Miksi suomalaisten syntyvyys on alhaista?

Transkriptio

1

2 Miksi sumalaisten syntyvyys n alhaista? Ehkäisyvälineet Naisten kulutusajan pidentyminen Krkea aviitumisikä krkea synnyttämisikä, mikä heikentää hedelmällisyyttä eivätkä naiset enää ehdi tehdä mnta lasta Naisten työssäkäynti yleistä Pelk urakehityksen hidastumisesta tai työpaikan saamisesta Taludelliset tekijät, esim. velat, työttömyys rajittavat lapsilukua Yhteiskunnan arvt muuttuneet, esim. ihanteet lapsiluvun määrästä, tahallinen lapsettmuus, sinkkuus

3 Miten Sumen kansalaisuuden vi saada? Autmaattisesti kansalaisuuden saa, js Jmpikumpi tai mlemmat vanhemmista sumalaisia Syntyy Sumessa eikä vi saada minkään muun maan kansalaisuutta Sumalaisten vanhempien adptima lapsi Kansalaisuuden vi myös saada Hakemuksella: asunut yhtäjaksisesti viisi vutta Sumessa, riittävä kielitait, ei riksrekisteriä, vakituinen timeentul Ilmituksella: esim. entinen Sumen kansalainen

4 Mitkä vat eduskunnan tehtävät? Säätää lait Päättää valtin talusarvista Päättää vertuksesta Valitsee pääministerin Valv hallituksen timintaa Valv hallinnn virkamiehiä Hyväksyy kansainväliset spimukset

5 Mitä era n lain ja perustuslain säätämisellä? Perustuslain säätäminen n vaikeampaa, kska se n tavallisten lakien yläpulella Mlempien lakien vaiheet samanlaiset äänestykseen saakka Tavallisen lain hyväksymiseen riittää yksinkertainen enemmistö Perustuslaki siirtyy lepäämään vaalien yli, kun se n hyväksytty yksinkertaisella enemmistöllä lpulliseen hyväksymiseen tarvitaan 2/3:n enemmistö Npea tapa: ehdtus julistetaan kiireelliseksi 5/6:n enemmistöllä, minkä jälkeen se samassa eduskunnassa hyväksytään 2/3:n enemmistöllä

6 Miten kansalainen vi vaikuttaa päätöksentekn demkraattisessa valtissa? Äänestäminen Yhteydentt pliittisiin päättäjiin Pulueissa timiminen Asettumalla ehdlle vaaleissa Etujärjestöissä ja kansalaisliikkeissä timiminen Allekirjittamalla vetmuksia Marssit ja mielensitukset Lakt Mielipidekirjitukset lehtiin Biktit Vaikuttaminen stamalla, esim. lähirukaa Prkkanamafia: ympäristöystävällisten yritysten susiminen

7 Mitä etuja n tisaalta pk-yrityksillä ja tisaalta suuryrityksillä? PK-YRITYKSET Kilpailukyky esim. lähipalvelujen tuttajana Justavuus ja speutumiskyky taluselämän muutksiin Innvatiivisuus tutanta ja valmistus- sekä markkinintimenetelmiä kehitettäessä Suurtutant ei svi kaikille alille SUURYRITYKSET Tehkkuus esim. tutantresurssien käyttämisessä, minkä seurauksena tutteet vat halpja Mahdllisuus palkata huippusaajia ja jhtajia Mahdllisuus hankkia uusimmat ja tehkkaimmat kneet Mahdllisuus saada edullisia luttja Riskinttmahdllisuus Hyvä speutumiskyky suhdannevaihteluissa

8 Miksi ulkmaankauppa n Sumelle välttämätöntä? Suuret yritykset eivät saa kaikkea kaupaksi Sumessa, kska Sumi n pieni markkinatalus Vienti mahdllistaa tiettyjen tutteiden suurtutannn Suurtutannn avulla hinnat saadaan halvemmaksi, jllin siitä hyötyvät myös sumalaiset kuluttajat Sumessa n vähän raaka-aineita, energiaa ja elintarvikkeita, myös mnia jalstettuja tutteita saadaan tunnin avulla Tunti maksetaan viennistä saaduilla tulilla

9 Millä keinilla laskusuhdannetta vidaan yrittää hillitä? Finanssiplitiikka (hallitus ja eduskunta) Vernkevennykset Julkiset rakennushankkeet Tuet ja avustukset esim. yrityksille Velkarahalla elvyttäminen Rahaplitiikka (EKP) Ohjauskrn alentaminen Liikkeellä levan rahan määrän lisääminen esim. stamalla sijitustdistuksia ja muita arvpapereita Talletuksien palauttaminen talletuspankeille, jllin krt laskevat

10 Mitä haittja inflaatin liittyy? Yleinen taludellinen epävarmuus Syö säästöt ja vähentää stvimaa Nstaa krkja Tuhaa maan kilpailukyvyn, js inflaati n krkeampi kuin kilpailijamaissa Heikentää valuutan ulkista arva Lisää tulerja, kska tulnsiirrt eivät nuse yhtä npeasti kuin palkat

11 Millaisin ehdin työnantaja ja työntekijä vi purkaa työspimuksen? Työnantaja vi purkaa työsuhteen, js työntekijä Esiintyy työpaikalla päihtyneenä Käyttäytyy väkivaltaisesti Vaarantaa työturvallisuuden On tistuvasti luvatta pis Rikk kilpailevan timinnan kielta On keajalla, jllin perusteita ei tarvita Työntekijä vi purkaa työsuhteen, js työnantaja Käyttäytyy väkivaltaisesti Ei hulehdi työsujelusta Vaarantaa työturvallisuuden Laiminlyö palkanmaksun On keajalla, jllin perusteita ei tarvita

12 Miten nuren työntekijän (15-18 vutiaan) työnteka n rajitettu? Hultajalla n ikeus purkaa työspimus Yötyö, raskas työ, vaarallinen työ tai muu työ, jsta vi lla vahinka nuren kehitykselle, n kiellettyä Ylitöiden teka n rajitettu Viisitistavutiaan työaika n pääsääntöisesti sijitettava kl 6:n ja 22:n väliseen aikaan

13 Minkälaisia rangaistuksia rikksista tumitaan? Vankeus: elinkautinen tai määräaikainen (14 päivää 12 vutta) Ehdllinen vankeus (enintään kahden vuden tumi) Yhdyskuntapalvelu: työtä tuntia (enintään 8 kk ehdtnta vankeutta) Sakk: eurmäärä määräytyy tuljen perusteella; päiväsakkjen lukumäärään vaikuttaa ten vakavuus, mutta kuitenkin enintään 120 päiväsakka Rikesakk: vähäiset rikkmukset, kiinteä summa Menettämisseuraamukset: rikksen tuttaman taludellisen hyödyn ja rikksen tekvälineen menettäminen Turvaamistimenpiteet: ajkielt

14 Mitä ngelmia demkratian tteutumisessa EU:ssa ketaan levan? Demkratiavaje: EU:n timielinten kansanvaltaisuus n riittämätön, ja päätöksentekijät vat liian kaukana tavallisista ihmisistä; lisäksi kmissin asemaa pidetään ngelmallisena Timintarakenne liian mnimutkainen: kansalaisten mielestä byrkratiaa n liikaa, ja timielimet eivät le kiinnstuneita kuulemaan kansalaisten mielipiteitä Vallanjak suurten ja pienten maiden välillä: suurilla jäsenvaltiilla ylivalta pieniin nähden, ja pienet jäsenvaltit kkevat, että heillä n liian vähän sananvaltaa Parlamentarismi ei timi kunnlla Parlamentin rli vähäinen Kansalaisten rli vähäinen: äänestysint hyvin laimeaa eivätkä kansalaiset ke vivansa vaikuttaa mihinkään

15 Mitä etuja ja ngelmia EU:n laajenemisessa n? EDUT Taludellinen hyöty: sisämarkkinat laajenevat ja kulutus kasvaa Markkinavimia n helpmpi hillitä, kun maat tekevät yhteistyötä Eurppalaisten arvjen (demkratia, ihmisikeudet) levittäminen, myös rauhan Pliittinen vakaus lisääntyy Matkustaminen helpttuu, myös työntek ja asuminen eri pulilla Eurppaa helpttuu Laajentuminen tu vakautta myös naapurivaltiihin Elintaskuilu idän ja lännen välillä pienenee, mikä rauhittaa Eurppaa Ympäristösujelun parantaminen Kansainvälistä rikllisuutta vidaan trjua tehkkaammin, kun viranmaisten yhteistyö lisääntyy ONGELMAT Kallista Uudet jäsenvaltit vat nettsaajia Elintaskuilu ei häviä, vaan siirtyy EU:n ja ulkpulisten maiden välille Työmarkkinille tulee suuri määrä halvempia työntekijöitä, ja myös työpaikkja siirtyy pis vanhista tellisuusmaista Tehkas päätöksentek vaikeutuu, kun EU kasvaa (myös hallinnn ment kasvavat)