PÄIVÄNPAISTEENMAAN ASEMAKAAVA

MUHOKSEN KUNTA ASEMAKAAVAN SELOSTUS PÄIVÄNPAISTEENMAAN ASEMAKAAVA Asemakaavan muutos koskee Päivärinteen asemakaavan itäosan virkistys-, maa- ja metsätalousalueita. Asemakaavalla muodostetaan korttelit 71-94 ja osa korttelia 18. 5.8.2013 Asemakaavan muutos on tullut vireille Hyväksytty kunnanhallituksessa Hyväksytty kunnanvaltuustossa x.x.2013 x x.x.2013 x x.x.2013 x

Sisältö 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT...1 1.1 TUNNISTETIEDOT...1 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI...1 1.3 KAAVAN NIMI JA TARKOITUS...1 1.4 LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA...1 1.5 LUETTELO MUISTA KAAVAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, TAUSTASELVITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALISTA...2 2. TIIVISTELMÄ...3 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...3 2.2 ASEMAKAAVA...3 2.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...3 3. LÄHTÖKOHDAT...4 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...4 3.1.1 Alueen yleiskuvaus...4 3.1.2 Luonnonympäristö...4 3.1.3 Rakennettu ympäristö...5 3.1.4 Maanomistus...7 3.2 SUUNNITTELUTILANNE...7 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset...7 3.2.2 Kaava-aluetta koskevat selvitykset...12 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET...13 4.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE...13 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET...13 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ...13 4.3.1 Osalliset...13 4.3.2 Vireilletulo...13 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt...13 4.3.8 Viranomaisyhteistyö...13 4.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET...14 4.4.1 Kunnan asettamat tavoitteet...14 4.4.2 Tavoitteiden tarkentuminen...14 4.5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET...14 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta...14 4.5.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu...15 4.6 ASEMAKAAVARATKAISUN VALINTA JA PERUSTEET...16 4.6.1 Esitetyt mielipiteet ja niiden huomioon ottaminen...16 4.6.2 Esitetyt muistutukset ja niiden huomioon ottaminen...16 4.6.3 Suunnitelmiin nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset....16 4.6.4 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset...16 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS...17 5.1 KAAVAN RAKENNE...17 5.1.1 Mitoitus...17 5.1.2 Palvelut...18 5.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN...18 5.3 ALUEVARAUKSET...18 5.3.1 Korttelialueet...18 5.3.2 Muut alueet...19 5.4 KAAVAN VAIKUTUKSET...19 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön...19 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön...20 5.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT...20 5.6 KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET...20 5.7 NIMISTÖ...20 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS...21 6.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT...21 6.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS...21

1 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee Päivärinteen asemakaavan itäosan virkistys-, maa- ja metsätalousalueita. Asemakaavalla muodostetaan Päivärinteen asemakaavan korttelit 71-94 ja osa korttelista 18 sekä niihin liittyvät katu-, virkistys-, maa- ja metsätalousalueet. Kaavan nimi Kaavan laatija: Päivänpaisteenmaan asemakaava Joona Koskelo, Arkkitehti SAFA Satu Fors, Arkkitehti yo Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Oy Kauppurienkatu 12, 90100 Oulu email: etunimi.sukunimi(at)lukkaroinen.fi Kaavan vireilletulo: Hyväksyminen: Asemakaava on tullut vireille xxx. Vireille tulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa koskevassa lehti-ilmoituksessa xxx Kaupunginhallitus on hyväksynyt asemakaavan xxxx Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaavan xxxx Asemakaava on tullut voimaan xx.xx.xxxx 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Asemakaava-alue sijaitsee Muhoksella Päivärinteen taajaman tuntumassa Oulujoen pohjoispuolella. Kaava-alue rajautuu lännestä Päivärinteen taajamaan ja etelästä Vaalantiehen. Alueelta on matkaa Muhoksen keskustaan noin 12 km ja Ouluun noin 28 km. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 46 ha. 1.3 KAAVAN NIMI JA TARKOITUS Kaavasta käytetään nimeä Päivänpaisteenmaan asemakaava. Muhoksen kunta omistaa laajan maa-alueen Päivärinteen kylästä Päivänpaisteenmaan virkistysalueen ympäristöstä. Asemakaavan tavoitteena on osoittaa uutta asuinrakentamista kunnan omistamalle maalle Päivärinteen taajaman laajennukseksi uuden Päivärinteen osayleiskaavan 2025 tavoitteiden mukaisesti. 1.4 LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA Liite 1. Asemakaavan seurantalomake (valmistellaan ehdotusvaiheeseen) Liite 2. Havainnekuva Liite 3. Rakennustapaohje

2 1.5 LUETTELO MUISTA KAAVAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, TAUSTASELVITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALIS- TA Muhoksen päivärinteen asemakaavan laajennusalueen luontoselvitys, Natans oy 2013 Päivärinteen osayleiskaava 2020 selvityksineen

3 2. TIIVISTELMÄ 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Tarve asemakaavan laatimiselle on syntynyt Päivärinteen alueen asuintonttien kysynnän myötä. Kaavaalue on osoitettu Päivärinteen osayleiskaavassa taajaman ensimmäiseksi laajenemisalueeksi. Muhoksen kunta on päättänyt asemakaavoituksen käynnistämisestä xxx. Asemakaavan vireille tulosta on ilmoitettu osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedottamisen yhteydessä kunnan virallisella ilmoitustaululla, Tervareitti-lehdessä ja kunnan Internet-sivuilla xxx. Viranomaisneuvottelu järjestettiin xxx. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja asemakaavan valmisteluaineisto ovat olleet mielipiteen esittämistä varten nähtävillä x.x.2013 - x.x.2013 (MRL 62 ja 63 sekä MRA 30 ). Maankäyttö- ja kaavoitusjaosto päätti kaavaluonnoksen ja OAS:n nähtäville asettamisesta x.x.2013 x. Mielipiteitä esitettiin x kpl ja lausuntoja saatiin x kpl. Asemakaavaehdotus on ollut MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtävillä x.x.2013 x.x.2013. Kaavaehdotuksesta on pyydetty MRL 28 :n mukaiset lausunnot. Kunnanhallitus päätti kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta x.x.2013 x. Muistutuksia esitettiin x kpl ja lausuntoja x kpl. Kunnanhallitus käsitteli asemakaavan muutoksen Kunnanvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan muutoksen Asemakaava on tullut voimaan 2.2 ASEMAKAAVA Asemakaavalla laajennetaan Päivärinteen taajamaa kaakon suuntaan Vaalantien pohjoispuolella. Asemakaavassa on osoitettu Päivärinteen kaakkoispuolelle 84 uutta erillispientalojen tonttia ja asemakaavoitettu Mettäperäntien vanha omakotiasutus. Asemakaavan kokonaiskerrosala on noin 28 000 k-m² ja aluetehokkuus e=0,06. Uudet rakennuskorttelit sijoittuvat väljästi tonttikatujen varsille niin, että kaikilta uusilta tonteilta on yhteys virkistysalueelle. Alueen keskelle on osoitettu iso virkistysalue reitteineen ja rakennuskortteleiden väleihin useita pieniä virkistysalueita. Kulku alueelle tapahtuu Vaalantieltä Käärmeläntien uuden liittymän kautta. Vanhat tieyhteydet Päivärinteen keskustaan on jätetty kevyen liikenteen käyttöön. 2.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Asemakaavan toteuttamisesta vastaa katujen ja ulkoilureittien osalta Muhoksen kunta. Kaavan toteutuminen ajoittunee vuosille 2015-2017.

4 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaava-alue sijaitsee Muhoksen kunnassa Päivärinteen taajaman kaakkoispuolella. Päivärinteen noin 1000 asukkaan kylä on kehittynyt vanhan keuhkoparantolan ympärille yhdystien 8300 varteen. Kaava-alue on pääosin rakentamatonta metsää ja peltoa. Alueella on jonkin verran kaavoittamatonta pientaloasutusta ja maatilan talouskeskus, jossa harjoitetaan kasvinviljelyä. Alueen länsipuolella sijaitsevat Hyrkin alakoulu ja päiväkoti. Kaava-alueen taloille kuljetaan tällä hetkellä Mettäperäntietä pitkin. Mettäperäntie liittyy Vaalantiehen koulun pohjoispuolella ja kaava-alueen eteläpuolella. Suurin osa alueen liikenteestä kulkee tällä hetkellä koulun ohi. 3.1.2 Luonnonympäristö Kaava-alueelle on tehty luontoselvitys Päivärinteen osayleiskaavatyön yhteydessä vuonna 2009 (Päivärinteen luontoselvitys, Muhoksen kunta, tekniset palvelut, biologi FM Katja Männistö-Vetoniemi, 2009). Luontoselvitystä on tarkennettu suunnittelualueen osalta asemakaavan suunnittelun vaatimaan tasoon keväällä 2013 (Muhoksen Päivärinteen asemakaavan laajennusalueen luontoselvitys, Natans Oy, 2013). Asemakaavan luonnonympäristön arvioinnissa on käytetty tuoreempaa Natans Oy:n tekemää luontoselvitystä. Kaava-alueen luonnonympäristö on pääosin kuivahkoa puolukkakangasmetsää, mutta alueella on myös pienialainen mustikkatyypin kangas. Metsissä kulkee kuntopolkuja. Kangasmetsien perusvarpuja ovat puolukka, kanerva, variksenmarja ja mustikka. Jäkälää alueella kasvaa vain vähän. Osa metsistä on hakattu. Alueen keskiosassa on pieni tekolampi, Holapan monttu. Lampi on kaivettu hiekkaiseen maaperään ja se on säilynyt niukkakasvisena. Lammen länsipuolella on maakasoja, jotka ovat syntyneet lammen kaivuumaista. Kasat ovat kasvittuneet ns. ruderaattikasveilla, eikä niillä ole kasvistollista arvoa. Kaava-alueen pohjoisosassa on vanha kaatopaikka, jonka kasvillisuus on lehtomaista samaan tapaan kuin entisillä pelloilla. Alueen pääpuulaji on harmaaleppä, mutta alueella kasvaa myös tuomi ja punaherukka. Vanha kaatopaikka ei ole kasvistollisesti arvokas tai luonnontilainen. Alueella sijaitsevan pienen tekolammen, Holapan montun, itäpuolella on noin 3 ha laajuinen suo. Suo on pääosin tupasvillanevaa. Suon puusto on enimmäkseen mäntyä, mutta alueella kasvaa myös hieskoivuja ja virpapajua. Suon kasvillisuuteen kuuluvat nevaosalla tupasvilla, hilla, suopursu, vaivero, suokukka ja isokarpalo ja rämeosalla suopursu, vaivaiskoivu, juolukka sekä pallosara. Suolle on kaivettu muutamia ojia, mutta se on kuitenkin märkä ja luonnontilaisen kaltainen. Suolla ei kasva uhanalaisia kasvilajeja eivätkä sen luontotyypit ole uhanalaisia tai silmälläpidettäviä. Etenkin alkukesän kukintavaiheessa suolla on kuitenkin maisema-arvoja. Asemakaavan luontoselvityksen mukaan (Natans Oy) suo voidaan asemakaavassa osoittaa virkistysalueeksi tai suojella esimerkiksi monimuotoisuuskohteena, mikäli se halutaan säilyttää esimerkiksi koulun opetusta palvelevana alueena. Lakiin (metsälaki 10 ) perustuvaa suojelupakkoa suolla ei kuitenkaan ole, toisin kuin yleiskaavan luontoselvityksessä on kirjoitettu. Metsälain soveltamisala ulottuu asemakaavoitetulle alueelle vain jos se on osoitettu maa- ja metsätalouskäyttöön ja sen pinta-ala on alle 2 ha. (Muhoksen Päivärinteen asemakaavan laajennusalueen luontoselvitys, Natans Oy, 2013) Luontoselvityksen mukaan kaavoitettavalla alueella ei ole erityisiä luontoarvoja, uhanalaisia kasvilajeja tai uhanalaisia luontotyyppejä. Kangasmetsät sopivat virkistyskäyttöön ja luonnontilaisen kaltainen suo voidaan haluttaessa säilyttää esimerkiksi opetus- ja virkistyskohteena tuomassa maisemaan vaihtelua.

5 Kuva 1. Kartassa on esitetty kaava-alueen pääkasvillisuustyypit. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Kaava-alueella on eri aikoina ilman kaavoitusta rakennettuja omakotitaloja. Talot ovat puurakenteisia ja useimmiten harjakattoisia. Alueella on sekä hirsirakenteisia että lautaverhoiltuja rakennuksia. Vaikka rakennukset on rakennettu eri aikoina ja eri tyyleillä, ne muodostavat kohtuullisen yhtenäistä rakennettua ympäristöä. Puumateriaali ja harjakatto sekä rakennusten sijoittuminen luontevasti maastoon ja teiden varsille sitovat rakennuksia yhteen. Tontit ovat pääosin haja-asutukselle luonteenomaisesti isoja, mutta alueella on myös pieniä tontteja. Kuvat 2 ja 3. Alueen omakotitalot on rakennettu eri aikoina ja eri tekniikoilla, mistä huolimatta ne sopivat yhteen melko hyvin.

6 Mettäperäntien varrelle rinteeseen rakentunut asutus muodostaa viehättävän ja pienipiirteisen ympäristön. Tie on kapea ja tontit paikoitellen hyvin pieniä, mikä luo alueelle mukavan raittimaisen tunnelman. Rakennukset sijoittuvat rinnemaastoon luontevasti ja alueen luonne on säilynyt metsäisenä. Vaalantieltä katsottuna pellon ja metsän reuna on säilynyt melko ehyenä ja rakennukset vain pilkistävät puiden takaa. Arvokkaassa peltomaisemassa reunavyöhykkeiden säilyminen ehjinä on tärkeää. Kuvat 4 ja 5. Mettäperäntien varren rakentaminen istuu maastoon hyvin. Mettäperäntien alkupäässä koulun lähellä on vanha maatilan talouskeskus, Holappa, joka on Päivärinteen osayleiskaavassa arvotettu kulttuurihistoriallisesti paikallisesti merkittäväksi kohteeksi. Pihapiirissä on vanhan päärakennuksen lisäksi kivinavetta ja muita piharakennuksia. Pihapiiri erottuu hienosti maisemassa Vaalantieltä katsottaessa. Tilalla harjoitetaan kasvinviljelyä. Kuvat 6 ja 7. Holapan paikallisesti merkittävä pihapiiri kertoo alueen maatalousperinteestä. Kaava-alueen pohjoisosassa on isolla tontilla asuinkäytössä oleva pihapiiri. Viereisellä tontilla on vanha mökki, jonka pihan poikki kulkee metsätie kaava-alueen ulkopuolella sijaitsevalle mökille. Kuva 8. Pihapiiri kaava-alueen pohjoisosassa

7 3.1.4 Maanomistus Kaava-alue on pääosin Muhoksen kunnan omistuksessa, mutta alueella on myös yksityisiä maanomistajia. 3.2 SUUNNITTELUTILANNE 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset Maakuntakaava Ympäristöministeriö on vahvistanut Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan 17.2.2005. Pohjois- Pohjanmaan maakuntakaavan uudistaminen on aloitettu syksyllä 2010. Maakuntakaavan uudistamisen pääteemana on energia, joka on ilmastonmuutoksen kannalta keskeinen alueidenkäytön kysymys. Uuteen maakuntakaavaan sisältyy sekä energian tuotantoon että kulutukseen liittyvä alueidenkäytön yleispiirteinen ohjaus. Maakuntakaavan uudistus laaditaan vaiheittain. 1. vaihekaavan luonnos on ollut nähtävillä syksyllä 2012 ja kaavaehdotus valmistuu kesään 2013 mennessä. Tavoiteaikataulun mukaan 1. vaihekaava hyväksytään loppuvuodesta 2013. Nähtävillä olleessa maakuntakaavaluonnoksessa Päivärinteelle ei kohdistunut muutoksia. Kuva 9. Ote voimassa olevasta Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavasta Suunnittelualuetta koskevat seuraavat maakuntakaavamerkinnät ja määräykset:

8

9 Yleiskaavat Suunnittelualueella on voimassa Muhoksen Oulujokivarren pohjoispuolen osayleiskaava, joka on laadittu vuonna 1996, osittain vahvistettu 6.7.1998 ja jota on muutettu ja laajennettu Päivärinteen ulkopuolisilla ranta-alueilla vuonna 2004. Suunnittelualuetta on tarkasteltu myös Oulun seudun kuntien yhteistyönä laatimassa Oulun seudun yleiskaavassa 2020. Kaava on saanut lainvoiman 25.8.2006. Oulun seudun yleiskaavassa Oulujokivarren pohjoispuolen osayleiskaava on jätetty voimassa olevaksi yleiskaavaksi. Päivärinteen alueelle on valmisteilla uusi Päivärinteen osayleiskaava 2025 vanhentuneen Oulujokivarren pohjoispuolen osayleiskaavan tilalle. Päivärinteen osayleiskaava on tällä hetkellä ehdotusvaiheessa.

10 Oulun seudun yleiskaavassa suunnittelualue on merkitty kehitettäväksi asuntoalueeksi, jonka maankäyttö ratkaistaan yksityiskohtaisella oikeusvaikutteisella yleiskaavalla tai asemakaavalla (A) sekä maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Kuva 10. Ote Oulun seudun yleiskaavasta 2020 Valmisteilla olevassa Päivärinteen osayleiskaavassa 2025 suunnittelualueelle on osoitettu vanhaa ja uutta pientalovaltaista asuntoaluetta, jonka rakentaminen ratkaistaan asemakaavalla (AP/ak). Alueelle on osoitettu myös maatilojen talouskeskusten alue (AM) sekä pientalovaltaista asuntoaluetta, jolla sallitaan ympäristöhäiriötä aiheuttamaton pienverstas- ja yritystoiminta ja pienimuotoinen kotieläinten pito (AP- 2/ak). Näille tonteille on merkitty maatilan tai eläinsuojien suojavyöhyke. Kaavaalueen länsireunaan on osoitettu uusi julkisten palvelujen ja hallinnon alue, joka on varattu Hyrkin koulun laajentamiselle (PY). Rakentamisesta vapaat alueet on yleiskaavassa merkitty lähivirkistysalueeksi (VL), jolla kulkee ulkoilureittejä sekä urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi (VU). Vaalantien varren pellot on merkitty maatalousalueeksi, jonka ympäristö säilytetään (MT/s). Pellon ja metsän reuna on merkitty suojaviheralueeksi (EV). Kaava-alueen pohjoisosaan on merkitty siirtolapuutarha- tai palstaviljelyalue (RP). Kaava-alueelle on osoitettu uusi tieliittymä Vaalantieltä. Uusi tie muodostaa alueen kokoojatien. Vanhoja tieyhteyksiä on paikoitellen katkaistu ja muutettu kevyen liikenteen väyliksi. Alueella on yksi kulttuurihistoriallisesti paikallisesti merkittävä kohde. Kuva 11. Ote Päivärinteen osayleiskaavaehdotuksesta 2025 (päivätty 24.4.2013) Voimassa olevat asemakaavat Pienellä osalla suunnittelualuetta on voimassa Päivärinteen asemakaava. Suurin osa suunnittelualueesta on asemakaava-alueen ulkopuolella. Suunnittelualueella voimassa olevat asemakaavat on hyväksytty 30.1.2012 ja 17.10.1988. Asemakaavoitetut alueet on osoitettu lähivirkistysalueeksi (VL) ja maa- ja metsätalousalueeksi (M).

11 Kuva 12. Ote voimassa olevasta asemakaavasata (ei mittakaavassa). Rakennusjärjestys Kunnassa on voimassa vuonna 2002 hyväksytty rakennusjärjestys. Rakennusjärjestyksen uusiminen on vireillä.

12 Rakennuskiellot Alue ei ole rakennuskiellossa. Pohjakartta Pohjakartta on kaavoitusmittausasetuksen n:o 1284/23.12.1999 mukainen. Pohjakartta on kuvattu vuonna 2009 ja se on pidetty ajan tasalla kunnan toimesta. Ilmakuvat ja valokuvat Alueelta on ortoilmakuvat ja digitaalinen pohjakartta sekä kesällä 2013 otettuja viistoilmakuvia. Valokuvat ovat maastokäynneiltä 27.2.2013 ja 27.5.2013. 3.2.2 Kaava-aluetta koskevat selvitykset Kaava-alueelle on tehty kattavat selvityksen Päivärinteen osayleiskaavan yhteydessä. Selvityksiä käytetään soveltuvilta osin asemakaavan laatimisen pohjana. Luontoselvitystä on tarkennettu asemakaavatasolle keväällä 2013. Asemakaavaa varten tehdyt selvitykset: Muhoksen Päivärinteen asemakaavan laajennusalueen luontoselvitys, Natans Oy 2013 Osayleiskaavatyön yhteydessä on tehty seuraavat selvitykset: Kulttuurihistoriakohteiden täydennysselvitys, Airix Ympäristö Oy, 2012-2013 (täydentää alueen rakennusperinnön inventointia vuodelta 1996) Arkeologinen inventointi, Mikroliitti Oy, 2011 Päivärinteen luontoselvitys, Muhoksen kunta, biologi FM Katja Männistö-Vetoniemi, 2009 Asukaskysely, Airix Ympäristö Oy, 2011 Yleiskaavan erillisselvityskartat o Maisemarakenne o Maisemakuva o Palvelut o Tekninen verkosto o Rakentamisrajoitteet o Kunnan maat o Osayleiskaavan muutos, kevytliikenneyhteydet ja ulkoilureitit o Mitoituskartta o Ohjeellinen rakentamisen vaiheistus

13 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE Päivärinteen alue on haluttu asuinpaikka ja kunnan tavoitteena on lisätä alueen tonttitarjontaa. Alueelle on valmistumassa uusi osayleiskaava, jossa suunnittelualue on osoitettu Päivärinteen ensimmäiseksi laajentumisalueeksi. Kunta on hankkinut alueelta omistukseensa maata, jolle uusi asemakaava laaditaan. 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Asemakaavan muutos on käynnistetty kunnanhallituksen päätöksellä xx.xx.xxxx. 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ 4.3.1 Osalliset Osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti osallisia kaavamuutosasiassa ovat suunnittelu- ja vaikutusalueen kiinteistönomistajat, tontinhaltijat, asukkaat ja muut, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä ne viranomaiset ja yhteisöt joiden toimialaa asemakaavan muutos koskee. Viranomaisten välinen vuorovaikutus tapahtuu pääasiassa kokousten sekä lausuntojen muodossa. Asemakaavahankkeesta on tiedotettu eri käsittelyvaiheissa seuraaville osapuolille: Suunnittelualueen asukkaat ja maanomistajat Suunnittelualueella toimivat yritykset ja yhteisöt Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus / ympäristö ja luonnonvarat Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus / liikenne ja infrastruktuuri Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan museo Oulun seudun ympäristötoimi Kunnan toimielimet ja viranhaltijat, joiden toimialaa asia koskee Alueella toimivat puhelin-, vesi- ja sähköyhtiöt 4.3.2 Vireilletulo Asemakaava on tullut vireille xxx. Vireille tulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa koskevassa lehti-ilmoituksessa xxx. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) ja kaavaluonnos olivat nähtävillä xx-xx.2013 Asemakaavan muutos oli ehdotuksena nähtävillä xx-xx.2013 4.3.8 Viranomaisyhteistyö Asemakaavan ensimmäinen viranomaisneuvottelu pidettiin 13.8.2013 Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskuksessa. Neuvotteluun osallistuivat. Tiivistelmä. Kaavaluonnoksesta saatiin lausunnot

14 4.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 4.4.1 Kunnan asettamat tavoitteet Kunnan tavoitteena on lisätä Päivärinteen alueen tonttitarjontaa uuden osayleiskaavan ratkaisujen pohjalta. Osayleiskaavan taustalla on ollut kunnan tavoite tiiviistä ja toimivasta yhdyskuntarakenteesta ja monipuolisesta tonttitarjonnasta. Osayleiskaavan tavoitteena on lisätä hallitusti Päivärinteen tontti- ja asukasmäärää. Osayleiskaavassa on osoitettu kaavoitettavalle alueelle 61-70 uutta tonttia ja 244-280 uutta asukasta (perhekoko 4 hlö). Tonttien luovutuksessa edellytetään huomioimaan koulun ja päiväkodin kapasiteetti. 4.4.2 Tavoitteiden tarkentuminen Asemakaavan suunnittelun tavoitteena on viihtyisä ja omaleimaisen asuinalue, joka on maaseutuympäristöön sopivan väljä. Asemakaavassa on haluttu panostaa virkistysalueisiin reitistöineen ja turvallisiin kevyen liikenteen yhteyksiin koululle ja taajaman palveluihin. Alueen tonteista on haluttu suunnitella mahdollisimman houkuttelevia. 4.5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Asemakaavan suunnittelun pohjaksi tehtiin kaavarunkotarkastelu, jossa pohdittiin vaihtoehtoja alueen korttelirakenteeksi. Kaavarunkotarkastelun ensimmäisessä vaiheessa työstettiin 4 vaihtoehtoista alustavaa luonnosta, jotka eroavat toisistaan korttelirakenteen, tiestön ja tonttien määrän osalta. Vaihtoehdossa 1 kaava-alueen läpi osoitettiin uusi kokoojatie, jolta tonttikadut lähtevät. Tontit sijoitettiin ketjuihin poikkisuuntaisten tonttikatujen varsille. Vaihtoehdossa 2 Käärmeläntie jätettiin uuden alueen kokoojatieksi. Korttelit osoitettiin maasto-olosuhteita mukaillen kolmeen ryppääseen, joiden väleihin jätettiin virkistysalueita. Vaihtoehdossa 3 Käärmeläntie säilytettiin kokoojatienä ja sen alkupäähän osoitettiin uusia tontteja. Korttelit sijoitettiin ketjuun rengasmaisen tonttikadun varrelle alueen pohjoisosaan. Kortteleiden keskelle jätettiin virkistysalue. Vaihtoehdossa 4 Käärmeläntie jätettiin uudeksi kokoojatieksi, mutta sitä oikaistiin niin, että se kulkee kunnan maan kautta. Tonttikadut osoitettiin kampamaisesti alueen pohjoisosaan ja kaarevasti keskeisen viheralueen reunaan. Vaihtoehdossa ve1 oli 79 uutta tonttia, vaihtoehdossa ve2 72 uutta tonttia, vaihtoehdossa ve3 80 uutta tonttia ja vaihtoehdossa ve4 82 uutta tonttia. VE1 VE2 VE3 VE4 Kuva 13. Kaavarunkotarkastelun alustavat luonnokset ve1, ve2, ve3 ja ve4 Muhoksen kunnan kanssa käydyn keskustelun pohjalta jatkotyöstöön valittiin alustavat luonnosvaihtoehdot ve1, ve2 ja ve4. Keskustelussa päätettiin, että uuden alueen kokoojatieksi tulee Käärmeläntie, joka parannetaan uuden asuinalueen vaatimaan tasoon. Uusi osayleiskaavan mukainen kokoojatieyhteys kulkisi alueen keskellä, mutta se sijoittuisi niin lähelle vanhaa tietä, että syntyisi kaksi rinnakkain käytettävää tieyhteyttä. Jatkotyöstössä luonnoksia tarkennettiin tonttien määrän, koon ja sijoittumisen suhteen. Myös maasto-olosuhteisiin ja tonttien viihtyisyyteen kiinnitettiin huomiota.

15 Tarkemman luonnostelun jälkeen alustavat vaihtoehtoluonnokset ve1 ja ve2 yhdistettiin vaihtoehdoksi ve1 ja vaihtoehtoluonnos ve4 työstettiin uudeksi vaihtoehdoksi ve2. Kaavarunkovaihtoehdossa ve1 alueelle osoitettiin yhteensä 86 uutta tonttia, joista 4 tuli yksityisten omistamalle maalle. Tieyhteys Vaalantieltä osoitettiin kohtisuoraan tietä vasten peltoaukean halki. Rakennuskorttelit sijoitettiin kahden pitkän tonttikadun varrelle alueen pohjoisosaan ja vanhan tonttikaduksi muutetun Mettäperäntien varrelle. Kaavarunkovaihtoehdossa ve2 alueelle osoitettiin 84 uutta tonttia kunnan maalle. Tieyhteys Vaalantieltä osoitettiin lähemmäksi Päivärinnettä alavalle maalle niin, että paras kangasmaasto harjun päällä jäi rakennettavaksi alueeksi. Rakennuskorttelit sijoitettiin kampamaisesti poikkisuuntaisen tieyhteyden varaan alueen pohjoisosaan. Alueen keskiosassa sijaitseva mäki kierrettiin rinteen suuntaisesti. Alueen eteläosan tontit on osoitettu osittain lyhyiden pistokatujen varrelle. VE1 VE2 Kuva 14. Kaavarunkotarkastelun vaihtoehtoiset luonnokset ve1 ja ve2 4.5.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Kaavarunkovaihtoehtojen aluetehokkuudessa ei ole suuria eroja. Tontteja on osoitettu suunnilleen sama määrä ja tontit ovat saman kokoisia. Kokoojatien ratkaisu on vaihtoehdossa ve1 parempi, koska Mettäperäntien alkupää on voitu muuttaa tonttikaduksi ja osoittaa sen varrelle tontteja. Vaihtoehdossa ve2 vastaaville tonteille joudutaan kulkemaan suoraan kokoojatieltä. Vaihtoehtojen vaikutukset luonnonympäristöön ovat samankaltaiset. Molemmissa vaihtoehdoissa arvokkaaksi arvioidulle suolle on osoitettu muutamia tontteja. Vaihtoehdossa ve2 arvokkain osa suosta on kuitenkin jätetty rakentamisen ulkopuolelle. Molemmissa vaihtoehdoissa tekolammen ympärille on osoitettu virkistysalue, jolla luonnonympäristö voi säilyä. Vaihtoehdossa ve1 kortteleiden väleihin jäävät virkistysalueet ovat isommat kuin vaihtoehdossa ve2 ja niiden kautta on helpompi järjestää ulkoilureittejä.

16 4.6 ASEMAKAAVARATKAISUN VALINTA JA PERUSTEET Lopulliseksi kaavarungoksi valittiin vaihtoehto ve1, jota työstettiin eteenpäin kunnan kanssa käydyn keskustelun pohjalta. Vaihtoehdon ve1 valintaan vaikuttivat erityisesti hyvin sijoittuvat ja tarkoituksenmukaiset virkistysalueet, kokoojatien Mettäperäntietä säästävä linjaus ja vaihtoehdon kehittämiskelpoisuus. Jatkosuunnittelussa uusi Vaalantien liittymä siirrettiin kaava-alueen reunaan niin, että viljeltävä peltoalue säilyy mahdollisimman yhtenäisenä. Alueen eteläosan tontteja siirrettiin kokoojatien varrelta Mettäperäntielle. Pohjoisosan kortteleita muutettiin niin, että uudelta alueelta saadaan kevyen liikenteen yhteys vanhalle alueelle. Lopullisessa kaavarungossa alueelle on osoitettu yhteensä 91 uutta tonttia, joista 9 yksityisten omistamalle maalle. Kuva 15. Päivärinteen asemakaavarunko 4.6.1 Esitetyt mielipiteet ja niiden huomioon ottaminen Tarvittaessa tiivistelmä (mielipiteet liitteeksi) 4.6.2 Esitetyt muistutukset ja niiden huomioon ottaminen Tarvittaessa tiivistelmä (muistutukset liitteeksi) 4.6.3 Suunnitelmiin nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset. 4.6.4 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Lautakuntakäsittelyt päivämäärineen, tarvittaessa päätöksen sisältö

17 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 KAAVAN RAKENNE Asemakaavalla muodostetaan uusi laajahko asuinalue Päivärinteen taajaman yhteyteen. Alueelle on suunniteltu enimmäkseen omakotitalotontteja, mutta myös maatilan talouskeskus ja muutamia asuinpientalojen tontteja, joilla sallitaan ympäristölle häiriötä aiheuttamaton pienverstas- ja yritystoiminta ja pienimuotoinen kotieläintalous. Uusia tontteja on osoitettu alueen pohjoisosaan uusille tonttikaduille sekä vanhan Mettäperäntien varrelle alueen eteläosaan. Tontit on suunniteltu niin, että kaikilta uusilta tonteilta on yhteys virkistysalueelle. Kaikki tontit sijaitsevat linnuntietä alle 800 metrin etäisyydellä koulusta. Kävelyetäisyys kauimmilta tonteilta koululle on noin 1,5 km. Alueelle kuljetaan Vaalantieltä uuden liittymän ja peltoa halkaisevan tien kautta. Uusi tie liittyy Käärmeläntiehen, joka on alueen kokoojakatu. Käärmeläntietä parannetaan ja paikoitellen oikaistaan uuden alueen tarpeisiin sopivaksi. Kokoojakatu on mitoitettu niin, että autotien rinnalla mahtuu kulkemaan kevyen liikenteen väylä. Päivänpaisteentielle on kadun pituuden ja suuren tonttimäärän vuoksi tarpeellista rakentaa jalkakäytävä. Kevyen liikenteen yhteydet uudelta alueelta Päivärinteen keskustaan ja koululle ovat ajoliikenteeltä katkaistua Mettäperäntietä pitkin Päivänpaisteentietä ja Eemelinkujaa yhdistävän kevyen liikenteen väylän kautta. Kesäaikaan on lisäksi mahdollista kulkea kuntopolkuja pitkin. Alueen keskellä sijaitsee tekolampi, jonka ympäristöön on osoitettu iso lähivirkistysalue. Virkistysalueella kulkee olemassa olevia reittejä, joita on asemakaavassa jatkettu. Keskeisen virkistysalueen lisäksi rakennuskortteleiden väliin on jätetty pienempiä virkistysalueita ja viheryhteyksiä. Alueen pohjoisosan pellolle on osoitettu siirtolapuutarha- ja palstaviljelyalue. Palstaviljelyalueelle saa sijoittaa kortteleiden 82 ja 83 maalämmön lämmönkeruujärjestelmiä. Yhteisen maalämpöjärjestelmän salliminen palstaviljelyalueelle mahdollistaa kortteleiden 82 ja 83 jatkosuunnittelun ja toteuttamisen ekokortteleiksi. 5.1.1 Mitoitus Alueelle on osoitettu yhteensä 98 erillispientalojen tonttia, joista 84 on uusia ja 14 aikaisemmin suunnittelutarveratkaisuilla rakennettuja. Lisäksi alueelle on osoitettu 1 asuinpientalojen tontti ja 1 maatilan talouskeskus, jotka on jo rakennettu. Kaava-alueesta 39 % on osoitettu rakentamiskortteleiksi. Alueelle rakennettava kokonaiskerrosala on 28 248 m² ja aluetehokkuus e=0,06. Neljän hengen perhekoolla alueelle tulisi 336 uutta asukasta, joista puolet olisi lapsia. Tällä hetkellä alueen lähikoulu, Hyrkin alakoulu, toimii kapasiteettinsa ylärajoilla, joten alueen rakentamisen vaiheistus koulun kapasiteetin mukaan tai koulun laajentaminen on tarpeellista. ALUEVARAUKSET PINTA-ALA RAKENNUSOIKEUS TEHOKKUUS TONTIT UUDET ASUKKAAT (4 hlö / asunto) AO 152 887 m² 25 848 k-m² e=0,17 98 kpl 336 as AP-2 12 357 m² 850 k-m² e=0,07 1 kpl - AM 17 258 m² 1500 k- m² e=0,09 1 kpl - VL 165 444 m² - RP-1 13 432 m² 50 k- m² MT/s 46 754 m² - W 9 066 m² - ET 541 m² - Liikennealueet 44 778 m² yht. 462 517 yht. 28 248 k- m² yht. 99 kpl Kuva 16. Taulukossa on esitetty alueen keskeiset mitoitustiedot.

18 5.1.2 Palvelut Asemakaavassa ei ole esitetty julkisia tai kaupallisia palveluita alueelle. Alue tukeutuu Päivärinteen olemassa oleviin palveluihin. Kaava-alueelle on kuitenkin osoitettu vanhoja ja uusia ulkoilureittejä. 5.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Asemakaavan tavoitteena on muodostaa Päivänpaisteenmaalle uusi mahdollisimman viihtyisä ja tehokkuudeltaan alueen luonteeseen sopiva asuntoalue. Alueen tonteista on haluttu tehdä houkuttelevia. Päivärinteen osayleiskaavan pohjalta asemakaavan tavoitteena on saada tonteilta turvallinen kevyen liikenteen yhteys koululle. Ympäristön laatua koskevat tavoitteet toteutuvat asemakaavassa hyvin. Asemakaavasta on suunniteltu maaseutuympäristöön riittävän väljä sijoittamalla korttelit pieniin ryhmiin, joiden väleihin on osoitettu virkistysalueita. Virkistysalueet ovat maisemaltaan monipuolisia ja sisältävät osayleiskaavassa suojeltavaksi esitetyn suon. Virkistysalueen reiteille on pääsy koko alueelta. Tontteja ei ole sijoitettu seläkkäin, vaan kaikilta tonteilta on yhteys virkistysalueelle tai muulle rakentamattomalle alueelle, mikä nostaa tonttien haluttavuutta ja viihtyisyyttä. Kevyen liikenteen yhteydet on ajateltu toteutettaviksi katualueilla. Uudet kevyen liikenteen reitit yhdistyvät vanhaan alueeseen sekä etelästä että pohjoisesta. 5.3 ALUEVARAUKSET 5.3.1 Korttelialueet Kaava-alueelle on osoitettu 24 uutta korttelia. Muutoksia ja laajennuksia on tehty yhdessä korttelissa. Alueelle on kaavoitettu uusia erillispientalotontteja (AO) 84 kpl ja jo rakennettuja erillispientalotontteja 14 kpl. Tämän lisäksi alueelle on kaavoitettu yksi olemassa oleva maatilan talouskeskus (AM/s) ja yksi jo rakennettu asuinpientalojen tontti, jolla sallitaan ympäristölle häiriötä aiheuttamaton pienverstas- ja yritystoiminta ja pienimuotoinen kotieläintalous (AP-2). Maatilan talouskeskus, Holappa, on kulttuurihistoriallisesti merkittävä ja sen säilyminen on turvattu /s merkinnällä, jonka mukaan alueen arvokasta rakennuskantaa tulee vaalia ja pihapiirin täydennysrakentaminen tulee erityisesti mittakaavaltaan ja materiaaleiltaan sopeuttaa olemassa olevaan rakennuskantaan siten, että arvokas kokonaisuus säilyy. Alueen uusien erillispientalotonttien keskimääräinen koko on noin 1270 m² ja yleisin käytetty tonttitehokkuus e=0,20. Alueen eteläosaan Mettäperäntien ja Holapankujan varrelle on osoitettu vanhan maatilan talouskeskuksen lisäksi 10 uutta erillispientalotonttia. Korttelin 18 tontit ovat keskimääräistä suurempia, 1600 2157 m², ja niiden tehokkuus on e=0,15. Korttelin 71 tontit ovat kooltaan pääosin noin 1200 m², mutta myös tässä korttelissa on pari isompaa tonttia. Kaava-alueen tonttien kokoon on haluttu jonkin verran vaihtelevuutta, ja tavallista isommat tontit sopivat hyvin alueen eteläosaan, missä toteutunut hajarakentaminen sijoittuu paikoitellen hyvinkin suurille tonteille. Korttelin 71 tehokkuus on e=0,20 ja maatilan talouskeskuksen rakennusoikeus 1500 m². Alueen kerrosluku on Iu½, lukuun ottamatta korttelin 18 tonttia 2, jonka kerrosluku on viereisen tontin tavoin Iu¾. Alueen erillispientalotonttien yhteenlaskettu rakennusoikeus on 2650 m². Päivänpaisteentien varrelle sijoittuu 39 uutta ja yksi olemassa oleva erillispientalotontti (AO) ja yksi jo rakennettu asuinpientalojen tontti (AP-2). Erillispientalotonttien koko vaihtelee 1193 ja 1371 m²:n välillä ja niiden tehokkuus on e=0,20. Asuinpientalojen tontti on kooltaan 12 360 m² ja sen kaavamerkintä AP-2 mahdollistaa ympäristölle häiriötä aiheuttamattoman pienverstas- ja yritystoiminnan ja pienimuotoisen kotieläintalouden harjoittamisen tontilla. Kerrosluku vaihtelee kortteleittain ja on alueella yhdestä kahteen. Kerrosluku on valittu korttelin sijainnin ja maaston vaihtelun mukaan. Vaihtelun tavoitteena on ollut alueen tonttitarjonnan monipuolisuus. Päivänpaisteentien varren tonttien yhteenlaskettu rakennusoikeus on 10 770 m², minkä vuoksi tielle on suositeltavaa rakentaa jalkakäytävä.