Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Transkriptio

1 Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM Etunimi Sukunimi

2 Terveydenhuoltolain painotukset Asiakaskeskeisyys Laatu ja potilasturvallisuus Perusterveydenhuollon vahvistaminen Eri toimijoiden välinen yhteistyö Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Kustannusten kasvun hillitseminen

3 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja yhteistoiminta-alueella Edistämällä terveyttä ja hyvinvointia parannamme elämänlaatua, lisäämme työllisyyttä ja tuottavuutta ja hillitsemme sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kasvua. Terveyden edistäminen on investointia tulevaisuuteen. Tarkoittaa tietoista voimavarojen kohdentamista kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyteen Koostuu tehtävistä joiden tavoitteena kuntalaisten hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn lisääminen, sairauksien ja syrjäytymisen ehkäisy ja osallisuuden vahvistaminen

4 Kenen tehtävä? Kunnan ylin johto on vastuussa strategisista päätöksistä, joilla kunnassa edistetään terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia. YT-alueen johto vastuussa omalla toimialalla yhdessä peruskuntien kanssa Toteutus monialaisesti ja moniammatillisesti: sosiaali- ja terveydenhuollossa, yhdyskuntasuunnittelussa, liikunta- ja kulttuuripalveluissa, varhaiskasvatuksessa, nuorisotyössä, kouluympäristössä ja työpaikoilla.

5 Terveys ja hyvinvointi osaksi kaikkea päätöksentekoa Terveydenhuoltolaki ( 11) velvoittaa kuntia ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymiä päätöksenteossa ja ratkaisujen valmistelussa arvioimaan ja ottamaan huomioon tehtävien päätösten ja ratkaisujen vaikutukset väestön terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Ennakkoarvioinnin menetelmänä IVA (Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi) Missä laajuudessa käyttöön? Millaisin kriteerein? Miten arvioidaan toteutusta? Tarvitaanko koulutusta? Kuka järjestää?

6 TOIMINTAOHJE LAUTAKUNTAPÄÄTÖSTEN ENNAKKOARVIOINNISTA (SALO) Arvio ennakkoarvioinnin tarpeesta tehdään aina. Vastuu tarvearvioinnista on esittelijällä. Ennakkoarviointia ei tarvita: yksilöä koskeva asia, oikaisuvaatimukset, viranhaltijoiden nimeämiset ja tiedoksi merkittävät asiat Ennakkoarviointi tulee tehdä ainakin, jos päätöksellä on välittömiä ja/tai pitkän aikavälin vaikutuksia kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyteen, eri ihmisryhmille, kaupungin eri alueille tai väestöryhmien välisiin terveyseroihin päätöksellä on välittömiä ja/tai pitkän aikavälin suoria vaikutuksia tai merkittäviä epäsuoria vaikutuksia yritystoimintaan (esim. palvelurakenteeseen, alueen vetovoimaisuuteen, yksittäisin yrityksiin ja/tai yritysilmapiiriin) päätös on strategisesti, toiminnallisesti tai taloudellisesti merkittävä kyseessä merkittävä muutos palveluissa tai uusi palveluiden järjestämistapa

7 Suppean ennakkoarvioinnin työlista (Salo) 1.Vaihtoehtojen kuvaaminen: Hanki tietoja esiteltävästä asiasta ja konsultoi asiantuntijoita eri toimialoilta. Kuvaa vaihtoehtoisia ratkaisuja (nykytilan lisäksi 1-3) esiteltävään asiaan. 2.Vaihtoehtojen tunnistaminen: Huomioi mahdolliset vaikutukset strategian, asiakkaiden, henkilökunnan ja osaamisen, toimintaprosessien, talouden ja yrittäjyyden näkökulmasta 3.Vertaile ja arvioi eri vaihtoehtoja: Kirjaa vaihtoehdot ja niiden vaikutukset taulukkoon ja liitä se päätösesityksen liitteeksi 4.Ennakkoarviointimallin kerääminen ja kehittäminen Lähetä ennakkoarviointilomake myös yhdyshenkilölle siinäkin tapauksessa, että ennakkoarviointi on päätetty jättää tekemättä. Arvioinnit tallennetaan intranetin case-pankkiin

8 Seuranta ja raportointi TH-laki ( 12) velvoittaa kunnat seuraamaan asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin sekä palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Näistä on raportoitava valtuustolle vuosittain. Kerran valtuustokaudessa on valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. Seuraaminen väestöryhmittäin tarkoittaa tietojen tuottamista esim. sosioekonomisen aseman, koulutustaustan tai asuinalueen mukaan (ATH, AvoHilmo) Hyvinvointikertomus työkaluna (sähköinen)

9 Hyvinvointikertomus Tausta ja tarkoitus Yhteiskunnalliset taustatekijät Hyvinvointi ja terveys (voidaan jäsentää esim. ikäryhmittäin) Hyvinvointipalvelujen toimivuus Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kustannukset, tuotokset ja vaikutukset Yhteenveto ja pohdinta Johtopäätökset strategiatyön ja kuntasuunnittelun pohjaksi Etunimi Sukunimi

10 Sitoutuminen TH-lain mukaan ( 12) kunnan on nimettävä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahot ja tehtävä yhteistyötä kunnan eri toimialojen sekä muiden julkisten ja yksityisten toimijoiden kanssa. Sitoutuminen kuntastrategian ja toimialojen suunnitelmien kautta Toteutus konkretisoidaan toimialojen kesken laaditulla toimeenpanosuunnitelmalla, jossa sovittu toimenpiteistä, vastuuhenkilöistä ja seurannan mittareista

11 Esimerkki toimeenpano-ohjelmasta Tavoitteena terveyserot kaventuvat ja syrjäytyminen vähenee Tavoite Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi Vastuut Seuranta Terveyserot kaventuvat ja syrjäytyminen vähenee Nuorille turvataan tukitoimet koulutuksen ja työelämään siirtymisen nivelvaiheessa Nuorisopalvelut Työllisyyspalvelut Perusopetus Koulu-/opiskelija terveydenhuolto Järjestöt ja elinkeinoelämä Nuorten saaman yksilöllisen tuen määrä työelämään siirtymisessä Nuorisotyöttömien määrä Aikuisten, lapsiperheiden ja nuorten päihde- ja mielenterveyspalveluja kehitetään Sosiaali- ja terveystoimi Nuorisotoimi Järjestöt Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma valmistuu Järjestöyhteistyö Arvioidaan pitkäaikaistyöttömien sosiaalinen ja terveydellinen tilanne Työllisyyspalvelut Sosiaalipalvelut Mielenterveys- ja päihdeyksikkö Pitkäaikaistyöttömien määrä Terveydentilan kartoitusten määrä Kerttu Perttilä

12 Vastuut ja johtaminen yhteistoiminta-alueilla ja sairaanhoitopiirissä Yhteistyöstä, vastuista ja toimeenpanon organisoinnista on sovittava myös yhteistoimintaalueilla ja sairaanhoitopiirissä. TH -lain ( 12) mukaan yhteistoiminta-alueen on osallistuttava asiantuntijana eri toimialojen väliseen yhteistyöhön sekä sosiaalisten ja terveysvaikutusten arviointiin kunnissa.

13 Vastuut ja johtaminen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen laaja-alainen kuntatyö ja alueellinen yhteistyö tarvitsee johtamista. Kunnassa ja yhteistoiminta-alueella päätetään vastuista, johtamisjärjestelmästä, yhteistyötä tukevasta toimeenpano-organisaatiosta, tarvittavista voimavaroista sekä osaamisen vahvistamisesta ja ylläpitämisestä.

14 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen kunnan johtamisjärjestelmässä KUNNAN JOHTORYHMÄ toimii myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmänä Sosiaalitoimi Hyvinvointiryhmän pj/ prosessin johtaja PTH Kulttuuri vapaaaika Sivistys toimi Tekninen toimi Kunnan hyvinvointiryhmä = terveyden edistämisen ohjausryhmä Ympäristö toimi Työryhmä teema 1 Työryhmä teema 2 Työryhmä teema 3 14

15 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen yhteistoiminta-alueella PJ joryn jäsen PJ joryn jäsen KUNTA 1 Johtoryhmä SOS SIV KULT TEK YMP Kunnan hyvinvointityöryhmä KUNTA 2 n Johtoryhmä SIV KULT TEK YMP YT-alueen terveyden edistämisen työryhmä Jäseninä - yt-alueen johto - kuntien eri toimialat - muut toimijat YT-alueen lautakunta/ Ky-hallitus YT-alueen johto Kunnan hyvinvointityöryhmä 15

16 Terveyden, toimintakyvyn ja sosiaalisen turvallisuuden edistäminen alueellisesti ( 36) Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on tarjottava asiantuntemusta ja tukea kunnille järjestämällä koulutusta, kokoamalla hyvinvointi- ja terveysseurantatietoja sekä levittämällä kuntien käyttöön sairauksien ja ongelmien ehkäisyn näyttöön perustuvia toimintamalleja ja hyviä käytäntöjä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen alueelliset strategiat ja suunnitelmat, on valmisteltava yhteistyössä kuntien kanssa ottaen huomioon kunnan eri toimialojen toiminta. Miten toteutetaan käytännössä? Sovitaan ja määritellään tarkemmin järjestämissuunnitelmassa, joka valmistellaan alueen kuntien kanssa yhdessä ja SHP hyväksyy

17 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen alueellinen johtaminen PJ joryn jäsen KUNTA 1 n Johtoryhmä PTH SOS SIV KULT TEK YMP Kunnan hyvinvointiryhmä =terveyden edistämisen ohjausryhmä Alueellinen hyvinvointijohtoryhmä/ terveyden edistämisen johtoryhmä AVI SHP/ terveyden edistämisen yksikkö Yhteistoiminta-alue 1 n Hyvinvointijaos/TE johtoryhmä Kunta 1 Kunta 2 Kunta 3 Jäseninä kuntien eri toimialojen edustajat, AVI, SHP MKL muut toimijat Jaos A Jaos B Maakuntaliitto Seutukunnat Yliopisto AMK OSKE Järjestöt

18 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tarvitsee kunnassa ja alueilla pysyvät rakenteet, johon kuuluu hyvinvointitietoa tuottava seuranta- ja raportointijärjestelmä, poikkihallinnollista toimintaa vahvistavat johtamiskäytännöt ja johtamisen työvälineet, osaava henkilökunta, hyvät toimintakäytännöt ja kaikki toimialat kattava toimeenpano-organisaatio.

19 Mikä muuttuu - mitä hyötyä? Päätöksenteko perustuu systemaattiseen tietoon Tiedon hyödyntäminen paranee Johtaminen ja vastuut selkiytyvät Hyvinvointityöstä tulee pitkäjänteistä ja systemaattisempaa -> toiminta vastaa paremmin hyvinvointitarpeita Terveysnäkökohdat otetaan huomioon eri hallinnonalojen toiminnassa -> toiminnan vaikuttavuus paranee Toimintamallit, menetelmät ja työkalut paranevat Osaaminen ja vaikuttavat käytännöt vahvistuvat Kuntalaisten osallisuus ja omavastuu tulevat tietoisemmaksi Tavoitteena kuntalaisten terveyden ja toimintakyvyn lisääntyminen ja terveyserojen väheneminen -> tuloksena hyvinvoiva ja terve kunta!

20 Kiitos! Etunimi Sukunimi