Yksikön toimintasuunnitelma

Transkriptio

1 Yksikön toimintasuunnitelma Apila-Lemmikin toimintasuunnitelmassa kuvataan, miten varhaiskasvatusta käytännössä toteutetaan. Toimintasuunnitelma perustuu Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin ja Helsingin varhaiskasvatussuunnitelmaan. Näiden lisäksi siinä huomioidaan lapsen varhaiskasvatuksen suunnitelmat. Toimintasuunnitelma on työväline, joka tarvittaessa muuttuu toimintakauden aikana arvioinnin myötä.

2 Toimintakulttuuri Käytämme positiivista pedagogiikkaa toiminnassamme ja työyhteisössä. Toimintamme lähtökohtana on lasten vahvuuksien tunnistaminen ja niiden vahvistaminen. Kannustamme lapsia ja annamme positiivista palautetta. Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo - Harjoittelemme leikki- ja kaveritaitoja. - Mahdollistamme jokaisen lapsen osallisuuden ryhmässä toimimalla pienryhmissä sekä kuvia käyttämällä. - Puutumme lasten välisiin erimielisyyksiin keskustelemalla lasten kanssa. - Havainnoimme lapsia toiminnan suunnittelua varten ja kysymme heidän mielipiteitään sekä ajatuksiaan toiminnasta ja siitä mitä he haluaisivat päiväkodissa tehtävän. 2

3 Kulttuurinen moninaisuus - Keskustelemme yhdessä lasten ja vanhempien kanssa erilaisista perinteistä ja kulttuureista. - Tutustumme ryhmän lasten edustamiin kulttuureihin, kuten juhliin ja huomioimme ne toiminnassa. - Ryhmissä on esillä lasten sekä työntekijöiden eri kulttuuritaustat esim. lippujen, karttojen ja laulujen muodossa - Perinteiset suomalaiset kalenterijuhlat ovat osa toimintaamme. - Käytämme kuvia puhutun kielen tukena. 3

4 Ajattelu ja oppiminen - Lasten kanssa käsiteltävät asiat nousevat lasten mielenkiinnon kohteista. - Kannustamme lapsia pohtimaan ja miettimään mitä juuri opimme ja miten se tapahtui yhdessä muiden lasten ja aikuisten kanssa. Meillä ihmettelylle ja kyseenalaistamiselle on paikkansa. - Harjoittelemme yhdessä asioita, iloitsemme onnistumisen kokemuksista ja autamme lasta sietämään myös pettymyksiä. - Ohjaamme lapsia huomaamaan toisten lasten onnistumiset, kannustamaan sekä auttamaan toisia. - Kannustamme lapsia huolehtimaan itsenäisesti omista tavaroistaan, pukeutumisesta ja muista arjen tilanteista ikätaso huomioiden. Lapset saavat mahdollisuuden ottaa vastuuta, löytämään vahvuutensa ja kokea onnistumisen iloja oppien näin luottamaan omiin taitoihinsa. - Osallistumme tänä vuonna monilukutaitohankkeeseen (MOI) ja toteutamme sitä esimerkiksi kirjallisuutta, ilmaisua ja lähiympäristöä hyödyntäen. Teemana hankkeessa meillä on tunteiden tunnistaminen. - Oppimisen alueet sekä laaja-alainen osaaminen on huomioitu jokaisen ryhmän omassa suunnitelmassa. 4

5 Leikki- ja oppimisympäristö - Rakennamme leikki- ja oppimisympäristön yhdessä lasten kanssa. Se elää toimintakauden aikana lasten mielenkiinnon kohteiden, teemojen sekä juhlien mukaan. - Leikki- ja oppimisympäristömme on kuvitettu. - Lelu- ja toimintavälineillä on omat paikkansa ja ne ovat lasten saatavilla. Harjoittelemme yhdessä niistä huolehtimista ja niiden paikoilleen viemistä. - Käytämme leikkikarttaa apuna leikin valinnassa. - Aikuinen on mukana rikastuttamassa leikkiä ja tuomassa leikkiin uusia ulottuvuuksia sekä tukemassa lasten välistä vuorovaikutusta. - Luomme kiireettömän ja turvallisen ilmapiirin toimimalla ennakoidusti, sovittuihin käytäntöihin sitoutuen ja pienryhmissä toimien. - Päiväkodin sisä- ja ulkotilat ovat kaikkien ryhmien käytössä ja käytämme niitä porrastaen. - Liikumme säännöllisesti alueen lähimetsissä ja leikkipuistoissa. 5

6 Toiminnan arviointi ja kehittäminen - Dokumentoimme toimintaa valokuvaamalla, piirtämällä ja keskustelemalla yhdessä lasten ja aikuisten kanssa. - Havainnoimme toimintaa ja lasten leikkiä päivittäin sekä keskustelemme näistä havainnoista tiimipalavereissa. Näiden havaintojen perusteella arvioimme ja muutamme toimintaamme tarvittaessa vastaamaan enemmän lasten kiinnostuksen kohteita ja tarpeita. - Lapsilla on mahdollisuus arvioida toimintaa jälkikäteen esimerkiksi kuvilla tai merkeillä. - Omaa pedagogista toimintaamme arvioimme säännöllisesti omissa tiimipalavereissa ja talonkokouksissa. Johtaja osallistuu tiimikeskusteluihin muutaman kerran toimikaudessa. Näissä kokouksissa mietimme yhteisiä kehittämiskohteita. - Johtajan kanssa käydyt henkilökohtaiset kehityskeskustelut ovat mahdollisuus oman työn arviointiin, kehitystarpeiden havaitsemiseen ja oman ammattiosaamisen kehittymisen suunnittelemiseen. - Yhteisen keskustelun perusteella yksikkömme kehittämiskohteeksi nousi kuvien monipuolisempi käyttö arjen kaikissa tilanteissa. 6

7 Yhteistyö ja viestintä Huoltajien osallisuus - Vanhemmilla on mahdollisuus vaikuttaa lapsensa toimintaan päivittäin käytävien keskustelujen kautta, lapsen vasukeskusteluissa sekä vanhempainilloissa. - Vanhemmilla on mahdollisuus osallistua lapsensa varhaiskasvatukseen erilaisten toiminnallisten tilaisuuksien kautta (juhlat, isän- ja äitienpäivätilaisuudet, retket). - Tiedotamme sähköisesti ja ryhmissä olevan infotaulun kautta. - Lähetämme kuukausittain kirjeen missä toimintaa on avattu tarkemmin ja missä informoidaan seuraavan kuukauden tapahtumat. - Kerromme toiminnasta vanhemmille päivittäisissä tuonti- ja hakutilanteissa. Kannustamme myös lapsia itse kertomaan päivän toiminnasta. - Syksyllä 2017 vanhemmat ovat yhdessä lapsiensa kanssa päässeet vaikuttamaan uuden toimintasuunnitelman tekoon osallistumalla toiminnalliseen iltapäivään missä he saivat kertoa mielipiteensä mm. osallisuudesta, kulttuurien moninaisuudesta sekä arvioinnista. 7

8 Monialainen yhteistyö - Teemme yhteistyötä alueen eri toimijoiden kanssa (kirjasto, neuvola, koulu, leikkipuisto ja alueen toiset päiväkodit) - Tänä vuonna olemme osallistuneet Suomi 100 Suuri Lukuseikkailuun yhteistyössä kirjaston kanssa. Lukuseikkailussa lapsille luettiin 10 lasten kanssa valittua kirjaa. Osa ryhmistä suoritti satudiplomin jo keväällä ja osa syksyn aikana. Keväällä kannustimme myös vanhempia osallistumaan Suureen Lukuseikkailuun yhdessä lastensa kanssa. - Teemme yhteistyötä myös kiertävän erityislastentarhanopettajan sekä suomi toisena kielenä opettajan kanssa. - Toimintakaudella teemme yhteistyötä Helsingin yliopiston, Malminkartanon ala-asteen sekä kirjaston kanssa MOI- hankkeen merkeissä (Monilukutaitoa opitaan ilolla). Linkki sivuille: 8

9 Lapsen varhaiskasvatuksen aloittaminen Tutustuminen - Suosittelemme viikon tutustumista varhaiskasvatukseen yhdessä lapsen kanssa. - Tutustumisjakson aikana tutustutaan kaikkiin arjen tilanteisiin (ruokailu, lepohetki, siisteyskasvatus, ulkoilu) sekä toimintaan pikkuhiljaa päiviä pidentämällä. - Tutustumisjakson aikana lapsen ja perheen kanssa yhteistyötä tekee pääsääntöisesti sama henkilö ryhmästä. - Pidämme aloituskeskustelun ennen tutustumisjaksoa tai viimeistään sen aikana. Tarjoamme vanhemmille mahdollisuutta keskustelun pitämiseen kotona. - Käytämme aloituskeskustelussa sekä lapsen varhaiskasvatussuunnitelma keskustelussa (lapsen vasu) tarvittaessa tulkkia. - Keskustelut pidetään lokakuun aikana. - Lapsen vasua arvioidaan vähintään kerran vuodessa tai tarvittaessa useammin. 9

10 Ryhmän muodostaminen ja siirtyminen toiseen ryhmään - Muodostamme lapsiryhmät niin, että ne tukevat lapsen kasvua ja oppimista. - Siirtymiset ryhmästä toiseen pääsääntöisesti toimikauden alussa ja vuodenvaihteessa. - Harjoittelemme siirtymistä uuteen ryhmään lapsen kanssa. Lapsella on mahdollisuus mennä leikkimään ja osallistua uuden ryhmän toimintaan. - Siirtymisestä pidämme ns. siirtoneuvottelun missä kasvattajat käyvät keskustelua lapsesta. Informoimme tästä perhettä ja vanhemmilla on halutessaan mahdollisuus osallistua siihen. Lapsen vasuprosessi yhteisesti sovitut käytänteet - Laadimme jokaiselle lapselle varhaiskasvatussuunnitelman yhdessä vanhempien kanssa. - Annamme vanhemmille ennen keskustelua Lapsen vasu- esiteen minkä avulla vanhemmat voivat valmistautua keskusteluun. - Tiimin kanssa yhdessä kootun tiedon pohjalta lastentarhanopettaja käy keskustelun ja kirjaa pedagogiselle toiminnalle sovitut tavoitteet ja toimenpiteet. 10