HALLILAN PÄIVÄKOTI. Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU

Transkriptio

1 HALLILAN PÄIVÄKOTI Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU

2 Päiväkodissamme toimii 6 ryhmää: Nuput Pallerot Tenavat Naperot Nappulat Muksut

3 Toiminta-ajatus Meille on tärkeää, että lapsi kokee olonsa turvalliseksi Hallilassa ja vanhempien on helppo jättää lapsensa hoitoon. Toimintamme tavoitteena on yhdessä vanhempien kanssa kasvattaa iloisia ja hyvän itsetunnon omaavia lapsia

4 Arvot Turvallisuus Välittäminen Rehellisyys

5 Pienryhmätoiminta Pienryhmätoiminta mahdollistaa läheisen suhteen kasvattajien ja lasten välille, läsnäolo ja lapsen aito kohtaaminen mahdollistuu. Pienryhmässä vuorovaikutus on tiiviimpää lasten kesken ja myös aikuisen kanssa, lasten mielipiteet ja ajatukset tulevat rohkeammin esille Ilmapiiri pienemmässä ryhmässä on turvallinen ja yksilöllisempi kuin isossa ryhmässä

6 Kasvatuskumppanuus Päivittäiset keskustelut vanhempien kanssa Henkilökohtainen varhaiskasvatus- /esiopetussuunnitelma Vanhempainillat Vanhempainryhmä

7 Kasvatuskumppanuus Molemminpuolinen kunnioitus, avoimuus, luottamus ja rehellisyys Vanhempia arvostetaan lapsensa parhaina asiantuntijoina ja ensisijaisina kasvattajina Lapsella on mahdollisuus tutustua päiväkotiin ja tulevaan ryhmään vanhempiensa kanssa

8 Sisällölliset orientaatiot Orientaatio: Suuntautumis- tai suhtautumistapa Varhaiskasvatuksen sisällölliset orientaatiot ovat prosessitavoitteita, jotka jatkuvat esi- ja alkuopetukseen

9 Varhaiskasvatuskenttä Laitetaan pallo pyörimään

10 Laitetaan pallo pyörimään Lapsi on aktiivinen vaikuttaja kasvamisen ja kehittymisen pelissä. Hän on pallon pyörittäjä yhdessä valmentajan eli kasvattajan ja muiden pelaajien kanssa. Valmentaja haluaa pelaajiensa parasta monipuolisen valmennuksen (orientaatioiden tarjoamisen) kautta. Varhaiskasvatus on kuitenkin peli, jota ei voi ennakkoon täysin suunnitella tai ennustaa, sillä peliin vaikuttavat paitsi pelaajat ja ympäristö myös tunnesää.

11 Katsekontakti Omat tarinat Huumori Kysymykset Kuuntelu Kirjoitettua kieltä näkyvillä Kieli ja vuorovaikutus Rohkaiseminen ja kannustaminen Sadut, laulut, lorut ja riimit Ilmeet, eleet, liikkeet ja äänet Kuvat ja viittomat

12 Lapselle ominainen tapa oppia Lapsilla on sisään rakennettu tieto siitä, mikä on tärkeää ja arvokasta kasvamiselle. Tästä kehittyy lapsille ominainen kiinnostus, uteliaisuus ja ilo liikkumiseen, leikkimiseen ja tutkimiseen sekä taiteelliseen ilmaisuun

13 Leikkiminen Lapsi oppii leikkiessään Leikkiessä lapsen perustaidot kehittyvät Hän oppii toimimaan yhdessä toisten kanssa, käyttämään mielikuvitusta ja ilmaisemaan itseään Hän oppii keskittymään, noudattamaan sääntöjä ja hillitsemään itsensä Leikkiessään lapset jäljittelevät, hassuttelevat, pohtivat oppimaansa ja luovat uutta

14 Leikkiminen Annamme lapsen leikille aikaa, tilaa ja monipuolisia materiaaleja, jotka edesauttavat lapsen leikin kehittymistä Päiväkodissamme isot ja pienet oppivat leikkimään keskenään Leikkiympäristöä uudistetaan huomioimalla lasten ajankohtaiset kiinnostuksen kohteet

15 Liikkuminen Liikunta on kasvun, hyvinvoinnin ja terveyden perusta Liikkumisen avulla lapsen näkemys itsestä vahvistuu, sosiaaliset ja tiedolliset taidot kehittyvät pohja terveelle itsetunnolle

16 Liikkuminen Järjestämme eri ikäkausille sopivia, monipuolisia liikuntahetkiä säännöllisesti Huolehdimme ympäristön turvallisuudesta lapsen liikkuessa

17 Liikkuminen Tarjoamalla vaihtelevaa toimintaa pyrimme säilyttämään lasten luontaisen liikkumisen ilon (metsäretket, pyöräilypäivät, Vauhtivarvas-viikot jne.) Mahdollisuus omaehtoiseen liikuntaan Kannustamme kaikkia lapsia liikkumaan Päivittäinen ulkoilu

18 Tutkiminen Lapsella on luontainen tarve ja uteliaisuus tutkia ympärillään olevaa maailmaa Lapsi oppii uusia asioita katsomalla, kuuntelemalla, maistamalla, haistamalla, tunnustelemalla, ihmettelemällä ja kyselemällä Yrityksen, erehdyksen ja oivalluksen kokemus ylläpitää ja vahvistaa lapsessa oppimisen iloa

19 Tutkiminen Luomme tutkimiselle innostavan, avoimen ja kannustavan ilmapiirin Lapsen omaa ajattelua ja ongelmanratkaisukykyä sekä mielikuvitusta tuetaan sekä tuodaan uusia näkökulmia

20 Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Taiteelliset peruskokemukset syntyvät kasvuympäristössä, joka tarjoaa musiikillista, kuvallista, tanssillista ja draamallista toimintaa, kädentaitoja sekä lasten kirjallisuutta Kokiessaan taiteellisia elämyksiä lapsen mielenkiinto herää toteuttamaan itseään taiteilijana

21 Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Taiteen avulla lapsi saa kokea mielikuvitusmaailman, jossa kaikki on mahdollista ja leikisti totta Lisäksi lapsi voi esim. piirtämisen kautta tuoda esille omia tunteitaan, joita ei muulla tapaa pysty käsittelemään

22 Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa vastaa tukea tarvitsevan lapsen kasvatuksellisiin ja kuntoutuksellisiin tarpeisiin päivähoidossa Lapsi voi tarvita tukea fyysisen, tiedollisen, taidollisen, tunneelämä tai sosiaalisen kehityksen osa-alueilla Jokaisen lapsen kasvu, kehitys ja oppiminen on yksilöllistä

23 Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa Jokaisen lapsen kasvu, kehitys ja oppiminen on yksilöllistä Lapselle järjestettävä erityinen tuki päivähoidossa ei välttämättä ole erillisiä toimenpiteitä vaan yksilöllisten tavoitteiden huomioimista osana varhaiskasvatusta Kiertävä erityislastentarhanopettaja (kelto) tai resurssierityislastentarhanopettaja (relto) toimii lähimpänä asiantuntijana ja henkilökunnan tukena lasta koskevissa asioissa

24 Arviointi Arviointi perustuu toiminnan suunnitteluun ja tavoitteellisuuteen Se edellyttää jatkuvaa havainnointia, dokumentointia ja keskustelua sekä henkilökunnan että vanhempien kanssa

25 Lapsen kasvun ja oppimisen seuranta ja arviointi Lapsen arviointi lähtee lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen havainnoinnista Keskustelemme havainnoista vanhempien kanssa Lapsen kasvua ja oppimista dokumentoimme valokuvin ja lasten töiden avulla Arvioimme varhaiskasvatussuunnitelmaan asetettuja tavoitteita vuosittain yhdessä vanhempien kanssa

26 Varhaiskasvatustoiminnan ja suunnitelman arviointi Arviointi on jatkuvaa ja monitahoista Näkyvintä arviointia on lasten ja vanhempien välitön palaute Keskustelemme työyhteisössä toimintamme vahvuuksista ja kehittämisen kohteista Varhaiskasvatussuunnitelmaa päivitetään tarpeen mukaan