ROVANIEMEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2008

Transkriptio

1 ROVANIEMEN KAUPUNKI Käsittely: kaupunginhallitus , Käsittely: kaupunginvaltuusto

2 S I S Ä L T Ö 1 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS KAUPUNGIN HALLINTO KAUPUNGINVALTUUSTO KAUPUNGINHALLITUS KAUPUNGIN TOIMINTAORGANISAATIO KAUPUNKIKONSERNIN RAKENNE SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET VÄESTÖ, TYÖLLISYYS JA ELINKEINOT TALOUDELLINEN KEHITYS KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTUMINEN TASAPAINOTUSSUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN KOKONAISTALOUDEN KEHITYS TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN TOIMINNAN RAHOITUS RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET KOKONAISTULOT JA -MENOT HALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISESTA TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN KÄYTTÖTALOUSOSA HALLINTO- JA VIRANOMAISTOIMINNOT HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS HALLINTO- JA VIRANOMAISPALVELUT ELINKEINO- JA ALUEKEHITTÄMISPALVELUT LAUTAKUNTIEN TOIMINTA JA TALOUS ALUEELLISET PALVELUT LAPSIPERHEIDEN PALVELUT IKÄIHMISTEN PALVELUT TERVEYDENHUOLTOPALVELUT ERIKOISSAIRAANHOITOPALVELUT SOSIAALIPALVELUT PERUSOPETUSPALVELUT LUKIOKOULUTUSPALVELUT MUUT KOULUTUSPALVELUT LASTEN PÄIVÄHOITOPALVELUT KULTTUURIPALVELUT LIIKUNTAPALVELUT NUORISOPALVELUT TEKNISET PALVELUT YMPÄRISTÖVALVONTA- JA PELASTUSPALVELUT TUOTANTO-OSASTOJEN TOIMINTA JA TALOUS HALLINTOPALVELUJEN TUOTANTO-OSASTON TOIMINTA JA TALOUS TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA SIVISTYSPALVELUJEN JOHTOKUNNAN TOIMINTA JA TALOUS TULOSLASKELMA TASE RAHOITUSLASKELMA

3 6.2.3 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JOHTOKUNNAN TOIMINTA JA TALOUS TULOSLASKELMA TASE RAHOITUSLASKELMA TEKNISEN JOHTOKUNNAN TOIMINTA JA TALOUS TULOSLASKELMA TASE RAHOITUSLASKELMA PERUSKUNNAN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMISVERTAILU KAUPUNGINHALLITUS LIIKUNTALAUTAKUNTA TEKNINEN LAUTAKUNTA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JOHTOKUNTA SIVISTYSPALVELUJEN JOHTOKUNTA TEKNINEN JOHTOKUNTA PERUSKUNNAN RAHOITUSOSAN TOTEUTUMISVERTAILU LIIKELAITOSTEN TOIMINTA JA TALOUS NAPAPIIRIN VESI TULOSLASKELMA NAPAPIIRIN VESI TULOSLASKELMA NAPAPIIRIN VESI INVESTOINNIT NAPAPIIRIN VESI TASE NAPAPIIRIN VESI RAHOITUSLASKELMA NAPAPIIRIN VESI TYÖTERVEYSLIIKELAITOS TULOSLASKELMA TYÖTERVEYSLIIKELAITOS TULOSLASKELMA TYÖTERVEYSLIIKELAITOS TASE TYÖTERVEYSLIIKELAITOS RAHOITUSLASKELMA TYÖTERVEYSLIIKELAITOS TILALIIKELAITOS TULOSLASKELMA TILALIIKELAITOS TULOSLASKELMA TILALIIKELAITOS INVESTOINNIT TILALIIKELAITOS TASE TILALIIKELAITOS RAHOITUSLASKELMA TILALIIKELAITOS KOKO KAUPUNGIN TALOUS KOKO KAUPUNGIN TULOSLASKELMA KOKO KAUPUNGIN TASE KOKO KAUPUNGIN RAHOITUSLASKELMA KONSERNIN TULOSLASKELMA KONSERNIN TASE KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA KAUPUNGIN KONSERNIYHTIÖIDEN TOIMINTA JA TALOUS MERKITTÄVIMPIEN TYTÄRYHTIÖIDEN TOIMINTA JA TALOUS NAPAPIIRIN RESIDUUM OY ROVANIEMEN ENERGIA OYJ ROVASEUDUN MARKKINAKIINTEISTÖT OY ROVANIEMEN KEHITYS OY MUUT KONSERNIYHTIÖT JA YHTEISÖT LAPIN ALUETEATTERIYHDISTYS RY ROVANIEMEN KYLIEN KEHITTÄMISSÄÄTIÖ ROVANIEMEN MONITOIMIKESKUSSÄÄTIÖ TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT KOKO KAUPUNGIN LIITETIEDOT TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT

4 TASEEN LIITETIEDOT HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT LIIKELAITOSTEN LIITETIEDOT NAPAPIIRIN VESI TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT TASEEN LIITETIEDOT HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT TYÖTERVEYSHUOLTO TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT TASEEN LIITETIEDOT HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT TILALIIKELAITOS TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT TASEEN LIITETIEDOT HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT LIITELAITOSTEN VAIKUTUS KUNNAN TILINPÄÄTÖKSESSÄ LIIKELAITOSTEN VAIKUTUS KUNNAN TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMISEEN LIIKELAITOSTEN VAIKUTUS KUNNAN TOIMINNAN RAHOITUKSEEN KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT KONSERNITULOSLASKELMAN LIITETIEDOT KONSERNITASEEN LIITETIEDOT KÄYTETYT KIRJANPITOKIRJAT TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET

5 1 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Rovaniemen kaupungin kehitys jatkui voimakkaana vuonna Kuntien yhdistymisen jälkeen väestömäärä on kasvanut yli 1500 asukkaalla, kun yhdistymisen yhteydessä tavoitteeksi asetettiin 1000 asukkaan kasvu vuoteen 2010 mennessä. Uusien nettotyöpaikkojen lisäys on vuosina ollut yli 1300 ja työllisyysaste on noussut yli 61 %:n. Työpaikkamäärän myönteinen kehitys jatkui myös vuonna Kaupungin kasvu on näkynyt myös asuntotuotannossa. Yhteensä vuosina Rovaniemelle on rakennettu lähes 1200 uutta asuntoa. Talousarviossa arvioitu tuotantotarve on 400 asuntoa vuodessa ja se toteutui vuosina Toimintaympäristön voimakas positiivinen kehitys näkyi myös kaupungin taloudessa. Verotulojen kasvu oli ennätyksellisen suuri, yli 8 %. Valtionosuudet huomioon ottaen koko verorahoituksen kasvu oli yli 9 %. Myös lautakuntien määrärahat pysyivät muutetun talousarvion mukaisina. Ensimmäisenä toimintavuotenaan kaupungin palveluista vastaavat palvelukeskukset saavuttivat sekä toiminnalliset, että taloudelliset tavoitteensa. Positiivista kehitystä oli mm. se, että kaupungin omien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuotannosta vastaava kunnan taseyksikkö pystyi saavuttamaan asetetun taloustavoitteen ja hidastamaan tuotantomenojen kasvua. Kokonaisuutena kaupungin toimintakate eli nettomenot kasvoivat 6,3 %. Koska nettomenojen kasvu alitti verorahoituksen kasvun, kaupunki saavutti selvästi positiivinen tuloksen ja tilikauden ylijäämä oli n. 2,5 miljoonaa euroa. Henkilötyövuosien ja henkilömäärän kasvu taittui ja lähti alenevaan suuntaan. Sairauspoissaolojen kasvu loiveni ja kääntyi loppuvuodesta laskuun. Työhyvinvoinnin parantamiseksi aloitettiin Sie ja Mie -työkulttuurin kehittäminen pidempiaikaisena prosessina kattaen jokaisen työyksikön. Kaupunki investoi edelleen voimakkaasti ja nettoinvestointien toteutuminen oli yli 17 miljoonaa euroa. Suurin osa investoinneista tehtiin teknisen lautakunnan, Napapiirin veden ja tilaliikelaitoksen investointeina. Näin investoinnit kohdistuivat pääosin kaupunkilaisten tarvitsemaan infrastruktuuriin. Vaikka tavoiteltu 14 miljoonan euron vuosikate saavutettiin, jouduttiin kuitenkin ottamaan lisää lainaa toimintavuotena 4,5 miljoonaa euroa. Vuodelta 2008 laadittiin myös ensimmäisen kerran täydellinen konsernitilinpäätös. Rovaniemi konsernin muodostavat peruskaupunki liikelaitoksineen ja kaupungin määräysvallassa olevat yhtiöt, säätiöt ja kuntayhtymät. Laaditun tilinpäätöksen perusteella voidaan todeta, että Rovaniemi -konserni on vahva. Kaupunkikonserni tuotti tilikautena 12 miljoonan euron ylijäämän. Kaikki merkittävät kaupungin omistamat yhtiöt saavuttivat valtuuston asettamat tavoitteet, positiivisen taloudellisen tuloksen ja toiminnallisen tehtävät hoidettiin tavoitteiden mukaisesti. Konsernissa on kuitenkin kiinnitettävä huomiota konsernin lainamäärään, joka kasvoi ja on yhteensä n. 149 miljoonaa euroa. Omistajaohjaus on tulevaisuudessa entistä merkittävämpää kunnissa ja niin myös Rovaniemellä. Kaupunginvaltuusto on perustanut konserniin erilaisia yhteisöjä toteuttamaan kaupungille kuuluvia tehtäviä. Kaupunginvaltuusto asettaa myös koko konsernille tavoitteet. Yhteisöjä tulee tukea niille annettujen tehtävien toteutuksessa, mutta samalla myös ohjata määrätietoisesti omistajan näkökulmasta. Hyvin toteutuneen vuoden 2008 jälkeen edessä ovat haasteet, joiden suuruutta ei vielä syksyllä talousarviota tehtäessä osattu arvioida. Kansainvälinen rahoituskriisi on johtanut myös Suomen kansantalouden taantumaan. Joudumme edellä mainitusta kasvusta sopeutumaan nolla- jopa negatiiviseen kasvuun. Kaupungin toimintamenot ovat tasolla, johon ei nykyinen tulorahoitus riitä. Rahoitusvaje on niin suuri, että tasapainoisen talouden tavoitteeseen tarvitaan koko kaupunkikonsernin tinkimätön osallistuminen ja tekeminen. Kaupungin on lisättävä tuloja ja pidettävä vahvuuksistaan kiinni. Kaavoitusmonopoli on kuntien tärkein instrumentti, kun kilpaillaan asukkaista ja yrityksistä. Rovaniemi ei saa taantumassakaan päästää hyvää kehityksen virtaa kääntymään muihin kasvukeskuksiin. Rovaniemen mahdollisuudet vastata asutuksen ja elinkeinoelämän tarpeisiin ovat ylivoimaiset, itse päätämme siitä käytämmekö mahdollisuuksiamme. Kaupunginvaltuuston talouden tasapainotussuunnitelma on toteutettava. Tässä tilanteessa palvelurakenteiden läpikäynti kokonaisuutena on tehtävä ja tarvittavat päätökset on tehtävä välittömästi. Kaupungille tarpeeton ja kuluja tuottava omaisuus on realisoitava. Yhdessä valmistelemme ja teemme vaikeatkin päätökset ja selviämme tästäkin taantumasta voittajina. Kaupunginjohtaja Mauri Gardin 5

6 2 KAUPUNGIN HALLINTO 2.1 KAUPUNGINVALTUUSTO Rovaniemen kaupungissa ylintä päätösvaltaa käyttää kaupunginvaltuusto. Valtuusto vastaa kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Kertomusvuonna kaupunginvaltuusto kokoontui 10 kertaa ja käsitteli 117 asiaa. Kertomusvuonna pidettiin kunnallisvaalit, joissa vaalikaudelle valittiin 75 valtuutettua. Valtioneuvoston päätettyä kesäkuussa 2005 lakkauttaa Rovaniemen kaupunki ja Rovaniemen maalaiskunta ja perustaa tilalle uusi Rovaniemen kaupunki alkaen, uudessa Rovaniemen kaupungissa toimitettiin kuntajakolain 25 :n 1 momentin mukaisesti ylimääräiset kuntavaalit Vaaleissa valittiin sisäasiainministeriön päätöksen mukaisesti 75-jäseninen valtuusto. Valtuusto v. 2008: Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Kaupunginvaltuuston 3. varapuheenjohtaja Airaksinen Maarit Tapio Riku Ojala-Niemelä Johanna Poikajärvi Sirpa Jäsenet Ahokas Pertti KESK Airaksinen Maarit KOK Alaoja Kaarlo KOK Alatarvas Jarmo VAS Ansala Liisa KESK Aspegren Leena KESK Brunni Antti VIHR Erola Heikki KESK Flink Keijo 1) SDP Haapala Heikki KOK Haapala Vesa KESK Haataja Mauri KOK Haimakainen Pentti VAS Harju-Autti Esko KESK Harju-Autti Leena KOK Helistekangas Erkki KD Honkavuori Aimo KOK Huttunen Jaakko VAS Inkeröinen Juhani KESK Juopperi Katri VAS Juujärvi Alpo KESK Juuruspolvi Juhani KOK Jänkälä Aarne KESK Karvo Seija KESK Karvonen Tatja KESK Kekki Tapio VIHR Kontiola Lasse KESK Kotila-Martti Hilkka SDP Kotimäki Jari 2) VAS Kunnari Anneli SDP Kuulasmaa Antti KOK Laatikainen Sari KESK Lampi Tauno SDP Lappi Laina SDP Lehtosalo Aila KESK Liikkanen Antti SDP Lohi Markus KESK Mattanen Juhani VAS Miettunen Raimo KD 6

7 Myöhänen Minna VAS Mäntymäki Tuula KESK Niukkanen Kimmo SDP Nätynki Aatos VAS Ojala-Niemelä Johanna SDP Ovaskainen Hannu KESK Paksuniemi Sulo SDP Pallari Paula RYHMÄ7 Pasma Esa KESK Pekkala Markku KOK Pekkala Suvi VIHR Poikajärvi Sirpa VAS Puolakka Jaakko KESK Rapo Mikko SDP Remsu Pentti KESK Riepula Esko SDP Ruotsalainen Ari KESK Saarijärvi Veli KESK Salo Rauni KOK Siira-Kuoksa Nina VAS Sulasalmi Reijo SDP Säkkinen Seija KOK Tapio Riku KESK Tennilä Eini Marja VAS Tennilä Esko-Juhani VAS Tiainen Olli KESK Tiuraniemi Helena SDP Toivainen Rauno KESK Trög Sakari KESK Tuhkala Juha KESK Törmänen Timo VIHR Välitalo Olavi KOK Ylihurula Eeva KESK Ylipulli Sari VIHR Yli-Suvanto Sini KOK Zimmerman Leo SDP 1) Flink Keijo oli estynyt koko vuoden ja hänen sijaisenaan valtuuston kokouksissa toimi SDP:n 1. varavaltuutettu Huhtala Jarmo. 2) Kotimäki Jari asti. Tilalle Nevala Kauko. 7

8 2.2 KAUPUNGINHALLITUS Rovaniemen kaupungin hallintosäännön mukaan kaupunginhallituksen tehtävä on johtaa kaupungin hallintoa ja taloutta kaupunginvaltuuston hyväksymien tavoitteiden mukaisesti. Kaupunginhallitus kokoontui kertomusvuonna 35 kertaa ja käsitteli 564 asiaa. Kaupunginhallitus v. 2008: Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Ruotsalainen Ari Riepula Esko Trög Sakari Jäsenet Harju-Autti Leena KOK Huttunen Jaakko VAS Karvo Seija KESK Kotimäki Jari 1) VAS Kunnari Anneli SDP Kuulasmaa Antti KOK Lehtosalo Aila KESK Myöhänen Minna VAS Mäntymäki Tuula KESK Pallari Paula RYHMÄ7 Riepula Esko SDP Ruotsalainen Ari KESK Sulasalmi Reijo SDP Tiainen Olli KESK Toivainen Rauno KESK Trög Sakari KESK Törmänen Timo VIHR 1) Kotimäki Jari asti. Tilalle valittiin Portti Jaakko. Äänestysaktiivisuuden kehitys on ollut seuraava: Kunnallisvaalit (valtuustokausi ) Ylimääräiset kunnallisvaalit (valtuustokausi ) Kunnallisvaalit (valtuustokausi ) Rovaniemen mlk Rovaniemen kpi uusi Rovaniemi Rovaniemi äänestysprosentti (%) 54,4 51,9 56,2* 58,1 Lähde: vaalit.fi ja *kunnat.net 8

9 2.3 KAUPUNGIN TOIMINTAORGANISAATIO Rovaniemen kaupungin hallinnon järjestäminen sekä toiminnan ja talouden ohjaaminen perustuu sopimusohjausjärjestelmään, jossa palvelusopimuksilla määritellään järjestettävien, tuotettavien tai ostettavien palvelujen laatu, määrä ja hinta. Sopimusohjauksessa organisaatio jaetaan hallinto-organisaatioon ja palveluorganisaatioon, joiden kesken tehtävillä palvelusopimuksilla toimintaa ohjataan. Molemmissa organisaatioissa on sekä luottamus- että henkilöstöorganisaatiot. Luottamushenkilöorganisaatio on esitetty kuviossa 1 ja henkilöstöorganisaatiot kuvioissa 2 ja 3. Hallinto-organisaatio vastaa demokraattisesta päätöksenteosta ja toiminnan yhteiskunnallisesta ohjaamisesta sekä palvelujen järjestämisestä kuntalaisten perusoikeuksien ja palvelutarpeiden mukaisesti. Palveluorganisaatio tuottaa tai hankkii hallinto-organisaation kanssa hyväksymänsä palvelusopimuksen mukaiset palvelut. Sopimusohjausmenettely on kaupungin palvelu- ja hallinto-organisaatioiden välinen yhteistoimintajärjestelmä, jonka tavoitteena on kaupungin rahoitusmahdollisuuksien mukaiset, kuntalaisten hyvinvoinnin turvaavat palvelumarkkinat. Valtuusto muutti marraskuussa 2007 organisaatiojakoa vuoden 2008 alusta siten, että hallintoorganisaatioon jäi entisen seitsemän osaston sijasta kolme osastoa (hyvinvointipalvelut, tekniset palvelut ja strateginen hallinto-osasto). Palveluorganisaatio muodostettiin sivistyspalvelujen tuotanto-osastosta, sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotanto-osastosta, hallintopalvelujen tuotanto-osastosta sekä teknisestä tuotanto-osastosta, jonka alaisuudessa toimi Napapiin Vesi liikelaitos. Lisäksi palveluorganisaatioon kuului vuoden 2008 alusta Tilaliikelaitos ja Työterveyspalvelujen liikelaitos. L U O T T A M U S H E N K I L Ö O R G A N I S A A T I O KAUPUNGINVALTUUSTO HALLINTO-ORGANISAATIO PALVELUORGANISAATIO Nuorisovaltuusto Nuorisohallitus Perusturvaltk Perusturvajaosto Keskusvaaliltk Elinkeinojaosto Tarkastusltk, JHTT-tilintarkastaja KAUPUNGINHALLITUS Sosiaali- ja terveyspalvelujen johtokunta Koulutusltk Koulujen johtokunnat Kulttuuriltk Kylien neuvottelukunta Maaseutultk PALVELU- SOPIMUS Sivistyspalvelujen johtokunta Tekninen johtokunta - tekninen tuotanto - Napapiirin Vesi -liikelaitos Liikuntaltk Nuorisoltk Yläkemijoen alueltk Tekninenltk Tiejaosto Ympäristöltk Tilaliikelaitoksen johtokunta Työterveysliikelaitoksen johtokunta Kuvio 1. Rovaniemen kaupungin luottamushenkilöorganisaatio v

10 Hallinto-organisaatioon kuuluvat kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, lautakunnat ja jaostot. Hallinto-organisaatioon kuuluvat toimielinten päätöksiä valmistelevat, esittelevät ja täytäntöönpanosta vastaavat viranhaltijat. Henkilöstöorganisaatio on seuraava: HENKILÖSTÖORGANISAATIO HALLINTO TARKASTUS- LAUTAKUNTA KAUPUNGIN- JOHTAJA SISÄINEN TARKASTAJA Vastuualue: Sisäinen valvonta APULAISKAUPUNGIN- JOHTAJA KAUPUNKITARKAS- TAJA/ TARKASTUSPÄÄL- Ö Vastuualue: Ulkoinen tarkastus ja arviointi APULAISKAUPUNGIN- JOHTAJA STRATEGINEN HALLINTO- OSASTO HYVINVOINTIPALVELUT -OSASTO TEKNISET PALVELUT -OSASTO Vastuualueet: Perusturva Koulutus- ja Yläkemijoen aluepalvelut Kulttuuri Nuoriso- ja liikunta Vastuualueet: Konsernihallinto Konsernitalous ja -suunnittelu Elinkeinoasiat ja aluekehittäminen Vastuualueet: Maankäyttö Yhdyskuntatekniikka Ympäristönvalvonta Kuvio 2. Rovaniemen kaupungin hallinto-organisaatio v Hallinto-organisaatio vastaa demokraattisen päätöksentekojärjestelmän toimivuudesta, kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien edistämisestä, kaupungin tiedottamistehtävistä sekä kaupungin yleishallinnosta. Hallinto-organisaatio vastaa kaupungin strategisesta suunnittelusta ja toimeenpanosta. 10

11 Palveluorganisaatio tuottaa tai hankkii hallinto-organisaation kanssa hyväksymänsä palvelusopimuksen mukaiset palvelut. Palveluorganisaatioon kuuluvat ne osastot, jotka kattavat pääsääntöisesti palvelutoiminnasta saadulla sisäisellä tulorahoituksella toiminnastaan aiheutuvat kulut. Palveluorganisaation muodostavat sosiaali- ja terveyspalvelujen johtokunta, sivistyspalvelujen johtokunta ja tekninen johtokunta. Lisäksi palveluorganisaatioon kuuluu Tilaliikelaitos, Työterveyspalvelut -liikelaitos ja kaupunginhallituksen alaisuudessa toimiva hallintopalvelujen tuotanto-osasto. Palveluorganisaation henkilöstöorganisaatio on seuraava: HENKILÖSTÖORGANISAATIO PALVELUTUOTANTO KAUPUNGINJOHTAJA PALVELUJOHTAJA PALVELUJOHTAJA TEKNINEN JOHTAJA JOHTAJA SOSIAALI- JA TERVEYS- PALVELUJEN TUOTANTO- OSASTO SIVISTYSPALVELUJEN TUOTANTO-OSASTO TEKNINEN TUOTANTO- OSASTO TILALIIKELAITOS Palvelukeskukset: Terveydenhuollon palvelukeskus* Vanhuspalvelukeskus* Sosiaalipalvelukeskus Palvelukeskukset: Koulupalvelukeskus Lasten päivähoidon palvelukeskus Kulttuuripalvelukeskus Liikunta- ja nuorisopalvelukeskus Palvelukeskukset: Kiinteistöpalvelukeskus Yhdyskuntatekninen palvelukeskus Ruokapalvelukeskus Maanmittaus- ja suunnittelupalvelukeskus Napapiirin Vesi (liikelaitos) OSASTONJOHTAJA JOHTAJA HALLINTOPALVELUJEN TUOTANTO-OSASTO TYÖTERVEYSPALVELUT (LIIKELAITOS) Palvelukeskukset: Hallinto-palvelut * Terveydenhuollon palvelukeskus ja vanhuspalvelukeskus yhdistettiin alkaen terveyspalvelukeskukseksi. Kuvio 3. Rovaniemen kaupungin palveluorganisaatio v Palveluorganisaatioon kuuluvien tuotanto-osastojen toiminta on esitelty tarkemmin luvussa 6.2 Tuotanto-osastojen toiminta ja talous, liikelaitosten toiminta on esitelty tarkemmin luvussa 7 Liikelaitosten toiminta ja talous. 11

12 2.4 KAUPUNKIKONSERNIN RAKENNE ROVANIEMEN KAUPUNGIN KONSERNIRAKENNE OMISTUS TILIKAUDEN TASE (%) VOITTO/-TAPPIO ( ) T Y T Ä R Y H T E I S Ö T Kiinteistö Oy Hallankaikko 100,00 268, ,67 Kiinteistö Oy Rovaniemen Poropeukalo 100, , ,64 Rovaniemen Energia Oy 100, , ,94 Napapiiri-Ounasvaara Oy 100, , ,15 Rovaseudun Markkinakiinteistöt Oy 100, , ,89 Kiinteistö Oy Rakan Veteraanit 98,40 0, ,18 Napapiirin Residuum Oy 90, , ,55 Rovaniemen Kehitys Oy 89, , ,21 Napapiirin Jäähalli 90, , ,34 As Oy Viirinkankaantie ,30 0, ,73 Kiinteistö Oy Monitoritalo 66,33 0, ,31 Rovaniemen Klubikiinteistö Oy 52, , ,50 Kiinteistö Oy Lappi Areena 71, , ,27 K U N T A Y H T Y M Ä T Rovaniemen koulutuskuntayhtymä 75, , ,41 Lapin sairaanhoitopiirin ky 53, , ,61 Ounastähti kehittämiskuntayhtymä 42, , ,63 Lapin liitto ky 29, , ,00 Kolpeneen Palvelukeskuksen ky 17, , ,91 O S A K K U U S Y H T E I S Ö T Rova-Lohi As Oy 16, , ,14 LapIT Oy 37, , ,08 Rovakaira Oy 39, , ,22 Saarenhelmi Kiinteistö Oy 36, , ,68 Arktikum Palvelu Oy 33, , ,03 Liike-Jaako Kiinteistö Oy 32, , ,61 Rovaniemen Pohjanpuistikon autotalo Oy 26, , ,59 Tuovilankulma As Oy 20, , ,07 Liisankumpu Kiinteistö Oy 33,30 8, ,01 Y H T E I S Y H T E I S Ö T Kiinteistö Oy Arctic Centre 50, , ,53 Y H D I S T Y K S E T J A S Ä Ä T I Ö T Lapin alueteatteriyhdistys ry määräysv , ,02 Rovaniemen kylien kehittämissäätiö määräysv , ,59 Rovaniemen monitoimikeskussäätiö määräysv , ,30 12

13 Kuvio 4. Konsernin rakenne

14 2.5 SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Selonteon laatimisen perusteet Kaupungin hallinnon ja talouden valvonnassa ulkoinen tarkastus ja arviointi sekä sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän. Vastuu sisäisen valvonnan organisoinnista kaupunkikonsernissa on kaupunginhallituksella ja toimivalla johdolla. Tehtävistä kaupunkikonsernissa vastaa sisäinen tarkastaja. Esimiehet vastaavat valvonnasta omissa toimintaprosesseissaan. Selonteon laatimisesta on vastannut kaupungin sisäinen tarkastaja. Laatimisen perusteena ovat toimielimien päätökset, taloushallinnon tietojärjestelmiin perustuvat havainnot sekä yksittäiset tarkastustoimet. Eri toimielimiltä ja vastuullisilta viranhaltijoilta on pyydetty tietoja sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan järjestämisestä. Merkittävämpien konserniyhteisöjen toimivaa johtoa on kuultu. Sisäisen valvonnan ja siihen liittyvän riskienhallinnan taso ei ole ollut kaikilta osin tyydyttävä vuonna Osan vuotta sisäisen tarkastajan viralla ei ollut hoitajaa. Sisäisen valvonnan ohjeiden hyväksymisen ja viranhaltijan nimittämisen jälkeen toimintaa on loppuvuonna 2008 voitu alkaa toteuttamaan systemaattisemmin ja suunnitelmallisemmin. Havaituista puutteista ja korjausehdotuksista on raportoitu kaupunginjohtajalle ja tarkastuslautakunnalle. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Toimielimien tehtävät ja ratkaisuvalta, taloutta koskevat menettelyt sekä päätöksentekojärjestelmä on ratkaistu hallinto- ja johtosäännössä. Säännön noudattamatta jättämistä ei ole ilmennyt. Ongelmat ja välittömät kehittämisen tarpeet liittyvät alemmanasteisiin normeihin. Sisäinen valvonta on tarkastuksissa kiinnittänyt huomiota talousarvion täytäntöönpanoohjeiden sitovuuteen, hankintasääntöjen noudattamiseen, käteisvarojen hallinnointiin ja esimiesten yleiseen valvontavelvollisuuteen. Talousarvion täytäntöönpano-ohjeita on nyttemmin kehitetty. Hankintoja varten on laadittu ns. pienhankintaohjeet. Käteisvarojen hallinnoinnin kehittämiseksi on ryhdytty toimenpiteisiin. Kaikilta osin esimiehet eivät ole riittävästi kiinnittäneet huomiota säännösten noudattamiseen. Hankinta- ja myyntivaltuuksia on yksittäistapauksissa tulkittu laveasti. Talousarvion täytäntöönpano-ohjeiden noudattamisessa on havaittu puutteita ja päätösten täytäntöönpanossa on ollut viiveitä. Suosituksia korjaaviksi toimenpiteiksi on annettu. Kuntaliitto on yleiskirjeellään (10/80/2008) muistuttanut salassa pidettävien asiakirjojen ja henkilötietojen käsittelystä. Kaupunginhallitus on asiasta päätettyään myös ohjeistanut asiasta muita toimielimiä. Salassapitoa koskevia ohjeita ja määräyksiä noudatetaan asianmukaisesti. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Kaupunginhallitus ohjeistaa toimielimiä talous- ja toimintaraportoinnissa. Kolmannesvuosittain tapahtuva raportointivelvollisuus kattaa myös konserniyhteisöt. Raportoinnin toimivuutta edelleen arvioitaessa huomioidaan kuntalain ( /519) konsernisäännökset. Talouden seurantaa vaikeuttaa tileille muut tulot/muut menot kirjatut suurehkot tapahtumat ja eräissä tapauksissa epätarkat kirjaukset (vrt. Kirjanpitolain 2L 2 mukaan jokainen tili on pidettävä jatkuvasti sisällöltään samana). Varojenkäytön yksityiskohtaista valvontaa on toteutettu kassatarkastuksissa, hankintoja koskevissa tarkastuksissa ja matkalaskutuksen oikeellisuutta arvioitaessa. Tuloksellisuuden arvioinnissa korostuu edelleen menojen seuranta. Aiheellista on kehittää suoritteiden laadullista ja määrällistä seurantaa sekä hintavertailua. Laskun antamaa informaatiota tulee hyödyntää myös hankittaessa palvelua omalta tuotannolta. 14

15 Tuloksellisuutta rasittaa henkilöstön poissaolojen määrän kasvu, joka on jatkunut yhtäjaksoisesti vuodesta Käynnistyneessä työhyvinvoinnin Sie ja mie -kehittämisohjelmassa panostetaan henkilöstön osaamiseen ja jaksamiseen. Riskienhallinnan järjestäminen Vastuu riskienhallinnan ohjeistuksesta on kaupunginhallituksella. Riskienhallintaprosessi muotoutuu yksittäisten ohjeiden ja suunnitelmien kautta. Vuonna 2008 päätettiin sisäisen valvonnan ohjeista, tietoturvapolitiikasta ja salassapitoa koskevista määräyksistä. Lautakunnat vastaavat riskienhallinnasta toimialueellaan. Taseyksiköiden johtokunnat vastaavat osaltaan riskienhallinnasta. Kunkin osaston riskienhallintasuunnitelman laatiminen on osaston johtajan vastuulla. Yksittäisenä viranhaltijana turvallisuus/valmiuspäällikkö on kaupunkiorganisaation riskienhallinnan asiantuntija. Sisäinen tarkastaja osallistuu valvontatehtävässään riskienhallinnan kehittämiseen. Valtuustotason riskitarkastelussa korostuvat konserniyhteisöt. Rovaniemen Energia Oy:n hallitus on määritellyt yhtiölle oman riskipolitiikan ja tiedostanut sähkön markkinahinnan vaihtelun riskit. Napapiirin Residuum Oy pitää jätelainsäädännön muutoksia riskeinä. Rovaniemen Markkinakiinteistöt Oy:lle taloudellinen epävarmuus tuo riskejä vuokraustoimintaan. Rovaniemen Kehitys Oy pitää muutoksia toimintaympäristössä riskinä. Rovaniemen kylien kehittämissäätiölle rahastoitujen varojen kurssikehitys on riski. Liikelaitoksista Napapiirin Vesi pitää veden pilaantumista ja jakeluhäiriöitä riskinä. Työterveyslaitoksen riski on osaavan henkilöstön rekrytointi. Tilaliikelaitoksen riski liittyy sen hallinnoimien rakennusten kuntoon. Kaupungilla ei ole kokonaisvaltaista ja ajan tasalla olevaa riskienhallintapolitiikkaa. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Hankintoja koskevien säännösten vaikeaselkoisuus on heijastunut kaupungin hankintoihin. Hankinnoissa on tapahtunut toimivallan ylityksiä, joihin tarkastuksissa on puututtu. Hankintaohjeistusta on täsmennetty. Omaisuuden luovutuksia on tarkastettu myös tilanteissa, jossa luovutettava omaisuus on ollut taloudellisesti vähäarvoinen tai ostajapiiriltään rajattu. Vaikka omaisuutta luovutettaessa ei kilpailulainsäädäntö aseta vaatimuksia, on valvonnassa kiinnitetty huomiota kuntalaisten tasapuoliseen kohteluun ja hyvään hallintoon. Kaupungin omaisuuden vakuuttamista koskevat ohjeet antaa kaupunginhallitus. Kaupunginhallituksille on annettu kokonaisselvitys vakuutuksista. Omaisuutta ja varastoa koskevista velvoitteista on ohjeistettu talousarvion täytäntöönpano-ohjeissa. Riskienhallinnan laatuarvioinnin mukaan vahinkoriskien hallinta on tyydyttävällä tasolla Sopimustoiminta Toimintaa kaupungin hallinto- ja palveluorganisaatioiden kesken ohjataan palvelusopimuksilla (sisäinen sopiminen). Ulkoinen sopimustoiminta perustuu kunkin toimielimen vastuulla oleviin neuvotteluihin edeten aina sopimuksen laatimiseen saakka. Rajoitteita sopimiselle on asetettu delegointimatriisilla ja talousarvion täytäntöönpano-ohjeilla. Sopimusrekisterien kehittämisen tarve on ilmeinen. Sopimusten hallinnointiriskeihin viitattiin aiemmassa riskitarkastelussa (Audiator 2006). Sopimusriskit ilmenevät myös tilintarkastajien syyskuussa valmistuneesta tarkastusraportista. Hyvä sopimushallinta tukee valtuuston hyväksymän palveluhankintastrategian täytäntöönpanoa sekä palvelujen määrän ja laadun vertailua. Johtopäätökset Esimiesten valvontatoimissa on puutteita ja korjaamistarvetta. Toimivaltasäännökset pitää tehdä selkeiksi ja niitä pitää noudattaa. Sisäinen valvonta kiinnittää asiaan jatkossa huomiota. Esimiesvalmiuksien parantamiseksi on tarpeen antaa koulutusta. Asiantuntija-arvioissa (Audiator 2006, IF 2007) on viitattu johtamisen riskeihin ja kehittämistarpeisiin. 15

16 Kaupungilta puuttuu koko konsernin kattava riskienhallintapolitiikka. Riskienhallinnan toteutus yksittäisten ohjeiden ja sääntöjen kautta ei varmista kokonaisvaltaisen riskikuvan ylläpitämistä. Kaupunginhallitukselle huhtikuussa 2008 esitelty riskienhallinnan laatuarviointiraportti antaa suuntaa kehittämistoimille. Sisäinen valvonta tukee tuloksellisuustavoitteiden ja toimenpidetavoitteiden toteutumista. Havainnoista raportoidaan kaupunginjohtajalle ja tarkastuslautakunnalle. 16

17 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET 3.1 VÄESTÖ, TYÖLLISYYS JA ELINKEINOT Väestökehitys Rovaniemen kaupungin väestökehitys on jatkunut myönteisenä vuodesta 2003 lähtien. Vuonna 2008 väkiluku kasvoi 530 henkilöä. Kasvua selittää syntyneiden enemmyys verrattuna kuolleisiin ja muuttoliikkeen nettolisäys. Syntyneiden enemmyys on jatkunut kauan. Rovaniemelle on aiheutunut muuttotappiota kotimaan muuttoliikkeessä (kuntaan muuttaneet ja kunnasta poismuuttaneet), mutta Rovaniemi sai muuttovoittoa. Tarkastelukaudella ulkomaisessa muuttoliikkeessä (maahanmuutto ja maastamuutto) Rovaniemi sai muuttovoittoa. Ulkomaan muuttovoittoa selittää etenkin kaukomuutto Rovaniemelle. Tammi-marraskuussa 2008 Rovaniemen muuttovoitto oli 231 henkilöä: EU-maista 10 henkilöä, muualta Euroopasta 33, Aasiasta 92, Afrikasta 84 ja muualta 12. Pakolaisista tulee kunnan asukkaita, kun oleskelulupa myönnetään. Jos henkilö aikoo jäädä vakituisesti asumaan Suomeen ja hänellä on vähintään vuoden oleskeluun oikeuttava voimassa oleva lupa, hänen kotikuntansa määräytyy yleensä samoin perustein kuin suomalaisen(kotikuntalaki 201/1994). Maistraatti vie näiden henkilöiden tiedot väestötietojärjestelmään. Taulukko 1. Väestönmuutokset ROVANIEMEN KAUPUNKI (kuntien yhdistyminen ) Väestö Elävänä syntyneet Kuolleet Syntyneiden enemmyys Kuntien välinen nettomuutto Ulkomainen nettomuutto Kokonaisnettomuutto Väkiluvun korjaus Väestö Väestön muutos ed. vuoteen Lähde: Tilastokeskus V on ennakkotieto. 17

18 Vuoden 2008 väkiluku on 128 henkilöä enemmän kuin Rovaniemen kaupungin talousarviossa 2008 arvioitu väkiluku. Taulukossa 2 on kuvattu Rovaniemen kaupungin toteutunut ikärakenne v Taulukko 2. Väestön ikärakenne ROVANIEMEN KAUPUNKI (kuntien yhdistyminen ) Väestön ikärakenne (31.12) yli Yhteensä Lähde: Tilastokeskus. Taulukko 3. Väestö suuralueittain kaupungissa Rova- Sodan- Ounas- Alakemi- Ranuan- Yläkemi- Tunte- Väestö niemen kylän- joki joki tie joki maton yht. 31.joulu keskus tie Muutos % ,5 1,4 4,2 5 1,2 3 0,8 100 % ,5 1,2 3,9 4,9 1,1 2,6 0,

19 Elinkeinorakenne ja työllisyys Rovaniemen elinkeinorakenne on palveluvaltainen: v työpaikoista 81,5 % (19 454) sijoittuu palvelualalle. Teollisuuden osuus on 15 % (3576). Teollisuuden toimiala sisältää rakentamisen, sähkö- ja vesihuollon ja teollisuuden. Alkutuotannon osuus on2,5 % (601). Rovaniemen työpaikoista arvion mukaan vientiin liittyy 2500, joka on 10,5 % työpaikoista. Teollisista työpaikoista vientiin liittyy arviolta 1000 ja matkailusta puolet eli 1500 työpaikkoja, kun otetaan huomioon myös matkailun välilliset vaikutukset. Rovaniemen matkailusta puolet on kotimaan matkailua. Taulukko 4. Julkisen ja yksityisen sektorin työpaikat Rovaniemen kaupungissa v Julkisen sektorin työpaikat % Yksityisen sektorin työpaikat % Tuntematon % Kaikki toimialat yhteensä % Taulukko 5. Työpaikat toimialoittain Rovaniemen kaupungissa v Yhteensä Maa- ja metsätalous Kaivostoiminta ja louhinta Teollisuus Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Rakentaminen Kauppa, majoitus ja rav.toiminta Kuljetus, varastointi ja tietoliik Rahoitus-, vakuutus-, vuokraus, tutkimus, liike-elämän palvelut ym Yhteiskunnalliset palvelut Toimiala tuntematon Lähde: Tilastokeskus. Vuoden 2007 tieto on ennakkotieto. V toimialat Tilastokeskus julkaisee myöhemmin. 19

20 Taulukko 6. Rovaniemen työlliset, työttömät ja työllisyysaste ikäluokittain v Ikä Väkiluku Työpaikat Työttömät Työllisyysaste, % , , , , , , , , , ,7 Tilastovirhe Yhteensä ,6 Lähde: Tilastokeskus. Työpaikkaluku v on ennakkotieto Vuonna 2006 työpaikkoja oli ja työllisyysaste oli 60,5 %. Vuonna 2007 työpaikkoja oli eli 830 enemmän kuin v Myös työllisyysaste oli 1,6 prosenttiyksikköä parempi. Rovaniemellä työpaikkakasvu on ollut voimakasta. Taulukko 7. Veronalaiset tulot Rovaniemellä v suuralueittain Suuralueen numero ja nimi Väkiluku Valtionveronalaiset tulot /henkilö 1 Suuralue Rovaniemen keskus Sodankyläntien suuralue Ounasjoen suuralue Alakemijoen suuralue Ranuantien suuralue Yläkemijoen suuralue Tuntematon Yhteensä Taulukko 8. Rovaniemen työttömyys Vuonna Työttömiä Työttömyys-% 14,2 12,4 12,3 Nuoret (alle 25 vuotiaat työttömät) Pitkäaikaistyöttömät (yli vuoden työttömänä olleet) Rovaniemen kaupungissa työttömyys on vähentynyt v jälkeen ja pysynyt ennallaan v

21 3.2 TALOUDELLINEN KEHITYS Suomen kansantaloudella on takanaan menestyksellinen viidentoista vuoden mittainen kasvuputki. Palveluja on voitu lisätä ja samalla henkilöverotusta keventää. Vielä viime vuonna maailmankauppa kasvoi runsaat kolme prosenttia. Kansainvälinen finanssikriisi kärjistyi kuitenkin syyskuun puolivälin jälkeen ja on sittemmin laajentunut maailman laajuiseksi talouskriisiksi. Suomen kansantalouden hiipuminen on johtamassa jyrkkään alamäkeen, minkä seurauksena kansantuotteemme supistunee tänä vuonna 3-4 prosenttia. Kunnallistalous vuosina Kuntien ja kuntayhtymien menot kasvoivat vuonna 2008 tilinpäätösarvioiden mukaan yli 7 prosenttia. Palvelujen ja materiaalien ostot kasvoivat nopeasti. Palkkasumma kasvoi yli 7 prosenttia ja muut henkilöstömenot 5,5 prosenttia. Ansiotasoindeksi nousi viime vuonna 5,5 prosenttia. Tänä vuonna kunta-alan palkkasumman kasvuvauhti hidastuu ja ansiotasoindeksi kohonnee 3,5 prosenttia. Kokonaisuutena palkkasumman arvioidaan kasvavan 4-4,5 prosenttia vuoteen 2007 verrattuna. Kunta-alan työ- ja virkaehtosopimukset ovat voimassa tammikuun 2010 loppuun. Tehyn sopimus jatkuu vuoden 2011 loppuun. Vuodelle 2010 arvioidaan palkkasumman kasvuksi 3-3,5 prosenttia. Vuonna 2009 arvioidaan kustannustason nousun kokonaisuutena jäävän 3-3,5 prosentin tasolle. Tämän hetken arvio vuoden 2010 kustannustason noususta on 2-2,5 prosenttia. Kuntien verotulojen tilitykset kasvoivat viime vuonna 7,6 prosenttia. Vuoden 2009 verotulojen kasvuarviota on jouduttu tarkistamaan sitä mukaa, kun arviot kokonaistalouden kehityksestä ovat heikentyneet. Tämän hetken arvion mukaan verotulojen tilitykset vähenevät 2,7 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Kunnallisveron tuottoa heikentävät myös verotukseen tehtävät kevennykset. Vuonna 2010 verotulojen arvioidaan kuitenkin jo kasvavan 2,5 prosenttia. Kuntatalouden kehitystä on tällä hetkellä erittäin vaikeata arvioida. Valtionosuuden kasvoivat vuonna 2008 yli 11 prosenttia. Vuonna 2009 kasvuksi arvioidaan 8,4 prosenttia ja siinä on mukana valtion kunnille myöntämä verotulokompensaatio. Vuonna 2010 valtionosuuksien kasvuksi arvioidaan 3,3 prosenttia. On kuitenkin huomattava, että valtionosuusuudistus, joka tulee voimaan , voi muuttaa kuntakohtaisia valtionosuuksia merkittävästi. Uudet jakoperusteet tulevat päätettäväksi vasta tämän vuoden lopulla. Rovaniemen kaupungin taloudellinen kehitys vuonna 2008 Rovaniemen kaupungin voimakas kasvu jatkui vuonna Asukasmäärä, työllisyys ja verotulot kasvoivat edelleen ja investoinnit toteutuivat suunnitelmien mukaisesti. Lisääntyneet tulot kohdennettiin palvelujen määrän ja laadun parantamiseen. Rovaniemen kaupunki teki kolmantena vuotena yhdistymisestään 2,5 milj. euroa ylijäämäisen tilinpäätöksen, joka ylitti talousarvion 1,2 milj. eurolla. Aikaisemmilta vuosilta taseessa ei ole kuntalaissa mainittua kattamatonta alijäämää. Koko kaupungin toimintakate oli 241,7 milj. euroa; kasvua 6,3 prosenttia. Toimintamenot kasvoivat 5,8 prosenttia ja toimintatulot 3,5 prosenttia. Kaupungin kokonaismenot (käyttömenot + investoinnit + rahoitusmenot) olivat milj. euroa. ja kokonaistulot milj. euroa. Tilinpäätösvuoden vuosikate 14,5 milj. euroa kattaa 119,7 % tilikauden 12 milj. euron poistoista. Investointien tulorahoitus on hyvä, mutta ei vieläkään riitä kattamaan nettoinvestointeja, joita oli 17,4 milj. euroa. Investointimenot toteutuivat hyvin. Investointien tuloarvio alittui 3,1 milj. euroa toteutumatta jääneiden myyntitulojen johdosta. Osa tulo-odotuksesta on kirjattu käyttötalouden myyntivoittoihin. 21

22 Verorahoituksen tilitykset olivat 254,2 milj. euroa, josta kunnan verotulot olivat 184,3 milj. euroa ja valtionosuudet 69,9 milj. euroa. Verorahoitus kasvoi 21,9 milj. euroa eli 9,4 prosenttia. Kaupungin kunnallisverotulo oli 158,6 milj. euroa (kasvu 8,3 prosenttia), kiinteistövero 18,1 milj. euroa (kasvu 6,1 prosenttia) ja yhteisövero 7,6 milj. euroa (lasku 6,1 prosenttia). Valtionosuudet kasvoivat 12,4 prosenttia. Verorahoituksen kasvu ylitti alkuperäisen talousarvion ja lisääntyneet tulot kohdennettiin palveluihin määrärahojen korotuksina. Hyvästä tulorahoituksesta huolimatta kaupungin lainakanta kasvoi 4,5 milj. euroa ja on liikelaitosten kanssa yhteensä 75,5 milj. euroa eli euroa/asukas. Asukasmääränä on käytetty tilastokeskuksen ennakkotietoa Lainamäärän oletettiin talousarvion mukaan alenevan vuonna 2008, mutta tämä ei onnistunut lähinnä vuosikatteeseen nähden liian suurena toteutuneiden nettoinvestointien johdosta. Vuodelta 2008 laadittiin ensimmäisen kerran täydellinen konsernitilinpäätös. Koko konsernin vuosikate oli 33 milj. euroa. Tulos oli positiivinen 12 milj. euroa. Lainaa oli yhteensä 148,9 milj. euroa eli euroa/asukas. Tytäryhtiöt hoitivat velvoitteensa emolle tavoitteiden mukaisesti. Kaupungin talouden turvaamiseksi laaditun tasapainottamissuunnitelman toteuttaminen aloitettiin vuonna

23 4 KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTUMINEN VISIO LAPIN PÄÄKAUPUNKI, ROVANIEMI, KANSAINVÄLINEN OSAAMISEN JA KULTTUURIN KESKUS Visiosta johdetut strategiset päämäärät ovat seuraavat: ASUKKAIDEN ROVANIEMI Rovaniemi järjestää asukkailleen laadukkaat perus- ja muut hyvinvointipalvelut sekä tarjoaa asukkailleen hyvät osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuudet kaupungin kehittämiseksi. MAAKUNNAN ROVANIEMI Rovaniemi on Lapin kehittyvä ja yhteistyöhakuinen sekä kansainvälinen, omaleimainen maakuntakeskus. KYLIEN ROVANIEMI Rovaniemen keskus ja luonnonläheinen maaseutu kehittyvät elinvoimaisena ja vireänä kylien Rovaniemenä. YRITYSTEN ROVANIEMI Rovaniemi tarjoaa elinkeino- ja yritystoiminnalle hyvät menestymisen ja työllistämisen edellytykset. Neljästä eri näkökulmasta määritellyt kriittiset menestystekijät ovat niitä asioita tai tavoitteita, joissa on onnistuttava, jotta kaupunki kehittyy vision ja päämäärien suuntaan. Näkökulmat ja kriittiset menestystekijät ovat: I II III IV VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET (VAIKUTTAVUUDEN NÄKÖKULMA) 1. Väestön hyvinvointi 2. Menestyvä yritystoiminta 3. Toimiva yhdyskuntarakenne ja elävät kylät TALOUDEN NÄKÖKULMA 4. Kaupungin talouden tasapainoisuus 5. Kaupunkikonsernin tuloksellisuus PALVELURAKENTEIDEN JA PROSESSIEN NÄKÖKULMA 6. Ohjausjärjestelmän toimivuus 7. Palvelujärjestelmän tuottavuus HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA 8. Henkilöstön osaaminen ja työkykyisyys 9. Palvelutarpeita vastaava henkilöstömäärä ja -rakenne Arviointikriteerit, tavoitetasot ja mittarit Kullekin kriittiselle menestystekijälle määritellään arviointikriteerit, tavoitetasot ja mittarit. Näin arvioidaan, miten on onnistuttu kriittisen menestystekijän toteuttamisessa. Arviointikriteeri on se asia, jota seurataan ja tavoitetaso kertoo, mihin pyritään. Mittari näyttää miten ja mihin suuntaan toiminta on kehittynyt suhteessa strategisiin päämääriin ja visioon. 23

24 I VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET (VAIKUTTAVUUDEN NÄKÖKULMA) 1. Väestön hyvinvointi Kunnan tehtävänä on hyvinvoinnin edistäminen toimivilla, laadukkailla ja optimaalisilla hyvinvointipalveluilla. Eri väestöryhmiä ovat seuraavat: a) lapset, nuoret ja perheet, b) työikäiset, d) ikäihmiset ja c) erityisryhmät Optimaalisilla palveluilla tarkoitetaan sellaista palvelujen määrää, laatua ja saatavuutta, joka on toteutettavissa kohtuullisella vero- ja maksurasituksella eli on suhteutettu kaupungin rahoitusmahdollisuuksiin. Hyvinvointipalveluita ovat peruspalvelut ja muut hyvinvointipalvelut. Peruspalveluilla tarkoitetaan kaikkia erityislainsäädäntöön perustuvia kaupungin järjestämis- ja rahoitusvastuulla olevia palveluita. Lakisääteisten peruspalvelujen lisäksi kaupunki järjestää myös muita asukkaidensa hyvää elämää edistäviä palveluita heidän tarpeidensa ja kaupungin rahoitusmahdollisuuksien puitteissa. Palvelutarpeita selvitetään tutkimuksen ja asiakaspalautteen avulla. Kaupungin asukkailla tulee olla omiin lähtökohtiinsa ja mahdollisuuksiinsa nähden tasavertaiset edellytykset tulla kuulluksi sekä olla osallisia heitä koskevien asioiden valmisteluissa ja niiden ratkaisuissa. Etenkin nuorten ja ikääntyvien osallisuuden tukeminen on jatkossa tärkeä painopiste ja voimavara kaupungin toiminnan kehittämisessä. Kasvavan osallisuuden avulla voidaan ehkäistä myös huono-osaisuutta sekä tarjota edellytyksiä sosiaaliseen kasvuun ja aktiiviseen kansalaisuuteen. Kuntalaisilla on myös omaa kasvavaa vastuutaan itsestään ja läheisistään. Painotus on ennalta ehkäisevässä toiminnassa. Terveyden edistämisperiaate läpäisee kaiken kunnallisen toiminnan. Palvelujen laatukriteerejä ja eri palveluissa toteutettavia laadunhallintamenetelmiä yhtenäistetään. Kulttuuri merkitsee ihmisen hyvinvoinnille paljon ja tukee henkisen hyvinvoinnin kautta myös fyysistä hyvinvointia. 1. VÄESTÖN HYVINVOINTI Arviointikriteeri Tavoitetaso Mittari Toteutuminen Koko väestö: Pitkäaikaissairastavuuden kehitys Vähenevä seurantakauden aikana Kansantautien summaindeksi (Kela, terveyspuntari) Kansantautien summaindeksi noussut 116,5:een v (115,8 v. 2006). Osaindekseistä astma noussut suhteessa eniten. Työikäiset: Pitkäaikaistyöttömyys Pitkäaikaistyöttömien määrä vähenee 10 %/v. Pitkäaikaistyöttömien määrä Pitkäaikaistyöttömien määrä väheni 14,5 % (107 hlöä) keskimäärin keskimäärin osuus työttömistä 21,7 % v ja 18,5 % v

25 Lapset, nuoret ja perheet: Nuorisotyöttömyys Nuorisotyöttömien määrä vähenee 10 %/v. Nuorisotyöttömyys-% vuotiaasta työvoimasta Nuorten, alle 25-v työttömyys väheni 2,6 % ( 15 hlöä) keskimäärin keskimäärin osuus työttömistä 16,8 % v ja 16,3 v Lapsiperheiden toimeentulo Lapsiperheiden tulotaso nousee Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet / kaikki lapsiperheet 2006: 10,4 % 2007: 10,2 % 2008: 10,7 % Lapsiperheiden hyvinvointi paranee Korjaavien tukitoimien tarve vähenee Kodin ulkopuolisia sijoitusten lukumäärä vuonna 2008 oli 120, kun se vuonna 2007 oli 121. Ikäihmiset: Vanhusten toimintakyvyn kehitys Yli 75-vuotiaiden kotona asuvien osuus on vähintään 90 % Yli 75-vuotiaat kotona asuvat, % vastaavanikäisestä väestöstä v ,2 % (omat tilastot) v ,7 % (Sotkanet ) 25

26 2. Menestyvä yritystoiminta Elinkeinotoimen tavoitteena on vahvistaa, synnyttää ja monipuolistaa alueen yritystoimintaa. Tavoitteena on, että Rovaniemen alueen kasvuyritykset laajentavat toimintaansa hallitusti ja lisäävät työpaikkojensa määrää ja että alueen yritysten lukumäärä nettomääräisesti kasvaa. Tavoitteena on saada alueelle sijoittumaan uusia suomalaisia ja kansainvälisiä yrityksiä. Elinkeinotoimen resurssit kohdistetaan erityisesti painopistealojen kehittämiseen, joita ovat teollisuus, luovat alat, matkailu, kauppa ja palvelut sekä julkiset palvelut. Painopisteiden läpi leikkaavina kehittämiskohteina ovat innovaatiotoiminnan kehittäminen ja alueen kansainvälistyminen. Innovaatiotoimintaa kehitetään läheisessä yhteistyössä alueen yritysten, oppilaitosten, Tekesin ja TE-keskuksen yritysosaston kanssa. Elinkeinojen kehittäminen kytketään yhteen palvelutuotannon sekä osaamisen ja ammatillisen koulutuksen kehittämisen kanssa. Kulttuurinen toiminta luo alueille dynaamista kehittämisilmapiiriä, joka synnyttää uusia toimintatapoja, instituutioita, innovaatioita, houkuttelee osaajia sekä vaikuttaa jopa yritysten investointihalukkuuteen. Kulttuurisesti moniarvoinen ilmapiiri ja luovat verkostot toimivat innostavina kasvualustoina. Kulttuurimatkailu, tapahtuma- ja historiamatkailu, on kasvava matkailun ala. 2. MENESTYVÄ YRITYSTOIMINTA Arviointikriteeri Tavoitetaso Mittari Toteutuminen Työpaikat Työpaikkojen nettolisäys on 260 uutta työpaikkaa vuodessa Työllisyysaste 58,9 % (v. 2005) 60,4 % (v. 2006) tp (v. 2005) tp (v. 2006) Yritysten nettolisäys 55 yritystä/v. vuosina ja 75 yritystä/v. vuosina Yritysten lkm nettomuutos 117 Yritysten liikevaihto kasvaa Lapin suhdannejulkaisun työpaikat ja liikevaihto tieto saatavissa maaliskuu 2009 Matkailu Yöpymisvuorokausien kasvu 7 %/v. ( vrk vuonna 2006) Yöpymisvuorokaudet tammi-marraskuu v kasvu oli 1% Maaseutu Maaseutuyritysten kasvu Maatilojen tulotaso kasvaa 3%/ v. Maaseutuyritykset Maatilojen tulotaso tietoa ei vielä saatavissa vuonna 2007 alennusta 2% Innovaatiotoiminta Alueelle tulevan Tekesin rahoituksen määrä kasvaa Tekesin alueelle tuleva rahoitus Kasvu oli 62,2 % (rahoituksen määrä oli 2,091 milj. ) Kansainvälistyminen Viennin arvo kasvaa Viennin arvo Vuonna 2007 vientiyrityksiä oli 74 (+7%) ja viennin määrä oli 172,8 milj. (+ 19 %) 26

27 3. Toimiva yhdyskuntarakenne ja elävät kylät Kaupunki tarjoaa kestävä kehitys huomioon ottaen asukkaille, yrityksille ja matkailijoille puhtaan, luonnonläheisen ja virkistävän ympäristön. Maanhankintaa ja kaavoitusta jatketaan alueilla, joilla kunnalliset palvelut ovat hyödynnettävissä. Tavoitteena on aluerakenteen eheyttäminen ja rakennetun infrastruktuurin käyttöasteen parantaminen sekä maaseudun säilyttäminen elävänä. Tavoitteena on Rovaniemen keskustaajaman tiivis ja eheä kaupunkirakenne. Täydennyskaavoituksella ja maankäytön tehostamisella tuetaan elinympäristön toimivuutta ottamalla huomioon viheralueiden riittävyys. Tavoitteena on luoda edellytyksiä vahvojen palvelualueiden kehittymiselle. Hyvä palvelukyläverkosto palvelualueineen tukee myös muun maaseudun elinvoimaisuutta. Liikennejärjestelmää kehitetään niin, että se tukee aluerakenteen ja elinkeinotoiminnan kehittämistavoitteita sekä palvelujen saavutettavuutta. Virkistysalueita kehitetään siten, että ne tarjoavat mahdollisuuden luonnon monimuotoisuuden kokemiseen, monipuoliseen luonnossa liikkumiseen, urheiluun, kalastukseen ym. kuntalaisia ja myös matkailua palveleviin toimintoihin. Kylät muodostavat tärkeän voimavaran asukkailleen. Kylien ja kyläyhteisöjen elinvoimaistumisen ylläpitäjiä ovat omaehtoinen kulttuuri ja kylien yhteistyö ja niiden tukeminen. 3. TOIMIVA YHDYSKUNTARAKENNE JA ELÄVÄT KYLÄT Arviointikriteeri Tavoitetaso Mittari Toteutuminen Tonttituotanto noin 200 luovutettua okttonttia/v. Luovutettujen tonttien lukumäärä Luovutettuja okt-tontteja 124 kpl. Asumisviihtyisyys Asumisviihtyisyys on hyvä Asukaskysely Tyytyväisyys säilynyt ennallaan lukuun ottamatta katujen hoitoa ja kunnossapitoa Palvelujen tavoitettavuus Palvelujen hyvä tavoitettavuus Asukaskysely Ei merkittäviä muutoksia 27

28 II TALOUDEN NÄKÖKULMA 4. Kaupungin talouden tasapainoisuus Talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille laaditaan siten, että kaupungin a) tilikausien kumulatiivinen tulos on positiivinen ja vuoden 2011 tulos vähintään vuoden 2010 tasolla b) investointien taloudellinen vaikutus on suunnittelukaudella toimintakatetta tai vuosikatetta vahvistava c) kaupungin kokonaislainamäärä suunnittelukaudella ei kasva 4. KAUPUNGIN TALOUDEN TASAPAINOISUUS Arviointikriteeri Toimintamenojen kasvu Tavoitetaso Alle verorahoituksen kasvun Mittari Toimintakate Toteutuminen Toimintakate kasvoi 6,3 % ja alitti verorahoituksen kasvun, joka oli 9,4 %. Investointirasitus Yli 100 % Vuosikate/nettoinvestoinnit % Investointirasitus oli 83,3 %. Parannusta viime vuoteen oli 36,8 % -yksikköä. Lainarasitus Alle 1000 /as Lainat Lainarasitus oli /asukas. Lainakanta kasvoi 65 /asukas eli 6,3 %. 5. Kaupunkikonsernin tuloksellisuus Tytäryhtiöiden toiminta on kaupungin tavoitteiden mukaista ja tytäryhtiöiden a) tilikauden tulos on positiivinen b) investointien omarahoitusosuudet ovat sellaisella tasolla, että tytäryhtiöiden yhteinen lainamäärä suunnittelukaudella alenee c) oma riskinkantokyky on riittävä ilman kaupungin lisäsijoituksia Arviointikriteeri 5. KAUPUNKIKONSERNIN TULOKSELLISUUS Tavoitetaso Mittari Toteutuminen Kannattavuus Riittävän positiivinen Tilikauden toiminnallinen tulos Tytäryhtiöiden tulokset olivat positiiviset ja ne täyttivät velvoitteensa emolle. Koko konsernin tulos oli 12 M Lainarasitus Alle 2000 /as Konsernin (kaupunki ja yhtiöt) ulkoiset lainat Konsernin lainarasitus 2509 /asukas. Lainakanta kasvoi 5,1 %. Riskit Yli 30 % Tytäryhtiöiden omavaraisuusaste Kolmen suurimman tytäryhtiön omavaraisuusaste oli keskimäärin 24 %. Yksi yhtiöistä ylsi yli 30 %:n omavaraisuusasteeseen. 28