Eduskunnan sivistysvaliokunnalle

Transkriptio

1 Eduskunnan sivistysvalikunnalle Re: lausuntpyyntö E 13/2016 vp Valtineuvstn selvitys: Kmissin julkinen kuuleminen, EU:n tellis- ja tekijänikeuksien täytäntöönpana kskeva lainsäädäntökehys EU:N TEOLLIS- JA TEKIJÄNOIKEUKSIEN TÄYTÄNTÖÖNPANON LAINSÄÄDÄNTÖKEHYS Kpist pyytää ttamaan humin seuraavat ikeudenhaltijiden kannat, kun sivistysvalikunta lausuu EU-kmissin julkisesta kuulemisesta, jka käsittelee tellis- ja tekijänikeuksien täytäntöönpana kskevan lainsäädäntökehyksen kehittämistarpeita. Vastauksemme alussa sivutaan myös eräitä yleisempiä tekijänikeuslainsäädännön kehitystä kskevia kysymyksiä, jtka liittyvät DSM-strategiaan. Kpistn vastaus rajittuu tekijänikeuksiin ja niiden kehittämiseen. Täytäntöönpana tarkastellaan lähemmin khdassa Yleistä Yhteisön tekijänikeuslainsäädäntöä uudistettaessa tulisi painttaa seuraavia päämääriä turvataan ikeudenhaltijiden spimusvapaus edistetään kulttuurista diversiteettiä svelletaan EU-lainsädännön subsidiariteettiperiaatetta Tekijänikeuden sujaaman materiaalin hyödyntäminen pitäisi ensisijaisesti tapahtua spimalla aineistn käytöstä. Tekijänikeuden rajituksia tulisi säätää vain, js n kyse selvästi identifiidusta ja vakavasta epäbalanssista testen spimusperusteisessa käytettävyydessä. Tekijänikeuden rajituksilla n digitaalisessa ympäristössä sura vaikutus markkinatimijihin, kska primaari- ja jälkikäytön rajat vat hälvenneet. On myös ilmeistä, ettei USA:ssa käytössä levaa fair use -dktriinia vida sellaisenaan tuda maihin, jtka njaavat tisenlaiseen ikeudelliseen perinteeseen 1. Parhaiten uudistaminen saadaan nnistumaan, kun j suunnitteluvaiheessa tteutetaan hulelliset perusselvitykset kustakin käsiteltävästä kysymyksestä ( evidence based apprach ). 1 Dangerus Exceptin:The Detrimental Effects f Including Fair Use Cpyright Exceptins in Free Trade Agreements : Manne&Mrris-ICLE Intellectual Prperty Research Prgram, White Paper /5

2 2. Digitaalisten sisämarkkiniden kehityksestä Kpistn keskeiset näkökulmat digitaaliseen sisämarkkinastrategiaan liittyviin tekijänikeusasiihin vidaan tiivistää seuraavasti. Spimusvapaus ja tehkas ikeuksien hallinninti n paras tapa edistää digitaalisia markkinita. Näillä keinilla menestyy niin sumalainen pelitellisuus kuin muukin sisältötutant. Testen massakäyttötilanteita varten n Phjismaissa käytössä leva, tehkkaaksi sittautunut, kllektiivista spimista vahvistava tekijänikeuslainsäädännöllinen elementti, spimuslisenssi. Spimuslisenssi n vastikään tettu käyttöön Englannissa ja sen sveltamisesta käydään vilkasta keskustelua eri Eurpan frumeilla. Kmissin suuntaan n syytä tdeta, että tämä kehitys n Sumen kannalta myönteistä. Spimuslisenssi n sittautunut justavaksi keinksi ratkaista erityisesti petuksen ja tutkimuksen tekijänikeuskysymyksiä. Esimerkiksi Kpist n hiljattain spinut laajemmista luvista testen käyttöön tutkimuksessa ja tiednluhinnassa. Muut Phjismaat vat laajentaneet spimuslisenssiä sallimalla sen käytön myös lainsäädännössä ennalta tarkemmin määrittelemättömissä tilanteissa. Tämä antaa ikeudenhaltijille mahdllisuuden reagida npeammin muuttuvan teknlgian haasteisiin. Samaa lisi harkittava myös Sumessa. Digitaalisia sisämarkkinita kskevan strategian yhteydessä esitetyt timenpiteet laittman aineistn käytön ehkäisemiseksi vat tervetulleita, ja ne tulisi tteuttaa pikimmiten. Ehdtamme pidemmällekin meneviä timenpiteitä laittman käytön kitkemiseksi (ks. khta 3). Kannatamme yhteisölainsäädännössä maksuttua tekijänikeuden rajituksia kskevaa ratkaisua, jka perustuu siihen, että tekijänikeuden rajitukset määritellään yhteisön taslla, mutta kukin jäsenvalti päättää itse, mitä niistä valitsee käyttöönsä. Tämä vastaa hyvin myös subsidiariteettiperiaatetta. Nykyiset direktiivin määrittelemät rajitukset vat riittäviä. Tärkeintä lisi tukea markkinalähtöisiä ratkaisuja niin petus- ja tutkimuskäytössä kuin muutinkin. Digitaaliseen sisämarkkinastrategiaan liittyvä päämäärä edistää rajat ylittäviä palveluja n tärkeä. Siihen ei kuitenkaan tule pyrkiä lainsäädännöllä, jka rajittaa markkiniden vapaata timintaa. Palveluntarjajille, kuten mediayhtiöille, täytyy taata valinnanvapaus perustaa myös alueellisesti rajattuja palveluita ja hankkia ikeudet sen mukaisesti. Lainsäädännöllä ei tule määrätä pakttavasti sisältöpalveluiden maantieteellisestä ulttuvuudesta. Yhteisön lainsäädäntöä kehitettäessä tulee nudattaa erityistä harkintaa kun kyse n kulttuuritutteista ja niiden saatavuudesta. Js markkinita kehitetään yksipulisesti tekniikan ehdilla ja sivuutetaan sisältötutannn elinehdt, n vaarana, että aiheutetaan kulttuurin saatavuuden hunnemista ja diversiteetin kaventumista. Se lisi kaikkien kannalta hun vaihteht. 2/5

3 Ammattimaisen luvan työn elinehtihin tulee kiinnittää erityistä humita. Ammattimaisessa mediassa sisällön tuttajien vastuu n selvä ja timintaperiaatteet läpinäkyviä. Sisällön tuttajien, välitysteknlgiita tarjavien yritysten ja ssiaalisen median eri ilmiöiden välinen tasapain nkin digitaalisen markkinan khtalnkysymys. 3. Digitaaliset markkinat tarvitsevat paremmat keint testen luvattman käytön estämiseen Digitaaliset markkinat menestyvät vain, js laitn timinta n suljettu tehkkaasti pis. Sisämarkkinille tarvitaan tehkas ja tasapaininen siviiliikeudellinen valvntamenettely trjumaan piratismia. Sen avulla n vitava puuttua myös valtiiden rajat ylittäviin ikeudenlukkauksiin siten, ettei ikeudenhaltijille aiheudu khtuuttmia taludellisia riskejä mien ikeuksiensa pulustamisesta. Internetpalveluja tarjavien n vastattava asiakkaiden identifiinnista Laittmia palveluja ylläpidetään webhtelleissa, jista tallennustilaa vi vukrata lähes lemattmilla tai jpa keksityillä yhteystiedilla. Laittmien internetpalvelujen ylläpitäjät laiminlyövät lähes pikkeuksetta sähköistä kaupankäyntiä kskevan direktiivin mukaisen velvllisuutensa ilmittaa nimensä ja yhteystietnsa. Tällaiseen laiminlyöntiin n vitava puuttua seuraamusuhalla; esimerkiksi määräämällä, että timija, jka laiminlyö tiednantamisvelvllisuutensa, menettää vastuuvapauden. Isännöintipalvelua tarjavalle internetpalvelun tarjajalle tulee asettaa velvllisuus vaatia asiakkailtaan kattavammat yhteystiedt. Oikeudenhaltijilla, viranmaisilla ja palvelun käyttäjillä n ltava mahdllisuus tavittaa palvelun ylläpitäjä väärinkäyttötilanteissa. Teletunnistetiedt n säilytettävä kauemmin Internetissä tapahtuneiden tekijänikeuslukkauksien selvittäminen alkaa ip-sitteen selvittämisellä. Oikeudenhaltijilla n TekijäL 60a :n perusteella ikeus saada sellaisen teleliittymän yhteystiedt, jsta saatetaan tekijänikeuksien sujan kannalta merkittävässä määrin yleisön saataviin tekijänikeudella sujattua aineista ilman ikeudenhaltijan sustumusta. Tämä ikeussujakein ei valitettavasti kaikkien internetperaattreiden khdalla käytännössä timi, kska ne säilyttävät tiedt ainastaan kuukauden ajan. Kuukausi ei riitä laitnta käyttöä kskevan näytön tallentamiseen, ikeudenhaltijiden tunnistamiseen, näytön kkamiseen, hakemuksen laadintaan ja saattamiseen markkinaikeuteen. Internetperaattreille n säädettävä velvllisuus säilyttää teletunnistetietja muita kuin viranmaisia varten vähintään klmen kuukauden ajan. Rajat ylittävät kielt- ja estmääräykset tehkkaammiksi Sumen n aktiivisesti vaikutettava siihen, että kmissi varmistaa, että kaikki jäsenmaat implementivat estmääräykset mahdllistavan Tekijänikeudet tietyhteiskunnassa - direktiivin 8(3) artiklan välittömästi. Osa EU:n jäsenmaista ei le vielä implementinut kyseistä 3/5

4 artiklaa. Tekijänikeuksien täytäntöönpann salta alan timijat niin ikeudenhaltijat, internetperaattrit kuin laillisten palveluiden tarjajat eivät le tästä syystä sisämarkkinilla vielä yhdenvertaisessa asemassa. EU:n ja kansallisen lainsäädännön n myös taattava, että yhdessä jäsenmaassa annettu kielttai estmääräys n npeasti ja helpsti laajennettavissa muihin jäsenvaltiihin. Tällä hetkellä ikeudenhaltijiden n alitettava ikeusprsessi alusta jkaisessa maassa samaakin palvelua vastaan, kunkin jäsenmaan kansallisten lakien mukaan. Prsessit vat pitkiä ja ikeudenkäyntikulut mninkertaistuvat, mikä ei le tehkasta täytäntöönpana ja vie ikeudenhaltijiden lisäksi myös viranmaisten resursseja. Lisäksi kmissin lisi hyvä selventää, että kieltmääräys n annettavissa muillekin välittäjille (intermediaries) kuin internetperaattreille, esimerkiksi maksuvälityspalveluille. Internetpalvelujen tarjajien hulellisuusvelvite (duty f care) kirkastettava Sähköistä kaupankäyntiä kskevan direktiivin vastuuvapauslausekkeita n internetpalveluntarjajien salta selvennettävä. Vastuuvapauden vastapainna n hulellisuusvelvite, jka tarkittaa velvllisuutta sallistua ikeudenlukkausten ehkäisemiseen, velvllisuutta varmistaa, ettei tarjttua palvelu käytetä laittman timinnan edistämiseen. Nykyinen ilmitusmenettely (ntice and take dwn) ei le riittävän tehkas, ja luvattmina pistetut aineistt palaavat tällä hetkellä npeasti takaisin palveluun. Vaaditun vaikutuksen tulisi lla pysyvä (ntice and stay dwn), ja luvatn aineist tulisi pistaa viipymättä. Yhden pistpyynnön tulisi riittää kaikkien kyseisen teksen kappaleiden pistamiseen palvelusta ja siihen, etteivät tekset palaudu heti takaisin jakeluun. Palvelun ylläpitäjien tulisi reagida tistuviin ikeudenlukkauksiin esimerkiksi pistamalla tällainen käyttäjä palvelusta. Internetpalvelun tarjajilta n vaadittava suurempaa vastuuta ja hulellisuutta verkkjen ja järjestelmien hallinnassa. Niiden tulisi vähintään tuntea ja kyetä lutettavasti identifiimaan asiakkaansa tavalla, jka mahdllistaa tarvittaessa tavittamisen. Hakukneilla, maksuvälitysyhtiöillä ja mainstajilla n valitettavasti rlinsa laittman tarjnnan edistämisessä. Hakukneet hjaavat sisältöä etsiviä laittmiin palveluihin. Laittmia maksuttmia palveluita tarjavilla sivustilla n mainntaa, jsta kertyy suurilla kävijämäärillä humattaviakin summia. Laittmat palvelut myyvät maksullisia palveluitaan asiakkaille paljn laillisia halvemmalla. Myös nämä laittmat timijat käyttävät tunnettuja maksuvälitysjärjestelmiä, kuten luttkrttiyhtiöitä, PayPalia tms. Niiden tunnukset sivustilla erehdyttävät käyttäjiä kuvittelemaan, että kyseessä n luvallinen timinta. Mains- ja maksuvälittäjiltä n edellytettävä krstettua hulellisuusvelvitetta ammattitiminnassaan. Fllw the Mney -lähestymistapa Tellis- ja tekijänikeuksien lukkaajien tulvirtihin puuttuminen n tehkas kein lpettaa ikeudenlukkaus. Samin ansaintamahdllisuuksien vaikeuttaminen vähentää laittmien palvelujen määrää. 4/5

5 Muilta sin yhdymme Tekijänikeuden tiedtus- ja valvntakeskuksen asiasta antamaan lausuntn. Helsingissä 29. maaliskuuta 2016 Kpist ry Valtteri Niiranen timitusjhtaja Jukka-Pekka Timnen jhtaja, lakiasiat ja edunvalvnta Lisätietja: Jukka-Pekka Timnen, jhtaja, lakiasiat ja edunvalvnta, , Kpist ry n tekijöitä, esittäviä taiteilijita ja kustantajia edustava tekijänikeusjärjestö. Kpist edustaa erillisillä valtakirjilla yli ktimaista ikeudenmistajaa sekä vastavurisuusspimuksien perusteella ulkmaisia ikeudenmistajia. Kpist edistää ja valv tekijänikeuslainsäädännön tarkittamien ikeuksien haltijiden yhteistä etua ikeuksien käyttöä kskevissa asiissa. Kpistn tehtäviin kuuluu muun muassa myöntää käyttölupia valkpiintiin, testen digitaaliseen kpiintiin ja välittämiseen ppilaitksissa ja tieteellisessä tutkimuksessa, petustallennukseen, radi- ja televisi-hjelmien edelleen lähettämiseen kaapeliverkssa ja yhteisantennijärjestelmissä sekä televisi-hjelmien verkktallennuspalveluihin. 5/5