RANTAKYLÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 RANTAKYLÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Tavoitteena hyvinvoiva lapsi 1

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 PÄIVÄKODIN ESITTELY TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT Toiminta-ajatus Arvot LAPSELLE OMINAINEN TAPA TOIMIA Leikkiminen Liikkuminen Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Tutkiminen SISÄLLÖLLISET ORIENTAATIOT Matemaattinen orientaatio Luonnontieteellinen orientaatio Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio Esteettinen orientaatio Eettinen orientaatio Uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio KIELI JA VUOROVAIKUTUS Kielen oppiminen eri kieli- ja kulttuuritaustaisilla lapsilla KASVATTAJA VARHAISKASVATUKSESSA VANHEMPIEN OSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA Kasvatuskumppanuus Vanhempien osallisuus yksikön toiminnan suunnittelussa ja arvioinnissa Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma ja sen arviointi KASVUN, KEHITYKSEN JA OPPIMISEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA Lapsen tuen tarve ja sen arviointi Tuen järjestämisen periaatteet ja varhaiskasvatuksen tukitoimet Varhaiskasvatuksen yksilöllistäminen Varhaiskasvatuksen perheohjaus

3 1 PÄIVÄKODIN ESITTELY Rantakylän päiväkoti on perustettu vuonna Päiväkoti sijaitsee aivan Rantakylän liikekeskuksen kupeessa. Päiväkoti on avoinna maanantaista perjantaihin Rantakylän päiväkodissa toimii kuusi ryhmää, joista päätalossa (Ruoritie 5) toimii neljä ryhmää: Sammakot, Oravat, Leppäkertut ja Perhoset. Liikekeskuksen yläkerrassa (Puronsuunkatu 1A) toimii kaksi ryhmää: Peipot ja Hippiäiset. Lisäksi Rantakylän ja Utran avoimen varhaiskasvatuksen ryhmät kuuluvat Rantakylän päiväkodin alaisuuteen. Päiväkodissamme annetaan myös esiopetusta. Päiväkodin piha on jaettu kahteen leikkialueeseen, joissa päivittäisen ulkoilun aikana eri-ikäiset lapset voivat leikkiä turvallisesti. Lähimetsät, leikkipuistot ja Pielisjoen ranta tuovat lisämahdollisuuksia ulkoiluun, retkeilyyn ja ympäristön tutkimiseen. Lisäksi päiväkodin välittömässä läheisyydessä sijaitsevat uimahalli, kirkko, kirjasto, hiihtoladut ja luistelukaukalot. 3

4 2 TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 2.1 Toiminta-ajatus Rantakylän päiväkodin toiminta-ajatuksena on tarjota laadukasta kokopäivähoitoa sekä lasten yksilölliset tarpeet huomioivaa kasvatusta ja opetusta. Haluamme luoda avoimen, turvallisen, hyväksyvän ja kiireettömän ilmapiirin, joka tukee lapsen itseluottamusta ja omatoimisuutta. Pidämme tärkeänä lapsen omaehtoisen leikin tukemista ja monipuolista toimintaa. Toimintamme on suunniteltua ja tavoitteellista varhaiskasvatusta. Viitekehyksenä suunnittelulle on valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma, jonka pohjalta on laadittu Joensuun kaupungin oma varhaiskasvatussuunnitelma. Suunnittelumme lähtökohtana on tieto lapsiryhmän ikä- ja kehitystasosta sekä riittävä tieto lapsista. Lapsen kokonaisvaltaisen kasvatuksen perustana on tiivis yhteistyö vanhempien kanssa ja yhdessä mietityt kasvatusarvot sekä -periaatteet. Lapsen yksilölliset tavoitteet käydään läpi vuosittain ja kirjataan lapsen omaan varhaiskasvatussuunnitelmaan. Esiopetusvuoden alussa keskustellaan vanhempien kanssa esiopetusvuoden tavoitteista. 2.2 Arvot Arvot ohjaavat toimintaamme ja välittyvät kaikessa toiminnassa suhteessa lapsiin, vanhempiin, yhteistyökumppaneihin ja työkavereihin. Meille päiväkodissa tärkeitä arvoja ja asioita ovat tasavertaisuus, turvallisuus ja rajat, hyväksyntä ja välittäminen, kiireettömyys, ilo sekä luottamus ja rehellisyys. Meille on tärkeää: - lapsen tarpeiden ensisijainen huomioiminen - turvallinen kasvuympäristö - oppimisen ilo ja onnistumisen kokemukset - lapsen kuunteleminen ja hänen mielipiteidensä arvostaminen - lapsen kannustaminen toimimaan itsenäisesti ja omatoimisesti - toisten huomioon ottaminen ryhmässä - lapsien ja perheiden tasa-arvoinen, suvaitsevainen ja oikeudenmukainen kohtelu - toimiva kasvatuskumppanuus kodin ja päiväkodin välillä 4

5 3 LAPSELLE OMINAINEN TAPA TOIMIA Lapselle ominaisia tapoja toimia ovat leikkiminen, liikkuminen, taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen sekä tutkiminen. Lapsi oppii hänelle ominaisten toimintatapojen avulla. Tämä otetaan huomioon toiminnan suunnittelussa sekä toteutuksessa. 3.1 Leikkiminen Lapset eivät leiki oppiakseen, mutta oppivat leikkiessään. (Kaskela & Kekkonen, 2006.) Leikki on lapselle luontainen tapa toimia, ja se tuottaa lapselle suurta iloa. Suunnittelemme päiväkodissamme toiminnan niin, että lapsen jokaiseen päivään kuuluu leikkiä niin sisällä kuin ulkona. Aikuinen huolehtii, että jokaisella lapsella on leikkirauhaa, tilaa, aikaa ja välineitä sekä mahdollisuus päästä mukaan leikkiin. Lisäksi aikuinen tarvittaessa ohjaa ja kehittää leikkiä. 3.2 Liikkuminen Liikkuessaan lapsi ajattelee, kokee iloa, ilmaisee tunteitaan ja oppii uutta. Liikkuminen on myös vauhtia, elämyksiä, hikeä ja hengästymistä. (Kaskela & Kekkonen, 2006.) Lapsella on luontainen tarve liikkua. Liikkuminen on tärkeää lapsen motorisen ja kokonaisvaltaisen kehityksen kannalta. Päiväkodissamme liikutaan päivittäin niin sisällä kuin ulkona. Käytämme paljon lähiympäristön tarjoamia liikuntamahdollisuuksia esim. urheilu- ja luistelukenttää, leikkipuistoja, metsiä ja lämppärin mäkeä. Liikuntatuokioiden suunnittelulla pyrimme takaamaan lapselle houkuttelevan, kehittävän ja turvallisen ympäristön niin omaehtoiselle kuin ohjatulle liikunnalle. Päiväkotimme runsas liikuntavälineistö tarjoaa lapselle mahdollisuuden monipuoliseen liikuntaan. 5

6 3.3 Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen ovat lapselle erittäin merkityksellisiä. Päiväkodissamme on käytössä monipuoliset toteutustavat taiteen kokemiseen ja ilmaisemiseen. Esimerkiksi maalaaminen, piirtäminen, askartelu, muovailu, laulaminen, soittaminen, sadut, runot, tanssi ja draama ovat taiteellisen kokemisen ja ilmaisemisen toteutustapoja. Toimintaa suunnittelemme niin, että itse tekeminen ja kokeminen ovat tärkeämpiä kuin tuotos. Mahdollisuuksien mukaan teemme yhteistyötä kaupunkimme lasten kulttuuria tarjoavien tahojen (esim. kirjasto, teatteri, museo ja lähikoulut) kanssa. 3.4 Tutkiminen Tutkiva ihmettely on lapselle syntymästä saakka luontaista. (Kaskela & Kekkonen, 2006.) Arkipäivän tilanteet ovat mitä parhaimpia tutkimisen aiheita. Aikuisten tehtävänä on luoda päiväkotimme oppimisympäristö sellaiseksi, jossa lapsi voi tutkia ja kysellä sekä etsiä vastauksia häntä kiinnostaviin ilmiöihin. Päiväkotimme lähiympäristö ja luonto tarjoavat paljon mielenkiintoisia tutkimuskohteita. 6

7 4 SISÄLLÖLLISET ORIENTAATIOT Valtakunnallisessa Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (Stakes, 2005) varhaiskasvatuksen sisällöt on jaoteltu toisiaan täydentäviksi sisällöllisiksi orientaatioiksi. Lapsi ei suorita tai opiskele orientaatioiden sisältöjä, vaan orientaatiot luovat kasvattajalle kehyksen siitä, millaisia kokemuksia lapselle tulisi tarjota. Kieli on kommunikaation ja vuorovaikutuksen väline kaikissa orientaatioissa. (Stakes, 2005.) 4.2 Matemaattinen orientaatio = laskemista, vertaamista, luokittelua ja päättelemistä arkipäivän tilanteissa, kuten pukiessa, ruokailussa, lauluissa, leikeissä tai vaikkapa leipoessa 4.3 Luonnontieteellinen orientaatio = retkeilyä lähiympäristössä ja luonnossa tutkien, kysellen ja ihmetellen 4.4 Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio = tietoa omasta sukupuusta, kotiseudusta ja siitä miten ennen elettiin sekä tutustumista kansan- ja juhlaperinteeseen 4.5 Esteettinen orientaatio = aistien käyttöä sekä taiteellista kokemista ja ilmaisemista kädentaitojen, musiikin, draaman, tanssin ja kirjallisuuden avulla 4.6 Eettinen orientaatio = arkipäivän tapahtumien pohtimista oikean ja väärän sekä hyvän ja pahan näkökulmista ja keskustelemista oikeudenmukaisuudesta, tasa-arvosta ja kunnioituksesta 4.7 Uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio = yhteistyötä seurakunnan kanssa sekä uskontoihin, kulttuureihin ja juhliin tutustumista jokaisen vakaumusta kunnioittaen Esiopetuksessa puhutaan sisältöalueista. Sisällöllisistä orientaatioista muodostuu jatkumo esiopetuksen keskeisiin sisältöalueisiin ja sieltä alkuopetukseen. 7

8 5 KIELI JA VUOROVAIKUTUS Kieli on lapsen itseilmaisun väline. Kielen avulla lapsi tulee ymmärretyksi ja voi kertoa toiveistaan, tarpeistaan sekä tunteistaan. Kieli vahvistaa lapsen identiteettiä. Kielen oppimisen kannalta erittäin keskeistä on laadukas vuorovaikutus (lapsi-aikuinen, lapsi-lapsi, aikuinen-aikuinen). Parhaatkaan lastenohjelmat eivät korvaa aitoa vuorovaikutusta! Kielen kehitystä tukevia menetelmiä ovat muun muassa laulut, leikit, pelit, lorut ja sadut, mutta ennen kaikkea lapsi oppii kieltä arjen vuorovaikutustilanteissa. Näitä hetkiä tulisi arvostaa merkityksellisenä osana kielen oppimista sekä kotona että päiväkodissa. Muista siis kuunnella lasta ja puhua hänelle! 5.1 Kielen oppiminen eri kieli- ja kulttuuritaustaisilla lapsilla Vanhemmilla on ensisijainen vastuu lapsen oman äidinkielen ja kulttuurin vahvistamisesta. Oman äidinkielen puhuminen kotona on tärkeää ja oman äidinkielen vahvistuminen on edellytys myös suomen kielen oppimiselle. Varhaiskasvatus tukee ensisijaisesti suomen kielen oppimista. Kaikki kielen kehityksen tukemisen menetelmät sopivat sekä suomea äidinkielenään puhuville että eri kieli- ja kulttuuritaustaisille lapsille. 8

9 6 KASVATTAJA VARHAISKASVATUKSESSA Kasvattajalta edellytetään sitoutuneisuutta, herkkyyttä ja kykyä reagoida lapsen tunteisiin ja tarpeisiin (Stakes, 2005). Kasvattajan tehtäviin varhaiskasvatuksessa kuuluvat toiminnan suunnittelu, toteutus ja arviointi, toimintaympäristön rakentaminen sekä yhteistyö vanhempien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Kasvattaja on esimerkki lapselle. Omalla käyttäytymisellään, asenteellaan ja toiminnallaan hän välittää lapselle mallia siitä, miten kuuluisi toimia. Kasvattaja on luotettava ja turvallinen aikuinen lapsen elämässä. Hän kuuntelee ja kunnioittaa lasta ja on aidosti läsnä. Kasvattajan tehtävänä on rohkaista ja innostaa lapsia osallistumaan, tekemään ja oppimaan. Kasvattaja on joustava, valmis muuttamaan tarpeen vaatiessa omia toimintatapojaan ja kokeilemaan uutta. 9

10 7 VANHEMPIEN OSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA 7.1 Kasvatuskumppanuus Varhaiskasvatuksen kasvatuskumppanuudella tarkoitetaan vanhempien ja henkilöstön tietoista sitoutumista toimimaan yhdessä lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseksi. Vanhemmat ovat lapsensa ensisijaisia kasvattajia ja päiväkodin henkilöstö tukee ammatillisesti perhettä kasvatustyössään. Kasvatuskumppanuus perustuu molemminpuoliseen luottamukseen ja vuorovaikutukseen. Päiväkodin henkilöstöllä on ammatillinen vastuu aloittaa ja ylläpitää kasvatuskumppanuutta. Päiväkodissa järjestetään syksyisin vanhempainilta sekä muita mahdollisia tilaisuuksia, juhlia ja retkiä eri teemoihin liittyen. Päivähoitoon ja päiväkotiin liittyvistä asioista ilmoitamme tiedotteissa. Lasten päivittäisen toiminnan sisällöistä vanhemmat saavat tietoa ryhmien ilmoitustauluilta ja henkilökunnalta. Päiväkotiimme liittyvää tietoa saa myös päiväkotimme nettisivuilta osoitteessa Vanhempien osallisuus yksikön toiminnan suunnittelussa ja arvioinnissa Henkilöstö vastaa päiväkotimme varhaiskasvatussuunnitelman laatimisesta ja sen toteuttamisesta. Vanhemmat voivat vaikuttaa yksikön toimintaan ja varhaiskasvatussuunnitelman sisältöön yhteisissä kasvatuskumppanuuskeskusteluissa antaen ideoita ja palautetta toiminnastamme. Päivittäin tapahtuvissa tulo- ja hakutilanteissa on myös mahdollista keskustella, ja järjestämme aina tarpeen vaatiessa sovittuja keskustelutilaisuuksia. 7.3 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma ja sen arviointi Jokaiselle lapselle laaditaan varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma eli vasu laaditaan vanhempien ja henkilöstön välisessä keskustelussa. Suunnitelman pohjana ovat vanhempien näkemykset lapsestaan sekä henkilöstön tekemät havainnot ja arvioinnit lapsen kasvusta ja kehityksestä. Lisäksi apuna käytetään 4- ja 5-vuotiailla kodin, päivähoidon ja neuvolan yhteistyölomakkeita. Varhaiskasvatussuunnitelmaa täydennetään ja päivitetään säännöllisesti. 10

11 8 KASVUN, KEHITYKSEN JA OPPIMISEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA 8.1 Lapsen tuen tarve ja sen arviointi Varhaiskasvatuksessa lapsen tuen tarpeen lähtökohtana ovat vanhempien ja henkilöstön havainnot tai lapsen aiemmin todettu erityisen tuen tarve. Lapsi voi tarvita tukea fyysisen, tiedollisen, taidollisen, tunne-elämän tai sosiaalisen kehityksen osa-alueilla. Tuen suunnittelun pohjana on kokonaiskuva lapsesta: vahvuudet, mielenkiinnonkohteet sekä huolta aiheuttavat, ehkä tukea tarvitsevat asiat. Vanhempien kanssa yhdessä sovitulla tavalla konsultoidaan varhaiskasvatuksen omia tai muiden tahojen asiantuntijoita. Tarvittaessa arvioinnin tueksi hankitaan lapsen tuen tarpeen kannalta tarkoituksenmukainen asiantuntijalausunto. Kasvatuskumppanuutta vanhempien kanssa tehostetaan. 8.2 Tuen järjestämisen periaatteet ja varhaiskasvatuksen tukitoimet Lapsen tarvitsema tuki järjestetään mahdollisimman pitkälle normaalin päivähoitopäivän sisällä. Lapsen toimimista ryhmän jäsenenä muiden lasten kanssa vahvistetaan ja hänen sosiaalisia kontaktejaan tuetaan. Tuen antaminen aloitetaan heti, kun tuen tarve huomataan. Lapsen vanhempien ja henkilöstön sekä lasta hoitavien/tutkivien tahojen kanssa sovitaan tuen järjestämisestä moniammatillisessa yhteistyössä. Esiopetukseen osallistuva lapsi kuuluu perusopetuksen piiriin, ja hänen tarvitsemansa tuki suunnitellaan ja toteutetaan tuen kolmiportaisuuden (yleinen, tehostettu ja erityinen tuki) mukaan. Teemme viikoittaista yhteistyötä kiertävän erityislastentarhanopettajan kanssa. Hän antaa lapsille pienryhmä- ja yksilöohjausta sekä toimii henkilökunnan tukena. 8.3 Varhaiskasvatuksen yksilöllistäminen Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan sisällytetään lapsen tuen tarpeen määrittely ja tuen järjestäminen. Lapselle laaditut kasvatus- ja kuntoutussuunnitelmat sovitetaan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Tukitoimet kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Hoitopaikan vaihtuessa tai koulun alkaessa tuen jatkuvuudesta huolehditaan. Lapselle, jolla on tutkivan tai kuntouttavan tahon asiantuntijalausunto, on laadittava kuntoutussuunnitelma. Kuntoutussuunnitelmaa tarkistetaan yhteistyössä vanhempien ja asiantuntijoiden kanssa. 11

12 8.4 Varhaiskasvatuksen perheohjaus Varhaiskasvatuksen perheohjauksen tavoitteena on vanhemmuuden vahvistuminen ja perheen voimavarojen lisääntyminen. Perheohjaus on luottamuksellista päivähoidon palvelua ja kohdentuu kaikille päivähoidon asiakasperheille. Perheohjaus tulee avuksi mm. lasten kasvatukseen, vanhemmuuteen, perhe-elämään ja parisuhteisiin liittyvissä asioissa (esim. rajojen asettaminen, arjen hallinta, uusperheen arki, vanhempien ero ja lapsen asema erossa). Lisätietoa perheohjauksesta sekä perheohjaajien yhteystiedot saa päiväkodista. Tavoitteena hyvinvoiva lapsi 12

13 LÄHTEET Kaskela & Kekkonen Varhaiskasvatus, Tietoa pienten lasten vanhemmille. Helsinki: Stakes ja sosiaali- ja terveysministeriö. Stakes, Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. e8a ab ea KUVAT Rantakylän päiväkodin henkilökunta 13