PIRITAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA päivitetty 15.10.2015 SISÄLTÖ PIRITAN VUOROPÄIVÄKOTI 2 ARVOT, TOIMINTA-AJATUS, TAVOITTEET JA PÄÄMÄÄRÄ 3 SALOLAISUUS VUOROHOIDOSSA 4 VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN VUOROHOIDOSSA 5 VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ 9 YHTEISTYÖ VANHEMPIEN KANSSA 9 MUUT YHTEISTYÖKUMPPANIT 11 VARHAISERITYISKASVATUS 12 LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JA ARVIOINTI 13 VARHAISKASVATUKSEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 15
2 PIRITAN VUOROPÄIVÄKOTI Piritan päiväkoti toimii Salon kaupungin laajennetun vuorohoidon yksikkönä. Päiväkotimme on avoinna hoidon tarpeen mukaan maanantaista perjantaihin klo 5.30 22.00. Sohvin yksikössä noudatetaan päivähoitoyksikön aukioloaikaa. Päiväkotimme muodostuu viidestä ryhmästä. Hämeentie 34:ssä toimii kolme ryhmää; Mettiäiset (0 3 -vuotiaat), Muuriset (3 5 -vuotiaat) ja Maahiset (4 6 -vuotiaat). Asemakatu 2:ssa toimii kaksi ryhmää; Unnukat (0 3 -vuotiaat) ja Puuhiset (3 5 -vuotiaat,). Päiväkodissamme on 18 työntekijää ja lapsia noin 95. Noudatamme kaupungin yhteistä laatukäsikirjaa. Päiväkodissamme on jakelukeittiö ja lounas tuodaan keskuskeittiöstä. Päivällinen tulee Torikadun päiväkodin keittiöstä. Talossamme on päivitetty pelastussuunnitelma.
3 ARVOT, TOIMINTA-AJATUS, TAVOITTEET JA PÄÄMÄÄRÄ Piritan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma perustuu Salon kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaan ja valtakunnalliseen Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin (Stakes 2004). Toimintamme perustana on lapsen, vanhempien ja henkilökunnan toimiva suhde. Arvot oikeudenmukaisuus, rohkeus, vastuullisuus ja turvallisuus ovat pohjana päiväkotimme toiminta-ajatukselle. Haluamme antaa lapselle mahdollisuuden kasvaa ja kehittyä rakastavassa, hyväksyvässä ja kannustavassa ympäristössä itsetunnoltaan vahvaksi ja vastuuta kantavaksi yhteiskunnan jäseneksi. Kiinteällä yhteistyöllä vanhempien ja tarvittaessa muiden asiantuntijatahojen kanssa tuemme ja edistämme suunnitelmallisesti lapsen kasvun ja oppimisen kehitystä vuorohoidon arjessa.
4 SALOLAISUUS VUOROHOIDOSSA Vuorohoito alkoi v.1997 Piritan päiväkodissa laajennettuna vuorohoitona. Salossa on kaunis keskusta, jota halkoo Uskelan joki. Salon maankuulu tori ja monet puistot ovat päiväkodistamme kävelyetäisyydellä, keskustassa. Valhojan metsä, lukuisat erilaiset rakennetut liikuntapaikat tukevat lastemme kasvua ja kehitystä juna-asema, Aseman puisto, Veturitallin pajat, kirjaston satutunnit laajentavat lastemme oppimista ja kasvuympäristöä
5 VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN VUOROHOIDOSSA KASVATTAJA Työmme perustana on luoda lapselle turvallinen olo ja tutut pysyvät aikuissuhteet aamun varhaisesta hetkestä myöhäiseen iltaan. Otamme huomioon toiminnassamme lapsen iän, kehitystason ja erityisesti vuorohoidossa hänen päivittäisen vireystilansa. Hoiva, oppiminen ja kasvatus niveltyvät toisiinsa joka hetki. Aikuisen tehtävänä on huolehtia, että lapsen elämässä lepo ja tekeminen, yksin ja yhdessäolo ovat tasapainossa. Kasvattaja pyrkii esimerkillään ja toiminnallaan rauhoittamaan ryhmän arkea. Aikuinen on aidosti läsnä lapsen arjessa, tarjoaa syliä ja läheisyyttä. Hän on kiinnostunut lapselle tärkeistä asioista ja mielenkiinnon kohteista. Havaintojensa pohjalta kasvattaja suunnittelee ja toteuttaa ryhmän toiminnan. Lapsen oma aktiivisuus ja motivaatio auttavat oppimisessa. Henkilökunta kehittää ammattitaitoaan syventävillä koulutuksilla. Vastuuaikuinen tutustuu lapseen ja perheeseen läheisemmin. Hän vastaa yhteistyössä lapsen havainnoinnista ja kasvun sekä oppimisen kirjaamisesta mm. lapsen omaan kasvun kansioon. Valokuvien, piirustusten ja muiden dokumentointien avulla lapsi havaitsee oman kasvunsa ja oppimisensa. Lasten töitä on näkyvillä päiväkodin seinillä.
6 VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ Aikuinen järjestää tilaa ja välineet lasten mielenkiinnon mukaan leikkeihin. Arkitoimintapedagogiikka. Jokapäiväiset arjen toiminnat ovat lapselle oiva oppimisen lähde esim. pukemis- ja riisumistilanteet, ruokailu, hygienia. Päivähoidon tarjoama vertaisryhmä on suuri rikkaus. Lapsi oppii monia omatoimisuuden taitoja ottamalla mallia muilta. Koska päiväkotimme sijaitsee keskustassa, meillä on hyvä mahdollisuus opettaa turvallista liikkumista eri ympäristöissä. Meillä on mahdollisuus käydä säännöllisesti Meritalon koulun liikuntasalissa ja talvella jäähallissa. Päiväkodin lähialueella on hiekkakenttiä, joissa on mahdollista leikkiä liikuntaleikkejä ja opetella yleisurheilun alkeita. Talvisin käymme luistelemassa Moision kentällä. OPPIMISEN ILO, TOIMINTATAVAT JA SISÄLLÖLLISET ORIENTAATIOT Oppimiseen ei tarvita muuta alkua kuin ihmettely. Oppiminen on kokonaisvaltainen prosessi. Lapsi oppii leikkien liikkuen tutkien ja kokeillen. Vuorohoidon toimintaan sopii teematyöskentely, johon lapsi osallistuu ollessaan paikalla. Teeman käsittelyssä huomioimme eri sisältöalueet: matemaattisen, luonnontieteellisen, historiallis-yhteiskunnallisen, esteettisen, eettisen ja uskonnollis-katsomuksellisen alueen. Tarkoituksena ei
7 ole oppiaineiden sisältöjen opiskelu vaan oppimisvalmiuksien luominen. Työskentely alkaa joko lapsen ideoista tai kasvattajan tietoisesta aloitteesta. Pienryhmätyöskentely edesauttaa oppimista ja tukee lapsen yksilöllisyyttä. Teematyöskentelyn myötä ympäristö muovautuu teemaan sopivaksi. Lapsen kehitystason ja iän huomioiden lapset osallistuvat oppimisympäristön ja toiminnan suunnitteluun sekä leikin kehittelyyn. Toimintatavat ovat leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen, oma tuottaminen, taiteellinen kokeminen ja itsensä ilmaiseminen. Ryhmässä toimiessaan lapset harjoittelevat sosiaalisia taitoja. Taidot kehittyvät vuorovaikutuksessa aikuisten ja lasten kanssa. Leikkitilanteet ovat tärkeitä sosiaalisten taitojen kehittymisessä. Sosiaaliset taidot on opeteltava ja niihin kiinnitämme huomiota. Ristiriitatilanteet selvitämme heti jotta esim. kiusaamistilanteilta vältyttäisiin. Tavarat ja tarvikkeet ovat lasten saatavilla, aikuinen vastaa siitä että ympäristö on esteettinen ja innostava.
8 Oppiminen on kokonaisvaltainen prosessi. TALVI Itsenäisyyspäiväjuhla Joulukirkko / -vaellus Joulujuhla ja -ateria Ystävänpäivä Laskiaisrieha SYKSY Vanhempainilta Valokuvaus Isänpäivä Naamiaisjuhlat L PIRITAN PÄIVÄKOTI KEVÄT Pääsiäishartaus / -vaellus Vappu Äitienpäivä Retkiä Isovanhempien päivä KESÄ Kesätoimintaa YHTEISTYÖ VANHEMPIEN KANSSA Vanhempi on oman lapsensa asiantuntija. Yhteistyö vanhempien ja päiväkodin henkilökunnan välillä on jokapäiväistä arjen kuulumisten vaihtoa. Uuden PALOMETSÄN toimintakauden PÄIVÄKODIN YHTEISTYÖKUMPPANIT alussa pidämme ryhmäkohtaisen vanhempainillan. Tämän lisäksi varaamme aikaa keskustelulle jossa vanhemmat ja vastuuaikuinen kirjaa sovitusti lapsen sen hetkisen kehityksen Vasuun eli varhaiskasvatussuunnitelmaan (hoito- ja kasvatussopimus) tai esiopetussuunnitelmaan. Vietämme säännöllisesti myös joulu- ja kevätjuhlia. HOITOSUHTEEN ALKAESSA Lapsen tutustumisvaihe on merkittävä jakso lapsen päivähoidon alkuvaiheessa. Silloin sekä lapsi että vanhemmat oppivat
9 tuntemaan päiväkodin henkilökuntaa, lapsia, toimintatapoja ja päiväkodin ympäristöä. Osa lapsista tarvitsee pidemmän tutustumisjakson kuin toiset. Tutustumisjakson pituus vaihtelee viikosta kolmeen viikkoon. Jotta lapsen päiväkotiin sopeutuminen sujuisi mahdollisimman pehmeästi, suosittelemme hyvän hoidon alkuportaita: 1. Lapsen ryhmän henkilökunnasta kaksi työntekijää tulee kotivierailulle keskustelemaan lapsesta ja hoidon alkamisesta päiväkodissa. 2. Vanhemmat tulevat tutustumaan päiväkotiimme (ilman lasta) ja lapsen esitietojen kirjaaminen. 3. Lapsi ja vanhemmat tutustuvat päiväkotiin. 4. Lapsi ja vanhemmat tutustuvat ryhmään ja päivän kulkuun. 5. Tutustumisvaihe päättyy, kun lapsi tuntee olonsa turvalliseksi päiväkodissamme ilman vanhemman läsnäoloa.
10 MUUT YHTEISTYÖKUMPPANIT KONSULT OIVA ERITYISO PETTAJA SOMERONTIEN VARHAISKASV ATUSALUE MUUT PÄIVÄHOITOYK SIKÖT NEUVOLA 4-v lomake SEURA- KUNTA PIRITAN PÄIVÄ- KOTI SOSIAALI- TYÖNTE- KIJÄT, PERHETY ÖNTEKIJÄ TERA- PEUTIT KASVA- TUS- JA PERHE- NEUVOLA KOULU kouluun tutustumin en VARHAISERITYISKASVATUS ERITYISEN TUEN TARPEEN MÄÄRITTELY Varhaiserityiskasvatus koskee niitä lapsia, jotka tarvitsevat erityistä tukea kasvussaan ja kehityksessään. Erityisen tuen tarpeessa olevalle lapselle laaditaan yhdessä vanhempien, päivähoidon ja lapsen kanssa työskentelevien muiden asiantuntijoiden kanssa kirjallinen suunnitelma. Yhteistyö eri tahojen kanssa on tärkeää
11 (esim. neuvola, terapeutit), jotta saataisiin luotua mahdollisimman oikea kuva lapsen taidoista ja kehityksen haasteista sekä suunniteltua tarvittavat tukimuodot päivähoidon arkeen. Konsultoiva erityislastentarhanopettaja Maarit Armanto on koko päiväkodin henkilökunnan käytettävissä. Hän seuraa ja havainnoi lapsia sekä ryhmän toimintaa ja on mukana suunnittelemassa varhaisen ja erityisen tuen tarpeessa oleville lapsille sopivia tukimuotoja päivähoidon arkeen. Tuen toteuttaminen vuorohoidossa vaatii suunnitelmallisuutta. Oman haasteensa toimintaan tuo lapsen vireystila ja epäsäännöllinen läsnäolo. Vastaamme näihin haasteisiin ryhmissä pitkäjänteisellä suunnittelulla. Lapsen ryhmässä voi olla myös avustaja, joka yhdessä muun ryhmän henkilökunnan kanssa toteuttaa lapsille suunnattuja tukimuotoja. ESIMERKKEJÄ PÄIVÄKOTIMME TOIMINNASTA Lapsi kääntää oman kuvansa ryhmän valokuvatauluun tullessaan ja lähtiessään päiväkodista. Kaverisuhteita ja leikkiä tuetaan leikinvalintakuvin. Päivärytmin hahmottamista selkeytetään tarvittaessa kuvasarjojen avulla. Lasten ja aikuisten nimet ovat esillä ja niitä käytetään päivittäin yhdessä lapsen kanssa.
12 Lapsen ajanhahmottamisessa ja omantoiminnanohjausessa esim. siirtymätilanteissa käytetään mm. Time timeria, munakelloa. Pienryhmätyöskentelyllä tuetaan lasten yksilöllisiä tarpeita. ERI KIELI- JA KULTTUURITAUSTAISET LAPSET Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten varhaiskasvatus järjestetään suomen kielellä. Ensimmäisen kerran lapsen tullessa päivähoitoon hänelle tehdään tarvittaessa kotouttamissuunnitelma. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa tehtäessä huomioidaan suomi toisena kielenä tukitoimet varhaiskasvatuksen osalta. Lapsen omaa äidinkieltä ja kulttuuria arvostetaan. Lapsen ystävyyssuhteitaan tuetaan hänen omassa lapsiryhmässään. Tarvittaessa käytämme tulkkia vanhempien kanssa tehtävässä yhteistyössä. LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JA SEN ARVIOINTI Havainnoimme lasta yksilönä ja ryhmän jäsenenä päivittäin eri tilanteissa toiminnan, leikin ja perushoidon yhteydessä. Havainnot kirjataan ja niistä keskustellaan tiimin yhteisissä viikkopalavereissa. Vuorohoidossa tieto lapsen kehityksestä on tärkeää jakaa koko tiimin työntekijöiden kesken, jotta voimme ohjata lasta yksilöllisesti ja suunnitella jokaiselle lapselle hänen oman kehitysvaiheensa
13 mukaista toimintaa. Havainnoinnin työvälineinä käytämme esim. kirjaamista, valokuvaamista ja videointia. Konsultoiva erityislastentarhanopettaja on säännöllisesti mukana havainnoimassa lapsia. 4-vuotisneuvolaa varten täytämme havainnointilomakkeen yhdessä vanhempien kanssa. Lapsen oma tiimi vastaa lapsen havainnoinnista ja kasvun sekä oppimisen kirjaamisesta lapsen kasvun kansioon. Lapsi havaitsee oman kasvunsa valokuvien, piirustusten ja muiden dokumentointien avulla. Lapsen vastuuaikuinen vastaa siitä, että lapsen hoito- ja kasvatussuunnitelma sekä siihen sisältyvä lapsen varhaiskasvatussuunnitelma tarkistetaan ja kirjataan yhdessä vanhempien kanssa 1-2 kertaa vuodessa. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan (VASU) kirjataan (Stakes 2004) lapsen kokemukset lapsen tarpeet tulevaisuuden näkymät mielenkiinnon kohteet vahvuudet lapsen yksilöllisen tuen tarpeen määrittely ja tuen järjestäminen
14 VARHAISKASVATUKSEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ASIAKASTYYTYVÄISYYS Vanhempien kanssa keskustellaan päivittäin. Salon kaupungin varhaiskasvatuksessa on yhteiset laatukriteerit, joiden kautta arvioimme lasten ja perheiden tyytyväisyyttä toimintaamme vuorohoidossa. Kyselyiden koonnit käsitellään mm. tiimipalavereissa, koko talon yhteisissä palavereissa, arviointi-illoissa ja vuotuisissa suunnittelupäivissä. Tulokset ovat apuna kehittäessämme työtämme vuorohoidon arjessa. OMAN TYÖN ARVIOINTI Arviointi on jokapäiväistä. Viikkopalavereissa arvioimme mennyttä toimintaa ja suunnittelemme tulevaa. Vuorohoidossa työvuorojen eriaikaisuuden vuoksi joka toinen kuukausi pidettävät työillat ovat toiminnan suunnittelun ja arvioinnin kannalta ensiarvoisen tärkeitä koko talolle. Kehityskeskustelut antavat henkilökohtaisen pohdinnan kautta välineitä kehittää ja syventävää omaa ammatillista osaamistaan.