvaaminen, koulutuspalvelujen työelämävastaavuuden ja asiakassuuntautuneisuuden parantaminen, sekä ammatillisen koulutuksen saavutettavuuden turvaaminen Lapissa. Saatavuus edellyttää oppimisympäristöjen kehittämistä Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituuttina yhteistyössä alan yritysten, muiden sidosryhmien ja kuntayhtymässä muusta koulutuksesta vastaavien kanssa. 1. Toiminta-aluettaan palveleva oppimis- ja kehittäjäverkosto Kriittinen menestystekijä: Koulutustarjonta ja opiskelijamäärätavoitteet vuodelle 2014 Tavoitteena on sopeuttaa koulutus- ja kehittämispalvelujen saatavuutta osana maakunnallista, kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä. Turvaamme koulutussaatavuuden kaikissa jäsenkunnissa joko aikuiskoulutuksena, nuorisoasteen koulutuksena tai molempina. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa yksilöllisten oppimispolkujen mahdollisuuksia, kehittää osaamisperusteisen ja työelämälähtöisen opetuksen järjestämistä sekä työpainotteisia oppimis- ja ohjausjärjestelyjä. Edelleen kehitetään koulutus- ja kehittämispalvelujen asiakaslähtöisyyttä ja laatua, sekä tehostetaan eri kouluasteiden yhtäaikaisia opiskelumahdollisuuksia Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutissa. Sitovat tavoitteet: VOS1-opiskelijamäärätavoite saavutetaan toimialalla 510 ammatillinen lisäkoulutus ja maksullisena palvelutoimintana järjestettävä koulutusvolyymi on vähintään 80 opiskelijatyövuotta perustutkintoja suoritetaan vähintään 120 näyttötutkintoja suoritetaan 94 koko tutkinto ja 28 osatutkintoa 2. Osaamista uudistava oppimis- ja kehittäjäverkosto Kriittiset menestystekijät: Systemaattinen ennakointityö, kilpailukykyinen henkilöstö, elinikäiset oppimispolut sekä innovaatio- ja oppimisympäristöt mahdollistavat oppimista uudistavat oppimis- ja kehittäjäverkostot. Lapin matkailuopisto sitoutuu Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin sekä koulutuskuntayhtymän strategian 2020 mukaisesti yhteisesti sovittuihin tavoitteisiin ja suunnittelee pitkän aikavälin toimintaansa sen mukaisesti. Toiminnassa varmistetaan tulevaisuuden elinkeinoelämän mukainen osaaminen ja oma menestyminen kehittämis- palvelu- ja innovaatiotoiminnalla. Talousarviovuonna 2014 sekä suunnitelmakaudella 2015 2016 sopeutetaan toiminta oppilasmäärien väheneminen ja rahoituksen supistuminen huomioiden. Toiminnassa painotetaan koulutuksen saavutettavuutta ja yhteistyötä työelämän kanssa sekä vahvistetaan ja uudistetaan osaamista Lapin elinkeinoelämän painopistealueilla matkailu- ja luontoelämystuotannossa sekä yrittäjyydessä. Tämän lisäksi varmistetaan alan ammattitaitoisen työvoimansaanti julkishallinnon ammattialoilla. 21

Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja palvelutoiminnan toteuttajina olemme matkailualan koulutuksen edelläkävijä ja osaamista uudistava toimija maakunnassa. Kaikessa toiminnassa hyödynnetään optimaalisesti sähköisiä järjestelmiä ja niiden tuomia mahdollisuuksia. Yksilö- ja yritysasiakkaita palvellaan asiantuntevasti, henkilö- ja yrityskohtaistetusti. Lapin matkailuopisto aikuiskoulutuksen ja työelämän kehittämispalveluiden toiminnassa korostuvat asiakaslähtöisyys, tuotekehitys ja laadunhallinta. Toimintaa kehitetään yhteistyössä kuntayhtymän aluevaikuttavuus- ja työelämän kehittämispalvelut tiimien kanssa (mm. ennakointi, osaamiskartoitukset, kehittämissuunnitelmat) Sitovat tavoitteet: Osaamisen kehittäminen toteutetaan MTI ja RKK tiimeissä ja työryhmissä sovittujen linjausten ja kehittämistavoitteiden mukaisesti Opetuksen järjestämisen rakenteita uudistetaan. Osaamisperusteisen ja työelämälähtöisen opetuksen ja ohjauksen suunnittelu ja toteuttaminen toimeenpannaan yhdessä henkilöstön kanssa; toimintatavat tarkentuvat Suomessa meneillään olevan tutkintojärjestelmän kehittämisen päätösten yhteydessä. Vahvistetaan työelämälähtöistä pedagogiikkaa ja tuetaan opettajien ja ohjaajien ammattitaidon kehittymistä verkostojen yhteistyössä RKK koulutus- ja työhyvinvointikeskus Welleviä hyödynnetään työelämälähtöisenä oppimisympäristönä. 3. Hyvinvointia edistävä työyhteisö Kriittinen menestystekijä: Lapin matkailuopisto edistää osana Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituuttia henkilöstön hyvinvointia. Sitovat tavoite: Lapin matkailuopiston henkilöstön henkinen ja fyysinen hyvinvointi on työnantajan ja työntekijöiden yhteinen asia ja vastuu Laaditaan LAMOn henkilöstölle työhyvinvointisuunnitelma RKK koulutus- ja työhyvinvointikeskus Wellevin mahdollisuuksia ja hyvinvointipalveluja hyödynnetään työhyvinvoinnin edistämiseksi sekä palveluista tiedotetaan aktiivisesti myös henkilöstön vapaa-aikana ja lomien aikana hyödynnettäväksi. 4. Kansainvälinen oppimis- ja kehittäjäverkosto Kriittinen menestystekijä: Kansainvälisyys näkyy liikkuvuutena, monikulttuurisuutena ja kansainvälisinä opiskelijoina. Opetussuunnitelmat tukevat kansainvälistymistä ja globaalia vastuuta. Sitovat tavoitteet: kansainvälisyyden ja monikulttuurisuuden sisällyttäminen opetukseen henkilöstön kansainvälistymisen ja kulttuurituntemuksen vahvistaminen edistää HOPSien tekemistä siten, että ulkomailla hankittava osaaminen on osa opiskelijan opintoja varmistaen ettei ulkomailla hankittuun ja arvioituun osaamiseen järjestetä päällekkäisarviointia 22

LAPIN MATKAILUOPISTO K ä y t t ö t a l o u s o s a TP-2012 TA-2013 Toiminta TA-2014 TS-2015 TS-2016 Sitovat mittaritavoitteet liite 5 1 000 1 000 TALOUS 1 000 1 000 6 672 6 230 Toimintatuotot 6 209 551 5 605 5 058 Yksikköhinnat 4 610 354 Muut tulot 1 599 197 6 352 5 946 Toimintakulut 5 861 132 5 290 4 774 Henkilöstökulut 3 162 022 Palvelujen ostot 830 276 Aineet, tarvikkeet 601 759 Avustukset 10 000 Vuokrat 1 234 917 Muut menot 22 158 320 284 Toimintakate SITOVA 348 419 314 284 Suunnitelmapoistot 40 000 36 33 Yleishallinto, keskitetyt menot 308 419 278 251 44 0 Tilikauden tulos 0 0 0 KÄYTTÖTALOUSOSAT Opetus (VOS1) 4 706 Toimintatulot 4 617 354 4 457 Toimintamenot 4 277 174 249 Toimintakate 340 180 Maksullinen palvelutoiminta 1 523 Toimintatulot 1 592 197 1 488 Toimintamenot 1 583 958 35 Toimintakate 8 239 Valtuuston sitovuustaso: toiminnalliset tavoitteet, toimintakate Hallituksen sitovuustaso: käyttösuunnitelma 23

2.3.3 Lapin oppisopimuskeskus Strategian toimeenpano Lapin oppisopimuskeskus toimii koulutuskuntayhtymän sekä Utsjoen ja Inarin kuntien alueella oppisopimuskoulutuksen järjestäjänä ja viranomaispalvelujen tuottajana sekä asiakaslähtöisenä työelämän ja koulutuksen kehittäjänä. TOIMINTA VUONNA 2014 1. Toiminta-aluettaan palveleva oppimis- ja kehittäjäverkosto Syvennetään verkostojen kanssa yhteistyötä oppisopimuspalvelujen tuottamisessa ja tiedostamisessa. Varmistetaan koulutusmuodon erityispiirteiden huomiointi ja kysyntälähtöinen luonne koulutustarjonnassa. Sitova tavoite: Hyödynnetään koulutussuunnittelussa saatua ennakointitietoa Osallistutaan valtakunnalliseen oppisopimuskoulutuksen laatutyöhön 2. Osaamista uudistava oppimis- ja kehittäjäverkosto Tuotetaan työnantajien osaamistarpeista lähtevää kouluttautumistietoa koko koulutuskuntayhtymän käyttöön. Sitova tavoite: Käynnistetään toiminta-alueella yksi uusi tutkintotavoitteinen koulutus Käynnistetään yksi koulutusohjelma yhteistyössä muiden koulutuksenjärjestäjien kanssa. 3. Hyvinvointia edistävä oppimis- ja kehittämisverkosto Tarjoamalla työpaikka- ja henkilökohtaistettuja kouluttautumismahdollisuuksia vastataan työpaikkojen osaamistarpeisiin. Työpaikkakouluttajille ohjaamisella varmistetaan työnantajien sitoutuminen. Osallistutaan aktiivisesti yhteiskunta- ja koulutustakuiden toteutukseen. Sitova tavoite: Tuetaan työllistäviä oppisopimuksia. Järjestetään tuotekehityskoulutusta. 4. Kansainvälinen oppimis- ja kehittäjäverkosto Lapin oppisopimuskeskus järjestää kansainvälisyyteen liittyvää oppisopimuskoulutusta yritysten tarpeeseen. Tällaisia koulutuksia ovat esim. ulkomaankaupan ammatti- ja erikoisammattitutkinnot. Kaivosteollisuudessa toimitaan yhdessä kansainvälisten toimijoiden kanssa. Sitova tavoite: Tiedotetaan yrityksille kansainvälisyyskoulutusmahdollisuuksista. 24

LAPIN OPPISOPIMUSKESKUS K ä y t t ö t a l o u s o s a TP-2012 TA-2013 T o i m i n t a TA-2014 TS-2015 TS-2016 Sitovat tavoitteet 198 270 Suoritetut tutkinnot 200 240 240 653 521 Opiskelijamäärä 500 520 520 Oppisopimuksen purkautuminen, % 4 6 virtaumasta 5 5 5 7 9 tilastointipäivien ka:sta 8 8 8 79 80 Työllistyminen - uusi työsuhde, % 80 80 80 68 85 Näyttötutkinnon läpäisy % 85 85 85 Lisäkoulutuspaikkojen 100 100 Käyttöaste % 100 100 100 TP-2012 TA-2013 TA-2014 TS-2015 TS-2016 1 000 1 000 T a l o u s 1 000 1 000 2 784 2 444 Toimintatuotot 2 345 385 2 440 2 440 Yksikköhinnat 2 345 385 2 574 2 442 Toimintakulut 2 234 177 2 336 2 341 Henkilöstökulut 328 761 Palvelujen ostot 1 850 811 Aineet ja tarvikkeet 7 800 Vuokrat 46 805 210 2 Toimintakate SITOVA 111 208 104 99 Suunnitelmapoistot 7 088 7 7 Laskennalliset erät 104 120 97 92 Tilikauden tulos 0 0 0 Valtuuston sitovuustaso: toiminnalliset tavoitteet, toimintakate Hallituksen sitovuustaso: käyttösuunnitelma 25

2.3.4 Yhteiset palvelut 2.3.4.1 Hallinto-, aluevaikuttavuus- ja ammattikoulutuspalvelut Strategian toimeenpano Kuntayhtymän hallinnon ja yhteisten keskitettyjen palvelujen perustehtävät ovat kuntayhtymän johtaminen, pitkäntähtäimen suunnittelu ja organisaatiorakenteiden kehittäminen. Sopeutetaan hallinto- ja johtamisjärjestelmä niin, että kuntayhtymä selviää hallitusti vuosiin 2014 2016 painottuvista ammatillisen koulutuksen muutos- ja uudistumisprosesseista. Huomioidaan ammattikorkeakoulun yhtiöityminen ja irtaantuminen kuntayhtymästä. Tavoitteena on madaltaa toimintarakenteita, yhtenäistää toimintakulttuureja sekä lisätä sisäistä yhteistyötä. Konkreettisena toimenpiteenä tulosalueiden tarvitsemat tukipalvelut ja koulutuksen järjestäjän vastuulla olevat toiminnot kootaan yhteisiksi ja keskitetään pääosin hallintopalveluihin. Tämä tarkoittaa käytännössä, että tulosalueilla aiemmin hajautetusti toteutetut toiminnot ja kustannukset siirretään ja kootaan pääosin hallintopalveluihin. Tällä toimenpiteellä poistetaan toimintojen päällekkäisyyttä, yhdenmukaistetaan toimintatapoja, parannetaan palvelun laatua ja lisätään kustannustehokkuutta. Yhteisiin palveluihin kuuluvat hallinto-, kiinteistö- aluevaikuttavuus- ja ammattikoulutuspalvelut. Hallintopalvelujen tehtävänä on kuntayhtymän yleishallintoon ja päätöksentekoon liittyvät asioiden valmistelu- ja täytäntöönpanotehtävät, keskitetyt talous- ja henkilöstöhallinnon, tietohallinnon, hankintatoimen tehtävät. Koulutuksen järjestäjän ja ylläpitäjän vastuulla olevat tehtävät kootaan ammatillisen koulutuksen ydintoimintoja tukevaan ja kehittävään aluevaikuttavuus- ja ammattikoulutuspalveluihin. Aluevaikuttavuuspalveluihin kuuluvat ennakoinnin ja koulutustarvesuunnittelun, työelämän kehittämispalvelun ja hanketoiminnan, toimintajärjestelmän ja viestinnän sekä muut koko kuntayhtymää koskevat kehittämis- ja palvelutehtävät. Ammattikoulutuspalveluihin kuuluvat pedagogiset palvelut ja hyvinvointipalvelut. Hallintopalveluihin kuuluvan tietohallinnon toiminta ja tavoitteet on esitetty erikseen kohdassa 2.3.4.2 sekä Kiinteistöpalvelun toiminta ja talous on esitetty kohdassa 2.3.4.3. Kuntayhtymätasoiset tavoitteet ja painopistealueet on esitetty sivulta 9 alkaen. TOIMINTA VUONNA 2014 Kuntayhtymän palvelutehtäviä kehitetään siten, että toiminnot on järjestetty taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Siirrytään asteittain uudistettuun hallinto- ja johtamisjärjestelmään ja uudistettuihin toimintamalleihin prosessikuvausten kautta. Varaudutaan tuleviin rahoitusleikkauksiin ja ammattikorkeakoulun yhtiöittämisen tuomiin muutosvaikutuksiin hallitusti. Koulutuskuntayhtymä on koulutuksen järjestäjänä koko Lapin asialla alueellisen yhteistyön kehittämisessä. Sitovat tavoitteet Strategian 2025 laatiminen Koulutuskuntayhtymän hallinnon ja johtamisjärjestelmän vaiheittainen toteuttaminen ja organisoituminen Kuntayhtymän tilojen käytön tehostaminen kiinteistöstrategian mukaisesti Taloudellisen tehokkuuden parantaminen ja tukitoimintojen tehtävät hoidetaan kustannustehokkaasti Ammattikorkeakoulun yhtiöittäminen ja sen vaikutukset kuntayhtymän toimintaan ja talouteen Ennakoidaan koulutuksen opiskelijamäärien ja valtion rahoituksen tulevat muutokset 26