ARVIOINTIKERTOMUS 2010 KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA 4.5.2011 1
SISÄLTÖ Tiivistelmä suosituksista 3 1 4 1.1 Tarkastuslautakunnan kokoonpano 4 1.2 Tarkastuslautakunnan toiminta 4 1.3 Tilintarkastus 4 2 Arvioinnin tarkoitus ja lähtökohdat 4 3 Kaupungin strategian mukainen toiminta 5 4 Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toimialakohtainen toteutuminen 7 4.1 Kaupunginhallituksen alainen toiminta 7 4.2 Sivistystoimiala 9 4.3 Ympäristötekninen toimiala 11 4.4 Kainuun pelastuslaitos 13 4.5 Kaupungin palvelustrategia ja palvelujen kustannukset 14 4.6 Investoinnit 17 4.7 Tilinpäätösanalyysi 19 5 Kaupungin määräämisvallassa oleville yhteisöille asetettujen tavoitteiden toteutuminen 21 5.1 Liikelaitokset 22 5.2 Kaupungin tytäryhtiöt 23 6 Sisäisen valvonnan järjestämisen arviointi 24 7 Talouden tasapainotuksen toteutuma 25 8 Kaupungin rakennusten korjausvelan hallinta 26 9 Vuoden 2008 arviointikertomuksen sisältämien huomautusten käsittely 26 10 Kiitokset 26 Allekirjoitukset 27 Liitteet 2
Tiivistelmä suosituksista 1. Kaupungin strategian ohjausvoiman parantamiseksi koko kaupunkia, toimialoja ja liikelaitoksia kehotetaan kiinnittämään huomiota tavoiteasetannassaan aikaansaannoksiin ja tuloksiin sekä haluttuihin vaikutuksiin kuntalaisten näkökulmasta. Lisäksi koko kaupungin, toimialojen ja liikelaitosten strategisiin ja vuositavoitteisiin tulee liittää arviointitapa, kriteerit ja tavoitetasot, jotta voidaan arvioida, onko edetty strategisten tavoitteiden suuntaisesti ja onko asetettuihin vuositavoitteisiin päästy. 2. esittää, että uusi talousarvio ja -suunnitelman malli otetaan käyttöön. 3. toteaa, että vuoden 2010 hyvä tulos antaa uskoa tulevaisuuteen, mutta on huomattava, että hyvä tulos syntyi veroprosenttien korotuksella ja valtion toimenpiteillä. Toimialojen tulee panostaa tuottavuuden ja taloudellisuuden parantamiseen, jotta toimintakatteen kasvu on pienempää kuin tulorahoituksen kasvu. 4. Talouden sopeuttamisohjelma on hyvin käynnistynyt, mutta toteutuakseen suunnitelman mukaisesti se vaatii, että käyttötalouden menot kasvavat selvästi vähemmän kuin tulot. Kun otetaan huomioon kaupungin suuret investointitarpeet tulevina vuosina, nykyinen ohjelma ei tule riittämään kertyneiden alijäämien kattamiseen. Menokehityksen hallitsemiseksi tarvitaan uusia rakenteellisia ratkaisuja ja säästötoimenpiteitä tulevina vuosina, jotta kertyneet alijäämät ja tulorahoitusvaje saadaan hallintaan ja katettua. Seuranta ja arviointi toteutetaan niin, että seurantaraportit ovat selkeitä ja ne antavat riittävät ja oikeat tiedot ohjelman toteutumisesta. Henkilöstösuunnitelmiin sisällytetään toimenpiteet, joilla henkilöstön osaaminen, motivaatio ja työkyky saadaan säilymään muutostilanteessa. Lisäksi henkilöstön moniosaamisen kehittämiseen tulee panostaa tulevina vuosina. 5. esittää, että kaupungin rakennusomaisuudesta laaditaan mahdollisimman pikaisesti selvitys korjausvelan määrästä omana työnä tai ostopalveluna yhteistyössä käyttäjien kanssa. 6. Kaupungin toimialoja, liikelaitoksia ja tytäryhtiöitä kehotetaan kaikilla toimintatasoilla kiinnittämään huomiota sisäiseen valvontaan, jotta toimitaan taloudellisesti, tuottavasti ja tarkoituksenmukaisesti sekä johdon ja talouden raportointi on luotettavaa. Konserniohjauksen osalta tarkastuslautakunta kehottaa uudistamaan kaupungin omistajapoliittiset linjaukset ja konserniohjeen, koska edellinen ohje on vuodelta 2007. Lisäksi edellytetään, että taseen maa- ja vesialueet eritellään riittävän yksityiskohtaisesti kaupungin eri omaisuuserien arvottamisen parantamiseksi ja metsäomaisuuden arvo määritellään vuosittain ja taseeseen tehdään mahdolliset tarvittavat oikaisut. 7. esittää harkittavaksi, että kaupunginvaltuusto käyttää ohjausvaltaansa ja laajentaa sitovuustasoaan koskemaan myös liikelaitosten toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita tunnuslukuineen. 8. suosittaa, että valtuusto asettaa sellaiset toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet tytäryhtiöilleen, jotta niiden avulla pystytään seuraamaan tytäryhtiöiden toiminnallista ja taloudellista merkitystä omistajalle. 3
1 TARKASTUSLAUTAKUNTA 1.1 Tarkastuslautakunnan kokoonpano Vuosiksi 2009 2012 valittuun tarkastuslautakuntaan ovat kuuluneet seuraavat jäsenet ja varajäsenet: jäsen Paavo Enroth Ritva Mikkonen Pertti Ahlqvist Markku Tolonen Leena Törrö varajäsen Maarit Rantakurtakko Minna Haataja Seppo Elfving Johanna Pyhtilä Heikki Hekkala Tarkastuslautakunnan puheenjohtajaksi on nimetty Paavo Enroth ja varapuheenjohtajaksi Ritva Mikkonen. Tarkastuslautakunnan sihteerinä on toiminut sisäinen tarkastaja Seija Huttunen. 1.2 Tarkastuslautakunnan toiminta Tarkastuslautakunnan arviointi on vaaleilla valittujen luottamushenkilöiden suorittamaa kaupungin talouden ja hallinnon arviointia ja valvontaa, jonka tavoitteena on hankkia uutta tietoa toiminnan suuntaamiseksi ja parantamiseksi. Tehtävänsä mukaisesti lautakunta on kaupunginvaltuuston hyväksymän vision ja kaupungin strategian pohjalta arvioinut toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista viitekehyksenä tasapainotettu tuloksellisuusmalli. Arviointi, seuranta ja valvonta ovat päätöksentekoprosessin olennaisia osia. Niiden tarkoituksena on tukea päätösten tekemistä ja toimeenpanoa osoittamalla, onko käytettävissä olevia voimavaroja ollut riittävästi ja ovatko ne kohdentuneet tarkoituksenmukaisesti. Tarkastuslautakunnan keskeisenä painopistealueena vuonna 2010 ovat olleet lakisääteisten arviointitehtävien lisäksi investointikohteet ja korjausvelkaselvitys, työllisyyden hoito, koulukyyditykset, leasingvuokrat, riskienhallinta ja teknisen puolen kunnossapitotoiminnot. Lautakunta on laatinut arviointimuistion ajalta 1.1. - 31.7.2010 ja jättänyt sen kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi. Kaupunginvaltuusto on käsitellyt sen 20.9.2010 ja merkinnyt sen tiedoksi. Kertomusvuonna tarkastuslautakunta on pitänyt kymmenen kokousta ja käsitellyt niissä 76 asiaa. Lisäksi lautakunta on kokoontunut kolme kertaa vuonna 2011 arviointikertomuksen laadintaa varten. Tutustumiskäyntejä on tehty mm. Kätönlahden päiväkotiin ja Renforsin Rantaan. 1.3 Tilintarkastus Kaupunginvaltuuston 31.3.2010 tekemän päätöksen mukaisesti kaupungin ulkoisesta tilintarkastuksesta vuonna 2010 on huolehtinut KPMG Julkishallinnon palvelut Oy. Toimeksiannon vastuunalaisena JHTT tilintarkastajana on toiminut JHTT Paula Hellén Toivanen ja hänen varahenkilönään JHTT; KHT Antti Kääriäinen. Tilintarkastusryhmään ovat kuuluneet myös KHT, JHTT Katri Hokkanen, KTK Sanna Tapaninen ja FT, KTM Susanna Piltonen (tietojärjestelmätarkastus). Kaupungin tilintarkastuksen laajuus tilikaudella 2010 on ollut 58 tarkastuspäivää. Tilintarkastajat ovat raportoineet kolme kertaa havainnoistaan tarkastuslautakunnalle. 2 ARVIOINNIN TARKOITUS JA LÄHTÖKOHDAT Tarkastuslautakunnan arviointitehtävä on kuntalain 71 :n mukaisesti osa kaupungin ulkoista tarkastusta, jonka toisen osan muodostaa tilintarkastajan suorittama lainmukaisuuden tarkastaminen ja tilintarkastus. Tilintarkastaja keskittyy kuntalain 73 :ssä tilintarkastajan tehtäväksi säädettyihin tarkastustehtäviin. Toiminnan tavoitteellisuuden, tarkoituksenmukaisuuden ja tuloksellisuuden arviointi kuuluu tarkastuslautakunnalle. Kaupungin strategisena johtajana valtuusto päättää kuntalain 13 :n nojalla mm. kaupungin toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista. Kaupunkiorganisaation hallinnosta vastaa ja sitä johtaa kaupungin- 4
hallitus, jonka tehtävänä on panna täytäntöön valtuuston päätökset. valvoo ja arvioi valtuuston puolesta ja apuna kaupunginhallituksen johtamaa täytäntöönpanoprosessia ja tuloksia. Arviointi on nähtävä oleellisena osana kaupungin johtamisjärjestelmää ja keinona kehittää kaupungin toimintaa ja palveluja. Arvioinnin lähtökohtana ovat valtuuston visio, tavoitteet ja palvelustrategia. Arviointi on kaupungin toiminnan tuloksellisuuden, tarkoituksenmukaisuuden ja vaikuttavuuden kokonaisvaltaista arviointia, jossa on mukana myös kuntalaisen näkökulma. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on myös arvioida talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä tasapainottavan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä ja realistisuutta. Kaupunginhallituksen rooli tasapainottavan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman laatimisessa ja tasapainotusta koskevan selonteon antamisessa on keskeinen. Tehtävänsä toteuttamiseksi lautakunta on saanut selvityksiä toimintojen järjestämistavoista, kuullut toiminta- ja talousasioissa kaupunginjohtajaa, talousjohtajaa, vastuualueiden ja tulosyksiköiden esimiehiä sekä liikelaitosten edustajia. Kokouksissa on käsitelty tilintarkastukseen liittyviä asioita, tarkastuksen raportointia ja arviointikohteita. Toimialojen raportit, selvitykset ja asiakaskyselyjen tulokset ovat olleet tarkastuslautakunnan käytettävissä. Asian selkeyttämiseksi arviointikertomuksessa on toistettu taulukkomuotoisesti valtuustoon nähden sitovat kaupungin strategian ja toimialojen strategiset tavoitteet, vaikka ne ovat esitetty tilinpäätöksessä sanallisessa muodossa. 3 KAUPUNGIN STRATEGIAN MUKAINEN TOIMINTA Kaupungin strategia 2010-2016 on tarkistettu vuonna 2009 ja se on hyväksytty vuoden 2010 talousarvion hyväksynnän yhteydessä. Kaupungin strategia muodostuu perustehtävästä, arvoista, visiosta, strategisista valinnoista ja strategista tavoitteista. Arvojen ja vision tehtävänä on sitouttaa sekä luottamushenkilöorganisaatio että henkilöstö yhteisesti hyväksyttyjen arvostusten omaksumiseen ja toteuttamiseen sekä ne edesauttavat luomaan ja tukemaan hyvää toimintatapaa ja onnistumista. Strategiaan kirjatut arvot ovat oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus, turvallisuus ja luottamus tulevaisuuteen. Visioon on kirjattu kuntalaisille annettu lupaus luovuuden, osaamisen ja vaivattoman arjen kaupungista. Kaupungin strategiaa tukevat elinkeino- ja henkilöstöstrategiat sekä muut toimintaohjelmat. Kaupunginvaltuuston hyväksymät strategiset valinnat ovat olleet osaamisperusteinen elinkeinopolitiikka ja alueiden käyttö, Kajaanin kaupunki on hyvä ja arvostettu työnantaja sekä talouden tasapainottaminen ja palvelustrategia. Strategisten valintojen ja niiden perustalle laadittujen strategisten tavoitteiden ohjausvoima konkretisoituu siinä, miten se siirtyy käytännön toiminnaksi ja liittyy saumattomasti asiakaspintaan. Kaupungin strategian linjaukset ja tavoitteet on viety toimialojen, liikelaitosten ja tytäryhtiöiden strategioihin ohjaamaan ja suuntaamaan niiden toimintaa. Kuntalain mukaisesti talousarviossa esitettävien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden tulee perustua kunnan strategiaan ja strategisiin tavoitteisiin. Vuositavoitteen tulee olla osa strategisen tavoitteen toteuttamista. Strategisen tavoitteen aikajänne on useita vuosia, mutta talousarvion tavoite kohdistuu vain seuraavalle vuodelle. Kaupungissa otettiin käyttöön 2000- luvulla tasapainotettuun tuloksellisuuteen perustuva strategia ja johtamisjärjestelmä (TaTu), jota on muutettu hieman vuosien varrella. Vuoden 2005 arviointikertomuksessaan tarkastuslautakunta esitti, että tavoitteiden merkittävyyteen, selkeyteen ja mitattavuuteen tulee kiinnittää huomiota, jotta seuranta ja arviointi mahdollistuvat ja toimintaa voidaan ohjata päämäärän suuntaan. Tarkastuslautakunnan esityksellä ei ollut positiivista vaikutusta, vaan vuosina 2007-2010 talousarvioon on kirjattu vuositavoitteiden sijasta pelkästään toimenpiteet. Arviointityötä tehdessään tarkastuslautakunta on kokenut hyvin haasteelliseksi toteuttaa arviointitehtävänsä kuntalain hengen mukaisesti. Tavoitteiden asettaminen ja niihin liitettävä arviointapa, mittarointi ja tavoitetason määritys ovat olleet koko kuntakentälle hyvin haasteellista ja Kajaanin kaupunki on yksi muiden joukossa. Kuntatalouden vakauden ja kestävyyden parantamiseksi vuonna 2009 valtionvarainministeriö on perustanut 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelman, johon liittyy myös mittareiden määrittelyjä. Työn tuloksia ei ole vielä voitu hyödyntää. 5 Talousarvioon 2010 kirjattuihin strategisiin tavoitteisiin ei ole liitetty arviointitapoja ja mittareita. Näin ollen tilinpäätöksessä (Tilinpäätös 2010, 56) on raportoitu strategisten tavoitteiden toteutumisesta sanalli-
sessa muodossa ja tehdyistä toimenpiteistä taulukkomuotoisesti. Alla olevaan taulukkoon on koottu tavoitteet, toimenpiteiden lukumäärä ja lyhennelmä tavoitteiden toteutumasta. Strateginen linjaus/tavoite 2010-2016 Osaamisperusteinen elinkeinopolitiikka Kajaanin kehittäminen tiiviinä maakuntakeskuksena ja houkuttelevana yritysympäristönä Aktiivinen toiminta rakennemuutoksen hallitsemiseksi seudulla Vuonna 2010 tehtyjen toimenpiteiden lkm tavoitteen saavuttamiseksi Lyhennelmä tavoitteen toteutumasta 1 keskustaajaman uusi osayleiskaavan päivitys on käynnistynyt. Hunajakujan ja Kangasmaaston asemakaavat ovat laillistuneet. 1 jälkihoito onnistunut, kaupungin tukea omille ja ulkoisille yrityspalvelutahoille, Korkea-asteen koulutuksen ja tutkimuksen alueellisen vaikuttavuuden parantaminen Alueen saavutettavuuden lisääminen liikenneyhteyksiä parantamalla 3 ammattikorkeakoulun hyvä menestys, konsortioyhteistyö, MIKES- ja CEMIS- toiminta 3 kokeiluluontoisesti uusi lentovuoro, muutoin ei Kajaanin kaupunki on hyvä ja arvotettu työnantaja Henkilöstömäärän mitoittaminen tuotettavien palvelujen mukaisesti 1 henkilöstösuunnitelma Henkilöstön kehittäminen tämän hetken ja tulevaisuuden osaamistarpeita vastaavasti 1 osaamiskartoituksia Suureen eläkepoistumaan varautuminen 1 henkilöstösuunnitelma, Kajaanisopimus Talouden tasapainottaminen ja palvelustrategia Talouden tasapainottamisohjelmaan sitoutuminen ja sen toteuttaminen 1 sitouduttu ja ohjelma käynnistynyt hyvin Kertyneiden alijäämien kattaminen vuoden 2016 loppuun mennessä 8 mahdollinen saavuttaa Palveluketjujen oikea-aikaisuuden ja saumattomuuden varmistaminen 4 tiedonohjausprojekti meneillään Valmistautuminen hallintokokeilun jälkeiseen aikaan 3 vakinaistaminen ei onnistunut ja neuvottelut jatkoajan rahoitusmallin uudistamiseksi Palvelustrategia ja sen toteutus on osa kaupunkistrategian toiminnallistamista. Kaupungin taloudellisen tilanteen huomioon ottaen on tärkeää, että palveluntuottajat pysyvät annetuissa talousraameissa sekä toiminta on tuloksellista ja kilpailukykyistä. Kaupungin palvelustrategian arviointia on tarkemmin kohdassa 4.5. Kaupungin strategian toteutumisen objektiivista arviointia ei voida tehdä, koska tavoitteille ei ole asetettu minkäänlaisia arviointitapoja tai mittareita. Ainoastaan talouden osalta voidaan antaa tarkkoja toteutumistietoja, jotka käyvät ilmi tilinpäätöksen erilaisissa selvityksissä, tulos-, rahoitus- ja taselaskelmissa ja niiden tunnusluvuissa. Suositus Tarkastuslautakunnan subjektiivisen arvion mukaan kaupunkia on johdettu talousarvion strategisten valintojen suuntaisesti. kehottaa kaupungin strategian ohjausvoiman parantamiseksi koko kaupunkia, toimialoja ja liikelaitoksia kiinnittämään huomiota tavoiteasetannassaan aikaansaannoksiin ja tuloksiin sekä haluttuihin vaikutuksiin kuntalaisten näkökulmasta. Lisäksi strategisiin ja vuositavoitteisiin tulee liittää arviointitapa, kriteerit ja tavoitetasot, jotta voidaan arvioida, onko edetty strategisten tavoitteiden suuntaisesti ja onko asetettuihin vuositavoitteisiin päästy. Perustelu Alueen elinvoiman ja toimintakyvyn säilyttämisellä taataan rakenteellisten ja toiminnallisten muutosten jatkumo. Kaupungin toiminnan ja talouden kehitys on turvattava, jotta kaupunki pystyy pitämään palvelulupauksensa luovuuden, osaamisen ja vaivattoman arjen kaupunkina. Kohde 6
Koordinoijana kaupunginhallitus ja operatiivinen johto koskettaa luottamushenkilöorganisaatiota että koko henkilöstöä Aikataulu vuoden 2012 talousarvio ja taloussuunnitelma 2013 2014, seuranta ja arviointi talouden ja toiminnan osavuosiraportointi, tilinpäätös ja arviointikertomus 4. TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOIMIALAKOHTAINEN TOTEUTU- MINEN 4.1 Kaupunginhallituksen toimiala Kaupunginhallituksen toimialaan kuuluvat kaupunginhallituksen ohella keskushallinto ja työllisyyden hoito sekä Kainuun maakunta kuntayhtymän maksuosuudet. Kaupunginhallituksen toimialan strategiset tavoitteet ovat samat kuin kaupungin strategiassa. Toimenpiteiden osalta (Tilinpäätös 2010,64) painotukset ovat olleet myös rakennemuutoksen jälkihoitoon vaikuttaminen, osaamisperusteinen elinkeinopolitiikka, talouden tasapainottaminen ja valmistautuminen hallintokokeilun jälkeiseen aikaan. Kaupunginhallitus on itsearvioinut koko hallituksen ja oman työn onnistumista toimintakautensa lopuksi. Arvoasteikko oli viisiportainen eli erittäin hyvä, hyvä, tyydyttävä, huono ja erittäin huono. Omassa ja koko hallitustyöskentelyssä koettiin onnistutun hyvin. Henkilöstöjohtamisessa ja talousvallan ylläpidossa saatiin hyvä tulos, mutta palvelujen ohjaus ja konsernijohtaminen jäivät tyydyttävälle tasolle. Samoin reagointikyky toimintaympäristön muutosten ennakointiin, luottamushenkilöiden ja henkilöstön asiantuntemuksen hyödyntämiseen ja uusiin tietoyhteiskunnan haasteisiin vastaamisessa koettiin jääneen tyydyttävälle tasolle. Yksittäisistä kohdista parhaimmiksi asioiksi koettiin toimiva yhteistyö kaupunginhallituksen ja johtavien viranhaltijoiden välillä, tärkeisiin asioihin käytettiin riittävästi aikaa, ennakoiva työskentely ja onnistunut johdon rekrytointi. Vastaavasti koettiin, että oli epäonnistuttu valtakunnallisissa kehittämishankkeissa, uusien palvelutuotantotapojen kehittämisessä ja palveluverkon suunnittelussa. Kaupungin maksuosuudet Kainuun maakunta kuntayhtymälle vuosilta 2007 2010 ja arvio vuosille 2011-2013 selviävät alla olevasta taulukosta. Taulukko 1. Kaupungin maksuosuudet Kainuun maakunta kuntayhtymälle 2007 2010 ja arvio vuosille 2011-2013 Vuosi Maksuosuus - Maksu Lisäys ed. Kasvu- % /asukas % TP vuoteen 2007 58,5 81 762 297 4 286 705 5,5 2 147 2008 60,1 92 289 068 10 526 771 12,9 2 420 2009 60,1 98 178 334 5 889 266 6,4 2 569 2010 60,0 100 903 961 2 725 627 2,8 2 646 2011 61,1 103 857 000 2 953 039 2,9 2 722 2012 61,5 106 620 000 2 763 000 2,7 2 793 2013 62,5 110 345 000 3 725 000 3,5 2 889 Lähde: Kainuun maakunta yhtymän tilinpäätökset, rahoitusosuudet Vuoden 2010 maksuosuuden kasvu on aiheutunut kaupungin tulo- ja kiinteistöveroprosenttien korotusten vaikutuksista verotulojen kasvuun ja valtionosuuksien arvioitua paremmasta kehityksestä. Maksuosuuden kasvuun vaikuttavat tulevina vuosina väestön ikääntyminen, yleinen kunta-alan kustannustason nousu (VM:n arvio 2,5 %) ja lainsäädännön muutoksista johtuvat lisäykset. Työllisyyden hoidossa (Tilinpäätös 2010, 70) on toimittu perustehtävän mukaisesti ja asetetut tavoitteet ovat toteutuneet hyvin. Tavoitteeksi asetettu työmarkkinatuen kuntaosuuden 5 %:n pienentyminen vuodesta 2009 toteutui 15,5 %:sesti, koska Kelalle maksettava työmarkkinatuen kuntarahoitusosuus pieneni 1 278 133 eurosta 1 080 365 euroon eli 197 768 euroa. 7 Alla olevasta kuviosta nähdään, että työmarkkinatuen kuntarahoitusosuudessa on ollut laskeva suunta useamman vuoden ajan ja hyvä suunta näyttää jatkuvan myös eteenpäin.
Syitä onnistumiseen ovat olleet kuntouttavan työtoiminnan kehittyminen ja työllisyystilanteen parantuessa yhä useampi henkilö työllistyy normaaleille työmarkkinoille. Lisäksi osa henkilöistä ikääntyy ja jää eläkkeelle. Kuvio 1. Kajaanin kaupungin työmarkkinatuen kuntarahoitusosuuden kehitystä Taantuma oli jyrkkä, mutta työllisyys on alkanut kohentumaan nopeammin kuin on osattu odottaa. Työttömyyttä on vähentänyt aktiivitoimenpiteiden lisääminen vuoden 2010 aikana. Palkkatuella työllistettyjä on ollut Kajaanin kaupungissa 13 henkilöä enemmän edelliseen vuoteen verrattuna. Pääosa nuorista työllistyi varhaiskasvatuksen päiväkotiharjoittelijoiksi. Taulukko 2. Kajaanin työttömien lukumäärä ja työttömyysaste vuosina 2008 2010 Vuosi 2008 2009 2010 Työttömät (lomautetut ml.) ka. yhteensä 2 241 2 606 2 402 joista alle 25-v työttömiä 368 448 407 pitkäaikaistyöttömät 452 394 440 työttömyysaste 12,6 14,6 13,4 Positiivista on, että nuorten alle 25 -vuotiaitten työttömyys on hieman laskenut edelliseen vuoteen verrattuna ja positiivinen kehitys on jatkunut vuonna 2011. Työttömyyden ohella nuoren ongelmat usein kasaantuvat, eikä niitä voida hoitaa yhden sektorin toimenpiteillä. Tällöin tarvitaan yli sektorirajojen tapahtuvaa viranomaisyhteistyötä ja tietojen vaihtoa. Syrjäytyminen merkitsee inhimillisestä näkökulmasta uhkaa nuorelle itselleen, hänen perheelleen ja lähipiirille, mutta myös yhteiskunnalle monin eri tavoin. Ilman ammattia oleva nuori on erityisen suuressa syrjäytymisvaarassa, sillä hänen työllistymismahdollisuutensa ovat heikot (TEM:n julkaisu 12/2011). Tulevaisuudessa koulutuksen merkitys kasvaa entisestään. Keskushallinnon (Tilinpäätös 2010, 74) toimenpiteet ovat tukeneet koko kaupunginkonsernin toimintaa. Keskushallinnossa saatettiin loppuun kehittämisprojekti, jonka tuloksena sivistyspalvelukeskus yhdistettiin keskushallintoon 1.1.2010 alkaen. Kuntaliitto on valmistelemassa uutta kunnan ja kuntayhtymän talousarvio ja -suunnitelman mallia. Kyseiseen malliin on otettu mm. selkeät ohjeet, kuinka kuntalain edellyttämät toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet tulee asettaa ja kuinka niiden tulisi olla mitattavissa määrällisesti tai laadullisesti. Talousarvion valmistelusta vastaa kaupunginhallitus sekä kukin toimielin omalla tehtäväalueellaan sekä johtokunnat liikelaitoksissa. 8
Suositus esittää, että uusi talousarvio ja -suunnitelman malli otetaan käyttöön ja samalla huolehditaan, että toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet asetetaan, siten, että ne ovat määrällisesti ja laadullisesti mitattavissa. Perustelu Hyvin laadittu talousarvo ja -suunnitelma ohjaavat kaupungin tehtävien hoitamista ja taloudenhallintaa Kohde toimialat, liikelaitokset ja tytäryhtiöt Aikataulu työn käynnistys keväällä 2011, vuoden 2012 talousarvio ja taloussuunnitelma 2013 2014, seuranta ja arviointi talouden ja toiminnan osavuosiraportointi, tilinpäätös ja arviointikertomus 4.2 Sivistystoimiala Sivistystoimiala toteuttaa kaupungin strategisia linjauksia ja strategisia tavoitteita omalta osaltaan. Vuoden toimintaa on ohjannut talouden tasapainottamisohjelma. Talousarvioon 2010 kirjattuihin strategisiin tavoitteisiin ei ole liitetty arviointitapoja ja mittareita. Näin ollen (Tilinpäätös 2010. 77) on raportoitu strategisten tavoitteiden toteutumisesta sanallisessa muodossa ja tehdyistä toimenpiteistä taulukkomuotoisesti. Alla olevaan taulukkoon on koottu tavoitteet, toimenpiteiden lukumäärä ja lyhennelmä tavoitteiden toteutumasta. Strateginen linjaus/tavoite 2010-2016 Palvelukyky ja vaikuttavuus Asukkaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia tukevat palvelut ovat laadukkaita ja saatavissa oikeaan aikaan suhteessa palvelutarpeeseen Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Yhteistyössä palveluja tuottava henkilöstö ja työnjohto ovat osaavia ja työhönsä sitoutuneita. Prosessit ja rakenteet Toimialan organisaatio ja palveluverkko on palvelukykyinen ja kustannustehokas Toiminnallisia tavoitteita toteutetaan talouden tasapainottamisohjelman päätösten mukaisesti Kehitetään yhteistyömuotoja toimialalla ja kaupungin hallinnon sekä maakunnan toimielinten kanssa. Taloudelliset resurssit Toimintakatteen kasvu on suunnitelmakaudella kustannusten nousua pienempi, mihin pyritään talouden tasapainottamisohjelman päätöksen noudattamisella. Vuonna 2010 tehtyjen toimenpiteiden lkm tavoitteen saavuttamiseksi 6 Selvitys tavoitteen toteutumasta Päivähoitopaikka on tarjottu tarvitseville. Perusopetuksen asiakaskyselyn tulos oli hyvä. 3 sairauspoissaolojen vähentyminen 1 Yksikkökustannusten nousu edelliseen vuoteen verrattuna osoittaa, ettei organisaatio ole ollut kustannustehokas. Palvelukyky on ollut hyvä. 2 Ohjelmaa on toteutettu suunnitelman mukaisesti. 1 kulttuuripolun toteuttaminen, sivistyspalvelukeskus yhdistetty keskushallintoon ja hyvinvointikertomus maakunnan kanssa 3 Toimintakatteen kasvu 4,48 % ja toimintamenojen kasvu 4,98 %, joten tavoite toteutunut Varhaiskasvatuksen palvelujen kysyntä on ollut edelleen kasvussa. Kuluneena vuonna avattiin kunnalliset päiväkodit Kätönlahteen ja Kylmänkadulle sekä yksityinen päiväkoti laajensi toimintaansa Honkirämeen entisissä nuorisotiloissa. Perusopetuksen rakenteita on purettu lakkauttamalla Kirkkoahon, Paltaniemen ja Vuottolahden koulut sekä Teppanan erityistä tukea tarvitsevat oppilaat on hajautettu eri kouluille. Rakennemuutokset ja tuntivähennykset ovat vähentäneet kustannuksia 811 600 euroa, mutta kustannuksia ei ole saatu alenemaan oppilasmäärän pienentymisen suhteessa. Oppilasmäärä pienentyi 100 oppilaalla edelliseen vuoteen verrattuna. Perusopetuksessa on kehitetty erilaisia tukimuotoja oppimisen ja koulunkäynnin tueksi. Tukimuotoja ovat kaikille oppilaille tarjolla oleva yleinen tuki, joidenkin oppilaiden tarvitsema tehostettu tuki ja erityinen tuki. Monipuolisten tukimuotojen tavoitteena on ollut vähentää erityisopetussiirtoja. 9
Perusopetuksen tulosalueen tavoitteeseen on päästy, sillä osa-aikaisesti ja kokoaikaisesti erityisopetuksen piirissä olevien oppilaiden määrää on saatu pienenemään. Lukuvuonna 2006 2007 osaaikaisesti erityisopetukseen siirrettyjä oppilaita oli 357 oppilasta ja syksyllä 2010 heitä oli 263 oppilasta eli vähennystä on tapahtunut 94 oppilaan verran. Vastaavana ajankohtana kokoaikaisesti erityisopetuksessa olleiden määrä on pienentynyt 232 oppilaasta 192 oppilaaseen. Kehittämistoimien tukena on käytetty valtakunnallista Kelpo- hanketta vuodesta 2008 alkaen ja se jatkuu vuoden 2011 loppuun. valitsi erityiseksi arviointikohteeksi koululaiskuljetukset, koska haluttiin selvittää palvelujen toimivuutta. Vuonna 2010 kuljetuksista on hoidettu linja-autoilla 42 % ja takseilla 58 %. Taksikuljetusten määrä on hieman lisääntynyt vuosien varrella, koska linja-autovuoroja on lakkautettu. Arviointikyselyn mukaan kolmas - ja yhdeksäsluokkalaisten mielestä koulumatkan turvallisuus oli erittäin hyvää tasoa ja kuudesluokkalaiset kokivat turvallisuuden olevan hyvää tasoa. Koulukohtaista vaihtelua oli eniten kuudesluokkalaisten keskuudessa. Kysely tehtiin keväällä 2010, joten Kirkkoahon, Paltaniemen ja Vuottolahden koulut olivat vielä toiminnassa. Sivistystoimiala kilpailuttaa tarvittavilta osin koululaiskuljetukset vuosittain, mutta ongelmana on joukkoliikenteen väheneminen ja todellisen kilpailun puute taksiliikenteen osalla. Markkinoiden toimimattomuus ei ole yksistään Kajaanin ongelma, vaan sitä ilmenee suuressa osassa Suomea. Lisäksi muita haasteita ovat kaluston koko, pitkät etäisyydet, aikataulutus, reititys ja vaarallisiksi luokitellut tieosuudet. Kuva 2. Paltaniemen koulun oppilaita Koululaiskuljetusten piirissä olevien lasten määrä ja kustannustiedot selviävät alla olevassa taulukossa. Koulujen lakkauttaminen vaikuttaa jonkin verran kuljetusten kasvuun. Viimeisimmät koulujen lakkauttamiset eivät lisänneet taksikuljetusten tarvetta, sillä kuljetukset voitiin järjestää linja-autoilla. Taulukko 4. Kajaanin kaupungin koululaiskuljetukset vuosina 2005-2010 Kohde 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kuljetuskustannukset, Kajaani Vuolijoki Yhteensä muutos Kuljetusoppilaat, lkm Kajaani Vuolijoki Yhteensä /keskim. kulj.oppilas / keskim. kulj.oppilas koko maassa 530 755 171 410 702 165 543 183 726 634 331 184 999 819 330 117 165 854 039 37 709 937 682 83 643 901 859-35 823 1 000 067 98 208 580 183 763 762 738 728 766 967 1 074 1 121 1 271 1 239 1 306 945 1 000 1 070 1 197 1 250.. 10
Kuljettavien opp. osuus koko oppilasmäärästä 19,5 20,5 19,9 20,0 20,0 21,7 Kuljetettavien opp. osuus koko oppilasmäärästä koko maassa 22,7 22,9 23,0 23,1 23,3.. Kuljetushintojen nousu on ollut merkittävä. Ainoastaan poikkeuksen tekee vuosi 2009, jolloin kustannukset pienentyivät. Myös oppilaiden määrä on ollut 10 oppilasta pienempi. Joukkoliikenteen vähenemisen johdosta on jouduttu ja joudutaan yhä enemmän turvautumaan taksikuljetuksiin. Kustannusten nousuun vaikuttaa reittitaksan poisjäänti ja hintasääntelyn puute. Epävarmuus linjaliikennebussien vuorojen jatkuvuudesta on lisääntynyt ja Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on vähentänyt linjaautovuorojen ostamista. Kilpailutusmarkkinat eivät toimi parhaalla mahdollisella tavalla ja kilpailutuksesta saadaan vähän taloudellista hyötyä. Suurimmalle osalle reiteistä ei ole kilpailevia tarjouksia, ainoastaan yksi tarjoaja. Taloudellisten resurssien (Tilinpäätös 2010,82) osalta toimialan toimintatuotot ylittyivät 586 000 euroa ja toimintamenot ylittyivät 1 001 000 euroa, joten toimintakate ylittyi 415 000 eurolla. Suurimmat poikkeamat syntyivät henkilöstökuluissa 539 000 euroa ja palvelujen ostoissa 421 000 euroa. Strategisten tavoitteiden toteutumisen objektiivista arviointia ei voida tehdä, koska tavoitteille ei ole asetettu minkäänlaista arviointitapaa tai mittaria. Poikkeuksen tästä tekee taloudellisille resursseille asetettu tavoite. Suositus esittää, että asetettaviin strategisiin sekä toiminnallisiin ja taloudellisiin vuositavoitteisiin liitetään arviointitapa, mittarit ja niiden tavoitetasot. esittää, että sivistystoimialan tulee panostaa tuottavuuden kehittämiseen, jotta toimialan taloudenhallinta paranee. Perustelu lasten ja oppilasmäärien muutokset, toiminnan tehostaminen, jotta tuottavuus paranee, seuranta ja arviointi Kohde sivistyslautakunta, johto ja henkilöstö Aikataulu vuoden 2012 talousarvio ja taloussuunnitelma 2013 2014, seuranta ja arviointi talouden ja toiminnan osavuosiraportointi, tilinpäätös ja arviointikertomus 4.3 Ympäristötekninen toimiala Kaupunkirakennetta tiivistävien asemakaavamuutosten ja toteutetun maapolitiikan avulla Kajaania on kehitetty maakuntakeskuksena. Lisäksi on uudistettu maankäyttöpoliittinen ohjelma vuosille 2010 2013. Ohjelma toimii ohjeena maanhankinnassa. luovutuksissa ja kaavoituksessa. Tilinpäätöksessä (2010,97) on raportoitu strategisten tavoitteiden toteutumiseksi tehdyistä toimenpiteistä. Alla olevaan taulukkoon on koottu tavoitteet ja selvitys tavoitteiden toteumasta. Strategisten tavoitteiden toteutumisen objektiivista arviointia ei voida tehdä, koska tavoitteille ei ole asetettu minkäänlaista arviointitapaa tai mittaria. 11 Strateginen linjaus/tavoite 2010-2016 Palvelukyky ja vaikuttavuus Alueen saavutettavuuden lisääminen liikenneyhteyksiä parantamalla Kajaanin kehittäminen tiiviinä maakuntakeskuksena ja houkuttelevana yritysympäristönä Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Vuonna 2010 tehtyjen toimenpiteiden lkm tavoitteen saavuttamiseksi Selvitys tavoitteen toteutumasta 1 Joukkoliikenteen tukikustannukset n. 335 000 5 Uudet asemakaava-alueet tarjoavat hyviä asuinympäristöjä. Omakotitaloja valmistui 52,rivitaloja 2 ja muita rakennuksia 218. hyvä työpaikka - toteutettu henkilöstöstrategiaa ja henkilöstösuunnitelmaa Aktiivinen rekrytointi ja henkilöstön koulutus Henkilöstön työkyvyn ylläpito 4 avoimena oleviin paikkoihin ollut hyvin hakijoita ja palkattu maankäyttöinsinööri, arkkitehti ja
Prosessit ja rakenteet Palveluketjujen oikea-aikaisuuden ja saumattomuuden varmistaminen rakennuttajainsinööri 1 ei voida arvioida Taloudelliset resurssit Talousarvioraamin pitäminen 3 Toimintakate 607 000 euroa parempi kuin talousarviossa Vuonna 2010 laillistui neljä asemaakaavaa, joista Hunajakujan, Kangasmaaston ja vesiliikuntakeskuksen alueiden kaavat olivat merkittävimmät. Vireillä olevista kaavoista voidaan mainita Petäisenranta ja Renforsin Rannan laajennus (kaavakatsaus 2010). Kuva 4. Asemakaavatilanne vuosina 2010-2011 Henkilöstöresurssien edistämiseksi on toteutettu hyväksyttyä rekrytointisuunnitelmaa. Prosessien ja rakenteiden prosesseja on järjestetty uudelleen henkilöstöjärjestelyjen johdosta. Taloudellisten resurssien osalta toimiala on pysynyt sille annetuissa raameissa. Kuva 5. Vesiliikuntakeskuksen kaava-alue 12
Suositus kehottaa, että asetettaviin strategisiin sekä toiminnallisiin ja taloudellisiin vuositavoitteisiin liitetään arviointitapa, mittarit ja niiden tavoitetasot. Perustelu tuloksellinen toiminta, seuranta ja arviointi Kohde ympäristötekninen lautakunta, toimialajohto ja henkilöstö Aikataulu vuoden 2012 talousarvio ja taloussuunnitelma 2013 2014, seuranta ja arviointi talouden ja toiminnan osavuosiraportointi, tilinpäätös ja arviointikertomus 4.4. Kainuun pelastuslaitos -toimiala Kainuun pelastuslaitos on toiminut palvelutasopäätöksen mukaisesti. Pelastustoimen tehtäviä on tilastoitu onnettomuustyypeittäin, joita on ollut vuonna 2009 yhteensä 612 tapausta ja vuonna 2010 590 tapausta koko Kainuun alueella. Kajaanin osalta onnettomuudet ovat lisääntyneet 198 tapauksesta 208 tapaukseen edellisestä vuodesta. Lisäystä on tapahtunut liikenneonnettomuuksien osalta. Kainuussa suurin yksittäinen onnettomuus oli elokuun alussa ollut Veera myrsky, joka aiheutti n. 60 vahingontorjuntatehtävää ja yhteiskunnallisesti aineelliset vahingot olivat merkittävät. Tilinpäätöksessä 2010 (s. 109) on raportoitu strategisten tavoitteiden toteutumiseksi tehdyistä toimenpiteistä. Alla olevaan taulukkoon on koottu tavoitteet ja arvio. Strateginen linjaus/tavoite 2010-2016 Vuonna 2010 Arvio tehtyjen toimenpiteiden lkm tavoitteen saavuttamiseksi Palvelukyky ja vaikuttavuus Onnettomuuksien määrän vähentäminen - tavoite toteutunut Kuntalaisten omatoimisen varautumisen - ei voida arvioida lisääminen erityisesti harvaan asutulla seudulla Palvelukyky: 3,92 ei toteutunut, toteutuma 3,75 Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Ennaltaehkäisyn kehittäminen (valvontasuunnitelma) ja henkilöstön osaamistason nostaminen, mittareina turvallisuuskoulutus, 10 % asukkaista ja erityiskohteiden palotarkastus, 100 % 2 tavoite toteutunut ei voida arvioida tavoite toteutunut ei toteutunut, toteutuma 65 % Prosessit ja rakenteet Varautuminen erityisriskeihin (liikenne ja matkailu) 2 tavoite toteutunut Taloudelliset resurssit Palvelutasopäätöksen toteuttaminen kuntien päättämällä tavalla 1 tavoite toteutunut Toimintakate 53 000 euroa pienempi kuin budjetissa 13 Suositus kehottaa, että asetettaviin strategisiin sekä toiminnallisiin ja taloudellisiin vuositavoitteisiin liitetään arviointitapa, mittarit ja niiden tavoitetasot. Perustelu tuloksellinen toiminta, seuranta ja arviointi Kohde pelastuslautakunta, toimialajohto ja henkilöstö Aikataulu vuoden 2012 talousarvio ja taloussuunnitelma 2013 2014, seuranta ja arviointi talouden ja toiminnan osavuosiraportointi, tilinpäätös ja arviointikertomus 4.5 Kaupungin palvelustrategia ja palvelujen kustannukset Palvelustrategian toteutumaa arvioitaessa on otettava huomioon vaikuttavuus, palvelukyky ja tuottavuus. Vuoden 2008 tuloksellisuussuosituksen mukaan vaikuttavuudella tarkoitetaan palveluprosessien tai kokonaisten palvelujärjestelmien kykyä saada aikaan haluttuja vaikutuksia kuntalaisten hyvinvoinnissa. Vaikuttavuudessa otetaan huomioon se, kuinka toiminnan tavoitteet saavutetaan. Ulkoisella palvelukyvyllä tarkoitetaan asiakkaiden ja palvelujen tuottajien kohtaamisen laatua, palvelujen riittävyyttä, tavoitettavuutta, kohdentumista ja merkityksellisyyttä (Raivola 2000). Sisäinen palvelukyky kattaa
toiminnan taloudellisuuden ja tuottavuuden. Se on toiminnan tehokkuutta, optimaalista käyttöä, toiminnan organisoimista tavoitteiden saavuttamiseksi sekä prosessien toimivuutta, joustavuutta ja reagointiherkkyyttä. Asiakkaaseen kohdistuva palvelutoiminnan vaikuttavuutta ja sen laadullisuutta voidaan mitata mm. asiakaskyselyillä. Taloudellisuutta ja tuottavuutta puolestaan mitataan erilaisin tunnusluvuin. Päivähoidon palvelujen käyttäjät arvioivat keväällä 2010 päivähoidon laatua ja tulosten mukaan asiakkaat olivat tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. Lisäksi yhteistyökumppanit arvioivat laadun olevan hyvää. Päivähoidon palvelujen piirissä oli keskimäärin esiopetus mukaan lukien 2121 lasta vuonna 2010. Vastaavasti heitä oli 2062 lasta vuonna 2009, joten määrä on lisääntynyt 59 lapsella. Hoitopäivien lukumäärä lisääntyi 14 195 hoitopäivällä (4 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Palvelujen kysyntään on vastattu avaamalla uusia päiväkoteja ja palkattu perhepäivähoitajia. Varhaiskasvatuksen lasten hoitopäivien kehitys vuosina 2006 2010 käy tarkemmin selville alla olevissa taulukoissa. Taulukko. Varhaiskasvatuksen hoitopäivien lukumäärä kehitys 2006 2010 Hoitopäivien lukumäärä 2006 2007X) 2008 2009 2010 Kunnallinen päivähoito 147 368 154 551 164 759 167 920 180 215 Yksityinen päivähoito 80 476 87 692 87 975 90 229 90 137 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta Esiopetus 22 954 59 886 23 696 64 079 28 143 63 432 29 529 62 451 31 912 62 060 Yhteensä 310 684 330 018 344 309 350 129 364 324 Muutos ed. vuoteen 6 188 19 334 14 291 5 820 14 195 Kasvu - % 2,03 6,2 4,3 1,7 4,05 X) kuntaliitos Varhaiskasvatuksen työn tuottavuutta voidaan laskea aikaansaatujen suoritteiden ja panosten suhteena eli hoitopäivien lukumäärä jaettuna toteutuneilla henkilötyövuosilla. Vuonna 2010 yhdellä henkilötyövuodella tuotettiin 1225 hoitopäivää (364 324 hp/ 297,50 htv = 1224,62). Vuonna 2009 vastaava luku oli 1227 hoitopäivää (350 129 hp/285,4htv=1226,80). Näin ollen tuottavuus aleni 0,2 prosenttia. Tuottavuutta voidaan myös mitata, miten monta hoitopäivää saadaan aikaan 1000 eurolla. Vuonna 2010 luku oli 20, 23 hoitopäivää eli tuottavuus laski edellisen vuoteen 1,9 %. Näin ollen työn tuottavuus on pysynyt lähes edellisen vuoden tasolla, mutta kokonaistuottavuudessa on ollut laskusuunta. Varhaiskasvatuksen toiminnan nettomenot olivat 17,9 milj. euroa vuonna 2010. Lukuun sisältyy kunnallinen ja yksityinen päiväkoti- ja perhepäivähoitotoiminta, esiopetus ja lasten kotihoidon tuki. Vuonna 2009 varhaiskasvatuksessa hoitopäivän hinta oli 48,21 euroa ja v. 2010 se oli 49,13 euroa. Varhaiskasvatuksen henkilötyövuoden hinta on noussut 2,4 %. Taulukko 3. Varhaiskasvatuksen tuottavuus- ja yksikkökustannuksia vuosina 2008-2010 Vuosi/ kohde 2008 2009 2010 tuottavuus, hp / htv 1284 1227 1 225 tuottavuus, hoitopäiviä 1000 eurolla 21,87 20,74 20,35 nettomenot, / hoitolapsi 9 314 9 494 9 685 nettomenot, / hoitopäivä 45,72 48,21 49,13 nettomenot, /asukas 413 442 468 nettomenot / 0-6 v 5 387 5 699 5 893 nettomenot / 0-6 koko maa 5191 5 415.. euroa/asukas koko maa 400 419.. Perusopetuksen tulosalueella on toteutettu sekä oppilaiden vanhemmille että oppilaille asiakas- ja laatuarviointia useampana vuotena. Uusin kysely toteutettiin keväällä 2010. Otos oli kaikki 3, 6 ja 9 luokkien oppilaat eli yhteensä 1180 oppilasta. Vastauksia saatiin 884 kappaletta eli vastausprosentti oli 74,9 %. Arviointialueina ovat olleet koulun opetus ja kasvatus, viihtyisyys ja turvallisuus, tiedonkulku ja vuorovaikutukset, tukipalvelut, juhlat ja tapahtumat. Arviointiasteikko oli 1-4 portainen eli 1.00 14
1.74, 1.75 2.49, 2.50 3.24 ja 3.25 4.00. Asteikkoa voidaan ajatella myös kouluarvosanoilla välttävä, tyydyttävä, hyvä ja erittäin hyvä. Kolmasluokkalaiset arvioivat kaikilla arviointialueilla asioiden olevan erittäin hyvin. Kuudes - ja yhdeksäsluokkalaisten arviot olivat kriittisempiä ja yleisarvosanaksi tuli tyydyttävä. Kokonaisuudessaan voi sanoa, että mitä nuorempi oppilas oli, sitä paremmin asiat tuntuivat oleva. Viihtyisyys- ja turvallisuus - osiossa kysyttiin koulukiusaamisesta. Saatujen vastausten keskiarvot olivat kaikilla luokka-asteilla 3,50 ja tulos on erittäin hyvää tasoa. Vaikka tulos on hyvä, kertoo se myös sen, että koulukiusaamista esiintyy edelleen kouluissa. Myös koulun viihtyisyydessä koettiin olevan parantamisen varaa kuudes - ja yhdeksäsluokkalaisten keskuudessa. Vuonna 2009 kokonaiskustannukset oppilasta kohti olivat 7 206 euroa ja vuonna 2010 ne olivat 7 863 euroa, joten lisäystä oppilasta kohti muodostui 656,53 euroa eli 9,1 %. Henkilötyövuoden hinta vuodesta 2009 vuoteen 2010 on noussut 2,6 %. Taulukko 5. Perusopetuksen tilasto- ja talouslukuja vuosina 2007 2010 Talousmittari 2007 2008 2009 2010 euro euro euro euro painotettu oppilasmäärä, lkm 3835 3 684 3628 3528 nettokustannukset /opp. Kajaani 6 771 7 268 7 335 7 863 nettokustannukset /as Kajaani 682 702 703 727 nettokustannukset /opp. Kainuu 7 085 7 656.... nettokustannukset /opp koko maa 6 814 7 307.... opetus /opp Kajaani 4 404 4 020 4 568.. opetus /opp koko maa 4 033 4 311.... Perusopetuksen kustannusten kehitykseen ja kustannustasoon ovat vaikuttaneet kouluverkon rakenne, koulujen koko, palkkauskehitys sekä oppilasmäärän väheneminen, opetusjärjestelyt ja tukipalvelut. Ympäristötekninen toimiala on toteuttanut aktiivisesti asiakas- ja asukaskyselyjä eri vuosina ja kysely toteutettiin myös vuonna 2010. Otoskoko oli 500 ja vastauksia saatiin 199, joten vastausprosentiksi muodostui 33. Vuosina 2006, 2007, 2008 ja 2010 toteutetut kyselyt ovat vertailukelpoisia keskenään. Kyselyn kohteena ovat olleet asiointi teknisen toimen kanssa, katujen hoito ja kunnossapito, puistojen hoito ja katuvalaistus. Kyselyissä eivät ole olleet mukana ympäristö ja maankäyttö eikä tilapalvelut. Tilapalvelut on toteuttanut oman asiakaskyselynsä ja viimeisin toteutettiin helmikuussa 2011. Kyselyn perusteella asiointi teknisen toimen kanssa on huonontunut vuoteen 2008 verrattuna ja tulokset ovat samaa tasoa kuin vuonna 2006. Erityisesti aukioloajat, asian hoitoaika, tiedottamisen ymmärrettävyys ja kielenkäytön selkeys olivat huonontuneet. Asiakkaiden kannalta kunnossapitotarpeisiin on panostettu ja se näkyy parantuneina lukuina. Kuntalaisten tyytyväisyys on parantunut keskustan katujen puhtaus- ja siisteystasoon vuoteen 2008 verrattuna. Asuinkatujen kuntoarviointi on merkittävästi parantunut tyytyväisyyden osalta 29 %:sta 41 %:iin. Tehtävää riittää edelleen, sillä vastaajista 46 % ilmoittaa tyytymättömyyttä tilanteeseen. Pääkatujen lumenauraus ja liikennealueiden hoito ovat parantuneet edellisestä vuodesta. Keskustan ulkopuolisten katujen kuntoa on kohennettu aikaisempia vuosia enemmän ja tilanne on parantunut merkittävästi vuoteen 2008 verrattuna. Katujen hoidon ja kunnossapidon tehtävät vaihtelevat vuodenaikojen mukaan ja siksi ne ovat mittaroitu kahdeksi erilliseksi alueeksi. Katujen hoitoa kokonaisuudessaan käsittelevässä mittarissa on mukana sekä talvi että kesä ja talvihoito-mittarissa vain talviolosuhteet. Taulukko 6. Katujen ja teiden mittari vuosina 2006, 2007, 2008 ja 2010 Kohde Kajaani 2006 Kajaani 2007 Kaikkien vastanneiden keskiarvo Kaikkien vastanneiden keskiarvo Kajaani 2008 Kaikkien vastanneiden keskiarvo Kajaani 2010 Kaikkien vastanneiden keskiarvo Yhteenveto liikennealueiden ylläpitomittari (N= 215) (N= 8589) (N= 208) (N=3509) (N=148) (N=9599) (N=199) (N=10866) 3,08 3,36 3,30 3,37 3,06 3,33 3,12 3,20 15
16 Yhteenveto katu- ja talvihoitomittari 3,05 3,42 3,37 3,43 3,08 3,40 3,02 3,19 Kunnallistekniikan tekemien kunnossapitoasfaltointien vähennykset näkyvät asiakkaiden tyytymättömyytenä. Vastaajien mielestä katuasioissa tulisi ensisijaisesti panostaa päällysteiden kunnossapitoon, katujen, jalankulku- ja pyöräteiden lumenpoistoon ja hiekoitukseen. Katualueiden yleinen viihtyvyys nähtiin parantuvan katupäällysteen kunnon parantamisella, katujen ja reuna-alueiden roskien poistolla ja hiekan poistolla nopeammin keväällä. Keskustan puistojen hoitoon oltiin tyytyväisiä, mutta kaikilta muilta osin löytyi kehittämisen kohteita. Leikkipaikkojen hoito on myös parantunut, vaikka edelleen on paljon parannettavaa. Puistojen puhtaanapidolla, kukkaistutuksilla, leikkipaikkojen välineillä ja nurmikon hoidolla koettiin parhaiten vaikutettavan puistojen yleiseen viihtyvyyteen. Tilapalvelujen asiakkailta kysyttiin, miten he ovat kokeneet rakennusten kunnossapidon ja kiinteistönhoidon. Asiakkaat olivat tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. Parantamisen varaa koettiin olevan palvelujen riittävyydessä. Pelastuslaitoksessa toteutettiin keväällä 2010 asiakaskysely, jollaisia on tehty aikaisemmin vuosina 2006, 2007 ja 2008. Useamman vuoden seuranta antaa hyvän kuvan, kuinka palvelukyky on muuttunut vuosien varrella. Tarkastus-, neuvonta- ja nuohouspalveluihin tyytyväisten määrä on kasvanut koko ajan vuodesta 2006 lähtien. Sammutus- ja pelastustehtävissä on koettu 2 prosenttiyksikön huononnus vuoteen 2008 verrattuna. Laskusta huolimatta tyytyväisten määrä on edelleen korkea eli 71 %. Tulosten mukaan kuntalaiset ovat tyytyväisiä kokonaisuudessaan pelastustoimen palveluihin. Kajaani on sijoittunut hieman keskiarvojen yläpuolelle lukuun ottamatta vuosia 2006 ja 2010. Sairaankuljetuksesta vastaa Kainuun maakunta- kuntayhtymä. Taulukko 8. Palo- ja pelastustoimi vuosina 2006-2010 Kohde 2006 2007 2008 2010 Tyytyväinen % (N= 215) (N= 208) (N= 148) (N=199) Neutraali Tyyty- Tyyty- Neut- Tyyty- Tyyty- Neut- Tyyty- Tyyty- Neut- mätön väinen raali mätön väinen raali mätön väinen raali % % % % % % % % % % Tarkastus- ja neuvontapalvelut 51 31 17 55 34 12 59 32 10 64 29 7 Nuohous 62 26 12 64 30 7 68 27 5 73 21 5 Sammutus- ja pelastuspalvelut 65 28 7 68 27 5 73 24 3 71 26 2 Sairaankuljetuspalvelut 66 25 9 71 21 8 74 20 7 61 25 14 Tyytymätön % Kuntalaisten palvelukysynnän tarpeisiin on pystytty vastaamaan kohtuullisesti, sillä toteutetut varhaiskasvatuksen, peruskoulujen, ympäristöteknisen toimialan ja pelastustoimen asiakaskyselyt osoittavat palvelukyvyn säilyneen hyvänä, vaikka palvelurakenteita on jonkin verran purettu. Kaupungin strategian toimenpiteisiin on kirjattu, että pidetään oma toiminta tuloksellisena ja kilpailukykyisenä. Kaupungin eri toimialojen palvelutuotannon nettokustannukset/ asukas ovat kasvaneet kaikilta osin edelliseen vuoteen verrattuna, joten taloudellisuus ei ole parantunut. Tulorahoitus parantui merkittävästi veronkorotusten ja valtion toimien johdosta. Palvelukustannukset 2009 2010 muutos, muutos, % sivistystoimen nettomenot/as 1 325 1386 61 4,6 ympäristöteknisen nettomenot/as 209 213 4 1,9 pelastustoimen nettomenot/as 74 74 0 0 Tulorahoitus verot/as 2 915 3 223 308 10,6 valtionosuudet/ as 1 342 1 461 119 8,9 4.6 Investoinnit Muutetussa talousarviossa investointeihin (Tilinpäätös 2010,126) oli varattu bruttona 12 342 000 euroa, joka toteutui 14 285 000 eurona eli ylitystä syntyi 1 943 000 euroa. Tuloarvio oli 1 677 000 euroa, joka toteutui 4 306 000 eurona, eli ylitystä syntyi 2 629 000 euroa. Kaupungin nettoinvestoinnit olivat 9 979 000 euroa, josta poistonalaiset nettoinvestoinnit olivat 10 198 000 euroa.
Talonrakennusinvestoinneista merkittävimmät kohteet ovat olleet Kätönlahden koulu, Otanmäen urheilutalo, kaupungintalon seinäelementtien uusiminen, Kainuun ammattiopiston kulttuuriala ja Mamsellin Vuolijoen terveysaseman keittiö. Kuva 6. Otanmäen urheilutalo peruskorjauksen jälkeen Talonrakennusinvestoinnit ovat kohdistuneet kokonaisuudessaan perus- ja kunnossapitokorjauksiin. Vesiliikuntakeskuksen asemakaava tuli lainvoimaiseksi 4.11.2010 ja kaupunginvaltuusto päätti 15.3.2011 aloittaa vesiliikuntakeskuksen rakentamisen valmistelut Kaukametsän alueella olevalle tontille. Merkittävimmät kunnallistekniset hankkeet olivat Kajaanin Vesi- liikelaitoksen kanssa yhdessä toteutetut kadun ja vesihuollon saneeraukset Ylä- Lehtikankaan, Purolan ja Nakertajan alueilla. 17 Kuva 7. Särkilahdentien saneeraus Nakertajassa Vuonna 2010 poistojen alainen nettoinvestointitaso oli 267 euroa/asukas, joka on ollut nousussa viimeisten vuosien aikana. Kuluneena vuonna on pudottu vuoden 2008 tasolle. Alla olevaan taulukkoon
on koottu poistonalaiset investoinnit vuosilta 2005 2010. Poistojen alaisiin investointeihin ei sisälly maa- ja vesialueet eikä pitkäaikaiset sijoitukset. Taulukko 9. Kaupungin poistonalaiset investoinnit vv. 2005 2010 Investointikohteet 2005 euro 2006 euro 2007 euro 2008 euro 2009 euro 2010 euro Rakennukset 2 897 000 2 303 000 3 187 000 4 505 967 5 704 188 5 204 000 - Peruskorjaus - Uudisrakennus Kiinteät rakenteet 2 896 000 3 142 000 3 516 000 4 847 939 5 185 943 3 926 000 ja laitteet Irtain omaisuus 573 000 727 000 929 000 794 611 865 641 1 068 000 Yhteensä 6 366 000 6 172 000 7 632 000 10 148 517 11 755 772 10 198 000 nettoinv. /as 179 174 200 266 308 267 Kaupunki on joutunut ja joutuu panostamaan voimakkaasti uuden infrastruktuuriin ja ennen kaikkea olemassa olevan rakennuskannan peruskorjauksiin ja korvausinvestointeihin. Tämä on vaikuttanut ja tulee jatkossa lisäämään kaupungin tulorahoitusvajetta. Tähän saakka tulorahoituksen riittävyyttä ja talouden tasapainoa on tarkasteltu, miten vuosikate riittää suunnitelmapoistojen määrään. Mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, kuntarahoituksen on katsottu olevan riittävä. Tarkasteltaessa kaupungin taloutta edellä mainitulla tunnusluvulla, nähdään, ettei tulorahoitus ole ollut riittävä vuosina 2008 ja 2009, eikä se tule riittämään myöskään vuonna 2011. Poistojen riittämättömyys johtuu siitä, että poistot tehdään tuotantovälineiden historiallisesta hankintamenosta, eikä nykyarvosta, jossa kustannusten ja teknisen laatutason nousu on otettu huomioon. Näin kirjanpidolliset poistot jäävät jälkeen palvelurakenteen kulumista korvaavien investointien vaatimasta rahoitustarpeesta ja lisäävät kaupungin tulorahoitusvajetta. Kuvio 2. Kaupungin vuosikatteet ja poistot 4.7 Tilinpäätösanalyysi Peruskunta Kaupungin tuloslaskelmassa, joka sisältää ulkoiset tulot ja menot toimintatuottojen osuus toimintakuluista oli 14.1, % (Tilinpäätös 2010,112). Tunnusluku osoittaa, että 14 % toiminnan kuluista on saatu katettua vuonna 2010 palvelujen myynti- ja maksutuloilla. Pitemmällä aikajaksolla tarkasteltaessa kyseistä tunnuslukua on selvästi havaittavissa, että se on heikentynyt koko 2000- luvun ajan. Vuonna 2001 tunnusluku oli vielä 22.3 %. Tunnusluvun pienentyminen osoittaa, että toimintamenot ovat kasvaneet nopeammin kuin toimintatulot. Lisäksi pienentymiseen ovat vaikuttaneet liikelaitostumiset. Peruskunnan vuosikate parani edelliseen vuoteen verrattuna 7 120 643,28 euroa. Peruskunnan tulos oli ylijäämäinen 5 709 456 euroa. 18
Vuosikate kertoo kaupungin tulorahoituksen riittävyydestä ja se ilmoittaa kaupungin tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuonna 2010 vuosikate kattoi suunnitelmapoistot, mutta tilanne tulee huononemaan vuonna 2011. Tämä tarkoittaa sitä, että erotus on katettu ja tullaan kattamaan lainarahoituksella. Lainanottoa on pystytty hillitsemään vuonna 2010 ja lainat euroa/ asukas ovat laskeneet 1 733 eurosta 1 618 euroon (Tilinpäätös 2010,116). Ennakkotiedon mukaan maan keskiarvo on 2 005 euroa/asukas, joten kaupunki pysyy hieman sen arvon alapuolella. Kestävään kuntatalouteen pääsemiseksi vuosikatetta tulisi verrata poistonalaisiin investointeihin. Kaupungin vuosikate on ainoastaan vuosina 2007 ja 2010 riittänyt poistonalaisiin investointeihin ja negatiivista tulorahoitusjäämää on muodostunut 6,8 milj. euroa vuosina 2005 2010. Tilanne tulee entisestään huononemaan tulevina vuosina, jolloin on toteutettavana suuria investointeja. Negatiivista tulorahoitusvajetta arvioidaan kertyvän yhteensä 20 milj. euroa vuosina 2011 2013. 19 Kuvio 3. Kaupungin vuosikate ja poistojen alaiset investoinnit Kassan riittävyys on heikentynyt vuosi vuodelta ja on ollut heikko koko vuoden 2010. Maksuvalmiuden ylläpitämiseksi kaupunki on sopinut rahoituslaitosten kanssa kuntatodistusohjelmista, joiden limiitti on 10 miljoonasta euroa. Maksuvalmiuden ylläpitämiseksi kaupungilla oli 13,04 miljoonaa euroa lyhytaikaista lainaa 31.12.2010. Kaupunki (peruskunta ja liikelaitokset) Taloudenhallintaa kuvataan toimintakatteen ja tulorahoituksen kasvuprosenteilla. Kaupungin ja liikelaitosten osalta toimintakate kasvoi 3,37 % ja tulorahoitus 7,5 % vuonna 2010 edelliseen vuoteen verrattuna. Kun tulorahoituksesta poistetaan kaupungin omat toimenpiteet, veroprosenttien nostot ja valtion jako-osuuksien muutokset, niin kaupungin ja liikelaitosten toimintakate kasvoi saman verran kuin tulorahoitus. Kaupungin ja liikelaitosten tuloslaskelma (Tilinpäätös 2010, 28) osoittaa, että toimintatuottojen osuus toimintakuluista oli 18,9 %. Korkokulut pienenivät 0,5 milj. euroa edellisestä vuodesta, mutta muut rahoituskulut kasvoivat, koska Kiinteistö Oy Vuolijoen vuokratalojen antolainoja osittain alaskirjattiin1,4 milj. euroa. Taseeseen jäi vielä 1,18 milj. euroa. Vuosikate asukasta kohden on 449 ja se on parantunut edelliseen vuoteen verrattuna merkittävästi. Yhdessä liikelaitosten kanssa kaupungin tulos oli 6 562 747,53 euroa ylijäämäinen Taulukko 13. Kaupungin (peruskunta ja liikelaitokset) tulos-, rahoituslaskelmien sekä taseen tunnusluvut vuosina 2007 2010 2007 2008 2009 2010 Tuloslaskelma toimintatuotot %:na toim. kuluista 26,9 26,5 25,5 18,9 vuosikate %:na poistoista 129,5 106,4 106,0 162,4 vuosikate, /as 321 286 274 449 Rahoituslaskelma investointien tulorahoitus, % 42,5 36,3 65,1 102,5 pääomamenojen tulorahoitus, % 46,2 40,7 42,4 63,8
lainanhoitokate, 1,5 1,0 1,3 2,0 kassan riittävyys 13,5 12,9 16 13 Tase omavaraisuus - % 64,3 63,6 61,4 62,9 suhteellinen velkaantuneisuus - % 38,6 38,3 39,5 36,5 kertynyt yli-/alijäämä, milj. -18-14 -19,9-13,3 kertynyt yli-/alijäämä, /asukas -482-371 -519-348 lainasaamiset, milj. 9 11 11-9 lainakanta 31.12., milj. 61 67 71 68 lainat, /asukas 1 590 1 746 1855 1792 asukasmäärä 38 089 38132 38 211 38 157 Kaupungin (peruskunta ja liikelaitokset) rahoituslaskelma (Tilinpäätös 2010, 33) osoittaa, että investoinnit on pystytty rahoittamaan tulorahoituksella. Tilanne on parantunut edelliseen vuoteen verrattuna. Pääomamenojen tulorahoitus on parantunut myös edellisestä vuodesta. Tarkasteltaessa maksuvalmiutta yhdessä liikelaitosten kanssa, tilanne on hyvä, vaikkakin hieman huonontunut edellisestä vuodesta (Tilinpäätös 2010, 34). Lainanhoitokate 2,0 osoittaa tyydyttävää tasoa ja viimeiset vuodet ovat olleet nousujohteisia. Lainanhoitokate kertoo kaupungin tulorahoituksen riittävyydestä vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Omavaraisuusprosentti ja suhteellinen velkaantuneisuus ovat hieman parantuneet edelliseen vuoteen verrattuna. Kaupungin ja liikelaitosten taseessa on yhteensä 13,3 miljoonaa alijäämää ja se tarkoittaa 348 euroa/ asukas. Kriisikunnan kriteerit ovat 1) negatiivinen vuosikate /as, 2) tuloveroprosentti vähintään 0,5 korkeampi kuin koko maan painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti, 3) lainakanta /as ylittää maan keskimääräisen lainamäärän vähintään 50 %, 4) taseessa alijäämää /as, 5) omavaraisuusaste alle 50 prosenttia ja 6) suhteellinen velkaantuneisuus vähintään 50 prosenttia. Kaupunki yhdessä liikelaitosten kanssa kriisikunnan kriteerit täyttyvät kahden kriteerin osalta eli taseessa on alijäämää ja tuloveroprosentti on 1,03 korkeampi kuin koko maan painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti. (Liitteessä 2 on kuvattu kriisikuntakriteerit ajalta 2007 2010.) Kaupunkikonserni Kajaanin kaupunkikonserni on velkaantunut viime vuosina voimakkaasti ja lainamäärien kehitys selviää alla olevasta taulukosta. Kaupungin myöntämien takausten määrä on edelleen lisääntynyt edellisestä vuodesta. Vuoden 2010 lopussa kaupungin antamia takauksia tytäryhtiöilleen oli 44,8 milj. euroa ja muille yhteisöille 3,8 milj. euroa eli 48,6 milj. euroa, kun edellisen vuoden lopussa takauksia oli yhteensä 41,8 milj. euroa. Annettujen takausten määrä on kasvanut 6,7 milj. eurolla eli 17 %. Näiden takausten lisäksi kaupunki on antanut Vilake liikelaitokselleen 6,7 milj. euron takaukset ja jätehuollon kuntayhtymälle 2,2 milj. euron takaukset. Jotta riskeiltä vältytään, uudet takauspäätökset tulee tehdä vastaavilla kriteereillä kuin velanottamispäätökset. Taulukko 14. Kaupunkikonsernin lainamäärien kehitys ja tunnuslukuja vuosina 2007 2010 tunnusluku 2007 2008 2009 2010 kaupungin lainakanta, milj. 58,9 62,6 66,3 61,7 kaupungin lainat, /as 1 546 1 653 1 733 1 618 kaupungin omavaraisuusaste, % 59,5 59,1 56,4 59,2 kaupunki ja liikelaitokset, lainakanta milj. 60,6 67,0 71,0 68,4 lainat, /as 1 590 1 746 1 855 1 792 omavaraisuusaste, % 64,3 63,6 61,4 62,9 kaupunkikonsernin lainat, milj. 157,8 157,9 165,3 165,0 konsernilainat, /as 4161 4 175 4 325 4 325 konsernin omavaraisuusaste, % 40,5 42,6 45,0 46,9 20 Konsernitase (Tilinpäätös 2010,51) osoittaa, että konsernin omavaraisuusaste 46,9 % alittaa tavoitetason 50 %, joten konsernilla on merkittävä velkarahoitus kannettavanaan. Tilanne on ollut heikoimmillaan vuonna 2007.