PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ

Transkriptio

1 PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ Auvo Kilpeläinen Sosiaali- ja terveysjohtaja Tilaajahallinto Hyvä-aluefoorum Oulu

2 Uuden Rovaniemen lyhyt historia Rovaniemen kaupunki ja maalaiskunta yhdistyivät tavoitteena oli parantaa alueen kilpailukykyä, kääntää muuttotappio voitolliseksi, tasapainottaa kuntatalous vuoteen 2010 mennessä, parantaa työllisyysastetta kuntapalvelut tuli tuottaa -3% alemmilla kustannuksilla vuoden 2006 tasoon nähden henkilöstön määrän tuli alentua -120 henkilötyövuodella yhdeksi välineeksi otettiin tilaaja-tuottaja -toimintatapa (sopimusohjaus)

3 asukasluku on kasvanut :stä :aan ja kasvaa edelleen elinkeinoelämä on elpynyt, kahdessa vuodessa yli 1000 uutta työpaikkaa henkilöstömäärä ei ole alentunut talouden tasapainottamisohjelma ei ole toiminut riittävästi sopimusohjauksen toimivuutta arvioidaan kriittisesti (kaksoishallinto, vastuut epäselvät, osaoptimointi, kallis, poliittiset päättäjät ymmällään) soten kustannukset keskisuurten kaupunkien vertailussa kärkitasoa palvelurakenteita ei ole kyetty muuttamaan, kahden entisen kunnan palveluverkot ja toimintakulttuurit lähes ennallaan

4 Talouden tasapainottaminen Työttömyysluvut kääntyneet kasvuun taantuman myötä verotulojen kasvu pysähtynyt yhdistymisavustukset käytetty kustannusten ja palvelutarpeiden kasvu jatkuu edelleen kuntien yhdistymisen synergiaetuja ei ole saavutettu kaupungin toimintakate 267,4 milj., josta sote 150 milj. ja opetus, päivähoito, kulttuuri.liikunta ja nuoriso 97 milj. edessä ankara talouden tasapainottamisohjelman jatkaminen

5 Hyvinvointipalvelujen ostopalvelumäärärahojen kehitys vuonna 2006 ostot vuonna 2009 ostot kasvu 25% Sotepalvelujen ostot 2009: Lapsiperheiden palvelut yht. 1 milj.(ensi-ja turvakodit, lastensuojelun laitoshoito ja perhetyö, joukkotarkastukset ym) Ikäihmisten palvelut 7,3 milj. (asumispalveluista ostetaan noin 80%) Terveydenhuoltopalvelut 2,3 milj. (päivystys ja 9000 asukkaan hoitotiimi, puhelinneuvonta, ensivaste, päihdehuollon ja psykiatrian asumis- ja kuntoutuspalveluja ym.) Erikoissairaanhoito 57 milj. Sosiaalipalvelut 3,4 milj. (työllistämis- ja kuntoutuspalveluja, erityishuollon palveluja) Päivähoito 3 milj. (20% tarpeesta ostetaan) Kasvava palvelutarve sotepalveluissa pääasiassa ostetaan

6 Rovaniemen palvelujen hankintastrategia valtuuston hyväksymä palveluhankintastrategia tuli voimaan kaupungin hallinto-organisaatio (tilaajahallinto; lautakunnat ja kaupunginhallitus) vastaa palvelujen järjestämisestä hankkimalla asukkaiden tarvitsemat palvelut joko kaupungin omalta palveluorganisaatiolta tai ulkopuoliselta palveluntuottajalta kaupungin palveluorganisaatio vastaa palvelusopimusten mukaisten palvelujen tuottamisesta (omia palveluja tuottavat omat palvelukeskukset, nettobudjetoidut yksiköt. liikelaitokset tai osakeyhtiöt palveluhankintastrategian keskeisenä sisältönä on määritellä mahdollisimman konkreettisesti vuosiin 2010 ja 2015 mennessä mitä kaupunki: - aikoo tuottaa omalla organisaatiollaan tulevaisuudessakin - tuottaa mahdollisesti yhteistyössä muiden kuntien kanssa - pyrkii kokonaan tai osaksi antamaan ulkopuolisten toimijoiden hoidettavaksi ja sen jälkeen hankkii palvelut asukkailleen tai asukkaan hankkivat ne itse suoraan - jättää mahdollisesti kokonaan järjestämättä

7 Tavoitteena toimivat palvelumarkkinat Palvelumarkkinoilla tarkoitetaan sekä julkisen että yksityisen palvelutuotannon ja tarjonnan kokonaisuutta, josta kaupunki hankkii palveluja asukkaidensa käyttöön tai edistää heidän omia suoria palvelujen hankintamahdollisuuksiaan; myös ns. kolmannen sektorin palvelutarjonta ja kumppanuudet ovat osa palvelumarkkinoiden toimintaa toimivat palvelumarkkinat on keskeinen tavoite kaupunki tukee omalla palveluhankintastrategiallaan ja palveluohjauksellaan monipuolisten palvelumarkkinoiden syntymistä kaupunki ei mene jo kilpailuille markkinoille palveluhankinnan kriteerit ovat samat kaikille palveluntuottajille kaupunki turvaa omalla palvelutuotannollaan kilpailuasetelman säilymisen tai palvelujen saatavuuden jatkumisen muutostilanteissa kaupunki luo elinkeinopolitiikallaan toimintaedellytyksiä palveluyritysten syntymiselle kaupunki tekee tarvittaessa vuosisopimusten lisäksi puitesopimuksia palvelujen jatkuvuuden turvaamiseksi kaupunki kehittää palvelusetelijärjestelmää

8 Haasteita, joihin on vastattava, ja jotka edistävät myös edistävät palvelumarkkinoiden kehittymistä kuntien yhdistymiseen liittyvä 5 vuoden työsuhdeturva päättyy 2010 lopussa kiristyvän kuntatalouden ja kasvavien palvelutarpeiden (ikääntyminen, subjektiiviset oikeudet, syrjäytyminen, priorisointi) epäsuhde eläköityminen, henkilöstön saatavuus, erityisosaaminen, kilpailu työvoimasta (kaupungin työntekijöistä eläkkeelle jää 1200 henkilöä seuraavan kymmenen vuoden aikana) oman tuotannon tuottavuus alentunut, oma tuotanto taipuu huonosti reformeihin tilaaja-tuottaja -toimintatapa tuonee tulosta vasta sitten, kun oma tuotanto asetetaan kilpailussa samalle tasolle

9 Haasteet jatkuvat hankintaosaamisen parantaminen (lainsäädäntö, hinta, laatu, valvonta, tarpeiden arviointi) hyvinvointipalveluyritystoiminta kasvavin ja työllistävin toimiala; kaupungin elinkeinotoimi ei sitä vielä noteeraa riittävästi (onneksi Sitra, Tekes ja TEM ovat heränneet) asennemuutos välttämätöntä (ay-politiikka, poliittisen päätännän varovaisuus ja hitaus) palvelusetelilaki on mahdollisuus

10 Asiakas -loppukäyttäjä muuttuu kokoajan alamaisesta vaativaksi, valintoja tekeväksi, tietoiseksi kuluttajaksi asiakkaalle on viime kädessä sama, mistä tuutista palvelut tulevat, kunhan ne ovat joustavia, kohtuuhintaisia ja vastaavat tarpeisiin sote palvelumarkkinoilla on siis hyvät kehittymis- ja kehittämisnäkymät