Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa?

Transkriptio

1 Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa? Erityisliikunnan symposio Paula Risikko, TtT

2 Nykytila Paula Risikko 2

3 Kansansairaudet ja niiden ehkäisy Sydän- ja verenkiertosairaudet Diabetes Astma ja allergia Krooniset keuhkosairaudet Syöpäsairaudet Muistisairaudet Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet Mielenterveyden ongelmat Kärsimystä ja kustannuksia Paula Risikko 3

4 Työkyvyttömyyden pääsyyt v Mielenterveyden häiriöt (41 %) Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet (27 %) Verenkiertoelinten sairaudet (6 %) Hermoston sairaudet (9 %) Mielenterveyden häiriöiden osuus on ollut suurin vuodesta 2000 lähtien Paula Risikko 4

5 Ennaltaehkäisy Kansantautien "myönteinen" piirre on se, että niiden riskija suojatekijöihin voidaan vaikuttaa ja tällä tavalla näitä tauteja voidaan ehkäistä. Huomattava osa kansansairauksista on ehkäistävissä terveellisellä liikunnalla, ruokavaliolla, välttämällä tupakointia ja runsasta alkoholin käyttöä sekä ehkäisemällä lihavuutta Paula Risikko 5

6 Liikkumattomuus ja kansantalous Liikkumattomuudesta aiheutuu suoria kustannuksia terveydenhuollolle ja epäsuoria kustannuksia erityisesti työnantajille (mm. sairauspoissaolot, työn tuottavuus ). Liikkumattomuuden aiheuttamien kustannusten ennustetaan kasvavan voimakkaasti lähitulevaisuudessa. Yhteiskunnan näkökulmasta liikuntaan kannattaa investoida, koska se on kustannustehokas keino parantaa väestön terveyttä ja hyvinvointia Paula Risikko 6

7 Lainsäädäntö Keskeisimmät terveys- ja hyvinvointiliikuntaa määrittävät lait ovat: Perustuslaki (731/1999) Liikuntalaki (390/2015) Terveydenhuoltolaki (1326/2010) Nuorisolaki (72/2006) Kuntalaki (410/2015) Paula Risikko 7

8 Lainsäädäntö jatkuu Esimerkkejä lakien sisällöstä: Kuntalaki (410/2015) Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. (1 2 mom.) Paula Risikko 8

9 Lainsäädäntö jatkuu Terveydenhuoltolaki (1326/2010) Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin sekä kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. (12 1 mom.) Paula Risikko 9

10 Lainsäädäntö jatkuu Liikuntalaki (390/2015) Yleisten edellytysten luominen liikunnalle paikallistasolla on kuntien tehtävä. Kunnan tulee luoda edellytyksiä kunnan asukkaiden liikunnalle: 1) järjestämällä liikuntapalveluja sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa eri kohderyhmät huomioon ottaen; 2) tukemalla kansalaistoimintaa mukaan lukien seuratoiminta; sekä 3) rakentamalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja. (5 1 mom.) Paula Risikko 10

11 Suositukset liikunnan edistämiseksi kunnissa (2010) Paula Risikko 11

12 Muutosta liikkeellä! Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020 (2013) Linjaukset Linjaus 1. Arjen istumisen vähentäminen elämänkulussa. Linjaus 2. Liikunnan lisääminen elämänkulussa. Linjaus 3. Liikunnan nostaminen keskeiseksi osaksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä sekä sairauksien ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta. Linjaus 4. Liikunnan aseman vahvistaminen suomalaisessa yhteiskunnassa Paula Risikko 12

13 SOTE-uudistus Paula Risikko 13

14 Miksi sote-uudistus on tarpeen 1 Ihmisten hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen vaikuttavammat palvelut ja ennaltaehkäisy parempi ja yhdenvertaisempi palveluihin pääsy => sosiaalinen oikeudenmukaisuus Turvataan perustuslaissa säädetty sosiaalinen perusoikeus riittäviin palveluihin Sirpaloitunut palvelujärjestelmä ja kuntien kantokyvyn eriytyminen - vaihteleva palvelutaso

15 Miksi sote-uudistus on tarpeen 2 Julkisen talouden kestävyysvajetta pienennettävä Väestö ikääntyy ja ikäsidonnaiset menot kasvavat alhaisen tuottavuuden ja talouskasvun aikakausi lähes puolet vajeesta kohdistuu kuntatalouteen => kuntatalous nykyrakenteilla ei kestä ja perusoikeudet vaarantuvat Kustannusten hallinta tavoitteena

16 Kestävyysvajetta vähennetään Sote-uudistuksen säästötavoite on 3 mrd euroa Sote-menojen ennustettu vuosittainen reaalikasvu 2,4 % on hillittävä 0,9 prosenttiin vuosina Ihmiset pidetään työ- ja toimintakykyisinä yhteiskuntapolitiikan eri keinoin Resurssien käyttö tehokkaasti ja oikea-aikaisesti, sujuvat hoito- ja palveluketjut Palveluissa ennaltaehkäisevä painotus, hyvinvoinnin edistäminen Lähipalvelut turvataan, erityistason sote-palvelut uudistetaan (sairaalaverkko, erityisyksiköt) Valtioneuvoston strategiset tavoitteet ja palvelujen priorisointi

17 Palveluntuotanto Maakunta vastaa viranomaistehtävistä sekä koko palvelujärjestelmän toimivuudesta ja perusoikeuksien toteutumisesta Julkista valtaa käytetään virkavastuulla Maakunta tuottaa tarvittavat sote-palvelut itse, yhdessä muiden maakuntien kanssa tai voi käyttää yksityisen tai kolmannen sektorin palveluita Valinnanvapautta laajennetaan

18 Valtakunnallinen aluehallintovirasto Yhteinen ICT, muut yhteiset tukipalvelut Maakuntien tehtävät ja uusi sote-rakenne Valtio Sote-linjaukset: valtakunnallinen työnjako, aluerajat ylittävien tehtävien työnjako, tuotannon järjestämisen linjaukset, laajakantoiset investoinnit, muut palvelujen saatavuuden edellyttämät toimet, tietohallinnon ja ICT:n ohjaus Maakunnat Sosiaali- ja terveydenhuolto Pelastustoimi Maakuntien liittojen tehtävät Alueelliset kehittämistehtävät ja elinkeinojen edistämisen tehtävät Ympäristöterveydenhuolto Alueiden käytön ohjaus ja suunnittelu Maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin edistäminen Maakunnalle lain perusteella annettavat muut alueelliset palvelut 18 maakuntaa - järjestämisvastuu - rahoitusvastuu - päättää palvelutasosta ja järjestämissopimuksesta Palveluntuottajat Julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin palvelun tuottajat 5 yhteistyöaluetta 12 laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksikköä (sis. 5 yliopistosairaalaa) Yhteistyöalueet keskitetyt tehtävät vaativimmissa palveluissa palvelurakenteen, investointien ja palveluiden yhteensovitus kehittäminen ja osaamiskeskukset, ensihoitokeskus, yhteistyötehtävät ja -foorumi yhteistyösopimus Kunnat Kunnat Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Paikallinen demokratia ja elinvoima Lakisääteiset tehtävät - paikalliset tehtävät Yleinen toimiala

19 Liikunta hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä myös tulevaisuudessa Paula Risikko 19

20 Johtopäätökset Liikunnan merkitys valtava! Lainsäädännön tuki (mm. maakuntalaki ja sotejärjestämislaki) Selkeä työnjako, osaaminen Yhteistyö (huom! järjestöt) Kannusteet mm. rahoitus Johtaminen, päätöksenteko Järjestöt kumppaniksi Ihminen itse kaiken perusta! Jne Paula Risikko 20

21 Case Seinäjoki Seinäjoen kaupungin Lihavuus laskuun -ohjelman ( ) tavoitteena on, että entistä harvemmasta lapsesta ja nuoresta kasvaa lihava aikuinen ja lihavuuteen liittyvät sairaudet saataisiin ehkäistyä myöhemmällä iällä. Kaupunki on toteuttanut ohjelmaa ilman lisärahoitusta tai -resursseja osana jokaisen toimialan perustyötä ja vuotuista budjettia. Vuonna 2009 lähes joka viides (17 %) viisivuotias lapsi oli ylipainoinen tai lihava Seinäjoella. Vuonna 2015 vain yksi kymmenestä (10,1 %) viisivuotiaasta lapsesta oli ylipainoinen tai lihava. Ohjelma jatkuu edelleen kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen painopistealueena vuosille Paula Risikko 21

22 Kiitos!