Asiantuntijanäkemys Lappeenranta strategiaan

Transkriptio

1 Asiantuntijanäkemys Lappeenranta strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi kaupungin elinvoima henkilöstö ja tapa toimia talous Tavoitteet asetetaan strategiaprosessin tässä vaiheessa pitkällekin aikavälille, vuoteen Tavoitteiden saavuttamiseksi strategia jaetaan ohjelmakokonaisuuksiksi, joiden tavoitteet asetetaan vuoteen 2016 eli valtuustokauden mittaisiksi. Esitykset kaupunkikonsernin tavoitteiksi pitkällä aikavälillä Strategian laadinnassa tavoitteita asetetaan neljästä näkökulmasta. Vastaamalla voi halutessaan tehdä kokonaisvaltaisen ehdotuksen eri näkökulmista maksimissaan 2 tavoitetta/näkökulma. Ehdotuksen voi tehdä myös kapea-alaisesti yhdestä näkökulmasta katsottuna. Kysely sulkeutuu torstaina kello 14:00.

2 Vastaajan tiedot Vastaaja (yritys/yhteisö) Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta Yhteyshenkilön nimi Ilkka Räsänen Yhteyshenkilön asema Ympäristöjohtaja Yhteyshenkilön sähköposti Muutostrendit Nostakaa esille omalle yhteisöllenne tärkeitä muutostrendejä, jotka tulevat pitkällä aikavälillä vaikuttamaan kaupungin toimintaympäristöön. Mitä oman yhteisönne toiminnassa esiintyviä tai toimintaympäristössä havaitsemianne muutostrendejä näette erityisesti vaikuttavan Lappeenrannan kaupungin toimintaan. Haemme tällä kysymyksellä heikkoja signaaleja ja yhteiskunnallisia muutoksia, joita kaupunki ei oman yhteisönne puolelta katsottuna ole riittävästi tiedostanut. - Sisäilmaongelmien väheneminen ei ole näköpiirissä lähitulevaisuudessa. - Ilmastonmuutoksen hillintä aiheuttaa välillisesti sopeuttamistoimia kuntaorganisaatioissa. Toimitilojen yksikkökustannukset kasvavat edelleen. Maankäytön suunnittelua ohjataan tiiviimpään rakenteeseen. Uusiutuvia energiamuotoja otetaan käyttöön. - Sähköinen tiedonvälitys muuttaa toimintaa ja toimintamalleja. Tiedottamisessa otetaan uusia välineitä käyttöön ja nopeus on valttia. - Toimintatapoihin on tulossa muutoksia tulevalla kaudella.

3 Näkökulmana kuntalaisen hyvinvointi Tästä näkökulmasta asetetaan tavoitteita ja päämääriä, joiden toteutuminen arvioidaan yksittäisen kaupunkilaisen tai perheyhteisön näkökulmasta. Tavoite voi liittyä heidän hyvinvointiinsa ja terveydentilaan tai kuntalaiseen kaupungin palveluiden asiakkaana tai kuntalaisten päätöksentekoon osallistumiseen. Tässä näkökulmassa käsitellään myös hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä eroja, palveluiden saavutettavuutta, elinympäristön terveellisyyttä ja esimerkiksi työllisyyteen liittyviä kysymyksiä. Max. 2 tavoitetta/näkökulma. Kenttiä voi myös jättää tyhjäksi. Vuosi 2016 Vuosi 2016, tavoite 1: Julkisten rakennusten korjausvelka on pienentynyt Vuosi 2016, tavoite 2: Ympäristön tila (maa, vesistö, ilma, melu, jäte) on parantunut Vuosi 2028 Vuosi 2028, tavoite 1: Kasvihuonepäästöjä vähennetään edelleen tavoite? Vuosi 2028, tavoite 2: Ympäristön tila on parantunut koko työssä käyntialueella. Perustelut ja tarkempi kuvaus siitä, mihin tavoitteella pyritään ja miksi tavoite on tärkeä? Sisäilmaongelmat ovat nousseet Lappeenrannassa kuten valtakunnallisesti merkittäväksi ihmisten terveyteen vaikuttavaksi ongelmaksi. Huono sisäilma lisää sairastuvuutta, joka merkitsee lisääntyneitä sairauspoissaoloja ja terveydenhuollon kustannuksia. Sitten jotain lisää sisäilmasta Asukkaiden hyvinvoinnin perusta on monimuotoinen, terveellinen ja viihtyisä ympäristö. Hengitettävä ilma, maaperän puhtaus, vähämeluinen asuinympäristö, puhtaat pohjavedet ja vesistöt muodostavat pohjan, jolta kaupungin toimintojen kehittämisen tulee lähteä. Pien- Saimaan kuten muidenkin vesistöjen hyvä laatu mahdollistaa asukkaiden virkistäytymisen ja kaupungin hyvän imagon matkailupalveluissa. Yhdyskuntailmanlaadun epäpuhtauksilla, elinympäristön melulla ja talousveden laadulla on merkittäviä vaikutuksia paitsi terveyteen ja myös viihtyvyyteen.

4 Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoite merkitsee kuntalaisille myös oman energiankulutuksen vähentämistä ja vaihtoehtoisiin energiamuotoihin siirtymisessä, mikä tulee esille säästöinä energialaskuissa. Seudullisten ratkaisujen kuten kuntauudistussuunnitelmien myötä ympäristöongelmien tarkastelu laajemmalta näkökulmalta on tarpeen. Mm. vesistö- ja pohjavesikysymykset tai joukkoliikenteen järjestäminen ei rajoitu kuntarajoihin. Miten tavoitteiden toteutumista mitataan? Millä indikaattoreilla, kyselyillä tai muulla tavoin kaupunki voi varmistua siitä, että esitetty tavoite on toteutunut? Pien-Saimaan veden laadun parantuminen. (Sunisenselän kokonaisfosforipitoisuus ja sinileväkukintojen esiintyminen) Ympäristötoimeen tulleiden yhteydenottojen määrä sisäilma-asioissa (kpl/v) Melualueella (päiväaikainen ohjearvo 55 db) olevien asukkaiden määrä (kpl). Meluntorjuntaohjelmassa asetetaan tavoitetasot, joita seurataan Näkökulmana kaupungin elinvoima Tästä näkökulmasta asetetaan tavoitteita ja päämääriä joiden toteutuminen arvioidaan kaupungin kyvyllä vetää puoleensa yrityksiä, asukkaita ja matkailijoita. Näkökulman kautta määritetyt tavoitteet edesauttavat kaupungin menestystä lunastamalla lupauksen vetovoimaisesta ja houkuttelevasta kaupungista. Näkökulma sisältää myös ajatuksen aluekeskusten, keskustan ja kylien kehittämisestä, kaupungin perusinfrastruktuuriin ja maankäyttöön liittyvistä kysymyksistä ja joukkoliikenteestä. Tärkeänä osatekijänä tässä näkökulmassa ovat myös kaupallinen palvelutarjonta ja elinkeinorakenne. Verotukseen liittyvät asiat voi nostaa esiin tässä, jos tavoitteet liittyvät verorasituksen tasoon yhteisöjen tai kaupunkilaisten näkökulmasta tai verokilpailuun kuntien välillä. Max. 2 tavoitetta/näkökulma. Kenttiä voi myös jättää tyhjäksi. Vuosi 2016

5 Vuosi 2016, tavoite 1: Tavoitteet ovat samat kuin yksittäisen kaupunkilaisen näkökulmasta Vuosi 2016, tavoite 2: Tavoitteet ovat samat kuin yksittäisen kaupunkilaisen näkökulmasta Vuosi 2028 Vuosi 2028, tavoite 1: Tavoitteet ovat samat kuin yksittäisen kaupunkilaisen näkökulmasta Vuosi 2028, tavoite 2: Tavoitteet ovat samat kuin yksittäisen kaupunkilaisen näkökulmasta Perustelut ja tarkempi kuvaus siitä, mihin tavoitteella pyritään ja miksi tavoite on tärkeä? Huonokuntoisten rakennusten korjaaminen on kaupungille merkittävä kuluerä. Mikäli korjausvelkaa saadaan pienemmäksi, antaa se lisäkapasiteettia muiden toimintojen kehittämiselle. Puhdas ympäristö on valttikortti, jota Lappeenrannan tulee ylläpitää ja kehittää. Matkailun mahdollistuminen puhtaassa ja viihtyisässä ympäristössä on merkittävä luontaisetu Lappeenrannan seudulle, koska Saimaan läheisyys on itsessään suuri mahdollisuus niin matkailu, kuin sitä tukevillekin elinkeinoille. Lappeenrannan kaupunki on hyväksynyt Ilmasto-ohjelmassaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteen. Tavoitteita tulee tarkistaa ja toimia siten, että päästään yhä parempaan tilanteeseen. Maankäytön suunnittelu on tärkeä väline vähennettäessä energiaa ja kustannuksia lisääviä toimintoja kuten esim. liikenteen kasvua ja kunnallisverkoston rakentamista. Ilmastokysymyksen vakavasti ottava kaupunki osoittaa vastuullisuutensa tulevista kuntalaisistaan kuten laajemmaltikin maapallon tulevaisuudesta ollen siten moderni ja kehittyvä kaupunki. Miten tavoitteiden toteutumista mitataan? Millä indikaattoreilla, kyselyillä tai muulla tavoin kaupunki voi varmistua siitä, että esitetty tavoite on toteutunut? Korjausvelan määrä (m ) Veden laatu Kasvihuonekaasupäästöjen määrä (CO2ekv t/asukas). Näkökulmana henkilöstö ja tapa toimia

6 Tästä näkökulmasta asetetaan tavoitteita ja päämääriä, jotka liittyvät konsernin sisäisiin toimintatapoihin. Tässä voi nostaa henkilöstöpolitiikkaan, henkilöstön osaamiseen, omistajaohjaukseen liittyviä kysymyksiä. Kyselyn tämä osio on ensisijaisesti suunnattu konsernin omille toimielimille ja henkilöstöjärjestöille. Muutkin tahot voivat halutessaan tässä nostaa esiin esimerkiksi kaupungin kanssa tehtävän yhteistyön toimintamalleihin liittyviä asioita, jos vastaaja pitää näitä strategisen tason kysymyksinä. Max. 2 tavoitetta/näkökulma. Kenttiä voi myös jättää tyhjäksi. Vuosi 2016 Vuosi 2016, tavoite 1: Tavoitteet ovat samat kuin yksittäisen kaupunkilaisen näkökulmasta Vuosi 2016, tavoite 2: Tavoitteet ovat samat kuin yksittäisen kaupunkilaisen näkökulmasta Vuosi 2028 Vuosi 2028, tavoite 1: Tavoitteet ovat samat kuin yksittäisen kaupunkilaisen näkökulmasta Vuosi 2028, tavoite 2: Tavoitteet ovat samat kuin yksittäisen kaupunkilaisen näkökulmasta Perustelut ja tarkempi kuvaus siitä, mihin tavoitteella pyritään ja miksi tavoite on tärkeä? Kaupungin henkilöstölle tulee tiedottaa esitetyistä tavoitteista. Maankäytön suunnittelulle tulee luoda työkaluja ilmasto-ohjelman toteutukseen. Keskeisten tavoitteiden toteuttamista tehdään yhdessä monialaisissa ryhmissä. (Mm. katupölyn ehkäisemistä tehdään yhteistyössä palvelutuotannon ja ympäristötoimen kanssa). Miten tavoitteiden toteutumista mitataan? Millä indikaattoreilla, kyselyillä tai muulla tavoin kaupunki voi varmistua siitä, että esitetty tavoite on toteutunut? Ekotyökalun käyttöönotto kaavoitukseen.

7 Näkökulmana talous Tästä näkökulmasta asetetaan tavoitteita ja päämääriä joiden toteutuminen arvioidaan talouteen liittyvillä mittareilla. Vastaajaa pyydetään nostamaan esiin erityisesti muita kuin suoraan euromääräisiin mittareita eli tekijöitä, jotka vaikuttavat vastaajan näkemyksen mukaan ratkaisevasti kaupungin taloudelliseen menestykseen tai palvelutuotannon kustannuksiin. Halutessaan vastaaja voi myös nostaa esiin perinteisiä talousmittareita, jos haluaa erityisesti korostaa niiden merkitystä. Jos vastaaja on nostanut toisessa näkökulmassa esiin uudistuksen, voi sen talousvaikutuksia analysoida halutessaan erikseen tässä näkökulmassa. Kaupunkikonsernin omat toimielimet voivat tässä ottaa kantaa muissa näkökulmissa esittämiensä tavoitteiden rahoittamiseen ts. siihen tulisiko mahdollisten uusien toimintojen rahoitus hoitaa leikkaamalla muilta vai kiristämällä verotusta. Max. 2 tavoitetta/näkökulma. Kenttiä voi myös jättää tyhjäksi. Vuosi 2016 Vuosi 2016, tavoite 1: Tavoitteet ovat samat kuin yksittäisen kaupunkilaisen näkökulmasta Vuosi 2016, tavoite 2: Tavoitteet ovat samat kuin yksittäisen kaupunkilaisen näkökulmasta Vuosi 2028 Vuosi 2028, tavoite 1: Tavoitteet ovat samat kuin yksittäisen kaupunkilaisen näkökulmasta Vuosi 2028, tavoite 2: Tavoitteet ovat samat kuin yksittäisen kaupunkilaisen näkökulmasta Perustelut ja tarkempi kuvaus siitä, mihin tavoitteella pyritään ja miksi tavoite on tärkeä? Sisäilmakysymysten kuten ympäristön monimuotoisuuden, viihtyisyyden ja terveellisyyden huomioiminen ennalta tuo säästöjä verrattuna tilanteeseen kun ongelma on muodostunut ja joudutaan korjaamaan. Miten tavoitteiden toteutumista mitataan? Millä indikaattoreilla, kyselyillä tai muulla tavoin kaupunki voi varmistua siitä, että esitetty tavoite on toteutunut?

8 Samoja indikaattoreinta kuin edellä. VISIO Lappeenrannan kaupungin Visio 2012 on määritelty näin: Lappeenranta on Tulevaisuuden tiennäyttäjä, jonka asukkailla on hyvän ja terveen elämän edellytykset Kansainvälinen, energinen yliopistokaupunki, joka kantaa vastuun ympäristöstä ja ilmastosta Innovatiivisuuteen ja uuteen kannustava kohtauspaikka ihmisille, yrityksille ja yhteisöille. Kun katsotaan vuoteen 2028, nykyistä Lappeenrannan visiota 2012 tulee: ( ) muuttaa sisällöllisesti ( X) hioa ilmaisua ( ) pitää nykyisellään Miksi? Perustele vastauksesi vapaamuotoisesti ja voit myös ehdottaa muutoksia.