Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys ICT teemaryhmän raprtti 6.5.2014 Versi 1.01
Etelä-Karjalan kunnat Valtivarainministeriö 2 (41) Sisällys Sisällys... 2 1. Prjektin tiivistelmä... 3 1.1. Prjektin lähtökhdat... 3 1.2. Prjektin tavitteet ja tutkset... 3 1.3. Prjektin tavitteiden suhde strategisiin tavitteisiin... 4 2. Prjektin tteutus... 4 2.1. Prjektin rajaukset... 4 2.2. Prjektin tteutusaikataulu ja päävaiheet... 5 2.3. Prjektin rganisinti... 6 3. Tteutus... 7 3.1. Nykytilan kartitus ja analysinti... 7 3.2. Kehittämiskhteiden kkaminen... 8 4. Kuntien ICT-ympäristön nykytila... 8 4.1. Kuntien tiethallinnn edustajien lunnehdinnat ICT-ympäristöistä... 8 4.2. Yhteenvet kmmenteista... 12 4.3. Kuntien ICT-timinnan kypsyysanalyysi... 13 4.4. Selvitysalueen kuntien ICT-timinnan vlyymit... 15 4.5. Tiethallinttiminnn rganisinti selvitysalueen kunnissa... 18 4.6. Tärkeimmät alueelliset yhteistyökumppanit... 19 4.7. Tietjärjestelmäsalkku eli järjestelmät ja niiden timittajat... 21 4.8. Yhteneväisyydet ja alueellinen yhteistyö... 23 4.9. ICT-timintaan liittyvien stjen kustannukset (spimussalkku)... 24 4.10. Timialajhtajien haastattelut... 28 4.11. Yhteenvet haastatteluista... 29 5. ICT-kehitystarpeet... 30 5.1. Kehityskhteiden kartittaminen... 30 5.2. Kehityskhteet sa-alueittain... 30 5.3. Analyysi ja kehitystimenpiteet... 32 6. Esitys kehitystimenpiteiksi... 34 6.1. Organisituminen... 34 6.2. Yhteenvet... 40
Etelä-Karjalan kunnat Valtivarainministeriö 3 (41) 1. Prjektin tiivistelmä 1.1. Prjektin lähtökhdat Prjektissa suritetun selvitystyön khteena li Etelä-Karjalan kuntien ICT-ympäristöjen nykytilan kartitus, alueen kehittämiskhteiden kkaminen kehittämissalkuksi. Prjekti n sa kknaishanketta, jnka lähtökhtana n Etelä-Karjalan kuntien muutstarveselvityksen tteutukseen liittyvä kuntien palvelutiminnan tavitteiden määrittely sekä kunta- ja palvelurakennemuutsten suunnittelua tukevan nykytilanteen kkaminen ja tunnistettujen kehittämiskhteiden tteutuksen suunnittelu. Parikkala Ruklahti Rautjärvi Savitaipale Lemi Taipalsaari Lappeenranta Imatra Luumäki Kuva 1. selvitysalueen kuntien sijittuminen Prjekti tteutettiin yhteistyössä selvitykseen sallistuneiden Etelä-Karjalan seudun kuntien sekä valtivarainministeriön JulkICT -timinnn kanssa. 1.2. Prjektin tavitteet ja tutkset Prjektin tavitteena li tuttaa Etelä-Karjalan kunnille palvelutiminnan kehittämistä, yhteistä kehitystyötä sekä kuntaliitsselvityksen tteutusta varten tilannekuva kuntien nykyisestä ICT-ympäristöstä sekä tavitetila ja tavitetilan tteutussuunnitelma tulevaa kehitystä varten. Prjektin keskeisimmät tavitteet livat: Kuntien ICT-ympäristöjen kartitus (alueen kunnat) Nykytilan analyysi Kuvaus Etelä-Karjalan kuntien ICT ympäristön nykytilasta Jhtamis- / timintamallit Etelä-Karjalan kuntien yhteinen kehittämissalkku Päällekkäisyydet Muutstarpeet (timinnan kehittäminen, arkkitehtuuri, elinkaari, palveluspimukset) Organisinti ja yhteistyövaihtehdt
Etelä-Karjalan kunnat Valtivarainministeriö 4 (41) Prjektin tärkeimmät tutkset vat: Etelä-Karjalan seudun kuntien tiednkeruutaulukihin raprtimat tiedt Kuntakhtaisten tietjen keruuseen käytettiin tätä prjektia varten mukattua/laajennettua JHS 179 -tietjenkeruutaulukka. Kuntakhtaiset tietjenkeruutaulukt tietineen n tallennettu JulkICT wiki palveluun, mahdllista jatkkäyttöä varten. Kuvaus Etelä-Karjalan seudun kuntien ICT-ympäristöjen nykytilasta (=tämän lppuraprtin kappale 4) Analyysi nykytilasta seuraavista kehitystarpeista ja ehdtukset kehitystimenpiteiksi (tämän lppuraprtin kappaleet 4-6). 1.3. Prjektin tavitteiden suhde strategisiin tavitteisiin Prjektin tarkituksena li tuttaa työhön sallistuville kunnille yhteinen tavitetila tulevaa palvelutimintaa tukevan ICT -ympäristön kehittämiseksi sekä kuntarakenneselvityksen phjatiedksi. Prjektissa kehitettiin edelleen myös valtivarainministeriön kunta- ja palvelurakennemuutksen muutstuen työvälineitä ja timintamalleja sekä tutettiin esimerkkitieta muiden kuntien käyttöön. 2. Prjektin tteutus 2.1. Prjektin rajaukset 2.1.1. Alueellinen yhteistyö Tärkeimmät alueellisen yhteistyötä tteuttavat rganisaatit n kuvattu myöhemmin kappaleessa 4.6. Kaikkia alueelliseen yhteistyöhön sallistuvien rganisaatiiden ICT-ympäristöjen nykytilaa ei le tämän selvitystyön puitteissa kartitettu mutta merkittävimpien rganisaatiiden perustiedt n pyritty kuvaamaan leelliselta taslta. Erityisen merkitsevässä asemassa alueellisen yhteistyön kannalta n Saimaan talus ja Tiet Oy, jka tuttaa merkittävältä salta ICT-palveluita alueellisesti. Muita merkittäviä timijita alueellisen yhteistyön kannalta vat muun muassa Medi-IT y, jka tuttaa merkittävän san SOTE-ICT:n palveluista alueellisesti, sekä ekarjala Oy, jka tuttaa muun muassa verkkpalveluita sekä sähköisiä asiintipalveluita kuten prtaali, ekstranet jne. palveluita alueen kunnille. ekarjalan timinta n kuitenkin päättymässä vuden 2014 lppuun mennessä. Tämän puitteissa ekarjala Oy:n tutannlliset tehtävät n j siirretty, tai tullaan siirtämään, pääpiirteissään Saita Oy:n vastuulle. Kuntien Tieran rli n tistaiseksi alueella vähäinen. Kaikki kunnat vat Tieran asiakasmistajia mutta-
Etelä-Karjalan kunnat Valtivarainministeriö 5 (41) suurin sa ei tällä hetkellä hyödynnä Tieran tarjamia palveluita. Tästä pikkeuksena Imatra, jlla n yhteistyötä mm. ICT-hankintjen ja kknaisarkkitehtuurityön salta Kuntien Tieran kanssa. Raprtissa käsitellään lukutiedissa (taulukt) mina kknaisuuksinaan Ekste ja kunnat. Ekste n kuntayhtymä, jhn kuuluvat kaikki selvityksen kunnat: Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Imatra, Parikkala, Rautjärvi, Ruklahti, Savitaipale ja Taipalsaari. Imatra n mukana Ekste:ssa vain erikissairaanhidn ja kehitysvammaisten erityishulln salta. 2.1.2. Selvitystyön sisällölliset rajaukset Varsinaisen kehityssuunnitelman laatiminen kuntien palvelutimintaa tukevan ICT-ympäristön tavitetilasta n rajattu tämän selvitystyön ja työn tulkset sisältävän lppuraprtin (tämä dkumentti) ulkpulelle. Kehityssuunnitelman tteutuksesta ja tuttamisesta päätetään prjektisuunnitelman mukaisesti erikseen nykytilan kartituksen ja analysinnin jälkeen. 2.2. Prjektin tteutusaikataulu ja päävaiheet Prjektin läpivieminen ajittui prjektisuunnitelman mukaisesti aikavälille 18.12.2013 10.4.2014, jnka puitteissa saprjekti tteutettiin (kknaisprjektin kest 30.9.2014 saakka). Prjektissa tteutettiin ICT-muutstuen ensimmäinen vaihe, jka käsitti seuraavat sa-kknaisuudet: 1. Nykytilan analysinti 2. Kehityssalkun kkaminen Etelä-Karjalan kuntien ICT muutstuen tteutusprjekti kknaisuudessaan jatkuu ensimmäisen sa-prjektin jälkeen tiethallinnn timintamallien sekä kknaisarkkitehtuurin suunnittelulla, jihin alustavasti viitataan j luvuissa 5-6. Vaiheet Kunnat hjaus (htp) Kunnat (htp) Prjektipäällikkö (htp) Prjektin käynnistäminen 2 8 1 1 Suunnitelman tarkentaminen 2 10 2 1 Nykytilan kartitus ja analysinti 2 16 15 2 Kehityssalkun kkaminen 2 16 10 2 Tiethallinnn timintamalli 2 10 15 2 Kknaisarkkitehtuuri 2 24 20 2 VM (htp) Vaiheet 1-2 (tämä saprjekti) Muutksen ttuteuksen suunnittelu 2 16 15 2 Prjektin päättäminen 2 8 2 2 Yhteensä 16 108 80 14 Vaiheet 3-6 (jatkprjeti) Kuva 2. alustavat työmääräarvit
Etelä-Karjalan kunnat Valtivarainministeriö 6 (41) Prjektiin sallistuvat kunnat vastasivat prjektin tteutukseen tarvittavien kuntien asiantuntijaresurssien järjestämisestä ja prjektityöskentelyn tarvitsemista tila- ja kkuspalveluista. 2.3. Prjektin rganisinti Etelä-Karjalan kuntien ICT muutstuen tteutusprjektin mistajana/hallinnijana timi prjektin hjausryhmä. Työn läpiviennistä vastasi ICT muutstuen tteutusprjektin työryhmä, jka kstui työhön sallistuvien kuntien ja valtivarainministeriön nimeämistä edustajista. Työryhmän puheenjhtajana timi prjektin ajan Eksten Tni Suihk. Kuva 3. prjektirganisaati Työryhmään, jnka tehtävänä n llut kuvata tiet- ja asiakirjahallinnn prsesseja kuuluvat selvitykseen sallistuvista kunnista: Nimi Organisaati Rli Kari Perälä Imatra Tietjhtaja Petri Hiirsalmi Imatra Tutantpäällikkö Juus Mikknen Lappeenranta Tietjärjestelmäpäällikkö Markus Taipale Lemi ATK-Tuki Matti Halnen Luumäki ATK-suunnittelija Marjatta Laukkanen Parikkala Hallintjhtaja Mark Arnen Parikkala Tiettekniikkatukihenkilö Päivi Kujantla-Nuppnen Rautjärvi Tiethallintsihteeri Matti Backman Ruklahti Tiet- ja
Etelä-Karjalan kunnat Valtivarainministeriö 7 (41) viestintätekniikkapäällikkö Sepp Lisa Savitaipale ATK-asiantuntija Panu Karhu Taipalsaari Tiethallintasiantuntija Tni Suihk Ekste Tiethallintjhtaja, pj Heikki Talkkari Valtivarainministeriö Neuvtteleva virkamies Markus Junttila Sfigate Oy Senir Advisr, prjektipäällikkö Mikk Talsi Sfigate Oy Senir Executive VM:n hyväksymän spimuksen mukaisesti tiethallinnn suuden kuvaamisesta vastasi Sfigate Oy. 3. Tteutus 3.1. Nykytilan kartitus ja analysinti Nykytilan kartitusvaiheessa kttiin sallistuvien kuntien lemassa levat kuvaukset ICT ympäristöistä ja analysitiin kuvausten laajuus ja tas. Tässä vaiheessa määriteltiin menetelmä ja kuvausmalli uusien kuvausten tteuttamiseksi sekä lemassa levien kuvausten harmnisimiseksi. Lisäksi tteutettiin puuttuvat kuvaukset yhdessä kuntatimijiden kanssa ja täydennettiin lemassa levia kuvauksia sekä analysitiin tutettujen kuvausten phjalta ICT ympäristöön liittyvät kehittämiskhteet, päällekkäisyydet sekä muutstarpeet. Tutkset dkumentitiin yhdenmukaiseksi kuvaukseksi tavitetilan tteutuksen suunnittelua varten. Vaiheen tehtävät ja aikataulu: 2013 2014 Prjekti / tehtävä Marras Julu Tammi Helmi Maalis Huhti Tuk Kesä Heinä El Syys Tteutussuunnitelman tarkentaminen Kuvausten kkaminen ja analysinti Kuvausmenetelmän määritys Kuvausten harmnisinti Nykytilan kuvaaminen Nykytilan analysinti Kuvausten ja analyysien dkumentinti Kuva 4. prjektin vaiheen tehtävät ja aikataulu Vaiheessa syntyneet tutkset: Etelä-Karjalan kuntien ICT ympäristön nykytilan kuvaus Käyttöliittymät, svellukset, laitteet, infra Palveluiden järjestämismalli Budjetti, kustannukset Henkilöstömäärä, resurssit Merkittävimmät spimukset ja kumppanit
Etelä-Karjalan kunnat Valtivarainministeriö 8 (41) ICT ympäristön kehityskhteiden, päällekkäisyyksien ja muutstarpeiden kuvaus Selvityksen yhteydessä haastateltiin myös kuntien timialajhtajia sekä ICT-jhtajia, jtta hankkeeseen saataisiin kerättyä laajempi ymmärrys myös ICT-timinnan asiakastarpeista ja vaikuttavuudesta timialjen näkökulmasta. Tulksia haastatteluista käsitellään myöhemmin tässä raprtissa. Kuntien salta tteutettiin myös itsearviintiphjaiset ICT:n nykytila-analyysit, jiden avulla saatiin kartitettua subjektiivinen ICT:n lähtötilanne. Itsearviinneista kstettiin yhteenvet, jnka avulla selkeytettiin eri kuntien hyvin erilaisia nykytilja ja kehittämistarpeita ICT-timinnan salta. Tietjenkeruussa hyödynnettiin Rundtable fr Management työkalua, jnka avulla kerättiin tarkentavaa infrmaatita eri sidsryhmiltä ja kuntien ICT-timijilta muun muassa kehityskhteiden tunnistamiseksi ja pririsimiseksi. 3.2. Kehittämiskhteiden kkaminen Kehittämiskhteet kttiin Etelä-Karjalan kuntien yhteisistä kehittämiskhteista (lemassa levat ja tulevat). Kkamisen yhteydessä tunnistettiin yhteisten kehittämiskhteiden liittymät kuntien kehittämistyöhön sekä kansalliseen kehittämiseen. Kttuja kehittämiskhteita arviitiin pririsinnin, aikataulujen sekä käytettävissä levien / tarvittavien resurssien näkökulmasta. Vaiheessa syntyneet tutkset: Listaus kehittämistarpeista ja -khteista Etelä-Karjalan kuntien yhteinen phja kehittämissalkulle Khteita kerättiin ICT:n lisäksi myös timialajhtajilta, jtta lpputulksessa saatiin humiitua myös substanssin tarve palveluiden kehittämiseksi. 4. Kuntien ICT-ympäristön nykytila 4.1. Kuntien tiethallinnn edustajien lunnehdinnat ICT-ympäristöistä Alla n kttuna työryhmän jäsenten timittamat arvit kuntansa ICT-timinnan nykytilasta ja lähiaikjen kehittämisestä. Arvit n lajiteltu neljään ryhmään: laitteistt, hjelmistt, tietliikenne sekä palvelimet sekä merkittävimmät stpalvelut/timittajat. Yhteenvetna kuntien edustajien antamista arviista vidaan tdeta, että kuntien ICT-laitekanta ja tietliikenneyhteydet vat keskimäärin suhteellisen hyvällä taslla ja niitä uusitaan riittävän usein. Tietjärjestelmien ja svellusten salta haasteita tuvat mninaisuus ja palveluiden elinkaarien eri vaiheet. Merkittäviä yhtäläisyyksiäkin n havaittavissa ja alueellista yhteistyötä näiden salta nkin j tteutettu. Ostpalveluiden salta erityisen merkittävä rli n Saimaan talus ja tiet Oy:llä (Saita Oy).
Etelä-Karjalan kunnat Valtivarainministeriö 9 (41) Kuva 5. ICT-ympäristön yleiskuvaus Parikkala Laitekanta: On uusiutunut, kun siirryttiin Saita y:n palveluihin. Ohjelmistt: On uusiutunut, kun siirryttiin Saita y:n palveluihin. Tietliikenne ja palvelimet: On uusiutunut, kun siirryttiin Saita y:n palveluihin. Merkittävimmät stpalvelut/timittajat: Saita Oy Rautjärvi Laitekanta: Vuden 2014 alusta lähtien Rautjärvi n siirtynyt Saita Oy:n palvelujen stajaksi. Laitekanta n uudistettu lähes kknaan (Saita Oy:ltä n. 150 laitetta leasattuja ja mia n. 50 laitetta). Ohjelmistt: Ohjelmistt päivitetty ajan tasalle. Tietliikenne ja palvelimet: Tietliikenne n uusittu Saita Oy:n mukaisesti ja palvelimet lähes kaikki virtualisitu Saitalle (palvelinratkaisu hieman kesken). Kehittämisen tarvetta n enemmälti timintatapjen muuttamisessa henkilöstölle ja virtaviivaistamisessa prsessien salta sekä tietjärjestelmien hyväksikäytön tehstamisessa. Merkittävimmät stpalvelut/timittajat: Saita Oy, Ekarjala Oy, CGI, Enf
Etelä-Karjalan kunnat Valtivarainministeriö 10 (41) Ruklahti Laitekanta: Työasemat n uusittu pääsin viime ja tänä vunna. Ei juurikaan investinteja parin vuden aikana. Ohjelmistt: Timist-hjelmissa Office 2013, ei uusintatarvetta. Sähköinen laskutus n tettu käyttöön 2013. Ei juurikaan uusintatarvetta, ellei tule ylemmältä tahlta lakimuutksia tms. Tietliikenne ja palvelimet: Omilla kytkimillä elinikäinen takuu, ei uusintatarvetta muutamaan vuteen. Verkkyhteys ekarjalan maakuntaverkn kautta, ei pikaista uusimistarvetta. Palvelinten Blade-kehikk pitänee uusia vunna 2015, muutamia palvelimia, mutta ei suurempia investinteja tiedssa. Merkittävimmät stpalvelut/timittajat: Saita, X-Partner Lappeenranta (tulstus ja kpiinti), Sllertis (palvelintuki + lmien ajan varallal), Imatran kaupunki (Facta-palvelin). Lisäksi hjelmistt näiltä timittajilta, jtka vat jk milla palvelimilla tai stpalvelun timittajilla: Aditr Oy (palkka- ja talushallint-hjelmat), CGI Oy (päivähit, vesi- kaasu- ja lämpökanta + Facta rakennusvalvnta yms.), Innfactr Oy (Dynasty), Tiettal (Infweb). Imatra Laitekanta: Luntaista nrmaalia virtuaalipalvelimien laajentamista sekä vanhempien serverien vaihtamista. Ohjelmistt: Pääsääntöisesti tilanne n hyvä Tietliikenne ja palvelimet: Luntaista nrmaalia virtuaalipalvelimien laajentamista sekä vanhempien serverien vaihtamista. Merkittävimmät stpalvelut/timittajat: Kaikille yhteiset: Aditr Oy, Innfactr Oy, Basware Oyj, CGI Oy Hyvinvintipalvelut: Tiet Oyj, Starsft Oyj, CGI y Tekniset palvelut: CGI Oy, Genimap Oy, Bentley Oy Taipalsaari Laitekanta: Laitekannan salta tilanne n hyvä, vanhimmat työasemat ja kannettavat nin parin vuden ikäisiä win 7 työasemia. Laitakantaa uusittu j parin vuden ajan jhtuen windws xp tuen päättymisestä. Ohjelmistt: Ohjelmistissa käytössä viimeisimmät versit, päivitetään tarpeen mukaan. Kehitettävää n esimerkiksi. sähköisien palveluiden salla. Tietliikenne ja palvelimet: Palvelinten salta tilanne n hyvä, vanhimmat palvelimet nin parin vuden ikäisiä. Kehitettävääkin n muun muassa tietliikennelaitteet eri-ikäisiä, mutta niitä uusitaan tarpeen mukaan. Merkittävimmät stpalvelut/timittajat: Saita Oy, Lappeenrannan kaupunki
Etelä-Karjalan kunnat Valtivarainministeriö 11 (41) Lappeenranta Laitekanta: Työasemien laitekanta uudistuu elinkaaripalvelun kautta. Pöytäkneet uusitaan 4 vuden välein, kannettavat 3 vuden välein. Mbiililaitteilla ei le tistaiseksi elinkaaripalvelua. Ohjelmistt: Timist-hjelmistt uudistetaan suunnitellusti kun valmius uuden versin käyttöön n. Timialasvellusten salta versihallinta n svelluskhtainen ja hankintapäätökset tehdään tapauskhtaisesti. Tietliikenne ja palvelimet: Tietliikenneyhteydet n hankittu yhteishankinnalla, Saita Oy tuttaa palvelut Lappeenrannan kaupungille. Palvelinympäristöt vat myös Saita Oy:n hallinnassa. Merkittävimmät stpalvelut/timittajat: Saita Oy, TEKLA Oy, CGI Oy, Axiell Oy, Innfactr Oy, Starsft Oy, Tiet Oyj, Snera Oyj. Lemi Laitekanta: Laitekantaa uusitaan tarpeen mukaan vusittain Ohjelmistt: Muista kunnista piketen Linux ja OpenOffice ratkaisut laajasti käytössä. Windws/Micrsft tutteita niiltä sin kun n välttämätöntä Tietliikenne ja palvelimet: Verkkyhteys ekarjalan maakuntaverkn kautta Merkittävimmät stpalvelut/timittajat: ekarjala Oy, Aditr Oy, Saita Oy, TietEnatr Oyj, CGI Oy Savitaipale Laitekanta: Tilanne n hyvä. Kuntahankintjen puitespimusten kautta saa helpsti ja edullisesti uutta työasemarautaa ihan tarpeen mukaan. Kehittämistarpeet vat meillä käyttäjälähtöisiä. Ohjelmistt: Parin hjelmistn salta llaan pattitilanteessa päivittämisen suhteen erinäisistä syistä. Kehittämistä tällä alueella tarvitaan jtta sähköistä asiintia saadaan eteenpäin. Tietliikenne ja palvelimet: Tietliikenteen tilanne n hyvä. Kuten kustannuksistakin näkee, Etelä-Karjalan alueverkkn n satsattu melkisesti ja se timii hyvin ja tietturvallisesti. Kunnan ma kuituverkk n myös hyvässä kunnssa kunnan man timinnan kannalta. Palvelimista pulet vanhja, niiden virtualisinti n tarkitus tehdä keväällä 2014. Merkittävimmät stpalvelut/timittajat: Saita Oy, ekarjala Oy Luumäki Laitekanta: Laitekanta n elinkaaren keskivaiheilla tai alussa. Tilanne n hyvä. Ohjelmistt: Tilanne n täälläkin hyvä. Windws 7 n käytössä kk kunnassa. Windws 8 ei agendalla. Tietliikenne ja palvelimet: Tällä hetkellä n vimassa levat spimukset Sneran kanssa. Laitteet elinkaaren alussa tai max. keskivaiheilla. Verkklaitteet n uusittu kk kuntaan vuden sisällä. Merkittävimmät stpalvelut/timittajat: Saita Oy, Basware Oyj, Tiet Oyj, ekarjala Oy, Axiel Oy, Jamix Oy, Lan&Wan Oy, Snera Oyj, Starsft Oy, Micrsft Oy, NitrID Oy
Etelä-Karjalan kunnat Valtivarainministeriö 12 (41) Ekste Laitekanta: Perustiettekniikkapalvelut tuttaa Saimaan talus ja tiet Oy (Saita). Kaikki lppukäyttäjä laitteet hankitaan Saitan kautta. Laitteisiin liittyvä tuki tutetaan Saitan ServiceDeskin kautta. Ohjelmistt: Medi-IT Oy (Medi-IT) n terveydenhulln tietjärjestelmien sekä niihin liittyvien palveluiden pääasiallinen tuttaja, kuten myös sähköisen asiinnin alustan ja palveluiden. Hallinnn järjestelmät tuttaa pääpiirteissään Saita. Myös muissa alueissa vaikuttavat yleensä Saita tai Medi-IT, vi lla myös pikkeuksia. Saita ja Medi-IT tarjavat malta saltaan ServiceDesk palvelut. Nämä ServiceDeskit n ketjutettu ja hjattu timimaan yhdessä. Tietliikenne ja palvelimet: Saita tarjaa perustiettekniikkaan ja hallinnn järjestelmiin liittyvän palvelinympäristön kuten myös Eksten sisäverkn (käyttäen maakuntaverkka). Medi-IT tarjaa terveydenhulln timialajärjestelmien palvelimet ja verkkpalvelut. Merkittävimmät stpalvelut/timittajat: Saita Oy, Medi-IT. Muut palveluiden tuttajat n erteltu alla levassa kuvassa. Kuva 6. Eksten järjestelmä / palvelutimittajat (blank khta tarkittaa pääasiallisesti Saimaan talus ja tiet Oy:ta) 4.2. Yhteenvet kmmenteista Kuntatimijiden mien arviiden perusteella tilanne laitekantjen suhteen n hyvä. Suurimalla salla knekantaa n uusittu viimeisen parin vuden aikana. Tarvetta akuuteille investinneille ei tässä vaiheessa le. Ohjelmistjen suhteen tilanne n vaihtelevampi. Käytössä n käyttöjärjestelmätasisesti vielä jnkin verran vanhentuneita ratkaisuja (Windws XP) ja timist-hjelmistpulella kirj n laajempi (Office 2007, 2010, 2013, 365). Uusimisen tarvetta n mutta uusiminen tapahtuu pääsääntöisesti käyttäjientarpeet humiiden. Pikkeavasta ratkaisuista esille nusee mm. Lemillä käytössä levat Linux-alustihin perustuva ratkaisumalli. Lemillä n käytössä timistsvellusten salta Open Office/Libre Office-ratkaisut. Yhteenspivuus Windws-svellusten kanssa n khtuullinen mutta eravaisuuksiakin esiintyy. Ohjelmistjen suhteen kettiin myös kehittämis- ja harmnisintitarpeita niin timistsvellusten, timialasvellusten kuin sähköisen asiinnin salta.
Etelä-Karjalan kunnat Valtivarainministeriö 13 (41) Tietliikenteen ja palvelimien suhteen tilanne n hajanainen. Osalla palvelinympäristöjä ja verkklaitteita n uusittu viimeisen vuden aikana ja siirretty palvelinkantaa esim. Saita Oy:n ylläpitn. Osalla palvelinympäristöjen uusiminen n parhaillaan kesken, salla lisi tarvetta uusia niin tietliikenneratkaisuja kuin palvelinympäristöä ja ratkaisumalleja tähän kartitetaan parhaillaan. Yhteinen suunta pääsääntöisesti n kuitenkin palvelimien virtualisinnille sekä ympäristöjen ulkistamiselle. Verkkjen suhteen nusi esille muun muassa tarpeet raja-alueiden verkkyhteyksien parantaminen esimerkiksi sähköisen asiinnin ratkaisujen mahdllistamiseksi. Ostpalveluiden suhteen tilannetta tarkastellaan tarkemmin luvussa 4.6 lähtien. 4.3. Kuntien ICT-timinnan kypsyysanalyysi Kuntien ICT-vastaavalla teetettiin ICT:n nykytilan kypsyysanalyysit. Mittaus perustui itsearviintina tehtävään arviintiin, jnka tarkituksena n arviida ICT-timinnan kypsyyttä antamalla kullekin tarkasteltavalle tehtäväkknaisuudelle arvsana sen mukaan, mitä lukitteluaskelta sen tteutuminen kunnan tiethallinnssa suvimmin vastaa. Kypsyysanalyysi kattaa kaikki keskeiset tiethallinnn sa-alueet (substanssiyhteistyö, strategia ja hallint, hankinnat ja timittajayhteistyö, prjektien jhtaminen sekä palveluiden jhtaminen) Tiethallintmallin (www.tiethallintmalli.fi) mukaisesti. Pisteitä anneteen asteiklla 0-5, ja ne jakautuvat seuraavasti: 0 pistettä - Tehtävä n tunnistamatn. Tehtävää suritetaan krkeintaan satunnaisesti. 1 pistettä - Tehtävä n suunnittelematn. Tehtävää suritetaan, vaikka käytännöt puuttuvat. 2 pistettä - Tehtävä n suunniteltu, mutta sitä ei le tettu hallitusti käyttöön. 3 pistettä - Tehtävä n tettu käyttöön, hyvin määritelty ja mitattavissa. 4 pistettä - Tehtävää hallitaan ja jhdetaan määritellyillä mittareilla. 5 pistettä - Tehtävä n mitattavasti hallittu. Pikkeamien syyt selvitetään ja tehtävään liittyvien prsessien kehittäminen n jatkuvaa ja uutta luvaa. Analyysi tarkituksena n auttaa hahmttamaan tiethallinnn timinnan kypsyyden sekä tunnistaa nykytiminnan vahvuudet sekä ptentiaaliset kehittämisalueet. Tulsten perusteella tiethallinnn kehittämiselle vidaan asettaa tavitteita, jiden tteutumista vidaan jatkssakin mitata. Mittaristssa määritellyllä khdalla liiketimintayhteistyö tarkitetaan julkishallinnssa substanssiyhteistyötä, jka n timialjen kanssa suritettavaa yhteistyötä. 4.3.1. Tteutus Kypsyysanalyysien mittaaminen tteutettiin itsearviintina ja siihen sallistuivat Eksten lisäksi kaikki kunnan pis lukien Lemi, Parikkala ja Luumäki, jiden tulkset puuttuvat kknaisuudesta. Analyysit suritettiin itsenäisesti työpajjen yhteydessä ja jälkikäteen prjektin lppuvaiheessa. Tulksissa käsitellään erillisinä mina kknaisuuksinaan Ekste sekä kunnat. 4.3.2. Tulksia Tulksissa käsitellään erillisinä mina kknaisuuksinaan Ekste sekä kunnat. Eksten:n khdalla saavutettiin tiethallinnn kypsyydessä kknaisarvsanaksi 2,48 asteiklla 0-5. Erityisen vahvja sa-alueita vat muun muassa hankinta ja timittajastrategia, tarvemäärittely, kilpailutus ja evaluinti sekä talussuunnittelu ja seuranta. Näiden salta tuls n tdellakin hyvä.
Etelä-Karjalan kunnat Valtivarainministeriö 14 (41) Kknaisuuksia tarkastellessa parhaat tulkset saavutetaan hankinnissa ja timittajayhteistyössä. Eniten kehitettävää ketaan vastaavasti levan palveluiden jhtamisessa, jssa kaikkien sa-alueiden keskiarvksi saadaan 2,1 pistettä. Kuva 7. Eksten kypsyysanalyysin yhteenvet Yksitäisinä kehityskhteina Eksten salta vidaan nstaa esille tietturva, riskienhallinta sekä laadunvarmistus, päätös ja hyötyjen realisinti sekä knseptien kehittäminen. Näiden sakknaisuuksien salta Ekste:lla n vielä kehitettävää. Arviitujen kuntien khdalta kk timinnan keskiarvksi asteiklla 0-5 saatiin kuntien kypsyysanalyysissä 1,89. Tulksen perusteella vahvuuksiksi vidaan laskea talussuunnittelu ja seuranta (keskiarv 3,8), sekä hankinta ja timittajastrategia. Eniten kehitettävää löytyy muun muassa Valmistelu ja businesscase (keskiarv 0,8), Tavitteista mittaamisesta (keskiarv 1,0), kulutus ja tutantn siirt, päättäminen ja arviinti sekä knseptien kehittäminen, jissa kaikissa keskiarv 1,2. Kknaisuuksia tarkastellessa parhaat tulkset saavutetaan Hankintatimessa ja timittajien hallinnassa sekä strategiassa, jissa keskiarviksi kknaisuuksissa saadaan 2,2 pistettä. Eniten kehittämistä ketaan levan Prjektien jhtamisessa, jissa kaikkien sa-alueiden keskiarvksi saadaan 1,2 pistettä.
Etelä-Karjalan kunnat Valtivarainministeriö 15 (41) Kuva 8. Kuntien kypsyysanalyysin yhteenvet Eri kuntien välisissä tulksissa li jnkin verran erja. Suurin hajnta ilmeni Strategia ja hallint kknaisuudessa, jiden salta ert livat humattavia. Yhtäläistä kaikille li kuitenkin Talussuunnittelun ja seurannan keskimääräistä parempi lähtötilanne. Prjektien jhtaminen sekä palveluiden jhtaminen jäivät tulksissa hännille, kaikkien kuntien salta. Erityisesti prjektitiminta ja sen sa-alueilla kettiin levan runsaasti kehitettävää. Tulksissa tulee myös humiida kuntatimijiden hyvin erilaiset lähtötilanteet ja niiden vaikutus lpputulkseen. Tämän humiiden tulksia vidaan pitää suhteellisen hyvinä mutta se ei kuitenkaan sulje pis kehittämisen tarvetta. Humattavaa li myös tulsten suhteellinen yhdenmukaisuus, jka salta kert timintamallien yhdenmukaisuudesta eri kuntatimijiden kesken. 4.4. Selvitysalueen kuntien ICT-timinnan vlyymit Nykytilatietjen keruuseen käytettiin JHS 179 dkumentaatita. Tämän lisäksi kerättiin erikseen yleiskuvaukset ICT-ympäristön yleiskuvasta sekä laitteistiden ja järjestelmien määristä. Nykytilatietjen keruuseen käytetyn tietjenkeruutaulukkn (sakuvaukseen) kerättiin tiedt kunnan ICT-timinnan laajuudesta. ICT-ympäristön yleiskuva sekä laitteistiden ja järjestelmien määrät n kuvattu alla. Tietjärjestelmien lukumäärät vat suuntaa antavia.
Etelä-Karjalan kunnat Valtivarainministeriö 16 (41) Kuva 9. ICT-ympäristön yleiskuvaus ja yleisimmät/tärkeimmät tietjärjestelmät ja svellukset Kknaisuudesta puuttuu SOTE-sektri, jka n pitkälti ulkistettu Ekste:lle, jka vastaa SOTE-sektrin ICT palvelututannsta Etelä-Karjalassa. Tässä pikkeuksena kuitenkin Imatra, jlla n myös mia terveydenhulln ICT-ratkaisuja. Humiina järjestelmien päällekkäisyyksien salta vidaan sana että asiakassvelluksissa useampi tdennäköinen mahdllisuus yhteisjärjestelmillä vähentää päällekkäisten ratkaisujen määrää sekä mahdllisesti kustannuksia. Tämä vaatii myös prsessien/timinnan harmnisintia. Esimerkkeinä vidaan mainita Intime ja Dynasty. Tällä hetkellä palvelut vat milla palvelimillaan ja tukipalvelut hajautettu. Yhdistämällä timintja, vitaisiin saavuttaa kustannussäästöjä ja harmnisida timintja. On myös humattava että sa svelluksista n lisensintimalleiltaan sellaisia että yhdistämisillä ei vida saavuttaa säästöjä. Micrsft lisenssien khdalla seudullinen vlyymi visi tuda kustannussäästöjä. Imatran salla kuntien TIERA nkin kilpailuttanut lisenssispimuksia.
Etelä-Karjalan kunnat Valtivarainministeriö 17 (41) Kuva 10. Eksten ICT-ympäristön yleiskuvaus ja yleisimmät/tärkeimmät tietjärjestelmät ja svellukset Alla leva taulukk kuvaa kaikki yhteenlasketut kknaismäärät ja tinen taulukk kuntakhtaiset määrät. Tarkastelun khde Yhteensä Kuntien asukasluku 132 483 Kuntien työntekijöiden määrä (ydintiminta) 9567 Tiethallinnn työntekijöiden määrä 22,8 Työasemien lukumäärä (pöytäkneet) 5402 Työasemien lukumäärä (kannettavat) 1848 Verkktulstinlaitteiden lukumäärä 700 Oheistulstinlaitteiden lukumäärä 1672 Palvelinympäristöjen lukumäärä 543 Fyysisten palvelinlaitteiden lukumäärä 167 Älypuhelimien lukumäärä 996 Tablettien lukumäärä 1391 Kuva 11. yhteenvet kaikkien kuntien ja Eksten vlyymiluvuista
Etelä-Karjalan kunnat Valtivarainministeriö 18 (41) Selvitysalueen kuntien tietteknisten laitteiden lukumäärät sekä tiethallintn käytettävissä levien henkilöstöresurssien määrä n esitetty seuraavassa. Useimmilla tunnusluvuista tarkasteltuna Ekste mudstaa yksinään nin 1/2 selvitysalueen kk ICTtimintaympäristöstä. Tästä jhtuen esitettäessä yhteenvetlukuja se useimmiten käsitellään raprtissa erillisenä mana kknaisuutenaan. Tarkastelun khde Parikkala Rautjärvi Ruklahti Imatra Taipalsaari Lappeenranta Lemi Savitaipale Luumäki EKSOTE Kuntien asukasluku 5 509 3831 5542 28 263 4807 72 678 3086 3771 4996 0 Kuntien työntekijöiden määrä (ydintiminta) 218 157 400 1819 183 2386 109 211 184 3900 Tiethallinnn työntekijöiden määrä 0,1 0,5 1 10 1 1,2 1 1 1 6 Työasemien lukumäärä (pöytäkneet) 63 101 151 1000 90 1250 15 150 170 2412 Työasemien lukumäärä (kannettavat) 18 94 38 400 80 400 13 80 35 690 Verkktulstinlaitteiden lukumäärä 16 10 9 130 9 88 0 0 0 438 Oheistulstinlaitteiden lukumäärä 0 20 12 150 25 103 0 30 70 1262 Palvelinympäristöjen lukumäärä 0 0 27 0 0 200 7 0 5 304 Fyysisten palvelinlaitteiden lukumäärä 0 0 12 50 8 20 3 10 13 51 Älypuhelimien lukumäärä 6 15 13 200 10 400 0 10 6 336 Tablettien lukumäärä 20 17 49 128 45 1000 3 35 17 77 Kuva 12. yhteenvet kuntien ja Eksten ICT:n vlyymiluvuista Yllä esitetyn taulukn lukuja kstettaessa n tehty letus, että kuntakhtaisessa taulukssa tyhjäksi jätetty tiet = 0 kpl 4.5. Tiethallinttiminnn rganisinti selvitysalueen kunnissa Lappeenrantaa ja Imatraa lukuun ttamatta kaikkien selvitykseen sallistuneiden kuntien asukasmäärä n alle 6 000 asukasta. Kuntien kkrakenne vaikuttaa lunnllisesti myös tiethallintn käytettävissä levien resurssien määrään ja sen rganisitumiseen. Selvitykseen sallistuneista kunnista 7:llä n käytettävissään tiethallintn yhden tai alle henkilön työpans. Imatran spimushjausmallissa tietjhtaja timii asiakkaiden edustajana(tilaaja) ICT-palvelujen hankinnassa jk malta 9 hengen tutantyksiköltä tai mnituttajamallissa myös markkinilta. Humattavaa n myös että Imatraa lukuun ttamatta kunnat vat ulkistaneet SOTE-timintansa kknaisuudessaan Ekste:lle. Tiethallinnn resurssien niukkuus näkyy timinnassa siten että tiethallinnn rli n pitkälti timia peratiivisena tukipalveluna kehittämisen jäädessä taka-alalle timinnassa. Ulkistusten myötä tiethallinnn rli n myös pitkälti krdinida timintaa ulkisen kumppanin (esim. Saita Oy tai Medi-IT) kanssa. Humattavaa kuitenkin n että kaikissa kunnissa man tiethallinthenkilön rli n merkittävä. Kknaisulkistuksia siten, ettei maa tiethallinta säilytettäisi lainkaan, ei pidetty hyvänä vaihtehtna timinnan uudelleen rganisinnin suunnittelussa. Lähituen merkitys krstuu erityisesti asiantuntemuksessa, jta vain rganisaatissa pysyvästi työskentelevä henkilö pystyy tarjamaan. Lisäksi pelk vasteaikjen pidentymisestä aiheutti hulta. Resurssien vähyys ilmenee myös laajana tiethallinnn piil-rganisaatina. Mnet viranhaltijat timivat man timensa hessa jssakin tietteknisessä rlissa. Useimmille svelluksille ja sin laitteille n kunnissa määritelty timialan rganisaatista vastuu- ja/tai pääkäyttäjät, jtka ensisijaisesti vastaavat käyttäjille ngelmatilanteissa ja tisinaan myös kuluttamisesta. Sekä hankinta että ylläpitketju n siten usein mniplvinen: käyttäjät (vastuukäyttäjä) pääkäyttäjä atk-vastaava (yhteistyökumppani) timittaja. Näin llen sa resursseista n piilssa rganisaatiiden sisällä.
Etelä-Karjalan kunnat Valtivarainministeriö 19 (41) Suurin sa kunnista käyttää stpalveluidensa tuttamiseen Saita Oy:tä, jnka mistajia suurin sa kunnista n. Osa kunnista kuten Parikkala ja Rautjärvi, vat ulkistaneet kk tiethallintnsa Saimaan talus ja tiet Oy:lle (lukuun ttamatta jitain erikseen määritettyjä sa-alueita, kuten kulutimen ICTtuki Parikkalassa). Myös muut kunnat, Imatraa lukuun ttamatta, tukeutuvat merkittävältä salta Saita Oy:hyn ICT-palvelututantnsa salta. 4.6. Tärkeimmät alueelliset yhteistyökumppanit Saita Oy (Saimaan talus ja tiet Oy) n vunna 2009 perustettu Lappeenrannan kaupungin ja Etelä-Karjalan ssiaali- ja terveydenhulln kuntayhtymän talushallinnn ja tiettekniikan palveluita tarjava yritys. Yhtiön mistus jakautuu seuraavasti: Ekste 103 Lappeenrannan kaupunki 95 Lappeenrannan Liiketiminnat Oy 8 Etelä-Karjalan kulutuskuntayhtymä 2 Lemin kunta 1 Luumäen kunta 1 Parikkalan kunta 1 Rautjärven kunta 1 Ruklahden kunta 1 Savitaipaleen kunta 1 Taipalsaaren kunta 1 Yhteensä: 215 saketta Imatra ei le vielä mukana mutta tulee virallisesti mistajaksi kun kaupparekisterimerkintä saadaan virallistettua. Imatran khdalla n kuitenkin myös humattava, että Imatra n Saita Oy:n mistajana ja asiakkaana tällä hetkellä Imatran Lämpö Oy:n talushallinnan palvelujen stajana. Sitä vastin Imatran Lämpö Oy:n työasematuen sekä yhteydet Imatran Lämmön tietjärjestelmiin tarjaa Imatran kaupungin ICTyksikkö. Imatra n yhteistyössä mm. ICT-hankintjen ja kknaisarkkitehtuurityön salta Kuntien Tieran kanssa. Yhtiöstä käytetään yleisesti lyhennettä Saita Oy. Yhtiön timialana n tarjta talushallint ja tiettekniikkapalvelujen ns. standardipalveluja sakkeenmistajilleen. Omistajasakkaiden standardipalvelujen tuttaminen siirtyi Saita Oy:lle syksyn 2009 aikana. 1.1.2010 n kaikki talushallint- ja tiettekniikkapalvelujen tuttaminen Saitan vastuulla. Saita Oy:n kunta-asiakkaat: EKSOTE, Lappeenrannan kaupunki, Imatra, Lemi, Luumäki, Rautjärvi, Parikkala, Ruklahti, Savitaipale, Taipalsaari Saita Oy:n tunnusluvut ja kunnille tarjtut palvelut n kuvattu seuraavassa: Henkilöstö n. 118 hlö (talushallint 65 ja IT palvelut 53)
Etelä-Karjalan kunnat Valtivarainministeriö 20 (41) Palveluvlyymit IT palvelut Käyttäjiä n. 9 000 Yli 6 500 työasemaa Yli 300 palvelinta Verkk kattaa kk Etelä-Karjalan Talushallint Yli 8 000 palkkalaskelmaa/kk n. 1 700 Työspimusta/kk Yli 13 700 stlaskua/kk Yli 1 200 matkalaskua/kk 21 yrityksen maksuliikenne 20 yrityksen kirjanpitpalvelut Saita Oy:n tarjamat palvelut Talushallint Palkanlaskenta Mm. KVTES, TS, LS, PTYTES, TTES, OVTES Sähköinen työspimus (linkitettynä käyttövaltuushallintaan), HR raprtinti, vursuunnittelun pääkäyttäjäpalvelu Kirjanpitpalvelut Kirjanpidn nrmaali vusikiert (sis. tilinpäätökset), prjektikirjanpit, neuvntapalvelut Talussuunnittelupalvelu Kassasuunnittelu, budjetinti, talusraprtinti, talussihteeri Ostreskntra Ostlaskujen skannaus, verkklaskut, stlaskujen kierrätys, tiliöinti, matkustuksenhallinta Myyntireskntra Maksuliikenne Myyntilaskutus (tulssa) IT palvelut Tietliikenne palvelut Verknhallinta, kahdennettu knesaliverkk, langatn verkk Työasemapalvelut Työaseman elinkaaripalvelu (sis. Laitteet ja peruslisenssit) ja ylläpit Palvelupiste Lähi- ja etätuki Käyttövaltuushallinta Viestintäpalvelut Sähköpsti, kalenteri, pikaviestintä, mbiilipalvelut Knesalipalvelut (2 salia kahdennettu ympäristö) Palvelin ylläpit (sis. asennukset, varmistukset, valvnta, ylläpit) Järjestelmä ylläpit ja suunnittelu Pääkäyttäjäpalvelut, timittajahallinta, kehityksen krdininti jne. Lisäpalveluita Sähköpstin salaus, SMS varmenne, etäyhteydet, verkktulstus jne. Kuva 13. yhteenvettietja Saita Oy:n palveluista
Etelä-Karjalan kunnat Valtivarainministeriö 21 (41) Saimaan talus ja tiet Oy:n tarjamat palvelut kunnittain Ekste LPR Imatra Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruklahti Savitaipale Taipalsaari Kmmentti AURORA KIRJASTOJÄRJESTELMÄ Maakunnallinen X X X X X X X X kirjastjärjestelmä DYNASTY X X X X X X X X KUNTA TALOUSJÄRJESTELMÄT X X X X X Intimeplus PERSONEC R X X X X X KÄYTTÖOMAISUUS X X X X X KUNTA TALOUSJÄRJESTELMÄT X X X X X SÄHKÖINEN PALVELUALUSTA X (X) (X) (X) (X) (X) (X) (X) (X) Yhteinen alusta tetaan käyttöön vuden 2014 aikana Kuva 14. Järjestelmäkhtaisia yhteenvettietja Saita Oy:n palveluista Yhteenvetna vidaan tdeta että Saita Oy tarjaa merkittävälle salle kuntia muun muassa Dynasty tiednhjausjärjestelmää, jka n suunnattu kuntien tiednhjaussuunnitelman ylläpitämiseen sekä tuttamaan asiakirjjen sähköisen säilyttämiseen tarvittavat lukittelutiedt erilaisiin tietjärjestelmiin. Sen tarkituksena n parantaa lukittelua sekä krvata kankeat dkumentintitavat lumalla tehstetun asiakirjahallinnn. Kk listaus timitetuista järjestelmistä löytyy lppuraprtin liitteestä 2. Tinen merkittävä svelluskknaisuus n Aurra-kirjastjärjestelmä, jka n käytössä kaikilla kuntatimijilla Luumäkeä lukuun ttamatta. Parikkala ja Rautjärvi vat siirtäneet valtasan ICT-timinnastaan Saita Oy:lle (Parikkalassa kulutimi edelleen manaan). Päällekkäisyyksiä kuntien man hjelmistjen ylläpidn kanssa esiintyy jnkin verran. Esimerkiksi Micrsft tutteiden salta (mm. Office 365, Lync jne.) sekä StarSftin Wilma, järjestelmät, jtka esim. Lappeenranta ja Rautjärvi vat siirtäneet Saita Oy:lle. Samin Kurren vat siirtäneet Parikkala ja Rautjärvi Saita Oy:n ylläpitn, muiden ylläpitäessään palvelunsa vielä itse. Tässä n kuitenkin humattava se että Saita Oy tuttaa näille järjestelmille vain käytöpalvelun. Se ei anna svellustaslle tukea. Svelluksen salta kunta hitaa hankinnan edelleen suraan järjestelmätimittajalta. Järjestelmähankintjen ja ylläpidn kannalta leellista kuitenkin lienee se että keskityksillä vitaisiin saavuttaa vlyymietuja, jsta kaikki sapulet hyötyisivät. Lisäksi tukipalveluiden keskitetty hankinta lisi kknaisuuden kannalta kannattavaa. 4.7. Tietjärjestelmäsalkku eli järjestelmät ja niiden timittajat Tietjärjestelmätietjen keräämisessä käytettiin JHS 179 dkumenttia, jnka avulla saatiin tietjärjestelmäsalkkuun kttua kaikki käytössä levat hjelmistt. Näiden tietjen perusteella saadaan kknaiskuva tute- ja timittajalukumääristä ja niiden kustannuksista. Seuraavassa taulukssa n kuvattu kunnissa käytössä levien tietjärjestelmien lukumäärät timialittain.
Etelä-Karjalan kunnat Valtivarainministeriö 22 (41) Järjestelmien lukumäärät kunnittain ja yhteensä timialittain Parikkala Rautjärvi Ruklahti Imatra Taipalsaari Lappeenranta Lemi Savitaipale Luumäki EKSOTE Yleishallint 10 29 8 29 8 10 6 14 3 20 Ssiaali ja terveystimi 0 0 0 26 0 0 0 0 0 60 Opetus- ja kulttuuri 5 6 5 19 5 18 4 2 1 0 Tekninen timi 13 7 6 59 6 22 3 5 4 0 Muu timinta 3 0 0 0 0 20 0 0 2 0 Usean timialan käytössä/määrittelemätön 0 4 7 0 7 8 4 14 4 30 Yhteensä 31 46 26 133 26 78 17 35 14 110 Kuva 15. yhteenvet järjestelmien lukumääristä kunnittain Seuraavassa taulukssa n vastaavasti kttuna tietjärjestelmien lukumäärät timialittain kunnissa Kuva 16. yhteenvet järjestelmien lukumääristä timialittain Timittajien lukumäärät kunnittain ja timialittain Parikkala Rautjärvi Ruklahti Imatra Taipalsaari Lappeenranta Lemi Savitaipale Luumäki EKSOTE Yleishallint 0 12 2 23 5 6 5 8 0 7 Ssiaali ja terveystimi 0 0 0 17 0 0 0 0 0 32 Opetus- ja kulttuuri 0 5 3 9 5 13 2 2 0 0 Tekninen timi 0 5 1 27 2 13 2 2 0 0 Muu timinta 0 0 0 0 3 9 0 0 0 0 Usean timialan käytössä/määrittelemätön 1 1 16 0 0 7 2 4 25 31 Yhteensä 1 23 22 76 15 48 11 16 25 70 Kuva 17. timittajien lukumäärät kunnittain Seuraavassa taulukssa n kuvattu kunnissa käytössä levien tietjärjestelmien timittajien lukumäärä timialittain.
Etelä-Karjalan kunnat Valtivarainministeriö 23 (41) Kuva 18. Timittajien lukumäärä timialittain kunnissa Tietjärjestelmäsalkku sisältää kaikki lennaiset tiedt käytössä levista tietjärjestelmistä. Tämän hankkeen yhteydessä svittiin kerättäviksi tiediksi seuraavat perustiedt: järjestelmän nimi, yleiskuvaus, tutenimi, järjestelmän timittaja timiala, käyttäjät, käyttötiheys, kriittisyys järjestelmän uusimistarve Näistä käyttötiheyden, kriittisyyden ja järjestelmän uusimistarpeiden salta dkumentaati jäi salta kuntatimijista vajaaksi. Tämän lisäksi JHS 179:n dkumentaatin mukaisessa tiednkeruussa ilmeni ngelmia, jiden seurauksena kaikkia leellisia tietja ei saatu kerättyä tivtulla tarkkuudella. Osalla kunnista li erittäin haasteellista saada kerättyä tietja spimuksista, niiden keststa ja vusikustannuksista. Osaltaan tähän vaikutti se että tietjärjestelmien hankinnassa päätöksiä saatetaan tehdä hajautetulla mallilla siten, että timialat hankkivat niitä itse ja määrärahat n hajautettu, jllin kustannukset vivat khdentua eri kustannuspaikille. 4.8. Yhteneväisyydet ja alueellinen yhteistyö Yhteisiä timittajia eri timialueilla kunnissa vat erityisesti Saimaan talus ja tiet Oy, Tiet, CGI ja ekarjala, Starsft ja Innfactr. Suurien timijiden lisäksi jnkin verran esiintyy myös esimerkiksi Open- Surce ratkaisujen timittajia kuten esim. OpenOffice. Selkeästi maa linjaa edustaa Lemin kunta, jlla n käytössään laajasti Linux Debian arkkitehtuuriin perustuvat ratkaisut sekä OpenOffice timist-hjelmistt. Muilta sin järjestelmät vat suurelta sin samja ja yhteistyötä niiden hankinnassa ja ylläpidssa esiintyy jssain määrin nykyisellään eri kuntien välillä (mm. Saita Oy:n ylläpitämät palvelut). Suhtautuminen palveluiden kllektiiviseen hankkimiseen n pääsääntöisesti psitiivista ja kkemukset aiemmasta maakunnallisesta yhteistyöstä näiden salta vat niin ikään psitiivista.
Etelä-Karjalan kunnat Valtivarainministeriö 24 (41) Alueellinen yhteistyö järjestelmien hankkimiseksi kettiin psitiiviseksi nimenmaan pienempien kuntien salta. Samassa yhteydessä esille nusi myös palveluiden tukipalveluiden keskittäminen, jllin esim. hjelmistjen käyttötukea vitaisiin tarvittaessa saada myös muilta kuntatimijilta. Humattavaa n tietenkin myös se että sa svelluksista judutaan jatkssakin hankkimaan/ylläpitämään mina kknaisuuksinaan, jhtuen erilaisista alueellisista käyttötarpeista mutta näidenkin salta hyötyä vidaan saavuttaa keskittämällä ylläpitpalveluita samalle timijalle. Lisäksi uusien palveluiden käyttööntssa ja niiden sisältämän datan rakenteellisuuden suunnittelussa lisi j tässä vaiheessa hyvä humiida mahdllinen yhdenmukaisuus tulevaisuuden ratkaisuja ajatellen. Uusien hankintjen salta alueellinen yhteistyö n j pääsääntöisesti tiedstettu ja humiitu kunnissa. Suurien kaupallisten timijiden lisäksi kunnissa esiintyy jitakin yksittäisiä timittajia ja timinimellä tehtyjä (=yksittäisen henkilön tteuttamia) järjestelmiä, jiden salta yhtenäistäminen saattaa lla haasteellista. 4.9. ICT-timintaan liittyvien stjen kustannukset (spimussalkku) Tiethallinnn hankintja kskevat spimukset ja niiden kest kttiin timialittain ja timittajittain JHS 179 dkumentin spimussalkkuun. Tavitteena li selvittää kuntakhtaiset vusikustannukset timittajittain. Kerätyt timittajakhtaiset kustannukset kuvaavat kunnasta ulspäin maksettuja ICT-hankintjen kustannuksia yhteensä. ICT - hankintjen vusikustannukset kunnittain Parikkala 100 000 Rautjärvi 165 000 Ruklahti 149 540 Imatra 1 226 501 Taipalsaari 115 066 Lappeenrata 3 040 469 Lemi 29 400 Savitaipale 107 264 Luumäki 141 794 EKSOTE 9 689 611 Kuva 19. ICT-hankintjen vusikustannukset kunnittain ICT-hankintjen vusikustannukset timittajittain yhteenlaskettuna livat vunna 2013 yhteensä 14 764 645 EUR, jsta Eksten suus n 9 689 611 EUR. Luvuissa ei le mukana tiethallinnn itsensä henkilöstö-, tila- tai muita hallintkulujakuluja eikä arvnlisävern suutta. Tämän lisäksi Eksten investintibudjetti vunna 2013 li 3.2 miljnaa EUR.
Etelä-Karjalan kunnat Valtivarainministeriö 25 (41) Kuva 20. Vusikustannuksien jakautuminen kuntien ja Eksten välillä Spimusten lisäksi yksi merkittävimmistä kulueristä kunnilla n puhelinkulut, jtka svittiin eriytettäväksi maksi kknaisuudekseen. Puhelinkulut jakautuvat kunnittain seuraavan taulukn mukaan: Puhelinkulujen vusikustannukset kunnittain Kunta Kustannukset vudessa Liittymien määrä Parikkala 25 000 200 Rautjärvi 3400 15 Ruklahti 25 300 140 Imatra 116 124 1200 Taipalsaari 23 200 165 Lappeenranta 140 000 1500 Lemi 26 000 96 Savitaipale 21 828 164 Luumäki 24 682 243 EKSOTE 209 594 2900 Kuva 21. puhelinkulujen vusikustannukset kunnittain Tässä humattavaa n että esim. Lappeenrannan salta kuluista nin 20-30 % mudstuu nimenmaan dataliikenteestä. Osuus n myös vimakkaassa kasvussa jatkuvasti. Vertailun vuksi Savitaipaleella datakuluja n 1392 eura jka n n. 6% puhelinkuluista Seuraavissa taulukissa ja kuvaajissa n esitetty selvitysalueen ICT-spimus-kustannuksista 68 % kantavan Eksten spimusten kustannusten jakautuminen timialittain sekä timittajien TOP 10.
Etelä-Karjalan kunnat Valtivarainministeriö 26 (41) Kustannukset TOP 10 timittajat Medi-IT Oy 4 213 042,19 Saimaan talus ja tiet Oy 4 004 509,85 Tiet Healthcare & Welfare Oy 333 551,98 Rce Partners Oy 148 555,09 TeliaSnera Finland Oyj 101 696,77 Kustannus Oy Dudecim 89 483,06 Plycn Oy 53 078,48 Dvre Grup Puj 49 720,24 Affect Finland Oy 45 702,00 Kuva 22. Eksten tp 10 timittajat kustannuksittain TeliaSnera Finland Oyj; 101 696,77 ; 1 % Plycn Oy; 53 078,48 ; 1 % Dvre Grup Puj; 49 720,24 ; 0 % Sumalainen lääkäriseura Dudecim; 110 959,00 ; 1 % Kustannus Oy Dudecim; 89 483,06 ; 1 % Rce Partners Oy ; 148 555,09 ; 2 % Tiet Healthcare & Welfare Oy; 333 551,98 ; 4 % Affect Finland Oy; 45 702,00 ; 0 % Saimaan talus ja tiet Oy; 4 004 509,85 ; 44 % Medi-IT; 4 213 042,19 ; 46 % Medi-IT Saimaan talus ja tiet Oy Tiet Healthcare & Welfare Oy Rce Partners Oy Sumalainen lääkäriseura Dudecim TeliaSnera Finland Oyj Kustannus Oy Dudecim Plycn Oy Dvre Grup Puj Affect Finland Oy Kuva 23. Eksten tp 10 timittajat kustannuksittain
Etelä-Karjalan kunnat Valtivarainministeriö 27 (41) Kuntien ICT:n kannalta merkittävimmät timittajat kustannuksittain (tp 10) ja niiden jakautuminen n kuvattu seuraavissa taulukssa: Kustannukset TOP 10 timittajat kunnissa Saimaan talus ja tiet Oy 2128698 Innfactr Oyj 90859 CGI 381883 StarSft Oy 67995 Tietmaakunta ekarjala 286347 Axiell Nrdic 78 026 Atea Finland 86046 Medi-IT 473012 Tiet 56 140 TEKLA 205090 Kuva 24. Kuntien tp 10 timittajat kustannuksittain
Etelä-Karjalan kunnat Valtivarainministeriö 28 (41) Tässä n humiitava kuitenkin se että Medi-IT merkittävä suus selittyy Imatran SOTE mallilla. Muiden kuntien salta SOTE-hankinnat kumulituvat Ekste:lle. 4.10. Timialajhtajien haastattelut Prjektin aikana haastateltiin myös eri kuntien timialajhtajia. Haastatteluihin timitettiin sallistumispyyntöjä yhteensä 41 kpl mutta aikataulun puitteissa haastatteluihin sallistui satunnaistksella 12 timialajhtajaa. Haastatteluiden tarkituksena li kerätä infrmaatita substanssilta siitä kuinka he näkevät malla timialallaan tiethallinnn nykyhetkisen timinnan ja sen tulevaisuuden. Haastatteluun sallistuivat seuraavat timialajhtajat: Talus ja hallint: Ruklahti Laskentasihteeri Arja Kikkalainen Taipalsaari Kunnanjhtaja Jari Willman Parikkala Hallintjhtaja Marjatta Laukkanen Savitaipale Hallintjhtaja Virpi Myllyharju Sivistyspalvelut: Taipalsaari Sivistysjhtaja Kai Könönen Lappeenranta Kasvatus- ja petustimenjhtaja Tuija Willberg Lappeenranta Kulttuuritimenjhtaja Päivi-Linnea Pötry Tekniset palvelut: Ruklahti tekninen jhtaja Arja Villanen, pj Hallint ja demkratia: Rautjärvi Kehitysjhtaja Annaleena Rita Parikkala Hallintjhtaja Marjatta Laukkanen Henkilöstötyöryhmä: Lemi Kaupunginkamreeri Pentti Pitkänen Savitaipale Hallintjhtaja Virpi Myllyharju Yhteenvetna haastatteluista vidaan nstaa esille keskimääräinen tyytyväisyys tarjttuihin ICT-palveluihin ja niiden laatuun. Tisin sanen palveluiden tas kettiin khtuullisen hyväksi. Suuria erja kuntien kesken ilmeni erityisesti siinä kuinka ICT:n rli ja tehtävät mielletään eri kklukan kunnissa. Pienemissä kunnissa ICT:n rli n selkeästi lähitukipalvelu, jka vastaa pitkälti työasema/hjelmisthullsta. Ismmissa kunnissa ICT mielletään kaikkeen timintaan vaikuttavaksi kknaispalveluksi, jka pyritään humiimaan laajemmin myös kehittämistyössä. Tki tässäkin ilmeni yksilökhtaisia erja haastattelun aikana.
Etelä-Karjalan kunnat Valtivarainministeriö 29 (41) Keskeisimmiksi ngelmiksi kettiin kuitenkin ICT-palveluiden kulut sekä palveluiden saatavuus ngelmatilanteissa. Tässä yhteydessä nusi myös selkeästi esille pelk man kunnan paikallisen ICT-tuen menettämisestä mahdllisten rakennemuutsten yhteydessä. Paikallisen tuen tarve kettiin merkittäväksi ja erityisesti timialatuntemuksen ja saatavuuden vuksi. Keskeisimmiksi kriteereiksi palveluiden kehittämisessä asetettiin laatu ja palveluiden saatavuus, jka pririsinnissa hittivat kritisidut kustannukset. Tukipalveluiden salta tivttiin tukea myös muille kuin Micrsft tuteperheiden tutteille. Palveluiden saatavuuden lisäksi nusi esille tarve uusien palveluiden/hjelmistjen käyttööntn kuluttamiselle. Timialilla kettiin, ettei uusia hjelmistja/palveluita kuluteta tarpeeksi ennen käyttööntta. Tehkkaan kulutuksen avulla käyttäjät kykenisivät saamaan hjelmistista/palveluista parhaan mahdllisen hyödyn timinnassaan. Parhaimmillaan tämä edistäisi työskentelyä laaja-alaisemminkin ja tuttaisi malta saltaan kustannussäästöjä kunnan timinnassa. Tähän malliin tivttiin pikaisesti kehitystä tulevaisuudessa. Palveluiden kehittämisen kannalta alueellinen yhteistyö nähtiin hyvänä mallinna, ainakin pienempien kuntien salta. Se miten suuremmat timijat/kunnat tästä hyötyisivät, tulisi perustella hankintja/prjekteja suunnitellessa siten, ettei suurempien kuntien rli jääisi ainastaan maksajaksi kehityshankkeissa, vaan että nekin pystyisivät saamaan knkreettista hyötyä hankkeista. Alueellisen yhteistyön salta esille nstettiin myös ajatus hjelmistjen harmnisinnista eri timijiden kesken (esim. palkanlaskenta). Etuna tässä lisi yhteistyön laajentamisen mahdllisuudet siten että tarvittaessa tukea vitaisiin saada myös naapurikunnista (myös henkilötaslla, saajaverkst). Tätä mallia n j jssain määrin tteutettu esimerkiksi henkilöstö- ja talushallinnn hjelmistjen tukipalveluissa. Teknlgisina kehityskhteina nstettiin esille alueellisten verkkjen parantaminen siten että palveluita saataisiin tarjttua paremmin myös syrjäseuduille. Keskustelua herättivät myös sähköisen asiinnin ratkaisut ja niiden kehittäminen. Alueellinen yhteistyö nähtiin erityisen kannattavaksi nimenmaan palveluiden kehittämisen salta. Esimerkeiksi ratkaisujen salta tärkeiksi uusiksi kehitettäviksi khteiksi kuluihin- ja päiväktiin ilmittautumisten palvelut sekä erilaiset mittaritiedn (vesi, sähkö, kaasu jne.) keruu. Esille nusi myös huli kerätyn sähköisen infrmaatin jatkhyödyntämisestä muissa järjestelmissä ja niiden mahdllisuudesta ttaa vastaan sekä hyödyntää kerättyä infrmaatita. Pelkkä tiedn keruu ei le riittävää, vaan sitä tulee kyetä hyödyntämään mutkattmasti jatkssa. Prjektin aikana käynnistyi myös sähköisen asiinnin selvityshanke ekarjalan timesta. Tulevaisuudessa usktaan Saita Oy:n rlin kasvavan vimakkaasti alueellisena peraattrina, ICT-palveluiden tarjamisessa. Suhtautuminen tähän li pääsäätöisesti psitiivista ja timinnan salta tdettiin kehityksen lleen vimakkaasti ikeansuuntaista muutaman viime vuden aikana. Hulena tässäkin yhteydessä kuitenkin nstettiin esiin man paikallisen tuen menettäminen, ja sen vaikutus palveluiden vasteaikihin. Alueellista timintaa kehitettäessä tämä tulisikin humiida. Haasteelliseksi tukipalveluiden tarjamisen tekee myös maantieteelliset seikat, kska välimatkat eri kuntien kesken vat humattavia, keskitettyä palvelututanta ajatellen. 4.11. Yhteenvet haastatteluista Kuntien kklukat ja niiden erilaiset tarpeet näkyivät tulksissa. Pienempien kuntien timialjen tarpeet tiethallintjen salta suuntautuivat pitkälti päivittäisten timintjen varmistamiseen, kun ismpien kuntien salta tiethallint kettiin leelliseksi saksi kk timinnan kehittämistä. Yhteistä kaikille kunnille ja timialille li kuitenkin peruspalveluiden laadun varmistamisen tarve ja huli tulevaisuuden ratkaisumalleista palveluiden saatavuuteen. Kulut kettiin pääsääntöisesti ngelmiksi ja kaikki timenpiteet niiden