IISALMEN KAUPUNKI SIVISTYSPALVELUKESKUS OHJATUN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 1 IISALMEN KAUPUNKI SIVISTYSPALVELUKESKUS OHJATUN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

2 2 Sisällys JOHDANTO 3 1 TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 4 2 KASVATUSKUMPPANUUS 4 3 LAPSEN OMA VASU 6 4 VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN Toimintaympäristö 4.2 Lapsen tapa toimia 5 VARHAISKASVATUKSEN ORIENTAATIOT 9 = SISÄLTÖALUEET 6 ERITYISEN TUEN TARVE 10 7 YHTEISTYÖKUMPPANIT 11 8 ARVIOINTI JA SEURANTA 11

3 3 JOHDANTO Iisalmen perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelman lähtökohtina ovat valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ( ) sekä Iisalmen kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma ( perusturvaltk 196). Perhepäivähoidon vasun työstämisessä ovat olleet mukana kolmen perhepäivähoitajan ja kahden perhepäivähoidon ohjaajan muodostama työryhmä sekä kunnalliset perhepäivähoitajat ja vanhemmat, joiden ajatuksia tähän on koottu ohjaus- ja vanhempainiltojen pohjalta. Hoitajan kotona tapahtuva päivähoito on kaupungissamme yleisin perhepäivähoidon muodoista. Hoitaja ovat työsuhteessa kaupunkiin ja hänellä on hoidossaan tavallisimmin neljä 1-5-vuotiasta lasta ja ½ esikoululainen. Kolmiperhepäivähoidossa hoitaja työskentelee lapsen kotona ja hoitoryhmä muodostuu yhden tai useamman perheen lapsista. Kun oma hoitaja on estynyt syystä tai toisesta tekemään töitä, voi varahoitopaikkana toimia toinen perhepäivähoitokoti tai päiväkoti. Perhepäivähoitajan lähin esimies on perhepäivähoidon ohjaaja, jonka työtehtäviin kuuluu hoitoryhmien muodostaminen ja lasten sijoittaminen niihin. Ohjaajan työtehtäviin kuuluu mm. perhepäivähoitajan pedagoginen ohjaus, jonka välineenä varhaiskasvatussuunnitelma toimii. 1 TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT Perhepäivähoidossa haluamme luoda yhdessä vanhempien kanssa kasvuilmapiirin, jossa lapsen on hyvä olla. Perhepäivähoidossa korostuvat rauhallinen ja kodinomainen ympäristö. Kiireetön päiväjärjestys luo lapselle mahdollisuuden oppia asiat omaan tahtiin. Perhepäivähoidon

4 4 vahvuutena on pieni lapsiryhmä, yksilöllinen hoiva ja huomio, lapsen tarpeista lähtevä hyvä perushoito sekä päivittäinen yhteistyö vanhempien kanssa. Yhteistyö on luottamuksellista, sillä hoitajaa sitoo vaitiolovelvollisuus. Perushoito ja leikki ovat keskeisimmässä osassa pienen lapsen hoitopäivää. Niitä käytetään kasvatuksen ja opetuksen mahdollistajina ja keinoina. Tavoitteena on tyytyväinen, hyvinvoiva ja hyvät oppimisvalmiudet omaava lapsi. Lapsella on hyvä olla, kun hänen elämässään huomioidaan: - turvallisuus (rajat, säännöt ) - ravinto, lepo, ulkoilu (säännöllinen päivärytmi) - leikkiminen, kaverit (sosiaaliset taidot) - mahdollisuus kokemuksiin, elämyksiin ja oppimiseen - lapsilähtöisyys (lasten ajatukset ja mielipiteet ovat tärkeitä ja häntä kuunnellaan) 2 KASVATUSKUMPPANUUS Kasvatuskumppanuudella tarkoitetaan vanhempien ja hoitajan tietoista sitoutumista toimimaan tasavertaisina yhdessä lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa. Lapsen kannalta on parasta se, että hoitajalla ja vanhemmilla on yhteinen näkemys siitä, miten lapsen kasvua tuetaan.

5 5 Kasvatuskumppanuus on vanhempien ja hoitajan välisen suhteen rakentamista, omien näkemysten ja periaatteiden perustelemista, yhteisen ymmärryksen etsimistä ja yhteisten pelisääntöjen sopimista. Kasvatuskumppanuus on hoitajan ja vanhempien avointa, rehellistä, kysyvää, kuuntelevaa, toista kunnioittavaa, luottamuksellista ja ennakkoluulotonta vuorovaikutusta. Vanhemmat ovat oman lapsensa parhaita asiantuntijoita. Heillä on ensisijainen kasvatusoikeus ja vastuu sekä oman lapsensa tuntemus. Kun vanhempien ja hoitajan tiedot ja taidot yhdistetään, pystytään toimimaan lapsen parhaaksi. Kasvatuskumppanuutta on mm. päivittäiset kohtaamiset lasta tuotaessa ja hakiessa, perhekohtaiset keskustelut ja lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatimiskeskustelut. Hoitaja kuuntelee vanhempien näkemyksiä oman lapsensa tuntijana ja huomioi ne päivähoidon arjessa. Vanhemmat ja hoitaja toimivat yhteisen kasvatustehtävän ja lapsen hyvinvoinnin hyväksi. Kasvatuskumppanit käyvät tasavertaista keskustelua, jossa kummankin osapuolen näkemykset ovat yhtä oikeita ja oikeutettuja. Kummankaan kumppanin näkemys yksinään ei ole lopullinen, vaan keskustelun kautta muodostetaan yhdessä yhteinen näkemys asioista. Perhepäivähoitaja jakaa kokemuksia lapsen arjesta ja auttaa vanhempia luomaan mielikuvia lapsen päivästä. Hoitaja rohkenee ottaa puheeksi hankaliakin asioita ja on vanhempien luottamuksen arvoinen tietäen salassapidon velvoitteet. Tarvittaessa haetaan tukea ja apua erityistyöntekijöiltä. Vanhemmille järjestetään esim. yhteisiä tapahtumia ja vanhempainiltoja, jolloin on mahdollisuus keskusteluihin muiden vanhempien kanssa.

6 6 3 LAPSEN OMA VASU Lapselle laaditaan yhdessä vanhempien ja hoitajan kanssa lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, johon perustuu lapsen yksilöllinen varhaiskasvatus päivähoidossa. VASU tehdään noin kaksi kuukautta hoidon alkamisen jälkeen. Suunnitelman laatimisessa käytetään lomaketta, joka on käytössä muuallakin päivähoidossa. Laadittua suunnitelmaa säilytetään perhepäivähoitokodissa ja suunnitelman toteutumista seurataan ja arvioidaan yhdessä. Hoitosuhteen päättyessä tai lapsen siirtyessä toiseen hoitopaikkaan suunnitelma siirretään päivähoidon työntekijän kautta uuteen hoitopaikkaan. 4 VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN 4.1 Toimintaympäristö Toimintaympäristömme käsittää:

7 7 - perhepäivähoitokodin tilat, välineet ja materiaalit - lähiympäristön - hoitoryhmän tunneilmapiirin Toimintaympäristö perhepäivähoidossa on sekä hoitajan työympäristö että hoitajan perheen koti. Lapsi tutustuu kodin askareisiin ja myös hoitajan perhe tulee tutuksi. Perhepäivähoitokoti on turvallinen, kodikas ja rauhallinen. Lapsilla on riittävästi tilaa ja käytössä on monipuolisia välineitä ja materiaaleja. Se antaa mahdollisuuden leikkiin, liikuntaan, luovaan toimintaan ja tutkimiseen. Lapsi hyväksytään omana itsenään, rohkaistaan, kannustetaan ja tuetaan toimimaan ja ilmaisemaan itseään. Leikkivälineet ovat lasten saatavilla ja soveltuvat lasten ikään ja kehitystasoon. Ulkoilu tapahtuu joko hoitokodin pihalla tai leikkipuistossa. Ympäröivä luonto on myös mieluinen ulkoilupaikka. 4.2 Lapsen tapa toimia Lapsi leikkii Leikki on lapsen tapa tutustua maailmaan ja oppimisen perusta.

8 8 Perhepäivähoitaja ymmärtää leikin merkityksen lapselle ja tunnistaa leikin kehityksen vaiheet. Hoitaja antaa aikaa leikille ja mahdollisuuden jatkaa leikkiä. Lapsi tarvitsee mahdollisuuksia leikkiä yksin, kaksin ja ryhmässä. Leikki tapahtuu lapsen ehdoilla, mutta tarvittaessa hoitaja ohjaa leikin kehitystä, rikastumista ja osallistuu itsekin leikin toteutukseen. Lapsen ikä ja sukupuoli, temperamentti ja kiinnostuksen kohteet vaikuttavat siihen, millaisia leikkejä lapsi valitsee ja kenen kanssa hän haluaa leikkiä. Lapset leikkivät mm. rooli-, rakentelu-, sääntö-, auto- ja kotileikkejä. Lapsi liikkuu Liikkuminen on luonnollinen tapa tutustua itseensä, toisiin ja ympäristöönsä. Se vahvistaa lapsen hyvinvointia ja käsitystä itsestään. Päivittäinen riittävä liikkuminen on perusta lapsen hyvinvoinnille ja terveelle kasvulle. Lapselle on luontaista liikkua ja leikkiä yhtä aikaa. Hoitaja käyttää hyväkseen ympäristön tarjoamia mahdollisuuksia sisällä ja ulkona, antaa lapsen kokeilla ja opetella liikkumaan kannustaen häntä. Hoitaja seuraa ja havainnoi lapsen motorista kehitystä sekä huomioi eri-ikäisten lasten liikunnan tarpeet. Päivittäinen ulkoilu tarjoaa lapselle mahdollisuuden kiipeilyyn, pallon potkimiseen, juoksuun, kiikkumiseen, mäenlaskuun, lumileikkeihin, luonnossa ja liikenteessä liikkumiseen. Kävellen liikkuminen on hoitopäivän arkea.

9 9 Lapsi tutkii Tutkiva ihmettely ja uteliaisuus ovat lapselle syntymästä saakka luontaisia toiminnan muotoja. Ihmettely ja uteliaisuus ovat oppimisen edellytys, siihen ei välttämättä tarvita erityisiä välineitä. Vuorovaikutus toisten lasten, aikuisten ja lähiympäristön kanssa toimii innoittajana. Lapsi tutkii kokeillen uusia asioita ja ilmiöitä yksin ja yhdessä muiden kanssa. Hän oppii ja oivaltaa yrityksen ja erehdyksen kautta. Oppimisen ilo kannustaa oppimaan lisää. Hoitaja luo innostavan, kannustavan ja avoimen ilmapiirin. Lapselle tarjotaan erilaisia mielenkiintoa herättäviä materiaaleja ja välineitä, lapsen kysymyksiin vastataan ymmärrettävästi hänen ikä- ja kehitystasonsa mukaisesti. Kodin tilat ja välineet sekä luonto ja muu ympäristö tarjoavat ehtymättömiä tutkimisen aiheita pienen tutkijan kaikille aisteille. Lapsi kokee ja ilmaisee Lapsen kannalta on tärkeää saada ilmaista itseään mm. askarrellen, maalaten, piirtäen, rakennellen, laulaen, soittaen, tanssien, esiintyen, kuunnellen musiikkia, leikkien rooli- ja

10 10 mielikuvitusleikkejä tai itse tarinoita kertoen. Se mahdollistaa lapsen mielikuvituksen käytön ja vaikuttaa myönteisesti lapsen itsetuntoon. 5 VARHAISKASVATUKSEN ORIENTAATIOT =SISÄLTÖALUEET Orientaatiot muodostavat hoitajan toiminnalle kehykset. Ne antavat ohjeita siitä, millaisia kokemuksia lapselle tulisi tarjota. Orientaatiot toteutuvat luonnostaan arkisissa touhuissa, lapsi oppii tekemällä ja osallistumalla. Orientaatiot ja esimerkkejä niiden toteutumisesta arjessa: - matemaattinen; laskemista, vertailua, lajittelua, mittaamista, ajan käsitteet. Esim. lapset lajittelevat ja laskevat tikkuja, käpyjä, pihlajanmarjoja. - luonto ja ympäristö; luonnossa tutkien, kysellen, havainnoiden, vuoden kiertokulkua tutkien. Esim. lapset retkeilevät metsässä, ihailevat lintuja ja kuuntelevat niiden ääniä, istuvat kannolla ja nuuhkivat sammalta. - historia ja yhteiskunta; perinteet, perinneleikit, maiseman ja tavaroiden muuttuminen, sukupolvien ketju. Esim. lapset kuuntelevat kyläilevän mummon tarinoita lapsuudesta tai katselevat vanhoja valokuvia. - esteettinen; kuuntelemista, tuntemista, kunnioitusta ja havaitsemista luonnossa, kiireettömyyttä, tutustumista eri taiteen lajeihin

11 11 - eettinen; toisen huomioimista, rohkaisua, kannustusta, toisen arvostamista, myötäelämistä, hyvää käytöstä, luonnossa käyttäytymistä, oman vuoron odotusta ja asioiden jakamista toisen kanssa - uskonto ja katsomus; toisen uskonnon kunnioittamista, mahdollisuus hiljentymiseen, ihmettelyyn, kysymyksiin, kirkolliset juhlapyhät ja perinteet, perhejuhlat 6 ERITYISEN TUEN TARVE Lapsen tuen tarpeen arvioinnin lähtökohtana on vanhempien ja hoitajan havaintojen yhteinen tarkastelu tai aiemmin todettu tuen tarve ja tarvittavien tukitoimenpiteiden aloittaminen. Tarvittaessa lisätukea haetaan perhepäivähoidonohjaajalta, neuvolasta, perheneuvolasta ja erityistyöntekijöiltä. Tukitoimet kirjataan lapsen VASUun. Eri kulttuuri- ja kieliryhmiin kuuluvat lapset tutustuvat suomalaiseen kulttuuriin, vahvistavat suomenkielen taitojaan ja sosiaalisia valmiuksiaan arkipäivän tilanteissa toisten lasten ja hoitajan kanssa.

12 12 7 YHTEISTYÖKUMPPANIT Yhteistyötä tehdään sovituin toimintatavoin ja vanhempien suostumuksella muun päivähoidon kanssa (kiertävä erityislastentarhanopettaja, varahoitopaikkojen työntekijät, päivähoidon yhteiset tapahtumat ), seurakunnan kanssa (päiväkerhot, juhlapyhien vietot ), lastenneuvolan kanssa lapsen kasvun ja kehityksen seurannassa. Tarvittaessa perheneuvolan, sosiaali- ja perhetyön sekä erityisasiantuntijoiden (esim. puheterapeutti, psykologi) kanssa. 8 ARVIOINTI JA SEURANTA Perhepäivähoitaja arvioi lapsen leikkiä ja kaverisuhteita sekä vuorovaikutusta aikuisen kanssa. Vanhempien kanssa vaihdetaan kuulumiset päivittäin lapsen hoitopäivästä. Palautetta vanhempi voi antaa suoraan omalle hoitajalle sekä perhepäivähoidonohjaajalle. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista seurataan ja arvioidaan yhdessä vanhempien kanssa toimintakausittain. Perhepäivähoitaja arvioi jatkuvasti omaa toimintaansa. Hoitaja pitää huolta ja arvioi omaa osaamistaan ja kehittymistään. Hän osallistuu työnantajan tarjoamaan koulutukseen, ohjausiltoihin, erilaisiin palavereihin sekä tekee yhteistyötä esimiehensä kanssa (mm. kehityskeskustelut ohjauskäynnit, hoitosuunnitelmakäynnit ).

13 13 Liite 1 Nyt olet tutustunut ohjatun perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelmaan. Tässä on vielä muutamia henkilökohtaisia ajatuksia, miten minä teen työtäni perhepäivähoitajan arjessa. Minulle tärkeitä arvoja perhepäivähoitajan työssä ovat: Mielestäni kasvatuskumppanuuteen kuuluu seuraavia asioita: Kodinomaisuus, lapsilähtöisyys ja lapsen yksilöllinen huomioiminen näkyvät työssäni seuraavalla tavalla:

14 14 Vahvistan leikkiä ja oppimisen iloa hoitoryhmässäni: Varhaiskasvatus muodostuu hoidon, kasvatuksen ja oppimisen kokonaisuudesta. Mielestäni lapsen hyvään hoitopäivään kuuluu seuraavia asioita: