Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat"

Petri Lattu
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat OKM:n tavoitteet ja toteutusmallit Kuopio Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö

2 Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta koskevat valmistelut Ammatillista perusja lisäkoulutusta sekä lukiokoulutusta koskevan säätely- ja rahoitusjärjestelmän uudistaminen, lainsäädäntöä sovelletaan alkaen Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistamista koskeva HE annettu ja lainsäädäntö voimaan Näyttötutkintojärjestelmän kehittäminen, HE-luonnos lähdössä lausunnolle Vapaan sivistystyön rakenne- ja rahoitusuudistuksen tavoitteena luoda laadun ja vaikuttavuuden varmistamiseksi riittävän elinvoimaiset ja vahvat vapaan sivistystyön ylläpitäjät, työryhmän määräaika Lukiokoulutuksen tavoitteita ja tuntijakoa koskeva uudistus Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearviointi keväällä 2015 Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön järjestäjäverkon uudistaminen. Uudet luvat voimaan

2015 Näyttötutkintojärjestelmän kehittäminen, HE-luonnos lähdössä lausunnolle Vapaan sivistystyön rakenne- ja rahoitusuudistuksen tavoitteena luoda laadun ja vaikuttavuuden varmistamiseksi riittävän

3 Lukiokoulutuksen ja ammatillisen perusja lisäkoulutuksen rahoituksen uudistaminen Rahoituksen määräytymisestä todellisen kustannuspohjan perusteella luovutaan ja muutetaan valtion talousarvioon perustuvaksi Rahoitus muodostuu perus-, suoritus- ja vaikuttavuusrahoitusosuuksista Rahoitusosuuksien perusteina erilaiset suoritteet (opiskelijavuodet, tutkinnot, tutkinnon osat) Rahoitusosuuksien keskinäiset painoarvot ja niissä huomioitavat suoritteet vaihtelevat eri koulutusmuodoissa Rahoitus perustuu varainhoitovuotta edeltävinä vuosina toteutuneisiin suoritteisiin Opiskelijamäärien käyttäminen rahoituksen perusteena korvataan opiskelijavuosilla Rahoituksen ajallisia myöntämisperusteita tarkistetaan siten, että lukiokoulutukseen ja ammatilliseen peruskoulutukseen voidaan myöntää perusrahoitusta enintään kolmen vuoden ajalta Lisätään säädökset opiskelijan oikeudesta ilmoittautua poissaolevaksi

keskinäiset painoarvot ja niissä huomioitavat suoritteet vaihtelevat eri koulutusmuodoissa Rahoitus perustuu varainhoitovuotta edeltävinä vuosina toteutuneisiin suoritteisiin Opiskelijamäärien

4 Perusrahoitus Lukiokoulutuksen rahoituksen uudistaminen opiskelijavuodet lukiokoulutuksessa ja lukioon valmistavassa koulutuksessa aineopinnot saavutettavuuskorotus sisältäen syrjäiset kunnat, kielikorotukset vieraskielisyyskorotus erityisen koulutustehtävän korotus Suoritusrahoitus ylioppilastutkinnot lukion oppimäärä Vaikuttavuusrahoitus jatko-opintoihin sijoittuminen opiskelijapalaute

kielikorotukset vieraskielisyyskorotus erityisen koulutustehtävän korotus Suoritusrahoitus

5 Ammatillisen perusja lisäkoulutuksen rahoituksen uudistaminen Rahoituksen painopiste tulee olemaan suorituksiin ja vaikuttavuuteen perustuvassa rahoituksessa Rahoituksen elementit: perusrahoitus, suoritusrahoitus ja vaikuttavuusrahoitus Perusrahoitus määräytyisi opiskelijavuosien ja vuotta kohden määräytyvän hinnan perusteella. Rahoituksessa otetaan huomioon mm. alakohtaiset tekijät ja erityisopetus sekä vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevat Suoritusrahoitus määräytyisi suoritettujen tutkintojen ja tutkinnon osien perusteella Alakohtaiset kustannuserot otetaan huomioon rahoituksessa Vaikuttavuusrahoituksessa käytetään ammatillisessa peruskoulutuksessa nykyisen tulosrahoituksen mittaristoa (työllistyminen, jatko-opintoihin sijoittuminen, keskeyttäminen, läpäisy). Uutena vaikuttavuusrahoituksen elementtinä on tarkoitus ottaa käyttöön opiskelija- ja työelämäpalaute

alakohtaiset tekijät ja erityisopetus sekä vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevat Suoritusrahoitus määräytyisi suoritettujen tutkintojen ja tutkinnon osien perusteella Alakohtaiset

6 Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteellinen uudistaminen Taustalla julkisen talouden kestävyysvaje sekä koulutukseen ja vapaaseen sivistystyöhön kohdennetut menosäästöt Tavoitteena vahvat koulutuksen järjestäjät ja ylläpitäjät, jotka kykenevät vastaamaan työelämän, yksilöiden ja yhteiskunnan muuttuviin ja kasvaviin osaamis- ja koulutustarpeisiin Ammatillisen peruskoulutuksen ja lisäkoulutuksen, lukiokoulutuksen ja vapaan sivistystyön verkon tiivistäminen Koulutuksen järjestäjien perustehtäviä ei muuteta, ohjaus, säätely ja budjettirakenne samoin nykyisen mallin mukaisesti Suuntaviivat uudistukselle laadittu ja järjestämislupia koskeva HE-luonnos valmisteltu Koulutuksen järjestämisluvat uudistetaan lukien, vapaan sivistystyön osalta tutkitaan taloudelliset edellytykset Kansliapäällikkö Lehikoisen ohjausryhmä ohjaa toisen asteen ja vstuudistuksen valmistelua ja toimeenpanoa 6

koulutustarpeisiin Ammatillisen peruskoulutuksen ja lisäkoulutuksen, lukiokoulutuksen ja vapaan sivistystyön verkon tiivistäminen Koulutuksen järjestäjien perustehtäviä ei muuteta, ohjaus, säätely ja

7 Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen sekä vapaan sivistystyön rakenteellinen uudistaminen Kumotaan nykyiset järjestämisluvat ja määritellään lupia koskevat myöntämisedellytykset: muutokset ammatillista, aikuiskoulutusta ja lukiota koskeviin lakeihin Tutkitaan vapaan sivistystyön ylläpitäjien taloudelliset edellytykset: muutokset vapaata sivistystyötä koskevaan lakiin Yleiset periaatteet: vahvat koulutuksen järjestäjät, jotka palvelevat laajan väestöpohjan tai alueen koulutustarvetta taloudelliset edellytykset (myös yllättävissä muutostilanteissa) ammatilliset edellytykset ylläpitäjäneutraalisuus ja vapaa hakeutumisoikeus päätös järjestämisluvista perustuu ennalta määriteltyihin kriteereihin ja kokonaisharkintaan

sivistystyötä koskevaan lakiin Yleiset periaatteet: vahvat koulutuksen järjestäjät, jotka palvelevat laajan väestöpohjan tai alueen koulutustarvetta taloudelliset edellytykset (myös

8 Järjestäjä- ja ylläpitäjäverkko Ammatillinen perusja lisäkoulutus Järjestäjäverkko muodostuu monialaisista, koko ammatillisen koulutuksen palveluvalikoiman kattavista koulutuksen järjestäjistä ja erikoistuneista koulutuksen järjestäjistä (esimerkiksi aikuiskoulutus tai toimiala) Lukiokoulutus Tavoitteena on elinvoimainen ja monipuolinen lukiokoulutuksen järjestäjäverkko. Se muodostuu erilaisista koulutuksen järjestäjistä, jotka voivat palvella myös yksittäistä kuntaa laajempaa väestöpohjaa tai muuta koulutustarvetta. Järjestäjäverkon muodostamisessa ja järjestämislupaa myönnettäessä otetaan huomioon myös alueen aineenopetukseen, aikuisten lukio- ja perusopetukseen, jatkokoulutukseen sekä opetuskieleen liittyvän koulutustarpeet. Vapaa sivistystyö Tavoitteena on elinvoimainen ja vahva ylläpitäjäverkko. Ylläpitäjäverkon muodostumiseen vaikuttavat olennaisesti vapaan sivistystyön lisäksi ne ratkaisut, joita tehdään koskien ammatillista koulutusta, lukiokoulutusta ja perusopetusta.

Se muodostuu erilaisista koulutuksen järjestäjistä, jotka voivat palvella myös yksittäistä kuntaa laajempaa väestöpohjaa tai muuta koulutustarvetta.

9 Järjestämislupien myöntämisen kriteerit Alueellinen ja/tai valtakunnallinen koulutustarve Ammatilliset ja taloudelliset koulutuksen järjestämisedellytykset, laatu, vaikuttavuus ja tuloksellisuus huomioon ottaen Pitkän tähtäimen taloudelliset toimintaedellytykset. Vakavaraisuus (myös yllättävät kustannusvaikutukset), maksuvalmius Järjestämisluvasta päätettäessä otetaan huomioon opetuksen laatutekijät Osaaminen ja oppimisympäristöt, muu infrastruktuuri, toimivat ja laajat työelämäsuhteet Kattava toimintajärjestelmä ja toimivat laadunhallinnan menettelyt Riittävä ja tarvittavan kelpoisuuden omaava henkilöstö Toimivat ja ajanmukaiset pedagogiset prosessit ja oppimisympäristöt, tilat ja -välineet sekä yhteistyösuhteet. Aikuiskoulutustehtävä voidaan antaa hakijalle, jolla on riittävän laaja ammatillisen aikuiskoulutuksen osaaminen ja työelämäyhteistyö

Vakavaraisuus (myös yllättävät kustannusvaikutukset), maksuvalmius Järjestämisluvasta päätettäessä otetaan huomioon opetuksen laatutekijät Osaaminen ja oppimisympäristöt, muu infrastruktuuri,

10 Järjestämislupien myöntämisen kriteerit Aikuiskoulutustehtävän harkinnassa: Näyttötutkintojärjestelmään liittyvä osaaminen, mukaan lukien valmistavan koulutuksen henkilökohtaistaminen Toteutunut työelämäyhteistyö ja työelämän kehittäminen Oppisopimuskoulutus: Oppisopimuskoulutuksen järjestämiseen liittyvää osaamista sekä järjestämisedellytyksiä arvioitaisiin kokonaisuutena erikseen Koulutustarpeen arvioinnissa huomioon sekä aikuisten että nuorten oppisopimuskoulutuksen riittävä saatavuus Joustavat siirtymät opintojen eri vaiheissa oppilaitosmuotoisesta koulutuksesta oppi-sopimuskoulutukseen alakohtaisesti ja alueellisesti (esim. 2+1 malli)

järjestämisedellytyksiä arvioitaisiin kokonaisuutena erikseen Koulutustarpeen arvioinnissa huomioon sekä aikuisten että nuorten oppisopimuskoulutuksen riittävä

11 Lukion ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rakenne ja rahoitus - prosessi 08-09/2014 Rakenteellisen kehittämisen suuntaviivat ja kriteerit 10/2014 HE-luonnokset (rakenteellinen kehittäminen ja rahoituksen uudistaminen) 09-11/2014 Käynnistystilaisuus ja aluetilaisuudet 10-11/2014 HE:t annetaan Lakimuutokset vahvistettu 01/2015 OKM:n ohje järjestämislupien hakemisesta 08/2015 Järjestämislupahakemukset 01-03/2016 Päätökset järjestämisluvista 01/2017 Uudet järjestämisluvat voimaan 11

Käynnistystilaisuus ja aluetilaisuudet 10

Samankaltaiset tiedostot

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Finlandia-talo 25.9.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta