TALOUSARVIO 2009 JA TALOUSSUUNNITELMA 2010 2012

TALOUSARVIO 2009 JA TALOUSSUUNNITELMA 2010 2012 TALOUSARVIOESITTELY: kaupunginhallitus 17.10.2008/402 KÄSITTELY: kaupunginhallitus 27.10.2008/410 kaupunginhallitus 29.10.2008/411 kaupunginhallitus 30.10.2008/412 kaupunginvaltuusto 10.11.2008/102 kaupunginvaltuusto 11.11.2008/102

S I S Ä L T Ö 1 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS... 5 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS... 6 2.1 VÄESTÖN NYKYTILA JA MUUTOKSET... 6 2.1.1 VÄESTÖKEHITYS... 6 2.1.2 VÄESTÖNMUUTOS 2006 2007... 7 2.1.3 ROVANIEMEN VÄESTÖ SUURALUEITTAIN V. 2005 2007... 8 2.1.4 VÄESTÖN MUUTOKSET JA YHDYSKUNTARAKENTAMINEN... 9 2.2 TALOUDELLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA PALVELUIDEN RAHOITUS... 11 2.2.1 ELINKEINOJEN KEHITYS...11 2.2.2 JULKINEN TALOUS...14 3 KAUPUNKISTRATEGIA...16 4 KAUPUNGIN TOIMINTA JA TALOUS...27 4.1 KÄYTTÖTALOUSOSA... 29 4.1.1 VÄESTÖMUUTOSTEN VAIKUTUS PALVELUIHIN...30 4.1.2 HALLINTO JA VIRANOMAISTOIMINNOT...35 4.1.2.1 ULKOINEN TARKASTUS JA ARVIOINTI...35 4.1.2.2 HALLINTO JA VIRANOMAISPALVELUT...36 4.1.2.3 ELINKEINO JA ALUEKEHITTÄMISPALVELUT...38 4.1.3 LAUTAKUNTIEN TOIMINTA JA TALOUS...40 4.1.3.1 ALUEELLISET PALVELUT...40 4.1.3.2 LAPSIPERHEIDEN PALVELUT...41 4.1.3.3 IKÄIHMISTEN PALVELUT...42 4.1.3.4 TERVEYDENHUOLTOPALVELUT...44 4.1.3.5 ERIKOISSAIRAANHOITOPALVELUT...46 4.1.3.6 SOSIAALIPALVELUT...47 4.1.3.7 PERUSOPETUSPALVELUT...49 4.1.3.8 LUKIOKOULUTUSPALVELUT...50 4.1.3.9 MUUT KOULUTUSPALVELUT...51 4.1.3.10 LASTEN PÄIVÄHOITOPALVELUT...52 4.1.3.11 KULTTUURIPALVELUT...53 4.1.3.12 LIIKUNTAPALVELUT...55 4.1.3.13 NUORISOPALVELUT...57 4.1.3.14 TEKNISET PALVELUT...59 4.1.3.15 YMPÄRISTÖVALVONTA JA PELASTUSPALVELUT...60 4.1.4 TUOTANT0 OSASTOJEN TOIMINTA JA TALOUS...61 4.1.4.1 HALLINTOPALVELUJEN TUOTANTO OSASTON TOIMINTA JA TALOUS...62 4.1.4.2 SIVISTYSPALVELUJEN JOHTOKUNNAN TOIMINTA JA TALOUS...65 4.1.4.3 SOSIAALI JA TERVEYSPALVELUJEN JOHTOKUNNAN TOIMINTA JA TALOUS...69 4.1.4.4 TEKNISEN JOHTOKUNNAN TOIMINTA JA TALOUS...73 4.2 TULOSLASKELMAOSA... 77 4.2.1 TULOSLASKELMAN SELOSTUS...77 4.2.2 TASAPAINOTUSSUUNNITELMA...82 4.2.3 TULOSLASKELMA PERUSKUNTA...86 4.3 INVESTOINTIOSA... 87 4.3.1 KAUPUNGINHALLITUS...89 4.3.2 LIIKUNTALAUTAKUNTA...90 4.3.3 TEKNINEN LAUTAKUNTA...92 4.4 RAHOITUSOSA... 96 4.4.1 RAHOITUSLASKELMA PERUSKUNTA...97 2

5 LIIKELAITOSTEN TOIMINTA JA TALOUS...98 5.1 NAPAPIIRIN VESI... 98 5.1.1 TULOSLASKELMA NAPAPIIRIN VESI...100 5.1.2 RAHOITUS NAPAPIIRIN VESI...101 5.2 TYÖTERVEYSPALVELUT... 102 5.2.1 TULOSLASKELMA TYÖTERVEYSLIIKELAITOS...104 5.2.2 RAHOITUS TYÖTERVEYSLIIKELAITOS...105 5.3 TILALIIKELAITOS... 106 5.3.1 TULOSLASKELMA TILALIIKELAITOS...108 5.3.2 RAHOITUS TILALIIKELAITOS...109 6 KOKO KAUPUNGIN TALOUS...110 6.1 KOKO KAUPUNGIN TULOSLASKELMA... 110 6.2 KOKO KAUPUNGIN RAHOITUSLASKELMA... 111 7 KAUPUNGIN KONSERNIYHTIÖIDEN TOIMINTA JA TALOUS...112 7.1 MERKITTÄVIMPIEN TYTÄRYHTIÖIDEN TOIMINTA JA TALOUS... 112 7.1.1 NAPAPIIRIN RESIDUUM OY...112 7.1.2 ROVANIEMEN ENERGIA OY...114 7.1.3 ROVASEUDUN MARKKINAKIINTEISTÖT OY...116 7.1.4 ROVANIEMEN KEHITYS OY...117 7.2 MUUT KONSERNIYHTIÖT JA YHTEISÖT... 119 7.2.1 LAPIN ALUETEATTERIYHDISTYS RY...119 7.2.2 ROVANIEMEN KYLIEN KEHITTÄMISSÄÄTIÖ...121 7.2.3 ROVANIEMEN MONITOIMIKESKUSSÄÄTIÖ...123 7.2.4 MUUT...125 LIITE 1: TALOUSARVION 2009 TÄYTÄNTÖÖNPANO OHJEET...126 3

K U V I O T Kuvio 1 Rovaniemen työpaikat vuosina 1994, 1999, 2004 ja 2005...11 Kuvio 2 Rovaniemen kaupungin luottamushenkilöorganisaatio...27 Kuvio 3 Rovaniemen kaupungin hallinto organisaatio....28 Kuvio 4 Rovaniemen kaupungin palveluorganisaatio...61 T A U L U K O T Taulukko 1 Rovaniemen väkiluku v. 2007 ja ennuste v. 2015 saakka... 6 Taulukko 2 Rovaniemen alle 1 vuotiaat ja 7 vuotiaat v. 2007 ja ennuste v. 2015 saakka... 6 Taulukko 3 Rovaniemen lapset ja nuoret v. 2007 ja ennuste v. 2015 saakka... 6 Taulukko 4 Rovaniemen työikäinen väestö v. 2007 ja ennuste v. 2015 saakka... 7 Taulukko 5 Rovaniemen ikäihmiset v. 2007 ja ennuste v. 2015 saakka... 7 Taulukko 6 Väestönmuutos... 7 Taulukko 7 Väestö suuralueittain Rovaniemen kaupungissa v. 2005 2007... 8 Taulukko 8 Asuntokunnat v. 2007... 9 Taulukko 9 Väestöennuste ja asuntokysyntä talotyypin mukaan... 9 Taulukko 10 Asuntokysynnän kasvuun vaikuttavat tekijät v. 2015 mennessä... 9 Taulukko 11 Ydinalueen väkiluku ja asuntokanta ja tavoite...10 Taulukko 12 Eräiden kaupunkien keskustoissa asuntokannan keskikoko...10 Taulukko 13 Rovaniemen ja Lapin työvoima ja % osuus...12 Taulukko 14 Työpaikka ja työllisyysastekehitys Rovaniemellä ennuste 2005 2015....12 Taulukko 15 Työllisyysaste ikäryhmittäin koko maassa ja Rovaniemellä vuonna 2006...13 Taulukko 16 Yleinen taloudellinen tilanne...15 Taulukko 17 Henkilöstösuunnitelma (henkilötyövuosia)...26 Taulukko 18 Toimintakate tehtäväalueittain 2007 2012...29 Taulukko 19 Hallintopalvelujen tuotanto osaston alustava taloussuunnitelma...63 ja henkilöstösuunnitelma...63 Taulukko 20 Sivistyspalvelujen tuotanto osaston alustava taloussuunnitelma...66 ja henkilöstösuunnitelma...66 Taulukko 21 Sosiaali ja terveyspalvelujen alustava taloussuunnitelma...70 ja henkilöstösuunnitelma...70 Taulukko 22 Teknisen tuotanto osaston alustava taloussuunnitelma ja henkilöstösuunnitelma...74 Taulukko 23 Rovaniemen kaupungin investointisuunnitelman yhteenveto 2009 2012...88 4

1 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Muuttunut talouden toimintaympäristö vaikuttaa heti myös Rovaniemen kaupungin talousarvion 2009 ja taloussuunnitelman 2010 2012 laadintaan. Edellisen taloustaantuman jälkeen Suomessa ja kunnissa jatkunut talouskasvu on kestänyt 15 vuotta. Nyt on tyydyttävä ehkä vain n. 1,5 % talouskasvuun, joka edellyttää lähimpien edellisvuosien kasvuun tottuneilta kunnilta sopeuttamistoimenpiteitä. Niitä päätöksiä, jotka muuttavat palvelutuotantomme rakenteita taloudellisemmaksi on tehtävä nyt, sillä päätösten lykkääminen tulee vain siirtämään talouden ongelmaa ja tekemään ratkaisuista entistäkin vaikeampia. Rovaniemen kaupungin verotulojen kasvu tulee putoamaan alle puoleen nykyisestä ja valtionosuuksien kasvu ei kompensoi näitä tulojen vähennyksiä kuin osaltaan ja tulevina vuosina ei enää sitäkään. Ei ole näköpiirissä, että tilannetta helpottaisi mikään ulkoinen tekijä, vaan vastuu oman kunnan taloudesta on kunnan itsehallinnolla ja päätöksiä on tehtävä heti. Rovaniemellä yhdistettiin voimat ja uuden Rovaniemen kaupungin ympäristön kehitykseen edelleen uskotaan. Rovaniemen vetovoima monipuolisena pohjoisen kaupunkina ei katoa. Väestökehitys jatkuu positiivisena ja elinkeinotoiminnan edellytyksistä huolehtimalla myös myönteistä työpaikkakehitystä voidaan edelleen odottaa. Tilanne ei kuitenkaan ole yksin kaupungin käsissä, vaan tarvitsemme koko alueen yhteistyötä. Varsinkin tässä tilanteessa kaupungin on tärkeä varautua kaavoituksella tulevaan ja vastata asumiskysynnän muutokseen, että yritystoiminnan tarpeisiin. On tärkeää, että kaupungilla on tonttitarjonnassa vaihtoehtoja, kun kysyntää enemmin tai myöhemmin meilläkin tulee olemaan. Valtuusto hyväksyi maapoliittisen ohjelman ja nyt talousarviossa haetaan linjauksia myös maankäytön toteutukseen. Tällä on merkittävä rooli kaupungin talouden tasapainottamisessa tulevina vuosina ja vaikutus jatkuu kauas tulevaisuuteen. Ennen kaikkea myös asumistarpeen tyydyttäminen on kaupungin perustehtävä. Rakentamisen hiipuessa voi kaupunki tukea työllisyyttä tekemällä kiinteistöihinsä peruskorjauksia. Koska kaupungin velkamäärä on kasvanut, on syytä pyrkiä vähentämään jo otettuja lainoja ja toteuttamaan hankkeet valmistellulla myynti ja vuokrausperiaatteella, joka rahoitusmenetelmänä on kilpailukykyinen tässä markkinatilanteessa, jopa kaupungin omalle lainalle ja tuo kaivattua rahoituspääomaa kaupungin kassaan maksuvalmiuden ollessa heikko. Kaupungin väestössä tapahtuva ikärakenteellinen muutos on väistämättä edessä etenkin suunnittelukauden puolenvälin jälkeen. Kasvava määrä vanhuksia tulee tarvitsemaan palveluja enemmän, se on väistämätöntä. Vanhustenhuollon palvelurakennetta ja myös muita palvelurakenteita on muutettava. Nykyisellä palvelurakenteella menojen kasvu ylittää kaupungin rahoitusmahdollisuudet hyvin pian ja muutosten tekeminen vie aikaa. Siksi päätöksiä on tehtävä jo tämän talousarvion yhteydessä. Muutokset eivät karsi palveluja, määrällisesti palvelut kasvavat. Rakenteellisesti palvelutuotantoa on kuitenkin muutettava siten, että kiinteitä kulurakenteita saadaan alemmaksi. Tuotantoa ei tarvitse vähentää, mutta sitä on sijoitettava uudelleen tai palveluja on hankittava ostopalveluna. Nämä muutokset eivät saa vaikuttaa henkilöstön palvelussuhdeturvaan heikentävästi ja siitä on huolehdittava. Kuntalaiselle peruspalvelu edelleen kaikissa olosuhteissa turvataan, mutta toimipisteverkko talousarvioesityksessä muuttuu. Ikärakenteen muutos on suuri haaste julkiselle terveydenhuollolle. Rovaniemi järjestää palvelut vahvana peruskuntana lähes 60 000 asukkaalle. Vain peruskunnalla on verotusoikeus ja kaupungin on pidettävä huoli, että paitsi rahoitusvastuu myös valta järjestää asiat on kaupungin suoran demokratian käsissä. Rovaniemi on kaikkiaan vahva kaupunki ja sen talouskaan ei ole heikko. Mutta nyt jos koskaan on kaupungin taloudesta pidettävä huoli. Uuden Rovaniemen ensimmäisen valtuuston kausi on päättymäisillään. Poliittinen päätöksentekokoneisto on kaudellansa löytänyt linjansa ja niin se löytää tätäkin talousarviota päättäessään. Koko henkilöstön puolesta kiitokset yhteistyöstä päättäjille ja tervetuloa uusille, kun tätä talousarviota ja suunnitelmaa laitetaan täytäntöön. Kaupunginjohtaja Mauri Gardin 5

2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS 2.1 VÄESTÖN NYKYTILA JA MUUTOKSET 2.1.1 VÄESTÖKEHITYS Rovaniemen väkiluku kasvoi kahtena ensimmäisenä toimintavuonna keskimäärin 495 henkeä vuodessa eli 990. Arvioitu kasvu v. 2015 saakka on keskimäärin 400 asukasta vuodessa eli n. 0,7 % v. Se johtaa väkilukuun 62 375 v. 2015. Rovaniemellä lasten ja työikäisten määrän kasvu ylittää Tilastokeskuksen ennusteen. Tilastokeskuksen ennuste soveltuu ikäihmisten osalle ja Rovaniemi käyttää sitä ikäihmisten määrän kehityksen arvioinnissa. Tilastokeskuksen ennuste valmistui toukokuussa 2007. Taulukko 1 Rovaniemen väkiluku v. 2007 ja ennuste v. 2015 saakka 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2007 2015 Muutos vuodessa 58 825 59 225 59 675 60 125 60 575 61 025 61 475 61 925 62 375 3 550 444 Tämä on kaupungin ennuste. Taulukko 2 Rovaniemen alle 1 vuotiaat ja 7 vuotiaat v. 2007 ja ennuste v. 2015 saakka Ikä 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 alle 1 689 773 750 750 750 750 750 750 750 7 668 624 627 613 632 642 668 689 773 Tämä on kaupungin ennuste. V. 2007 Keskuksen suuralueella oli alle 1 vuotiaita 618 ja 7 vuotiaita 574. V. 2007 keskustaa ympäröivillä suuralueilla alle 1 vuotiaita oli 71 ja 7 vuotiaita 94. Taulukko 3 Rovaniemen lapset ja nuoret v. 2007 ja ennuste v. 2015 saakka Ikä 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 0 6 4 495 4 644 4 767 4 904 5 022 5 130 5 212 5 273 5 250 7 12 4 005 3 920 3 865 3 810 3 782 3 806 3 806 3 871 4 017 13 15 2 421 2 286 2 185 2 059 2 010 1 946 1 946 1 910 1 919 16 19 3 437 3 348 3 306 3 245 3 130 2 968 2 853 2 719 2 628 Tämä on kaupungin ennuste. Alle kouluikäisten lasten lukumäärä kasvaa 778 lasta vuoteen 2014 saakka ja sitten alkaa vähentyä. Peruskoulun ala asteikäisten lukumäärä vähenee 223 lasta vuoteen 2011 saakka ja sitten alkaa kasvaa. Peruskouluun tulee pieniä ikäluokkia ja lähtee pois suuria ikäluokkia. Siksi yläasteella oppilasmäärä vähenee 511 lasta vuoteen 2014 saakka ja sitten pysyy ennallaan. Ammattikoulutus ja lukioikäisten lukumäärä vähenee 809 nuorta v. 2007 2015 eli 23,5 % eli neljännes. 6

Taulukko 4 Rovaniemen työikäinen väestö v. 2007 ja ennuste v. 2015 saakka Ikä 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 15 64 40 124 40 346 40 665 40 913 40 893 40 874 40 869 40 807 40 804 Tämä on kaupungin ennuste. Työikäisen väestön lukumäärä kasvaa 769 henkeä vuoteen 2010 saakka ja sen jälkeen pysyy ennallaan vuoteen 2015 saakka. Taulukko 5 Rovaniemen ikäihmiset v. 2007 ja ennuste v. 2015 saakka Ikä 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Muutos 2007 2015 65 74 4 815 4 903 4 941 4 944 5 218 5 428 5 618 5 842 6 143 1 328 75 84 3 051 3 078 3 157 3 245 3 315 3 417 3 529 3 608 3 615 564 85 758 831 889 959 1 017 1 092 1 155 1 232 1 295 537 Vuoden 2007 luvut ovat toteutumatietoja. Vuoden 2008 2015 luvut ovat Tilastokeskuksen ennusteen mukaisia. V. 2007 2015 kasvaa 65 74 vuotiaiden lukumäärä 27,6 %, 75 84 vuotiaiden lukumäärä kasvaa 18,5 % ja 85 vuotiaiden ja sitä vanhempien lukumäärä kasvaa 70,8 %. 2.1.2 VÄESTÖNMUUTOS 2006 2007 Taulukko 6 Väestönmuutos Syntyi Kuoli Enemmyys Kuntien väl. tulomuutto Kuntien väl. lähtömuutto Maahan muutto Maasta muutto Netto maahan muutto Kuntien väl. nettomuutto Muuttotase Väestönlisäys 2006 642 442 200 2 858 2 931 73 262 129 133 60 260 2007 695 481 214 3 255 2 939 316 314 102 212 528 742 Syntyvyyden kasvu ja muuttovoitto nostivat Rovaniemen väkilukua v. 2007 erityisen paljon. (Väestönlisäys tilastossa on 1002 henkeä. Tilastoero on 12 asukasta) ULKOMAALAISET 2005 lopussa 2007 lopussa Muutos Rovaniemi 798 1 003 205 Pakolaiset eivät ole kaupungin väkilukutilastossa eivätkä yllä olevassa tilastossa. 7

2.1.3 ROVANIEMEN VÄESTÖ SUURALUEITTAIN V. 2005 2007 Rovaniemen kaupunki on tilastollisesti jaettu kuuteen suuralueeseen, jotka ovat: 1 Rovaniemen keskus 2 Sodankyläntie 3 Ounasjoki 4 Alakemijoki 5 Ranuantie 6 Yläkemijoki Alla olevassa taulukossa esitetään väestön sijoittuminen suuralueittain. Sarake Tuntematon tarkoittaa väestöä, jota ei ole voitu sijoittaa millekään suuralueelle. Taulukko 7 Väestö suuralueittain Rovaniemen kaupungissa v. 2005 2007. Yht. Ikä 0 6 7 15 16 24 25 64 65 74 75 84 Tuntematon 85 Muutos Väkiluvun % jakauma alueittain 31.12 Rovaniemen keskus Sodankyläntie Ounasjoki Alakemijoki Ranuantie Yläkemijoki Väestö yht. 2005 3 839 29 157 218 48 99 4 417 2006 3 887 28 145 225 46 91 4 439 2007 3 966 28 122 235 45 87 4 483 2005 5 630 76 279 368 113 176 6 686 2006 5 477 78 288 367 102 162 6 512 2007 5 433 72 275 361 91 157 6 389 2005 7 110 51 192 294 69 129 7 941 2006 7 320 43 146 293 71 120 8 087 2007 7 489 51 141 292 60 102 8 135 2005 25 907 436 1 312 1 475 369 869 30 602 2006 25 886 440 1 273 1 482 367 855 30 528 2007 26 407 433 1 270 1 520 365 814 30 809 2005 3 659 123 304 276 63 254 4 693 2006 3 802 122 320 268 57 239 4 819 2007 3 799 119 320 274 59 231 4 802 2005 2 199 57 170 202 32 158 2 843 2006 2 352 62 184 196 37 166 3 006 2007 2 402 67 184 195 32 161 3 041 2005 522 11 21 52 3 24 653 2006 596 10 23 45 5 23 708 2007 636 9 27 49 7 27 755 2005 48 866 783 2 435 2 885 697 1 709 460 57 835 2006 49 320 783 2 379 2 876 685 1 656 400 58 099 2007 50 132 779 2 339 2 926 659 1 579 411 58 825 2005 2007 1 266 4 96 41 38 130 49 990 2005 2007 84,5 85,2 1,4 1,3 4,2 4,0 5,0 5,0 1,2 1,1 3,0 2,7 0,8 0,7 100,0 100,0 Kahdessa vuodessa Rovaniemen kaupungin väkiluku kasvoi 990 asukasta. Keskuksen suuralueella väkiluku kasvoi 1266 asukasta eli keskimäärin 1,3 % /v. Alakemijoella kasvua oli 41 asukasta. Muilla suuralueilla väkiluku väheni 268 asukasta. Väkiluvun kasvu perustuu syntyvyyden kasvuun ja muuttovoittoon. Rovaniemi sai muuttovoittoa eri puolilta maata ja ulkomailta, mutta kärsi tappiota Oulun ja pääkaupunkiseudun muuttoliikkeessä 294 asukasta. Rovaniemellä tutkintoa opiskelee 11 000 opiskelijaa, joista kirjoilla on Rovaniemellä n. 4000 ja 7000 on kirjoilla muualla. Rovaniemeläisiä opiskelee muualla noin 2000, jotka ovat kirjoilla Rovaniemellä. Täten opiskelijat nostavat Rovaniemen läsnä olevaa väestöä 5000 henkilöllä. 8

2.1.4 VÄESTÖN MUUTOKSET JA YHDYSKUNTARAKENTAMINEN Taulukko 8 Asuntokunnat v. 2007 1 hengen asuntokuntia % 2 hengen asuntokuntia % 3 ja useamman hengen asuntokuntia % Yhteensä % Rovaniemi 11 186 41 8 717 32 7 409 27 27 312 100 S 1 9 941 42 7 417 31 6 311 27 23 669 100 I k 1 672 62 784 29 230 9 2 686 100 S 1 = Suuralue 1 eli Rovaniemen keskus I K = I kaupunginosa eli Ydinalue Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Tilastoissa myös yksinasuva muodostaa asuntokunnan. Taulukko 9 Väestöennuste ja asuntokysyntä talotyypin mukaan Väkilukuarvio 2015 Omakoti ja rivitaloasuntojen kysyntä Kerrostaloasuntojen kysyntä Asuntokysyntä 2006 2015 (10 v) 62 375 1 272 2 698 3 970 Taulukko 10 Asuntokysynnän kasvuun vaikuttavat tekijät v. 2015 mennessä Asuntokuntien pienentyminen (liittyy myös ikärakenteen muutokseen, v. 2015 on 55 vuotiaita ja vanhempia 3646 enemmän kuin v.2007) 2370 59,7 % Väkiluvun kasvu 1400 35,3 % Asuntopoistuman korvaaminen (5 % asuntotuotannosta) 200 5,0 Asuntokysyntä 2006 2015 3 970 100 % Väestön ikärakenteen muutos vaikuttaa tarvittaviin talotyyppeihin. 9

Taulukko 11 Ydinalueen väkiluku ja asuntokanta ja tavoite Ydinalue eli I kaupunginosa on Nelostien, radan ja joen välinen alue. Prof. Alvar Väkiluku, asuntokanta ja asuntokunnan keskikoko Aallon väestötavoite 1960 2007 2020 Muutos Ydinalueen asuntokanta tulisi olla 4600, jotta asukasluku voisi olla 5 000. Vertaa väkilukua Aallon tavoitteeseen ja 1960 luvun väkilukuun. Väkiluku 14 620 11 000 4 084 5 000 + 916 asukasta 2007 2020 Asuntokanta 1 830 3 226 4 600 +1 374 asuntoa 2005 2020 Asuntokunnan 6,01 1,27 1,1 keskikoko Asuntokunnan keskikoko = väkiluku / asuntokanta. Taulukko 12 Eräiden kaupunkien keskustoissa asuntokannan keskikoko Eräiden kaupunkien keskustoissa asuntokunnan keskikoko v. 2007 Oulu Lahti Hämeenlinna Rovaniemi 1,28 1,26 1,17 1,27 10

2.2 TALOUDELLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA PALVELUIDEN RA HOITUS 2.2.1 ELINKEINOJEN KEHITYS Rovaniemen elinkeinorakenne on hyvin palveluvaltainen. Tuoreimman työpaikkatilaston mukaan (31.12.2005) mukaan julkisten palvelujen osuus oli 43.5 % ja yksityisten palvelujen osuus oli 37 % työpaikoista. Rovaniemen työpaikkamäärän nettokasvu v. 1994 2006 oli 3 173 eli vajaa 320 vuodessa. V. 2005 se oli 199 ja v. 2006 oli 441. Ripeästä kasvusta huolimatta työpaikkajoen lukumäärä ei ole vielä ylittänyt 1990 luvun lamaa edeltänyttä tasoa kuten monissa etelän kaupungeissa. Tämä johtuu siitä, että Rovaniemellä kasvu alkoi vasta 2000 luvulla ja etelän kaupungeissa jo 1990 luvulla. Työpaikat 1989 2006 v. 2006 / v. 1989 Rovaniemi 26 273 23 788 90,5 % Oulu 57 823 68 374 118,2 % Oulun luvut ovat v. 1990 ja 2005. Rovaniemellä v. 2005 teollisuudessa, rakentamisessa. liike elämää palvelevassa toiminnassa ja yhteiskunnallisissa palveluissa työpaikkojen määrä on kasvanut ripeästi. Alkutuotannossa ne ovat vähentyneet. Uudet yritykset painottuvat palvelualoille ja osaamisintensiivisiin palveluihin kuten rahoitus ja vakuutustoimintaan, tutkimus ja kehitystyöhön sekä liike elämän palveluihin. Kasvualoja ovat myös koulutus, terveys ja sosiaalipalvelut. Teollisuuden ja muiden toimialojen ulkoistamisilla on merkittävä vaikutus osaamisintensiivisten palveluyritysten syntyyn ja kasvuun. Rovaniemen palveluvaltainen elinkeinorakenne ja työvoiman suuri tarjonta antavat hyvät mahdollisuudet työpaikkakasvulle. Erityisesti matkailuelinkeinon ansiosta Lappi ja Rovaniemi ovat kansainvälisesti tunnettuja, mikä edesauttaa myös muuta yritystoimintaa. Rovaniemi on Lapin koulutuksen keskus, mikä luo hyvän pohjan yritystoiminnan osaamisen kasvattamiselle. Hyvät liikenne ja tietoliikenneyhteydet ovat myös alueen vahvuus kansainvälisessä kilpailussa. Hyvät liikenne ja tietoliikenneyhteydet ovat myös alueen vahvuus kansainvälisessä kilpailussa. Rovaniemen työpaikat 1994, 1999, 2004 ja 2005 10 000 9 000 8 000 Työpaikat 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 Alkutuotanto Mineraalien kaivu Teollisuus Sähkö, kaasu ja vesihuolto Rakentaminen Kauppa, majoitus ja rav.toiminta Kuljetus, varastointi ja tietoliik. Rahoitus, vakuutus, ym. toim. Yhteiskunnalli set palvelut 1994 1 191 9 1 410 505 1 064 2 619 1 618 2 366 8 864 1999 812 19 1 498 524 1 374 3 111 1 888 2 695 9 808 2004 612 42 1 466 448 1 453 3 208 2 121 3 416 10 024 2005 582 37 1 568 434 1 493 3 161 2 009 3 468 10 148 Kuvio 1 Rovaniemen työpaikat vuosina 1994, 1999, 2004 ja 2005. 11

ROVANIEMEN TYÖVOIMA Työvoima on työllisten ja työttömien lukumäärän summa. Työvoiman määrä kuvaa työmarkkinoiden suuruutta paikkakunnalla. Mitä suurempi on työvoiman määrä, sitä paremmat mahdollisuudet yrityksillä on laajentaa tai siirtyä Rovaniemelle. Taulukko 13 Rovaniemen ja Lapin työvoima ja % osuus Vuosi Rovaniemi Muutos Lappi Muutos % 2003 27 126 85 126 31,9 2004 27 632 506 85 482 356 32,3 2005 27 560 72 84 484 998 32,6 2006 27 665 +105 83 307 1 097 33,2 Tuorein työvoimaluku on v. 2006. Rovaniemen osuus Lapin työvoimasta kasvaa. TYÖPAIKAT JA TYÖLLISYYSASTE VUOTEEN 2015 SAAKKA Suomen hallituksen talouspolitiikan tärkein tavoite on saavuttaa vuoden 2011 loppuun mennessä 75 %:n työllisyysaste. Työllisyysaste ilmoittaa, kuinka moni 15 64 vuotiaista on työssä. Maan työllisyysaste oli 67 % tasolla v. 2007. V. 2005 kaupunginvaltuusto asetti tavoitteeksi 1000 työpaikan kasvun v. 2010 mennessä. Tavoite saavutetaan vuotta aiemmin. Tuorein työpaikkatieto on vuodelta 2006, jolloin työpaikkojen lisäys oli 441. Vuoden 2007 tieto on arvio. Rovaniemen työllisyysaste v. 2015 on arviolta 64,23 % ja työpaikkojen lukumäärä 26 200. Taulukko 14 Työpaikka ja työllisyysastekehitys Rovaniemellä ennuste 2005 2015. Vuosi Työpaikat Työpaikkojen Työllisyyslisäys aste, % 2005 23347 199 59,3 2006 23788 441 60,3 2007 24048 260 59,9 2008 24308 260 60,3 2009 24568 260 60,4 2010 24828 260 61,7 2011 25088 260 61,4 2012 25348 260 62,0 2013 25680 260 62,8 2014 25940 260 63,6 2015 26200 260 64,2 Tilastokeskuksen v. 2008 julkaiseman tilaston mukaan Rovaniemen seutukunnassa v. 2000 2006 työllisten määrä kasvoi 2780 eli 11,6 %. Koko maassa kasvu oli 6,2 %. Työllisistä palkansaajien kasvu oli 2302 ja yrittäjien kasvu oli 478 henkeä. Hyvä kasvu on vähentänyt työttömyyttä. 12

TYÖLLISYYSASTE IKÄRYHMITTÄIN KOKO MAASSA JA ROVANIEMELLÄ VUONNA 2006 Taulukko 15 Työllisyysaste ikäryhmittäin koko maassa ja Rovaniemellä vuonna 2006. KOKO MAA ROVANIEMI Työllisyys Työllisyys Ero Ikä Työlliset Väestö aste (%) Työlliset Väestö aste (%) % 15 19 41280 325347 12,7 374 4126 9,1 3,6 20 24 183171 332004 55,2 2151 4766 45,1 10,0 25 29 243826 330967 73,7 2562 3877 66,1 7,6 30 34 250475 315588 79,4 2300 3072 74,9 4,5 35 39 273076 336438 81,2 2510 3288 76,3 4,8 40 44 309838 376003 82,4 3288 4180 78,7 3,7 45 49 306973 375319 81,8 3613 4569 79,1 2,7 50 54 305789 392282 78,0 3443 4591 75,0 3,0 55 59 269073 410077 65,6 2547 4099 62,1 3,5 60 64 116303 313032 37,2 928 2852 32,5 4,6 Tuntematon 9995 72 2309799 3507057 65,9 23788 39420 60,3 5,5 BRUTTOKANSANTUOTE/ASUKAS VUOSI ROVANIEMEN MUUTOS % KOKO MAA MUUTOS % SEUTUKUNTA 2000 20 136 25 554 2006 25 543 26,9 31 719 24,1 Rovaniemen seutukunta = Rovaniemi ja Ranua luvut ovat käyvin hinnoin. Rovaniemellä tulotaso kasvoi muuta maata nopeammin 2000 luvun alussa. TYÖTTÖMYYS Rovaniemen työttömyys on vähentynyt selvästi. V. 2006 2007 yhtäjaksoisesti yli vuoden työttömänä olleiden määrä on vähentynyt 1000:sta 650:een ja alle 25 vuotiaita työttömien määrä on vähentynyt 637:stä 541:een. Silti Rovaniemen työttömyys on kaksinkertainen koko maahan verrattuna. Työttömien lukumäärä ja työttömyys % 2006 2007 Muutos Työttömiä 3 911 3 399 512 Työttömyys % 14,2 % 12,4 % 1,8 % yksikköä Yli vuoden työttömänä 1 000 650 350 Alle 25 v työttömät 637 541 96 13

2.2.2 JULKINEN TALOUS KANSANTALOUS Suomen kansantaloudella on takanaan viidentoista vuoden kasvuputki. Laman jälkeen talous on kasvanut keskimäärin 3,6 prosenttia vuodessa. Kansantaloutemme hinta ja kustannustason nousu on ollut maltillista. Kuluttajahinnat ovat nousseet keskimäärin 1,6 prosenttia vuodessa. Talouden kasvu oli vielä viime vuonna arvioiden mukaan noin 4,5 prosentin tasolla. Korkeasuhdanne on nyt taittunut ja talouskasvu on tänä vuonna nopeasti hidastumassa 2 3 prosentin tasoon. Vuonna 2008 kuluttajahintojen arvioidaan kohoavan yli 4 prosenttia. Etenkin ruuan ja polttoaineiden hinnat ovat nousseet nopeasti. Myös kotimaiset kustannuspaineet ovat purkautuneet, mihin osaltaan ovat vaikuttaneet aiempia vuosia suuremmat palkkojen korotukset. Kansainväliseen talouteen liittyvien riskien johdosta vuodelle 2009 ennustetaan yleisesti alle 2 prosentin tuotannon kasvua. Rahoitusmarkkinoiden epävakaus voi johtaa viennin hidastumiseen ja kansantaloutemme ennustettua heikompaan kehitykseen. Inflaation arvioidaan hidastuvan muun muassa tuontihintojen nousun vaimentumisen sekä elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamisen johdosta. Palkkojen sopimuskorotukset ovat tätä vuotta maltillisemmat, ja myös palkkaliukumat jäänevät vähäisemmiksi suhdannetilanteen johdosta. Työllisyyden kehitys on ollut suotuisaa. Tänä vuonna työllisten lukumäärän arvioidaan lisääntyvän noin 40 000 henkilöllä viime vuoden keskimääräisestä tasosta. Työllisyysaste onkin tänä vuonna 70,5 prosenttia. Vuonna 2009 työvoiman kysynnän kasvu pysähtyy ja työllisyysaste pysynee kuluvan vuoden tasolla. Tänä vuonna työttömyysaste alenee viime vuoden keskimääräisestä tasosta ja on 6,2 prosenttia. Valtiovarainministeriö arvioi keskimääräisen työttömyysasteen ensi vuonna alenevan hieman tämän vuoden tasosta. KUNTATALOUS Talouden neljännesvuositilaston mukaan kuntien toimintamenot kasvoivat kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla peräti 8 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kunta alalla viime vuoden loppupuolella saavutetut neuvottelutulokset virka ja työehtosopimuksista ovat nopeuttaneet merkittävästi kunta alan palkkasumman kasvua vuoden 2007 viimeisestä neljänneksestä alkaen. Vuonna 2007 kunta alan palkkasumma kasvoi ennakkotietojen mukaan 4,2 prosenttia. Sopimuskorotusten tason ja ajoituksen ohella mm. liukumat ja työpanoksen muutokset vaikuttavat siihen, miten paljon kunta alan palkkasumma tänä ja ensi vuonna kasvaa. Kuntien ja kuntayhtymien palkkasumma on lisääntynyt alkuvuonna lähes 7 prosenttia vuosivauhtia. Koko vuonna palkkasumma kasvanee yli 6 prosenttia. Kunta alan ansiotasoindeksi kohoaa tänä vuonna keskimäärin 5,3 prosenttia. Ensi vuonna palkkasumman kasvuvauhti hidastuu sopimuskorotusten johdosta. Ansiotasoindeksi kohonnee kuitenkin 3,7 prosenttia ensi vuonna. Kunta alan palkkasumman arvioidaan kasvavan myös henkilöstön lukumäärän lisäyksen sekä rakennemuutosten johdosta. Tämän hetkisten tietojen mukaan vuoden 2009 kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksuissa ei tapahdu kovin merkittäviä muutoksia tämän vuoden perusteisiin verrattuna. Sairausvakuutusmaksu kohoaa hieman. Työttömyysturvamaksun palkkasummaraja säilynee nykyisessä lähes 1,7 miljoonassa eurossa, mutta ylimenevältä osalta maksuprosentti alenee 2,7 prosenttia. Työnantajan keskimääräinen ennakollinen KuEL maksu alenee 0,7 prosentti yksikköä ja on 23,1 prosenttia vuonna 2009. 14

Kunnallisveron tilitykset ovat kohonneet kuluvan vuoden tammi elokuussa lähes 7 prosenttia. Ensi vuonna kunnallisveron tilitykset kasvavat noin 3 prosenttia. Ansiotulojen nimellinen kasvu on noin 5,5 prosenttia, mutta kunnallisverotuksessa toteuttavat verokevennykset vähentävät kunnallisveron tuottoa noin 374 miljoonaa euroa. Eläketulojen verotusta kevennetään ja valtionverotuksen ansiotulovähennys kumotaan. Verotulomuutoksia kunnille aiheuttavat lisäksi mm. kotitalousvähennyksen nostaminen arviona 24 miljoonan euron menetys) sekä matkakuluvähennyksen omavastuun nousu (arviona 17 miljoonan euron lisäys verotuloihin). Nämä yhteensä yllämainitut verotulomenetykset vuonna 2009 kompensoidaan kunnille sosiaali ja terveydenhuollon valtionosuusprosenttia korottamalla. Yhteisöveron tilitysten arvioidaan alenevan nykytasosta noin prosentin ensi vuonna suhdanteiden heikentyessä. Kiinteistöveron tuoton arvioidaan kasvavan noin 3 prosenttia. Yhteenvetona voidaan todeta, että kuntien rahoitusasema ei vuonna 2009 parane. Valtionosuudet kasvavat sen johdosta, että kuntien veromenetykset kompensoidaan nostamalla sosiaali ja terveydenhuollon valtionosuuksia, mutta kustannusten nousua valtionosuuksien lisäykset eivät kata. Talousennusteita on aivan viime viikkoina tarkistettu edelleen alaspäin, ja taantumaan ajautumista pidetään laajalti todennäköisenä. Talouden käänne saattaa myös olla varsin jyrkkä maailmanlaajuisen luottolaman ja finanssikriisin rantauduttua Suomeenkin. Tässä tilanteessa on syytä erityiseen malttiin ja varovaisuuteen. Ottaen huomioon voimassa oleva korkea palkkasopimus ja ikääntymisen aiheuttamat menopaineet, tulisi kunnissa nyt välttää kaikkia menoja lisääviä toimenpiteitä. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan kuntien tulojen ja menojen ristiriita on kärjistymässä. Rahamarkkinoiden turbulenssi aiheuttaa sopeutumisvaiheen, jonka kestoa on tällä hetkellä mahdotonta arvioida. Taulukko 16 Yleinen taloudellinen tilanne (Lähde: Kuntaliitto 15.9.2008) Muuttuja 2005 2006 2007 2008 2009 (% muutos) Tuotanto (määrä) 2,8 4,9 4,5 2,8 1,8 Palkkasumma 5,0 4,9 5,9 7,2 5,2 Ansiotaso 3,9 2,9 3,5 5,5 5,0 Inflaatio 0,9 1,6 2,5 4,1 2,8 Työttömyysaste 8,4 7,7 6,9 6,2 5,9 10 vuoden korko, % 3,4 3,8 4,3 4,4 4,6 15

3 KAUPUNKISTRATEGIA VISIO LAPIN PÄÄKAUPUNKI, ROVANIEMI, KANSAINVÄLINEN OSAAMISEN JA KULTTUURIN KESKUS Visiosta johdetut strategiset päämäärät ovat seuraavat: ASUKKAIDEN ROVANIEMI Rovaniemi järjestää asukkailleen laadukkaat perus ja muut hyvinvointipalvelut sekä tarjoaa asukkailleen hyvät osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuudet kaupungin kehittämiseksi. MAAKUNNAN ROVANIEMI Rovaniemi on Lapin kehittyvä ja yhteistyöhakuinen sekä kansainvälinen, omaleimainen maakuntakeskus. KYLIEN ROVANIEMI Rovaniemen keskus ja luonnonläheinen maaseutu kehittyvät elinvoimaisena ja vireänä kylien Rovaniemenä. YRITYSTEN ROVANIEMI Rovaniemi tarjoaa elinkeino ja yritystoiminnalle hyvät menestymisen ja työllistämisen edellytykset. Neljästä eri näkökulmasta määritellyt kriittiset menestystekijät ovat niitä asioita tai tavoitteita, joissa on onnistuttava, jotta kaupunki kehittyy vision ja päämäärien suuntaan. Näkökulmat ja kriittiset menestystekijät ovat: I II III IV VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET (VAIKUTTAVUUDEN NÄKÖKULMA) 1. Väestön hyvinvointi 2. Menestyvä yritystoiminta 3. Toimiva yhdyskuntarakenne ja elävät kylät TALOUDEN NÄKÖKULMA 4. Kaupungin talouden tasapainoisuus 5. Kaupunkikonsernin tuloksellisuus 6. Palvelujärjestelmän tuottavuus ja taloudellisuus PALVELURAKENTEIDEN JA PROSESSIEN NÄKÖKULMA 7. Organisaatiorakenteen ja ohjausjärjestelmän toimivuus HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA 8. Henkilöstön osaaminen ja työkyky 9. Henkilöstön mitoitus ja palkkausjärjestelmä 16

I VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET (VAIKUTTAVUUDEN NÄKÖKULMA) Rovaniemen kaupungin tavoitteena on ylläpitää kaupungin vetovoimaa siten, että väestömäärän kasvu toteutuu ja aluetalous kehittyy ennakoidulla tavalla. Edellytyksenä myönteiselle kehitykselle ovat kilpailukykyä ja vetovoimaa tukeva infrastruktuuri sekä kuntalaisten tarpeita vastaavat ja tehokkaasti toteutetut palvelut. Rovaniemen kaupungin järjestämät palvelut perustuvat kuntalaisten, yritysten ja yhteisöjen palvelutarpeisiin, joita selvitetään mm. arviointi ja ennakointitiedon, tutkimuksen ja asiakaspalautteen avulla. Koko palvelutoimintaa ja kaikkia asiakasryhmiä koskevina poikkileikkaavina tavoitteina on kulttuurisen identiteetin ja kulttuurisesti moniarvoisen ilmapiirin vahvistaminen henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin lisäämiseksi. osallisuuden ja kuulemiseksi tulemisen tukeminen asioiden valmistelussa ja niiden ratkaisuissa. ennakoivan ja ennaltaehkäisevän toiminnan priorisoiminen palveluita järjestettäessä terveyden edistämisperiaatteen toteuttaminen. Vaikuttavuutta arvioidaan suhteessa väestön hyvinvoinnin, yritystoiminnan ja yhdyskuntarakenteen kehittymiseen. Koko väestön hyvinvoinnin, kaupungin vetovoiman ja kilpailukyvyn vahvistamiseen liittyvät vaikuttavuustavoitteet ovat Arviointikriteeri Tavoitetaso 2009 2012 Mittari Väestö Väestön määrä v. 2012: 61025 as. Väestötilasto Ikärakenne v. 2012: 0 14 v. 10 214 15 64 v. 40 874 yli 65 v. 9 937 Työllisyysaste v. 2012: 62,0 % Sosio ekonominen asema: Taloudellinen huoltosuhde v. 2012: < 1.44 Tutkinnon suorittaneiden osuus nousee suunnittelukaudella Väestötilasto Työllisyystilastot Väestötilasto Koulutustilasto Elinkeinot Kuntalaisten osallistuminen ja vaikuttaminen ja edustuksellisen demokratian toimivuus Eri toimialojen työpaikkojen määrien suhde on nykyistä tasapainoisempi Työpaikkoja v. 2012: 25348 Yritysten liikevaihto kasvaa Yritysten henkilöstön kasvaa Työvoiman kysynnän ja tarjonnan tasapaino Äänestysaktiivisuus kasvaa Yleisarvio: Hyvä Työpaikkatilastot Työpaikkatilastot Lapin suhdannejulkaisun työpaikat ja liikevaihto Vaalitilastot Demokratiatilinpäätös 2 x suunnittelukaudella 17

1. Väestön hyvinvointi Hyvinvoinnin perustan luovat terveys, toimintakykyisyys, turvallisuus, koulutus, työ, toimeentulo viihtyisä asuin ja elinympäristö sekä vahva sosiaalinen verkosto kulttuuri ja vapaa ajan toimintoineen. Kaupungin yleisenä tehtävänä on edistää asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Kaupunki on keskeinen vaikuttaja alueensa kehittäjänä ja asukkaille tarjottavien palvelujen järjestäjänä. Ensisijainen vastuu omasta ja läheisten hyvinvoinnista ja terveydestä on jokaisella ihmisellä itsellään. Yksilön elämäntapaan ja valintoihin vaikuttavat voimakkaasti mm. hänen voimavaransa ja elinolosuhteensa sekä ympäristön antamat virikkeet ja mahdollisuudet. Kaupungin tehtävänä on tukea asukkaidensa hyvinvointia edistäviä valintoja sekä vahvistaa hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavia tekijöitä kuten koulutusmahdollisuuksia, asuin, elin ja työolosuhteita sekä erilaisten palvelujen toimivuutta. Rovaniemen kaupunki järjestää lakisääteiset peruspalvelut asukkailleen. Muita hyvinvointia edistäviä palveluja järjestetään asukkaiden tarpeiden ja kaupungin rahoitusmahdollisuuksien puitteissa. Kaupungin koko toiminta vaikuttaa asukkaiden hyvinvointiin. Kaupungin tavoitteena ovat asukkaidensa hyvinvoinnin turvaavat, toimivat palvelumarkkinat, joilla on monipuolista julkista, yksityistä ja kolmannen sektorin palvelutuotantoa. Kaupungin palveluhankintaa ohjaa valtuuston hyväksymä palveluhankintastrategia. Kaupungin palvelujen järjestäminen perustuu elämänkaarimalliin, jossa väestöryhmiä ovat lapset, nuoret ja perheet, työikäinen väestö sekä ikäihmiset. Erityistä tukea normaalin palvelujärjestelmän lisäksi tarvitsevien väestöryhmien palvelut sisällytetään yhdenvertaisuuden edistämiseksi elämänkaarimallin palveluihin. Lapset, nuoret ja perheet Tavoitteena on turvata perheille, lapsille ja nuorille hyvä ja yhdenvertainen asumis, kasvu, oppimisja työympäristö. Lapsiperheitä tuetaan eri elämäntilanteita vastaavilla palveluilla. Toiminnan vaikuttavuutta lisätään perhekeskeisyydellä ja vanhemmuuden tukemisella. Ennalta ehkäisevällä työotteella, varhaisella puuttumisella ja moniammatillisella yhteistyöllä estetään ongelmien syntymistä ja niiden vaikeutumista. Työikäinen väestö Työikäisen väestön hyvinvoinnin perusta on työ ja siitä saatava toimeentulo. Elinkeino ja yritystoiminnan edistämisellä sekä monipuolisella palvelutarjonnalla lisätään kaupungin vetovoimaa yritysten sijoittumispaikkana. Kohdennetuilla palveluilla parannetaan asukkaiden työ ja toimintakykyä sekä elämänhallintaa yleisille työmarkkinoille sijoittumiseksi. Ikäihmiset Tavoitteena on hyvä elämänlaatu sekä esteettömän ja turvallisen elinympäristön tarjoaminen. Ikäihmisten palveluilla edistetään turvallista vanhenemista, tuetaan ikäihmisten omatoimista selviytymistä kotona, asumispalveluissa ja laitoksissakin sekä ennaltaehkäistään sairauksia ja sosiaalisia ongelmia. 18

1. VÄESTÖN HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET Arviointikriteeri Tavoitetaso 2009 2012 Mittari Lapset, nuoret ja perheet Lapsiperheiden hyvinvointi Nuorten työmarkkinatilanne Lapsiperheiden toimeentulo Kehittyy myönteiseen suuntaan Nuorisotyöttömien määrä vähenee Lapsiperheiden pienituloisuusaste vähenee Hyvinvointikatsaus Nuorisotyöttömyysaste Tilasto Työikäiset: Työmarkkinoille sijoittuminen Pitkäaikaissairastavuuden kehitys Pitkäaikaistyöttömien määrä vähenee Vähenevä seurantakauden aikana Pitkäaikaistyöttömien määrä ja osuus Kansantautien summaindeksi Ikäihmiset: Ikäihmisten hyvinvointi Tyytyväisyys ikäihmisten palveluihin Ikäihmisten toimintakyky Myönteinen kehitys Myönteinen kehitys 90 % asuu kotona Hyvinvointikatsaus (indikaattorit) Asiakaskysely (senioribarometri) Kotona asuvat yli 75 v. vastaavasta ikäluokasta 19

2. Menestyvä yritystoiminta Elinkeinotoimen tavoitteena on vahvistaa, synnyttää ja monipuolistaa alueen yritystoimintaa. Tavoitteena on, että Rovaniemen alueen kasvuyritykset laajentavat toimintaansa hallitusti ja lisäävät työpaikkojensa määrää ja että alueen yritysten lukumäärä nettomääräisesti kasvaa. Tavoitteena on saada alueelle sijoittumaan uusia suomalaisia ja kansainvälisiä yrityksiä. Elinkeinotoimen resurssit kohdistetaan erityisesti painopistealojen kehittämiseen, joita ovat teollisuus, luovat alat, matkailu, kauppa ja palvelut sekä julkiset palvelut. Painopisteiden läpi leikkaavina kehittämiskohteina ovat innovaatiotoiminnan kehittäminen ja alueen kansainvälistyminen. Innovaatiotoimintaa kehitetään läheisessä yhteistyössä alueen yritysten, oppilaitosten, Tekesin ja TE keskuksen yritysosaston kanssa. Elinkeinojen kehittäminen kytketään yhteen palvelutuotannon sekä osaamisen ja ammatillisen koulutuksen kehittämisen kanssa. 2. MENESTYVÄ YRITYSTOIMINTA VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET Arviointikriteeri Tavoitetaso 2009 2012 Mittari Innovaatiotoiminta ja kehittämisilmapiiri Patenttihakemusten määrä lisääntyy Tekesin rahoituksen määrä kasvaa Tiede ja teknologiapuisto toiminnassa 2012 Tilasto Tilasto Toteutuksen seuranta Kansainvälistyminen Alueen yritysten viennin määrä kasvaa Kansainvälisten yöpymisten määrä kasvaa Viennin määrä Kv yöpymisten määrä Toimintaympäristön kehittäminen Kehittämisilmapiiri paranee Yritysten toimintaympäristöä tukevien hankkeiden määrä kasvaa Asiakaskysely Te keskuksen myöntämän toimintaympäristötuen määrä 20

3. Toimiva yhdyskuntarakenne ja elävät kylät Kaupunki tarjoaa kestävä kehitys huomioon ottaen asukkaille, yrityksille ja matkailijoille puhtaan, luonnonläheisen ja virkistävän ympäristön. Maanhankintaa ja kaavoitusta jatketaan alueilla, joilla kunnalliset palvelut ovat hyödynnettävissä. Tavoitteena on aluerakenteen eheyttäminen ja rakennetun infrastruktuurin käyttöasteen parantaminen sekä maaseudun säilyttäminen elävänä. Tavoitteena on Rovaniemen keskustaajaman tiivis ja eheä kaupunkirakenne. Täydennyskaavoituksella ja maankäytön tehostamisella tuetaan elinympäristön toimivuutta ottamalla huomioon viheralueiden riittävyys. Edellytykset kansallisen kaupunkipuiston perustamiselle selvitetään. Tavoitteena on luoda edellytyksiä vahvojen palvelualueiden kehittymiselle. Hyvä palvelukyläverkosto palvelualueineen tukee myös muun maaseudun elinvoimaisuutta. Liikennejärjestelmää kehitetään niin, että se tukee aluerakenteen ja elinkeinotoiminnan kehittämistavoitteita sekä palvelujen saavutettavuutta. Virkistysalueita kehitetään siten, että ne tarjoavat mahdollisuuden luonnon monimuotoisuuden kokemiseen, monipuoliseen luonnossa liikkumiseen, urheiluun, kalastukseen ym. kuntalaisia ja myös matkailua palveleviin toimintoihin. Kylät muodostavat tärkeän voimavaran asukkailleen. Kylien ja kyläyhteisöjen elinvoimaistumisen ylläpitäjiä ovat omaehtoinen kulttuuri ja kylien yhteistyö ja niiden tukeminen. VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET 3. TOIMIVA YHDYSKUNTARAKENNE JA ELÄVÄT KYLÄT Arviointikriteeri Tavoitetaso 2009 2012 Mittari Tonttivaranto/tuotanto noin 100 luovutettua okttonttia/v. Luovutettujen tonttien lukumäärä Asumisviihtyisyys Asumisviihtyisyys on hyvä Asukaskysely Palvelujen tavoitettavuus Palvelujen tavoitettavuus hyvä Asukaskysely 21

II TALOUDEN NÄKÖKULMA 4. Kaupungin talouden tasapainoisuus Kaupungin talouden tavoitteet ovat seuraavat: a) koko kaupungin tilikausien 2006 2010 kumulatiivinen tulos on positiivinen ja vuosien 2011 2012 tilikausien tulos on positiivinen b) investointien taso suunnittelukaudella ei saa ylittää vuosikatetta c) kaupungin kokonaislainamäärä suunnittelukaudella alenee d) Yhtiöiden, liikelaitosten ja taseyksiköiden tulee kattaa tulorahoituksellaan poistot ja omat investointinsa. Kaupunginhallituksen ja lautakuntien investoinnit tulee olla enintään jäljelle jäävän vuosikatteen suuruiset. e) velkarasitus voi kasvaa ja investointeja voidaan tehdä omarahoitusta suuremmalla määrällä 4. KAUPUNGIN TALOUDEN TASAPAINOISUUS TALOUDEN NÄKÖKULMA Arviointikriteeri Tavoitetaso 2009 2012 Mittari Toimintamenojen kasvu Investointirasitus Suunnittelukaudella alle verorahoituksen kasvun Omarahoitus suunnittelukaudella yli 100 % Toimintakate Vuosikate/nettoinvestoinnit % Lainarasitus Alle valtakunnallisen keskiarvon/as Lainamäärä/asukas 5. Kaupunkikonsernin tuloksellisuus Kaupungin tytäryhtiöiden toiminta tulee olla valtuuston asettamien tavoitteiden mukaista ja kannattavaa sekä seuraavien taloustavoitteiden mukaista: a) tytäryhtiöiden tilikauden tulos on positiivinen b) tytäryhtiöiden investointien omarahoitusosuudet ovat sellaisella tasolla, että tytäryhtiöiden yhteinen lainamäärä suunnittelukaudella alenee (sisältää sisäiset lainat) c) tytäryhtiöiden oma riskinkantokyky on riittävä ilman kaupungin lisäsijoituksia 5. KAUPUNKIKONSERNIN TULOKSELLISUUS TALOUDEN NÄKÖKULMA Arviointikriteeri Tavoitetaso 2009 2012 Mittari Tytäryhtiöiden kannattavuus Tilikauden tulos on vuosittain positiivinen Tilikauden toiminnallinen tulos Tytäryhtiöiden lainataso Tytäryhtiölainat alle 2000 /as Tytäryhtiöiden lainamäärä/asukas Tytäryhtiöiden riskitaso Tytäryhtiöiden omavaraisuusaste yli 30 % Tytäryhtiöiden omavaraisuusaste 22

Koko konsernin taloustavoitteet ovat seuraavat: Arviointikriteeri Tavoitetaso 2009 2012 Mittari Konsernin kannattavuus Konsernitulos on vuosittain positiivinen Tilikauden toiminnallinen tulos Konsernin lainataso Konsernilainat alle 2000 /asukas Konsernin lainamäärä/asukas Konsernin riskitaso Omavaraisuusaste yli 60 % Konsernin omavaraisuusaste 6. Palvelujärjestelmän tuottavuus ja taloudellisuus Toiminnan taloudellisuutta ja tuottavuutta parannetaan tuottamalla palvelut yhdistymissopimuksen mukaisesti nykyistä merkittävästi pienemmillä resursseilla. Tuottavuuden kehitystä mitataan. Olevaa tuotantorakennetta muutetaan ja palveluiden järjestämisessä toimitaan palveluhankintastrategian linjausten mukaisesti. TALOUDEN NÄKÖKULMA 6. PALVELUJÄRJESTELMÄN TUOTTAVUUS JA TALOUDELLISUUS Arviointikriteeri Tavoitetaso 2009 2012 Mittari Kokonaistuottavuuden kehitys Lautakuntien määrärahat säilyvät reaalisesti vuoden 2009 tasossa. Johtokuntien tulokset eivät ole alijäämäiset. Suoritemäärät kasvavat vuoden 2009 tasoon verrattuna. Osavuosikatsaus, tilinpäätös Mittari (tunnusluku) = menetelmä jonka avulla kuvataan tietyn menestystekijän suorituskykyä ¹ innovatiivisuus = tarkoittaa aikaisemmasta uutta ja poikkeavaa toimintatapaa, joka omaksuttu työyhteisöön ² tuottavuus = tuotannontekijän ja tuotoksen suhde; tuottavuus on myös ominaisuus eli sellaista osaamista, jossa panoksilla saadaan mahdollisimman suuri tuotos tai osaamista, jossa palvelut aikaansaadaan mahdollisimman vähin panoksin ³ tuloksellisuus = taloudellisuuden, tuottavuuden ja vaikuttavuuden suhde vaikuttavuus = palvelun vaikutusten suhde tavoitteisiin Panos = fyysinen ja euromääräinen ominaisuus. Panosmittareita: menojen osuus kunnan talousarviosta; käyttömenot/asukas Tuotos = syntyy palvelun myötä välittömästi; Tuotosmittareita: tuotokset/panokset, käynnit/kustannukset, uusi tieto, innovaatiot, uudet palvelukonseptit 23

III PALVELURAKENTEIDEN JA PROSESSIEN NÄKÖKULMA 7. Organisaatiorakenteen ja johtamisjärjestelmän toimivuus Rovaniemen kaupunki järjestää palvelut väestöperusteisesti. Palveluiden järjestämistä ja palvelutuotantoa johdetaan yli hallinnollisten sektorirajojen. Väestöperustainen palveluiden järjestäminen ja tuotannon suunnittelu pohjautuvat vahvaan asiakasnäkökulmaan. Asiakkaat ovat palveluiden ohella toiminnan keskiössä. Rakenteita ja ohjausjärjestelmien tulee tukea väestöperustaista toimintamallia ja sopimusohjausjärjestelmän toimivuutta. Kehittämistyötä tehdään sekä luottamushenkilöjärjestelmän että viranhaltijajärjestelmien tasolla. Tavoitteena on mm. väestöperustaisuuteen pohjautuva toimielinrakenne. Tilaajaorganisaatiolta edellytetään vahvaa ohjausta. Tilaajaorganisaation toiminnassa pyritään hallinnonalojen välisten raja aitojen ylittämiseen mm. kehittämällä väestöperustaisuuteen pohjautuvaa sopimusmenettelyä. Vuosittaisten palvelusopimusten rinnalla kehitetään puitesopimusmenettelyä. Tilaajaorganisaation arviointi ja ennakointimenetelmiä kehitetään. Palvelutuotannon ohjauksessa vahvistetaan myös ylisektoriaalista ohjausotetta. Tuotantoorganisaatiossa kehitetään liiketoimintaosaamista, laaditaan tuotantosuunnitelmia ja jalkautetaan niitä ja hyväksyttyjä sopimuksia. PALVELURAKENTEIDEN JA PROSESSIEN NÄKÖKULMA 7. ORGANISAATIORAKENTEEN JA OHJAUSJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS Arviointikriteeri Tavoitetaso 2009 2012 Mittari Strategisen ohjauksen toimivuus Sopimusohjausjärjestelmän toimivuus Arvioinnin ja ennakoinnin systemaattisuus Palveluinnovaatioiden käyttöönotto Kaupunkistrategian ja muiden strategioiden ohjausvaikutus paranee Poliittinen ohjaus ja siihen liittyvät työnjaot tarkentuvat Palvelusopimusten toteutumisen arviointi Arvioinnin systematiikka ja asiakasinformaatioon perustuva ohjaus kehittyvät Palveluinnovaatioiden käyttöönotossa edistytään Toimielinten itsearviointi 2 krt valtuustokaudessa Toimielinten itsearviointi 2 krt valtuustokaudessa Kokonaistarkastelu 1 krt/v Toimielinten itsearviointi 2 krt valtuustokaudessa Ao. kehittämishankkeiden määrä ja laatu 24

IV HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA 8. Henkilöstön osaaminen ja työkyky Kaupungilla on ammattitaitoinen, motivoitunut ja palvelukykyinen henkilöstö, joka kykenee järjestämään ja tuottamaan asetettujen tavoitteiden mukaiset palvelut kaupunkilaisille. Kaupunki on hyvä työnantaja, joka huolehtii henkilöstön osaamisesta ja hyvinvoinnista. Kaupungin tehtävät ovat kiinnostavia ja palvelusuhteet ehdoiltaan kilpailukykyisiä. Kaupungin henkilöstöpolitiikassa painotetaan avointa ja säännöllistä yhteistoimintaa, jonka tavoitteena on toisaalta toiminnan tuloksellisuuden parantaminen ja henkilöstön sitouttaminen sekä toisaalta henkilöstön oikeudenmukainen kohtelu ja tasa arvo. HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA 8. HENKILÖSTÖN OSAAMINEN JA TYÖKYKY Arviointikriteeri Tavoitetaso 2009 2012 Mittari Ammattitaitoinen henkilöstö Osaamiskartoitus, koko henkilöstö Toteutuma Johtamisen toimivuus Työolotiedustelu, osio esimiestyö ja johtaminen. Tavoitetaso 2009 3,1 Työolotiedustelu 2009 Työhyvinvointi Sairauspoissaolot vähenevät Sairauspoissaolopäivät/työntekijä Henkilöstön tasaarvoisuus Tasa arvosuunnitelman toimenpiteiden toteutuminen Tasa arvosuunnitelman seuranta 25

9. Henkilöstön mitoitus ja palkkausjärjestelmä Palvelut tuotetaan tuloksellisesti riittävän ja optimaalisesti mitoitetun henkilöstön avulla. Sen saatavuudesta ja palvelutarpeiden mukaisesta rakenteesta huolehditaan. Palvelussuhteen ehdot ovat kilpailukykyisiä ja palkkausperusteet johdonmukaisia ja yhdenvertaisia. Henkilöstöpolitiikka on kannustavaa ja henkilöstön ammatillista kehitystä tukevaa. Kaupungin palkkapolitiikka on suunnitelmallista, oikeudenmukaista ja tasa arvoista. HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA 9. HENKILÖSTÖN MITOITUS JA PALKKAUSJÄRJESTELMÄ Arviointikriteeri Tavoitetaso 2009 2012 Mittari Henkilöstön mitoitus Laaditaan henkilöstösuunnitelma Toteutuminen Työn vaativuuden arviointi Analyyttisen arviointijärjestelmän käyttöönotto KVTES:n alueella 2009 Toteutuminen Kannustejärjestelmä Kehitetään ja otetaan käyttöön Toteutuminen Taulukko 17 Henkilöstösuunnitelma (henkilötyövuosia) TP 2006 TP 2007 TA 2008 TA 2009 TS 2010 TS 2011 TS 2012 YHTEENSÄ 3 228 3 325 3 268 3268 3235 3201 3171 26

4 KAUPUNGIN TOIMINTA JA TALOUS Päätöksentekojärjestelmä perustuu sopimusohjaukseen, jossa kaupungin ylintä päätösvaltaa käyttää kaupunginvaltuusto. Talousarviossa ja suunnitelmassa valtuusto hyväksyy toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Käyttötalousosassa valtuusto päättää kaupunkistrategiasta ja hyväksyy toimielimille annettavat määrärahat palvelujen järjestämiseksi. Samalla valtuusto asettaa tehtäväalueille arviointikriteerit, tavoitteet ja mittarit, joilla palveluille asetettujen tavoitteiden saavuttamista seurataan. Kaupunginvaltuusto asettaa tytäryhtiöille, liikelaitoksille sekä tuotanto osastoille toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Kaupungin talousarvion rahoittamisesta vastaa ja päättää kaupunginvaltuusto. Kaupunginvaltuuston päätösten täytäntöönpanosta vastaa kaupunginhallitus ja sen alainen viranhaltijaorganisaatio. LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO KAUPUNGINVALTUUSTO TARKASTUSLAUTAKUNTA KESKUSVAALILAUTAKUNTA KAUPUNGIN HALLITUS NUORISOVALTUUSTO ELINKEINO JAOSTO HALLINTO ORGANISAATIO PERUSTURVA JAOSTO KOULUJEN JOHTOKUNNAT PERUSTURVALAUTA KUNTA KOULUTUSLAUTA KUNTA KULTTUURILAUTAKUNTA LIIKUNTALAUTAKUNTA KYLIENNEUVOTTE LUKUNTA Palvelusopimus SOSIAALI JA TERVEYSPALVELUJEN JOHTOKUNTA SIVISTYSPALVELUJEN JOHTOKUNTA TEKNINEN JOHTOKUNTA TILALIIKELAITOS PALVELUORGANISAATIO NUORISOLAUTAKUNTA TIE JAOSTO TEKNINEN LAUTAKUNTA TYÖTERVEYSPALVE LUT/LIIKELAITOS YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA MAASEUTULAUTAKUNTA YLÄKEMIJOEN ALUELAUTAKUNTA Kuvio 2 Rovaniemen kaupungin luottamushenkilöorganisaatio. 27

Hallinto organisaatioon kuuluvat kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, lautakunnat ja jaostot. Hallinto organisaatioon kuuluvat toimielinten päätöksiä valmistelevat, esittelevät ja täytäntöönpanosta vastaavat viranhaltijat. Viranhaltijaorganisaatio on seuraava: HALLINTO ORGANISAATIO TARKASTUS LAUTAKUNTA KAUPUNGIN JOHTAJA TARKASTUS PÄÄLLIKKÖ SISÄINEN TARKASTAJA APULAISKAUPUNGIN JOHTAJA APULAISKAUPUNGIN JOHTAJA Vastuualue: Ulkoinen tarkastus ja arviointi Vastuualue: Sisäinen tarkastus STRATEGINEN HALLINTO OSASTO HYVINVOINTIPALVELUT OSASTO TEKNISET PALVELUT OSASTO Vastuualueet: Perusturva Koulutus ja Yläkemijoen aluepalvelut Kulttuuri Nuoriso ja liikunta Vastuualueet: Konsernihallinto Konsernitalous ja suunnittelu Elinkeinoasiat ja aluekehittäminen Vastuualueet: Maankäyttö Yhdyskuntatekniikka Ympäristönvalvonta Kuvio 3 Rovaniemen kaupungin hallinto organisaatio. Hallinto organisaatio vastaa demokraattisen päätöksentekojärjestelmän toimivuudesta, kuntalaisten osallistumis ja vaikuttamismahdollisuuksien edistämisestä, kaupungin tiedottamistehtävistä sekä kaupungin yleishallinnosta. Hallinto organisaatio vastaa kaupungin strategisesta suunnittelusta ja toimeenpanosta. Hallinto organisaation keskeinen tavoite suunnittelukaudella on Rovaniemen kaupungin kaupunkistrategian toteuttaminen. Palveluorganisaatioon kuuluvat sosiaali ja terveyspalvelujen johtokunta, sivistyspalvelujen johtokunta, tekninen johtokunta, hallintopalvelujen tuotanto osasto, tilaliikelaitos ja työterveyspalvelut/liikelaitos ja, jotka on esitelty tarkemmin luvuissa 4.1.4 ja 5. 28