Huikkaan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Transkriptio

1 Huikkaan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Huikkaan päiväkoti sijaitsee Tampereen kaupungin itäisellä alueella hyvien bussiyhteyksien varrella (bussit 6, 29, 27). Päiväkoti sijaitsee kerrostalon alimmaisessa kerroksessa, jossa päiväkotitoiminta alkoi jo vuonna Olemme pieni, kodinomainen päiväkoti, jossa kaikki tulevat hyvin toisilleen tutuiksi, niin henkilökunta, lapset kuin perheetkin. Pidämme tärkeänä lasten ja perheiden yksilöllistä huomiointia, kuulemista ja arvostamista Arvot ja strategiaperusta Vanhempien osallisuus lasten varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatuksen suunnittelu Varhaiskasvatuksen toteuttaminen Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa Kieli- ja kulttuurinäkökulmia varhaiskasvatuksessa Arviointi varhaiskasvatuksessa Pienessä yhteisössämme on kolme ryhmää: Nipsut alle 3-vuotiaat Nepparit alle 3-vuotiaat Napit yli 3-vuotiaat Lapsia on yhteensä n. 50, ja jokaisessa ryhmässä työskentelee yksi lastentarhanopettaja ja kaksi lastenhoitajaa. Kuulumme Irjala-Huikkaan päivähoitoyksikköön ja johtajamme on Pirjo Kyösti. Päiväkodin siivouksesta ja ruoan valmistuksesta vastaa Tampereen Ateria. YHTEYSTIEDOT Jukolankatu Tampere p sähköpostit ovat muotoa

2 Arvot ja strategiaperusta Päiväkotimme varhaiskasvatus perustuu sekä Valtakunnalliseen että Tampereen kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaan, joissa määritellään toimintamme kehykset. Toimintamme ensisijaisena tavoitteena on edistää lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja tarjota mahdollisimman hyvät edellytykset lapsen kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen. Pyrimme keskustelevaan, avoimeen ja turvalliseen ilmapiiriin, jossa lasten ja aikuisten on hyvä olla ja jokaisen ääni pääsee kuuluviin. Tavoitteenamme on luoda lapsille turvallinen ja kiireetön ympäristö, jossa jokainen lapsi saa kasvaa ja kehittyä omassa tahdissaan. Pidämme tärkeänä: Erilaisuuden hyväksymistä sekä perheiden tasavertaista kohtaamista ja kunnioittamista riippumatta perheen taustasta, kansallisuudesta tai yhteiskunnallisesta asemasta. Kohtelemme lapsia tasapuolisesti. Lasten elämyksellistä ja kokemuksellista leikkiä, ja annamme sille aikaa päivittäin. Lapsen omatoimisuuden vahvistamista kehitystason mukaisesti huomioiden hänet ainutlaatuisena itsenään. Kasvatamme lapsia kunnioittamaan itseään, toisiaan ja ympäristöään. Ohjaamme lapsia kestävään kehitykseen mm. lajittelemalla jätteitä, uusiokäyttämällä toiminnassamme kierrätettävää materiaalia, sekä säästämällä energiaa ja vedenkulutusta. Panostamme hankinnoissamme kestäviin ja monikäyttöisiin leluihin. Tuemme lasta luottamaan itseensä, ottamaan toiset huomioon ja kestämään pettymyksiä. Tuemme lasta aktiiviseen, omatoimiseen tutkimiseen ja kiinnostumaan uusista asioista ympärillään. Etusivulle Seuraava

3 Vanhempien osallisuus lasten varhaiskasvatuksessa Vanhempien ja henkilökunnan toimivayhteistyö on perusta lapsen viihtymiselle ja hyvinvoinnille. Perheet ovat erittäin tervetulleita tutustumaan päiväkotiin jo ennen päiväkotihoidonaloittamista. Henkilökunta kuuntelee mielellään vanhempientoiveitaja huomio niitä ryhmän toiminnassa mahdollisuuksienmukaan. Jokaiselle lapselle tehdään vuosittain oma varhaiskasvatussuunnitelma (VASU) yhdessä vanhempien kanssa. Vasukeskustelussa keskustelemme vanhempien tärkeiksi kokemista asioista liittyen lapsen kasvuun ja kehitykseen, sekä mietimme yhdessä tavoitteita lapsen kasvun, oppimisen ja kehittymisen tukemiseksi. Kasvatuskumppanuuttamme tukevat seuraavat käytännöt: Heti hoitosuhteen alussa johtaja tekee perheen kanssa hoitosopimuksen. Samalla perheen kanssa keskustellaan päivähoitoon liittyvistä toiveista sekä kodin ja päiväkodin käytännöistä. Jo heti yhteistyön alussa vanhemmilla on mahdollisuus kertoa omista näkemyksistään ja mielipiteistään omaa lastaan koskevissa asioissa. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmakeskustelut käydään perheen kanssa vähintään kerran vuodessa Päivittäiset lyhyet keskustelut tuonti- ja hakutilanteissa ovat tärkeitä kuulumisten vaihtamiseksi Järjestämme tarvittaessa myös lisää aikaa keskusteluun vanhempien ja henkilökunnan kesken erikseen sovittaessa Vanhempainiltaa vietetään päiväkodilla kerran toimintavuodessa Digitaalinen kasvunkansio toimii yhtenä viestintävälineenä kotien ja päiväkodin välillä Etusivulle Seuraava

4 Varhaiskasvatuksen suunnittelu Suunnittelumme pohjana toimivat sekä valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma että Tampereen kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma. Toimintamme suunnittelu pohjautuu kunkin lapsiryhmän ikäjakaumaan, taitoihin ja kiinnostuksen kohteisiin. Henkilökunnallamme on tietoa ja ammattitaitoa liittyen lapsen kasvuun ja kehitykseen sekä niiden tukemiseen. Vanhemmilta saamamme tiedon pohjalta opimme tuntemaan paremmin lapsia ja heidän henkilökohtaisia tarpeitaan. Luomme yhteistyössä eri asiantuntijoiden ja vanhempien kanssa lapselle mielekkään kasvu- ja oppimisympäristön. Myös lasten osallisuus toiminnan suunnittelussa on meille tärkeää. Jokainen lapsi nähdään yksilönä, jonka omat tarpeet ja kiinnostuksen kohteet pyritään huomioimaan mahdollisimman hyvin toimintaa suunniteltaessa. Lasten mielenkiinnon kohteiden kyseleminen, havainnointi sekä keskustelut vanhempien kanssa antavat meille arvokasta tietoa lasten kiinnostuksen kohteista ja sitä kautta aikuinen voi tarjota lapselle häntä kiinnostavaa ja kehittävää tekemistä. Seuraava

5 Varhaiskasvatuksen suunnittelu jatkuu Suunnittelukäytäntöjämme: Toimintakauden alussa kasvattajatiimeille järjestetään suunnittelupäivä, jossa sovitaan mm. yhteisistä toimintatavoista. Lisäksi kasvattajatiimit kokoontuvat kerran viikossa suunnittelemaan ja arvioimaan ryhmän toimintaa. Kuuntelemme ja havainnoimme lapsia ja heidän toimintaansa, ja suunnittelemme toimintaamme ja toimintaympäristöämme sen pohjalta. Ryhmäkohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat muodostamme syyskauden aikana vanhempien kanssa käytyjen keskusteluiden sekä lapsihavaintojen pohjalta. Tiedotamme ryhmäkohtaisesti toiminnastamme, retkistämme ynnä muusta digitaalisen kasvunkansion kautta sekä ryhmien ilmoitustauluilla. Kokoonnumme vuosittain myös koko työyhteisönä kehittämään pedagogiikkaamme ja sopimaan koko talon yhteisistä linjoista erillisissä suunnittelupäivissä. Etusivulle

6 Varhaiskasvatuksen toteuttaminen Lapsi kasvaa, oppii ja kehittyy vuorovaikutuksessa toisten lasten ja aikuisten kanssa leikkiessä, perushoidon tilanteissa ja muussa toiminnassa omalla persoonallisella tavallaan. Luomme lapsille ympäristön, jossa on tilaa kasvaa ja kehittyä omaan tahtiin, oppia uutta, leikkiä ja liikkua joka päivä, kokea taiteen eri aloja sekä sukeltaa satujen ihmeelliseen maailmaan. Tuemme lasta ilmaisemaan itseään ja luottamaan omiin taitoihinsa. Kasvattajat rakentavat yhdessä lasten kanssa monipuolisen ja haasteellisen toimintaympäristön, jossa lasten ikä- ja kehitystaso, sekä erilaiset kiinnostuksen kohteet otetaan huomioon. Leikki Leikki on lapselle ominaisin tapa toimia ja lapsen oppiminen tapahtuu hyvin pitkälti leikin kautta. Leikissä lapsi käsittelee omia kokemuksiaan ja tunteitaan, ja leikkiessään lapsi oppii mm. vuorovaikutustaitoja, tunteiden käsittelyä, sääntöjä, oman toimintansa ohjaamista, ongelmanratkaisua sekä keskittymistä. Siksi pidämmekin leikkiä suuressa arvossa ja annamme sille aikaa päivittäin. Päiväkodissamme on käytössä isompien ryhmässä ns. leikinvalintataulut, jotka auttavat lasta mieleisen touhun ja leikkikaverin valitsemisessa. Aikuiset auttavat leikkitilan rajaamisessa ja leikkirauhan antamisessa. Monipuolinen toiminta Leikkimisen lisäksi lapsen ominaisiin tapoihin toimia kuuluvat liikkuminen, tutkiminen sekä eri taiteenlajien kautta tapahtuva itseilmaisu. Tarjoamme lapsille monipuolista toimintaa huomioiden lapselle ominaiset tavat toimia. Päivittäinen monipuolinen liikkuminen on lapsen hyvinvoinnin ja terveen kasvun perusta. Mahdollistamme lapselle päivähoitopäivän aikana monipuolisen liikkumisen lasten ikätason ja mahdollisuuksien mukaan niin ulkoilun, leikkien, jumppien kuin retkien myötä. Ulkoilemme päiväkodissamme päivittäin paljon säällä kuin säällä. Lapsi tutustuu ympäristöönsä havainnoimalla ja tutkimalla sitä eri aistien avulla. Lapsen omaehtoinen tutkiminen ja kokeilu luovat hyvän pohjan oppimiselle ja oivaltamiselle. Erilaiset taiteelliset kokemukset kuvataiteen, musiikin, tanssin, draaman ja satujen myötä tukevat päivittäin lapsen kokonaisvaltaista kehitystä ja mahdollistavat monipuolisen itseilmaisun. Seuraava

7 Varhaiskasvatuksen toteuttaminen jatkuu Pienryhmätoiminta Pienryhmätoiminnalla tuetaan lasten keskinäistä vuorovaikutusta, aikuisen lapsikohtaista huomioimista ja luodaan lapselle mielekkäät puitteet kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle. Pienryhmätoiminnassa lapset jaetaan eri perustein muodostettuihin pienryhmiin. Ryhmiä voidaan muodostaa iän, kehitykseen liittyvien tuen tarpeiden, lasten kiinnostuksen kohteiden tai toiminnan sisällön perusteella. Keskeistä pienryhmätoiminnassa on lasten tarpeista lähtevä toiminta, vuorovaikutuksen laatu, lasten vertaissuhteiden ja oppimisen tukeminen sekä rauhallisen, kiireettömän päivän luominen lapsille. Pyrimme toimimaan päiväkodissa mahdollisimman paljon pienryhmissä niin pukemistilanteissa kuin leikki- ja toimintahetkissä lasten ikäjakauman, taidot ja kiinnostukset huomioiden. Lapsilähtöisyys ja lasten osallisuus Toimintamme on lapsilähtöistä mutta aikuisjohtoista. Toimintaamme ohjaavat lasten yksilölliset tarpeet ja kiinnostuksen kohteet, mutta aikuinen luo rajat, joiden sisällä lasten on turvallista toimia. Lasten osallisuudella tarkoitamme sitä, että lapset voivat tulla kuulluksi ja vaikuttaa päiväkodissa heitä koskeviin asioihin mm. osallistumalla toiminnan suunnitteluun ja päätöksentekoon sekä ottamalla vastuuta asioiden toteutuksesta ikänsä ja kehitystasonsa mahdollistamalla tavalla. Etusivulle

8 Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa Kasvamiseen ja oppimiseen kuuluu ylä- ja alamäkiä. Lapsella saattaa olla hetkittäisiä tai pitkäaikaisia haasteita, joihin on tärkeää saada oikeanlainen tuki mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Lapsen tuen tarpeen arviointi lähtee yleensä vanhempien ja päiväkodin henkilökunnan välisistä yhteisistä havainnoista, mutta lapsella voi olla jo päivähoitoon tullessa erityispäivähoitolausunto. Erityistä hoitoa ja kasvatusta vaativan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan sisällytetään ns. erityisen tuen suunnitelma, jossa määritellään tarkemmin lapsen arjessa tarvitsema tuki, tavoitteet sekä siihen liittyvät käytännön toimenpiteet. Yhteistyötä tehdään erilaisten tahojen kanssa, riippuen aina kunkin lapsen tuen tarpeesta. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja Satu Koskinen toimii tiiviissä yhteistyössä päiväkotimme henkilökunnan kanssa. Hän vierailee päiväkodissamme havainnoimassa lapsiryhmiä sekä konsultoimassa tarvittaessa henkilökuntaa. Myös perheillä on mahdollisuus keskustella suoraan hänen kanssaan. Häneltä saa mm. vinkkejä ja ohjeita erilaisiin haastaviin tilanteisiin arjessa ja hän voi ohjata myös tarvittaessa jatkotutkimuksiin. Puh Teemme yhteistyötä myös seuraavien tahojen kanssa: Lastenneuvola Tulkkipalvelu Puheterapeutit Toimintaterapeutit Tampereen yliopistollinen sairaala Kun on tilaa epäonnistumiselle, on tilaa myös oppimiselle. ~David Tzuriel~ Etusivulle Seuraava

9 Kieli- ja kulttuurinäkökulmia varhaiskasvatuksessa Kieli on ajattelun ja ilmaisun väline, jota eleet ja ilmeet tehostavat. Käytämme kieltä päivittäin lorutellen, laulaen ja tarinoita kertoen sekä leikimme kielellä ja sen hienouksilla. Harjoittelemme ryhmässä toimiessamme jatkuvasti vuorovaikutustaitoja ja kannustamme lasta itseilmaisuun. Pysähdymme kuuntelemaan lasta ja hänen kysymyksiään, ja kunnioitamme lasten mielipiteitä. Huomioimme toiminnassamme suomalaisen kulttuuriperinteen mm. juhlapyhien myötä. Kulttuurien monimuotoisuus ja kansainvälisyys ovat myös osa päivähoitoa. Lapsilla on mahdollisuus kasvaa erilaisuutta ymmärtävään ja suvaitsevaan asenteeseen. Varhaiskasvatus tukee lapsen kotoutumista, tutustumista suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Monikulttuurisia perheitä kohdatessa meille on tärkeää tutustua perheen tapoihin ja omaan kulttuuriin. Jos meillä ei ole perheen kanssa yhteistä kieltä, voimme pyytää kommunikoinnin avuksi tulkkia. Lapsille, joiden äidinkielenä ei ole suomi, tarjotaan päiväkodissa S2-opetusta (suomi toisena kielenä -opetusta). Tämä tarkoittaa päiväkodin arjessa sitä, että opetamme lapselle suomen kieltä mm. käyttämällä kuvia kommunikoinnin tukena, puhumalla lyhyitä ja selkeitä lauseita, nimeämällä aktiivisesti ympärillä näkyviä asioita, lukemalla kuvakirjoja, loruttelemalla, laulamalla ja leikkimällä. Lapsi oppii suomen kieltä myös toimiessaan ja leikkiessään muiden lasten kanssa. Etusivulle Seuraava

10 Arviointi varhaiskasvatuksessa Arviointi on tärkeää päivittäisessä suunnittelussa ja se on olennainen osa toiminnan kehittämistä sekä laadun ylläpitämistä. Arviointi perustuu päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelmaan, ja sitä tehdään omien havaintojen ja saadun palautteen pohjalta. Otamme mielellämme vastaan kaikenlaista palautetta vanhemmilta! Arviointia tapahtuu monella eri tasolla. Tässä muutamia yhteisiä arviointikäytäntöjämme: Jokainen kasvattajatiimi suunnittelee ja sopii toimintakauden alussa yhteisistä menetelmistä ja toimintatavoista ja ne kirjataan ylös tiimisopimukseen. Siihen kirjattuja asioita arvioidaan tiimin yhteisissä palavereissa ainakin muutaman kerran toimintavuoden aikana. Lisäksi tiimit arvioivat jatkuvasti toimintaansa viikoittaisissa tiimipalavereissa. Päiväkodin johtaja käy vuosittain kehityskeskustelut henkilökunnan kanssa. Vanhemmat voivat antaa suoraa palautetta toiminnastamme niin suullisesti kuin digitaalisen kasvunkansion tai sähköpostin kautta. Lisäksi kaupunki toteuttaa asiakastyytyväisyyskyselyitä säännöllisin väliajoin, ja käymme sitä kautta saadun palautteen työyhteisössä läpi. Vanhemmilta saatu palaute käsitellään talon yhteisessä palaverissa. Seuraava

11 Lasta ei kasvateta siksi, että hän olisi mahdollisimman mukava ja vaivaton meille, vaan siksi, että hän terveenä ja väkevänä voisi täyttää paikkansa ja löytää itsensä. ~Maria Jotuni~ Etusivulle