KOULUTUSSUUNNITELMA 2016

Transkriptio

1 KOULUTUSSUUNNITELMA (5) KOULUTUSSUUNNITELMA 2016 Osaamisen kehittäminen on laaja-alaista ja monipuolisia käytännön toimenpiteitä osaamisen varmistamiseksi. Kehittämistoimet suunnataan Jämsän kaupungissa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämän vuoksi Jämsän kaupungin koulutussuunnitelma on laadittu strategiasuuntautuneesti. Jämsän kaupungin luonnosvaiheessa olevassa strategiassa arvomme ovat palveluhenkisyys, avoimuus ja yhteistyökyky. Palvelujen järjestämisessä tavoittelemme resurssiviisautta. Sen lisäksi palvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti ja ennakoivasti. Osaavan henkilöstön hyvinvointi on keskeinen tavoite, jonka toteuttamisen konkretisoimme myöhemmin laadittavassa henkilöstöohjelmassa. Verkostojen johtamisessa haluamme olla aktiivisia, yhteistyökykyisiä ja luotettavia. Sähköisten palvelujen sekä virtuaalisten yhteistyöalustojen käytön lisääminen sisältyy strategisiin tavoitteisiimme ja asettaa siten vaatimuksia osaamiselle sekä synnyttää koulutustarvetta. Yksinkertaisimmillaan osaaminen voidaan määritellä yksilön tai ryhmän kyvyksi selviytyä asetetuista tehtävistä. Koko organisaation kannalta se on kykyä toteuttaa strategia. Osaaminen on pohjimmiltaan onnistumisen mahdollistaja. Näin osaamisen kriteerit nousevat luontevasti toiminnan vaateista ja osaamisen johtaminen kohdistuu ensisijaisesti niihin. Osaamisen kehittämisen tavoitteena on parantaa palvelutuotannon tuloksellisuutta sekä työelämän laatua samanaikaisesti. Jatkuvaa oppimista edellyttävät työn muuttuvat vaatimukset ja uudet haasteet. Töiden organisoinnilla sekä työtapoja ja -kulttuuria kehittämällä voidaan lisätä organisaation osaamista. Esimerkiksi hyvä perehdytys, kehittävät työtehtävät sekä tiimi-, pari- ja projektityöskentely tukevat osaamisen kehittämistä. Myös mentoroinnin avulla on saavutettu hyviä tuloksia. Tehtävä- ja henkilökierto ovat myös laadukkaita tapoja laajentaa osaamista. Kuntien on lakien velvoittamana laadittava koulutussuunnitelma vuosittain. Koulutussuunnitelmaa säätelevien lakien tavoitteena on edistää osaamisen kehittämistä, varautumista muutoksiin ja työurien pidentymistä, parantaa tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä edistää työntekijän työllistymisedellytyksiä. Osaamista tulee kehittää nykyisessä tai mahdollisissa uusissa tehtävissä vaadittavaa osaamista ennakoiden. Lähtökohtana ovat sekä työnantajan tarpeet että työntekijän pitkän aikavälin työllistymisen edistäminen. Perusteena ammatillisen osaamisen kehittämiseen ovat tuotannon tai palvelurakenteen muutokset sekä tuottavuuden parantaminen ja työllistämisedellytysten vahvistaminen. 2 HENKILÖSTÖRESURSSIT 2016 Jämsän kaupungin henkilöstömäärä (ml. tytäryhteisöt) on edelleen laskeva. Eläkkeelle siirtyminen on voimakasta. Tehtäviä priorisoidaan ja järjestellään uudelleen. Uutena toimintana aloittaa työllistämispalvelut kaupunginhallituksen alaisena kustannuspaikkana. Määräaikaisuuksia vähennetään edelleen ja tilalle perustetaan tarvittaessa pysyviä palvelussuhteita. Kaupungin elinvoiman ja palvelutuotannon kannalta kriittiset tehtävät täytetään ja resursoinnissa otetaan huomioon palvelutarpeiden muutokset (esimerkiksi oppilasmäärä) ja lainsäädännön muutokset (esimerkiksi esiopetus). Milloin on tarkoituksenmukaista, henkilöstöresurssi korvataan ostopalveluilla.

2 KOULUTUSSUUNNITELMA (5) Jämsän kaupungin henkilöstön rakennetta ja määrää kuvaavat tiedot esitetään henkilöstökertomuksessa. Lisäksi sukupuoleen sidotut erittelyt löytyvät tasaarvosuunnitelmasta. Eri työaika- ja työsuhdemuodot on eritelty myös henkilöstökertomuksessa. Henkilöstösuunnitelma vuosille on erillisessä liitteessä. Suunnitelmasta ilmenee henkilötyövuosien ja henkilöstökulujen kehitys tulevina vuosina sekä muutokset toimialojen henkilöstötarpeessa on kuvattu suunnitelman yhteydessä. 3 TYÖKYVYN TUKITOIMET Työkyvyssä on kysymys työntekijän voimavarojen ja työn vaatimusten välisestä tasapainosta. Voimavaroihin vaikuttavat muun muassa fyysinen ja psyykkinen terveys, sosiaaliset valmiudet, koulutus, omaksuttu tietomäärä sekä valmiudet tiedon hyödyntämiseen sekä arvot ja asenteet. Näin ollen osaamista kehittämällä tuetaan yksilön työkykyä. Yleisenä periaatteena on, että eri-ikäisten työntekijöiden johtamisessa huomioidaan mahdollisimman pitkälle työntekijöiden erilaiset elämäntilanteet. Jämsän kaupungissa on käytössä aktiivisen tuen malli, jonka mukaisesti työkyvyn muutoksiin reagoidaan. Myös kehityskeskustelu on tilanne, jossa työkykyasioista keskustellaan. Työterveyshuollon kanssa tehtävä yhteistyö on tiivistä ja työterveyshuollon tukitoimia (esimerkiksi työkyvyn arvioinnit, työkykyneuvottelut) käytetään tukemassa työntekijöiden työurien jatkumista. Yhteisesti mietittyjen keinojen turvin yksilön työssä jatkamista tuetaan monin keinoin, kuten kuntoutuksella, työkokeiluin, työn räätälöinnein ja mahdollisin uudelleensijoituksin, mikäli kaupungilla on avoinna henkilön työkykyä vastaava työ. Työterveyshuollon työpaikkaselvityksiä suoritetaan yhdessä työsuojelun kanssa ja näillä pyritään myös työolojen kehittämiseen. Jämsän kaupungin henkilöstö ikääntyy ja tämän vuoksi työkykyjohtamisen osaaminen korostuu esimiestyössä. Jämsän kaupungissa on koulutettu esimiehiä ja se työ jatkuu. Lisäksi työkykyasiat huomioidaan tulevissa työterveyshuollon toimintasuunnitelmissa yhä paremmin sekä päivittämällä aktiivisen tuen malli OSAAMISTARPEIDEN ARVIO 2016 JA TULEVAISUUTEEN Jämsän kaupungin esimiehistä iso joukko on osallistunut esimiesosaamisen kehittämisohjelmaan (uudistuva esimiesosaaminen), jolla tavoitellaan esimiestyöhön valmentavaa ja vastuuttavaa työotetta. Ohjelman tavoitteina on vahvistaa esimiesten kykyä muutosten toteuttajina, parantaa esimiesten toimintakykyä haasteellisissa tilanteissa sekä kehittää ymmärrystä rakentaa tulevaisuuden työyhteisöjä ja kykyä vaikuttavaan esimiesviestintään. Ohjelman toteuttajina ovat KT, FCG, Keva sekä muita toimijoita kuten yliopistoja.

3 KOULUTUSSUUNNITELMA (5) Ohjelman pilotteina on Jämsän ohella kymmenkunta kaupunkia tai kuntayhtymää. Ohjelman pääasiallisin tavoite on kehittää esimiesosaamista tulevaisuuden tarpeisiin sekä löytää muillekin mallinnettavissa oleva kehittämiskonsepti. Ohjelma päättyy helmikuussa Lisäksi Jämsän kaupunki on saanut Tekesiltä rahoitusta oman esimiesohjelman toteuttamiseen, jossa kehittämisen kärki on asiakas- ja henkilöstölähtöisissä innovaatioissa, joiden johtamista tuetaan tiedolla, dialogilla ja tehokkailla prosesseilla. Lean-ajattelu on toiminnan keskiössä. Jämsän kaupungin henkilöstön osaamistarpeissa korostuvat lähitulevaisuudessa verkostoosaaminen, digiosaaminen, asiakaslähtöisten palveluiden tuottaminen, palveluhenkisyys ja yhteistyökyky. Työmenetelmissä haetaan myös asiakkaita osallistavampaa työotetta. Niukoilla resursseilla haetaan parasta vaikuttavuutta, joka edellyttää osaamista uusista palvelukonsepteista sekä esimerkiksi sähköisten palvelujen mahdollisuuksien tuntemista. Myös virtuaalisten yhteistyöalustojen käytön lisääminen vaatii uudenlaista osaamista. 5 AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Henkilöstön osaamisen kehittämisen perustavoitteet - Jokainen Jämsän kaupungin työntekijä on saanut oman tehtävänsä kannalta ajantasaisen ja ammattitaidon ylläpitämisen kannalta tarvittavan koulutuksen - Koko henkilöstö on motivoitunut sekä toimintatapojen että oman ammatillisen osaamisensa jatkuvaan kehittämiseen asiakaslähtöisesti - Jämsän kaupungin henkilöstö ei digisyrjäydy - Toimiva strategialähtöinen henkilöstö- ja koulutussuunnittelu - Kehityskeskustelu käydään kaikkien työntekijöiden kanssa vähintään joka toinen vuosi Jämsän kaupungin koulutus- ja henkilöstösuunnitelman laadinnan pohjana on ollut työpaikka, tulos- ja toimialakohtaiset koulutussuunnitelmat. Suunnitelman laatiminen aloitettiin työyksikkötasoilta, joissa pohdittiin kolme keskeisintä osaamisen kehittämisen teemaa. Näiden yhteydessä esimiesvetoisesti pohdittiin työyksiköiden lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteet (strategiasta johdetut) sekä toimintaympäristön tuomia haasteita omassa työyksikössä tuotettavalle palvelulle (jotta voi vastata näihin osaamisella). Työyksiköiden osaamisen kehittämistarpeet on edelleen jalostettu tulosaluetasoisiksi suunnitelmiksi. Koulutussuunnitelma sisältää edellä esitettyihin arviointitapoihin perustuvan vuosittaisen suunnitelman ammatillisen osaamisen kehittämiseksi. Suunnitelmaan on koottu yhteenveto koko kaupungintasoisesti. Työyksikkö-, tulosalue ja toimialakohtaiset suunnitelmat löytyvät toiminnasta vastaavilta esimiehiltä, eikä niitä ole sisällytetty tähän suunnitelmaan. Suunnitelmaan ei sisälly yksittäisiä koulutustapahtumia. Koulutuksiin osallistutaan tarpeen ja määrärahojen puitteissa. Yksilölliset osaamisen kehittämistarpeet kartoitetaan kehityskeskustelussa.

4 KOULUTUSSUUNNITELMA (5) Vuoden 2016 koulutusteemat koko kaupungin tasolla: Suunniteltu koulutus Palvelukulttuurin ja yhteistyön kehittäminen asiakaslähtöisesti (palvelumuotoilu +lean) Tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen Hankinta- ja sopimusosaaminen Digitalisaation hyödyntäminen / sähköiset palvelut Palvelusopimuksilla johtaminen / valvonta Talousosaaminen Prosessien hallinta Työkykyjohtaminen Verkostojen johtaminen Ergonomiakoulutus Johtamiskoulutus Turvallisuuskoulutus Ensiapukoulutus Yhteistyö- ja vuorovaikutuskoulutus Lakimuutoksiin liittyvät koulutukset Avoimen digin virtuaaliset työkalut muutoksen johtamisen työkaluina ja ajureina Avoin digi oppimisen areenana Luovan ajattelun oppiminen (innovatiivisuus) Työympäristökoulutukset (mm. sisäilma) ATK-ohjelmat / erilaiset tietojärjestelmät / tietotekniikka / sähköinen asioiminen Ammatillinen koulutus (ammattitekniikka, ammattitaito, kliininen osaaminen) Ammattiryhmä ja asiantuntijat Toimiala-, tulosalue- ja tulosyksikköjohtajat Talous- ja toimistohenkilökunta Tilapalveluiden henkilökunta, sisäilmatyöryhmän jäsenet 6 KOULUTUKSEN KRITEERIT Työnantajilla on oikeus taloudelliseen tukeen koulutuksen järjestämisestä. Jämsän kaupunki hakee koulutuskulukorvausta Työttömyysvakuutusrahastolta vuoden 2016 osalta tammikuussa Henkilöstöpalvelut huolehtivat hakemuksen jättämisestä. Koulutuskulukorvaus on 10 prosenttia koulutusajan perusteena olevista palkkakustannuksista. Korvaus maksetaan enintään 3 koulutuspäivältä työntekijää kohden. Palkkauskustannukset lasketaan työnantajan keskimääräisistä palkkauskustannuksista. Koulutuspäiville on omat kriteerinsä. Koulutuspäivä voi koostua useista vähintään yhden tunnin jaksoista. Koulutuspäivän pituus on kuusi tuntia (tunti = 60min). Lisäksi edellytyksenä korvaukseen on, että koulutusajalta maksetaan palkkaa, eikä työnantaja saa palkkatukea koulutukseen osallistuvien henkilöiden osalta. Koulutus on työnantajan järjestämää ja sen tulee

5 KOULUTUSSUUNNITELMA (5) edistää tai ylläpitää työntekijän ammatillista osaamista sekä tukea nykyistä tai tulevaa työtehtävää. Koulutus voi olla ulkoisen tahon järjestämää tai kaupungin omaa sisäistä koulutusta. Koulutukseksi hyväksytään esimerkiksi erilaiset työhön liittyvät seminaarit, konferenssit, verkkokoulutukset tai työnohjaus. Olennaisinta määriteltäessä mikä koulutus kuuluu koulutuskulukorvauksen piiriin on se, että koulutukseen osallistuvan työntekijän työpanos ei ole käytettävissä hänen perustyöhönsä. Koulutukseen osallistuminen loma- tai vapaa-aikana ei oikeuta korvaukseen. Työsuojelukoulutus työntekijöille tai esimiehille on koulutuskulukorvauksen piiriin kuuluvaa. Puhdas ay-koulutus, jossa luottamusmies perehtyy tehtäväänsä, ei oikeuta koulutuskulukorvaukseen. Opettajien VESO-päivät eivät sellaisenaan oikeuta koulutuskulukorvaukseen mutta jos päivien sisältönä on ammatillisen osaamisen kehittämistä, on nämä päivät oikeutettuja korvauksen piiriin. 7 ARVIOINTI JA SEURANTA Koulutuspäivien määrällistä toteutumista seurataan henkilöittäin WebTallennuksen koulutuspäätösten avulla. On ensiarvoisen tärkeää, että WebTallennukseen merkitään kaikki käydyt koulutukset. Koulutuspäivien merkitsemisestä kyseiseen ohjelmaan on erillinen ohjeensa. Eri tasoilla arvioidaan koulutussuunnitelman toteutumista vuosittain. Henkilöstökertomuksessa raportoidaan koko kaupungin tasolla koulutuksiin osallistuminen. Kehityskeskustelun yhteydessä arvioidaan yksittäisen työntekijän osaamisen kehittämisen toteutumista. Koulutussuunnitelma laaditaan vuosittain. Osaamisen kehittymistä seurataan myös muilla mittareilla, kuten työhyvinvointikyselyn avulla. Mittarit: - kehityskeskusteluissa käsitellään toteutunut koulutus, sen riittävyys ja henkilökohtaiset koulutustavoitteet - vuosittainen koulutusseuranta - työhyvinvointikysely