Älykäs kaupunki työpajan ryhmätyöt 25.9.2013/ Knnut Anne Miettinen Tampereella 25.9.2013 järjestetyn Älykäs kaupunki työpajan ryhmätyössä visiitiin älykästä kaupunkia erityisesti eri ikäryhmien ja yritysten muuttuvien tarpeiden näkökulmasta seuraavasti: Päiväkti-ikäiset ja lapset - Itsenäinen liikkuminen lisääntyy vähitellen. Päivähit, harrastukset, kulu, kaverit. - Lyhyet matkat, tutut khteet ja matkjen turvallisuus krstuu. - Lapset vat diginatiiveja, ICT:n hyödyntäminen krstuu. - Lapsiystävälliset reittippaat ja navigintipalvelut vat tarpeellisia. - Lasten tarpeet liittyvät vanhempien tarpeisiin ja muihin ssiaalisiin elementteihin. - Päätöksenten ja yritysten tiettarpeita vat: miten ryhmään kuuluvat haluaisivat liikkua millaisia palveluita he käyttäisivät - Lasten man liikkumisen aktivinti n keskeistä myös terveyssyistä. - Suunnitteluprsessissa kannattaa yhdistää kulunkäyntiin ja harrastuksiin liittyvät liikkumistarpeet. Teinit - Nuret vat edelläkävijöitä fyysisen ja virtuaalisen limittymisessä. Nurilla ei le samanlaista läsnäln pakn kulttuuria kuin aikuisilla. - Matka-aikaa ei lueta hukka-ajaksi vaan rikkaat ympäristöt kasvattavat ajan arva. Esim. kävely-ympäristöllä n merkitystä viihtyvyydelle. - Keskeinen tutkimuskysymys: Miten teinit arvttavat ajankäyttöä? Millainen n kkemus liikenteessä käytetystä ajasta? - Oppiminen ja työ pelillistyvät. Pelillistyminen n mahdllisuus palvelujen ja tutteiden kehittäjille. - Teinit vat tttuneet digitaaliseen elinympäristöön, kulujen ideakilpailu lisi mahdllisuus kehittämiseen - Omistamista ei enää arvsteta itseisarvna vaan käyttömahdllisuus riittää. - Uudet henkilökhtaiset liikennevälineet/palvelut kiinnstavat: sähköavusteiset laitteet, segway - Liikkumattmuus paljn tiettekniikkaa käyttävillä jhtaa eristymiseen. - Viranmaisten tulisi mahdllistaa nurten maa yhdessä tekemistä. Kntrllinti n mnessa asiassa mahdtnta sallittava mahdllisuus erehtyä niin ppiminen n helpmpaa. Nuret aikuiset - Erilaisilla nurten aikuisten ryhmillä n erilainen tausta ICT:n hyödyntämiseen, saamiseen ja mistamiseen: Työssäkäyvät kkaikaiset/sa-aikaiset - Työelämän muutkset ja arvt vaikuttavat nuriin aikuisiin. - Työpaikan vaihdkset yleisiä nurilla. - Oman autn tarve työssäkäyntiin -> aut n is investinti nurelle - Yhteiskäyttöautt vat mahdllisuus. vapaa-aika nähdään tärkeänä.
- Liikennevälineiden npeus ja lutettavuus krstuvat - Liikkumisen helppus n tärkeää. - Timivat matkaketjut vat leellisia. Opiskelijat - Edullinen julkinen liikenne krstuu. - ICT-taidt kehittyvät ja vat tärkeitä pinnissa. - Kevyen liikenteen järjestelmässä krstuvat jatkuvuus keskustaan kulkeminen - Liikkumistarpeet vähenevät ssiaalisen median käytön kautta (skype, yms.). Työttömät - aktiiviset työnhakijat/syrjäytymisvaarassa levat - Edullinen julkinen liikenne krstuu. - Älypuhelimella saavutetaan kirjast ym julkiset palvelut tietliikennetarpeet älyliikenteen työllistämismahdllisuudet Citysinkut - 24h julkinen liikenne krstuu, sillä vapaa-ajan viett erityisen tärkeää. Nuret lapsiperheet - Hki ja suurten kaupunkien keskustat, lähiöt ja pienet kaupungit vat keskeisiä asuinpaikkja. Kaupunkien keskustat vetävät entistä enemmän nuria lapsiperheitä. - Helpp rukakauppa-asiinti tärkeää. - Verkkkauppa vähentää liikkumistarvetta - Digilainaus helpttaa elämää. - Perheen kanssa liikkuminen n keskeinen liikkumistarve. - Päiväktikuljetus ja harrastukset vaativat usein maa auta. - Kevyen liikenteen tarve krstuu kun n pieniä lapsia. - Tavarankuljetuspyörät n mahdllisuus. Lapsettmat pariskunnat - Mahdllisuus lähteä liikkumaan sillin kun haluaa. Liikkumisen halu, matkustelun halu n yleistä. - Omatimimatkailu n yhä yleisempää. Älypalveluilla vidaan kita elämyksellisiä paketteja Ekhifistelijät askeetikt/aatetietiset/merkkitietiset - Dwnshiftaus - Lähimatkailu - 1970-luvun telttailu - Retrliikenne - Eklginen kuljetus - Eklgiset matkaketjut juna + pyörä - Pienempi tavarantarve - Kierrätys - Nettikauppa ja kansainväliset kuljetukset kasvavat. Verkkkaupan kasvu vaatii jakelukalustn kehittämistä. - Sähköautt nähdään trendikkäinä. - Valinnan mahdllisuudet, justavuus nähdään tärkeinä.
Keski-ikäiset - Keski-ikäisillä n erilaisia elämäntilanteita, jtka vaikuttavat liikkumistarpeisiin: lapsetn pariskunta, jlle työmatkaliikenne keskeisin pariskunta jlla päiväkti-ikäisiä lapsia: työmatkat, matkat päiväktiin ja harrastuksiin pariskunta jlla aikuistuvia lapsia: lapset pystyvät käyttämään julkisia liikennevälineitä, mutta aikuisille saattaa tulla uusia elintasn nusuun liittyviä liikkumistarpeita kuten mökkeily sinkut eivät le riippuvaisia muiden kuljettamisesta elleivät sitten iäkkäät vanhemmat aiheuta kuljetustarvetta liikkkumisen tarve vi vähetä, mutta tisaalta elämysten takia halutaan liikkua/ harrastaa/ matkustaa työurien sirpaleisuus vi vaikuttaa esim. eri paikkakunnilla asuminen työn vuksi pulisn kanssa työttömillä ei le aina taludellisia mahdllisuuksia liikkumiseen Pidentääkö kulujen plarisaati kulumatkja? - Millaisia vaihtehtja n kahden autn lukulle, jka jhtuu perheen mnenlaisista kuljetustarpeista, ajansäästöstä ja mukavuudenhalusta? justavat työajat visivatk esim. päiväkdit justavittaa aukilaikjaan, timistlla lastenhit? kutsuhjattu liikenne käyttäjäystävällisyyden parantaminen ja rbttiliikenne pidemmällä tähtäimellä tavitteena kimppakyydit vat mahdllisuus (esim. työ-, päiväkti- ja harrastuskuljetusten yhdistäminen, ma kaista prkkanaksi) etätyön hyödyntäminen viranmaisten järjestämien kuljetusten yhdistäminen (kulu, päiväkti, vanhukset, vammaiset) pyöräilyn edellytysten parantamisen mahdllisuuksina esim. pyöräilyyhteyksien parantaminen ja pyöräteiden ylläpit, pukeutumistilat työpaikille, sähköpyörät jilla vi ajaa kkuksiin hikilematta, Angry Birds -fillarit (benchmarking Sul, Lnt) pikittaisen liikenteen parantaminen Miten jukkliikenne saadaan vastaamaan paremmin kysyntää? arjen helpttaminen ruan verkkkaupalla Miten gap teknlgian ja sen hyödyntämisen välillä saadaan pienenemään? liikkumisasenteisiin vaikuttaminen rautatieliikenteen hukuttelevuuden lisääminen laskemalla työmatkat työaikaan rautatieyhteyksien npeuden ja lutettavuuden parantaminen työpaikkakeskittymä aseman seudulle Rahan keruu Mersu-kaistalla liikkumista vi npeuttaa maksamalla enemmän Sama perhepäivähitaja lapsille ja vanhuksille - Varmuutta ja käyttömukavuutta vidaan lisätä älyllä matkaketjujen timivuus kk reitillä riippumatta kulkumudsta Älykäs bussipysäkki anturitekniikalla (tietjen yhdistäminen: mistä bussi tulssa ja minne menssa, säätiedt, nnettmuustiedt, bussiin kamerat) Laatusertifikaatti älyliikenteen palveluille selkeine vastuutahineen Millin liikkkuja n halukas maksamaan palvelusta? Onk liikkuja halukas siihen että hänen liikumistietjaan käytetään paleluissa?
Viranmaiselta tarvitaan prkkana rahitushaaste - arvketju n haastava sen salta kuka maksaa Maksaisivatk yritykset kun työntekijöille ei tarvitsisi enää järjestää niin paljn parkkipaikkja? Tarvitaan kknaistiet siitä mitä avinta tieta n hyödynnettävissä. PPP-malli: arvketjun timijiden vastuu elinkaaresta masta näkökulmastaan (esim. rakentajalle prkkana siitä että tiellä tapahtuu vähän nnettmuuksia - Päätöksentekijät tarvitsevat tieta laajastqa näkökulmasta: liikkuminen, ssiaalitimi, terveys. maankäyttö jne. Vanhukset - Määritelmä: eläkeläinen, jlla n henkisiä tai fyysisiä rajitteita ja jlla n yleensä paljn vapaa-aikaa Tämän päivän keski-ikäiset vat 2050-luvun vanhuksia - Käyttöliittymät (laajasti ymmärtäen; palvelut, liikenne) n muutettava mahdllisimman yksinkertaisiksi Yksityisyyden sujaa tulee phtia - Kaupunkitilan käyttö supistuu iän lisääntyessä, tisaalta matkailu vi lisääntyä Lähipalveluiden merkitys krstuu Henkilökhtaiset, persnidut palvelut merkityksellisiä Virtuaaliset ympäristöt ja palvelut Palveluista tiedttaminen ja palveluiden käyttöön pettaminen tärkeää - Liikkumista vidaan rhkaista tarjamalla Liikkumista helpttavia välineitä ja avustajia Tarjtaan turvallinen liikkuminen (fyysiset ja henkiset rajitteet vivat luda turvattmuuden tunnetta) Sähköiset, henkilökhtaiset liikkumisvälineet, navigintipalvelut (esim. syötetään lääkärinaika kalenteriin -> tarjaa reittipastuksen ikeaan aikaan perille saakka) - Vanhukset mukaan suunnitteluun, jtta heidän tarpeensa tetaan humin - T&K&I: vanhustutkimus, vanhusten erityistarpeet, vanhus yhteiskunnan asiakkaana - Vanhukset: eläkkeellä, ei täysin timintakykyinen, vanhukset mukaan palvelujen suunnitteluun vanhustutkimus, käyttöliittymät, yksityisyyden suja, televisilaajennukset - Tiettekniikka tulee kk ajan helppkäyttöisemmäksi (tisaalta vi käydä mnimutkaisemmaksi) - Vanhuksena n vaikeampi maksua uusia asiita, uusia teknlgiita - Perustiettekniikkakäyttötait n kuitenkin lemassa - Suuri tilaus paremmille, helppkäyttöisille käyttöliittymille - Fyysiset rajitteet vivat lla ngelma, mutta eivät välttämättä käyttöliittymissä. Käyttöliittymät pitää saada äärettömän yksinkertaisiksi - Vanhus usein haluaa lla rauhassa. On vaikea ttaa vastaan uusia asiita - Ratkaisukeskeisyys häviää vanhukselta, kun ngelmat kasvavat - Elinpiiri, kaupunkitilan käyttö kapenee/suppenee kk ajan - Lähipalvelut tärkeitä (jk fyysisesti lähellä tai muuten helpsti saatavilla) - Henkilökhtaisen palvelun tarve kasvaa, esim. ggle-lasit visivat avustaa - Teknlgia visi avustaa siinä, että uskaltaa lähteä pis kdista - vanhukset eivät välttämättä halua lla sa tällaista keskitettyä ratkaisua - Tarjnnan pitäisi lla erilainen kuin nykyään, palveluissa tvat näistä Palvelujen dtusarvt erilaistuvat ja mnipulistuvat
Virtuaalisia palveluja halutaan enemmän, virtuaaliset ympäristöt - Tarvitaan edelleen fyysisiäkin palveluja, miten järjestetään? - Internettiä vitaisiin hyödyntää entistä enemmän esim. ruan tilaamiseen. - Sensreita tulee tdennäköisesti lemaan enemmän kdissa, mikä mittaa erilaisia asiita (esim. elintimintja) - Halutaan edelleen liikkua myös fyysisesti, vaikka kaikki palvelut saisi ktiin Liikutaan, kun pystytään Halutaan matkustaa Js kaupunkitilaa rganisidaan uudestaan, pienikin kaupunkitila vi riittää - Mökkeilevä vanhus Rbttiaut ei ehkä ptimaalinen, miten päästään mökille ja pis? Halutaan mennä hyvällä säällä GPS-paikannus, siru? - Tarvitaan kaupunkikeskustissa enemmän katettuja tilja - Khtaamisen tarve, tuleek yksinäisyys pahenemaan? - Tarvitaan avustajia julkisessa liikenteessä, pyörätuleja tai vastaavia käyttöön. Tällöin ympäristö rhkaisee liikkumiseen. Tarvitaan tiedtusta palveluista ja turvallisuutta, avun saaminen pitää lla helppa, avun pitää lla paikan päällä. Hissejä, liukuprtaita, ramppeja, liikkuvat jalkakäytävät, vanhusväylät (katetut, liikkuvat väylät) Vanhan kaupunkirakenteen muuttaminen n vaikeaa. Ggle-autlla pystyy liikkumaan Yhden ihmisen autt autmaattisina, henkilökhtaiset liikennevälineet tulevat kehittymää paljn - Elämykselliset matkat? Kntakti muiden kanssa vi lla virike Persnakhtaiset ert vivat lla hyvin suuria - Yksinelävien määrä lisääntyy, heidän tarpeet pitää ttaa humin - Selkeät kulkuneuvt tarvitaan, missä helpp navigida, sama kskee kaupunkitilaa yleensä ja matkaketjuja - Terminaalien, vaihtpaikkjen pitää lla helppja ja mukavia ja turvallisia - Vanhukset tarvitsevat pastusta, pettamista julkisen liikenteen palvelujen käytössä Tutkimus- ja kehittämismahdllisuuksia n: - Pitäisi saada enemmän tieta, miten ikäryhmät liikkuvat - Miksi palvelubusseja ei käytetä? - Miten elinpiiri rakentuu? Miten käyttää kaupunkitilaa, liikkumispiiri - Pitäisi saada vanhuksilta suraan tieta heidän tarpeistaan - Päivittäisestä lemisesta ja arjen kkemuksesta pitää saada enemmän tieta - Tutkija, jka n vanhus (pitäisi rekrytida henkilöitä, jtka elävät vanhuksen elämää) - Onk lemassa vanhustutkimusta? - Vanhuspuvut (saadaan tieta siitä, miten vanhukset liikkuvat, puetaan tämä vanhuspuku päälle). Tällaisia n. kykyjen heikentymistä - Suunnitteluun pitäisi aktiivisesti sallistaa vanhuksia - Radmap pitäisi tehdä, kun n tieta vanhusten käyttäytymisestä Pitäisi lla yleiset tavitteet, jissa vanhukset humiitu (esim. saaavutettavuus kskien nettiä, tapahtumia, rakennuksia). Yhdenvertaisuuden saavuttamiseksi. Esteettömyyteen n kiinnitetty humita Sumessakin, mutta ei niin paljn taltekniikkaan, älyratkaisut -> tekniikka n varmaan lemassa, mutta ei käytössä
Erikisleiman statuksesta pitäisi päästä pis (esim. autmaattiset vet, liukuprtaat) -> tehdään tällaiset ratkaisut nrmaaleiksi, jtka sveltuvat kaikille, myös erikisryhmille. Suunnittelu-, sääntely- ja asennekysymys. Visi esim. senirital lla niin, että vain pulet talsta n seniritala - Kutsubussit visivat krvata sin palvelulinjja, vanhuksilla n aikaa - Sähköiset, henkilökhtaiset liikkumavälineet, - Helpt navigintipalvelut, jtta pääsee askel askeleelta määränpäähän, esim. lääkäriin. Hälyttää lääkäristä, hjaa ikeaan bussiin (tai kutsuu bussin), missä pitää jäädä pis ja kska. Pitää lla kaupallinen palvelu, jka räätälöidään eri käyttäjäryhmille. Tarvitsee syöttää vain tiedt lääkärin ajasta kalenteriin. Sähköinen avustaja, jka hjaa perille. Yksityisyysngelmat ratkaistava Tellisuusjhtajat suurkauppa - Vanhan kaupungin ydinrakenteessa levan tutantlgistiikan turvaaminen ja yhteensvittaminen muuhun kaupungin timintaan n myös imaghyöty. - Tutannn uudelleen sijittamiseen liittyvien kustannusten kattaminen itse tutannlliset investinnit tutanta palvelevat perusinfra - Älykäs vähittäisliikennejakelu mahdllisuutena uudet kauppakanavat - Kaupunkikeskustjen saavutettavuuden lyhentäminen - Lgistiikkakustannuksiin vaikuttavat rikkidirektiivi raskaan liikenteen hinnittelu työmatkaliikenteen hinnittelu - Tehkkuuden lisääminen jhtaa lgistiikan ja palveluiden keskittymiseen - Lgistiikan timintavarmuusvaatimus ei le vähenemässä - Lgistisen (ja tute-) tiedn hallinta yhä keskeisempi mahdllisuus - Suurkaupan menestykselle nettikauppa n yhä keskeisempää. - Citylgistiikassa n tapahtunut vähän - Kuluttajakäyttäytymisen tutkimusta tarvitaan. Tarvitaan tieta, nk ktimainen lgistiikkapalvelu kunnssa, esim. Itellan mahdllisuuksien selvittäminen - perustellisuuden lgistiikan vaikutukset niillä kaupunkiseuduilla, jissa laitkset sijaitsevat "keskellä kaupunki", yleensä vieläpä nykyhetken maankäytön kannalta hunissa paikissa. Liikenteen hallinnan ja lgististen timintjen välille tulisi mahdllisesti rakentaa linkki. - Runkinfran ja leellisten terminaalien (ml. satamat) kriittiset yhteydet muuttuvat, kun raskas liikenne vähenee paikin - mitä tämä tarkittaa kk infran taslla? Onk nykyjärjestelmä histrian aikaansaanns ja kuinkahan kaukana se n yhteiskuntataludellisesta ptimista, kun tetaan humin yritystasn ja yhteiskunnan kaikki leelliset kustannukset? Ja js jtain päätelmiä vidaan tehdä, niin mitkä lisivat tehkkaimmat timet? - älyliikenteen ja -lgistiikan rajapinta n epämääräinen ja niitä käsitellään jssain määrin erilliskysymyksinä, jka luultavasti useimmiten n perusteltua. Mutta nkhan aina? Ja missä khden liikenteen hallinta vi muuttua saksi lgistiikan manageerausta? - Lgististen virtjen riskien hallinta tutkimuskhteena - Millin aika n kypsä rbttirekille? Entä rautatierahdin autmatisinti? - Kuljetuksen ja tellisuuden/kaupan lgistiikkaketjujen autmatisinti?
Tiettarpeet & T&K-timinnan hjaus - Eriytyneiden tarpeiden tunnistaminen - Ryhmät mukaan kehittämään palveluja - Kkeilutyyppistä tutkimusta - Rakennetun ympäristön tiljen käytön ja timintjen ptiminti - jukkliikenteen justava ja fiksu järjestäminen - Kysyntätiedn käyttö keskeiset palvelulinjat - Palvelujen tilaaminen - Tieta siitä, mihin uusi rakentaminen kannattaisi sijittaa - Liikenteeseen khdistuvien tarpeiden ja vlyymien ennakinti (asuinalueiden väestörakenne) - Trendien ennakinti (autttmuus, verkkasiinti, valinnan mahdllisuudet, elämyksellisyys) - Uudet liikkumismudt (rbttibussi, kutsujukkliikenne) ja niiden vaikutus yhdyskuntarakenteeseen - Verkkkaupan vaikutus kaupunkirakenteeseen (kauppa) ja liikenteeseen (ml. jakelulgistiikka) - Lähellä sijaitsevat palvelut Päättäjien tiettarpeet - Lutettava ennakktiet kaupunkirakenteen kehittämisestä pitkällä aikavälillä - Kulutuskäyttäytymiseen liittyvät muutkset + ptentiaalinen palvelutarjnta - Avin keskustelu ja tiednvaiht julkisen vallan ja liike-elämän välillä - Kansallisen liikenteen ja lgistiikkajärjestelmän tehkkuuden analysinti ei rajitu Sumen maantieliikenteeseen