RAJANUMMEN TAAJAMANOSA

VIHDIN KUNTA 25 Ympa 18.12.2003 Ympa liite 8 Ympa 29.4.2004 Ympa liite 3 Kh 17.5.2004 Kh liite 4 Ympa 21.9.2004 Ympa liite 1 Kh 27.9.2004 Kh liite 4 Kv 4.10.2004 NUMMELA RAJANUMMEN TAAJAMANOSA KAAVA 67C, ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS SELOSTUS TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS, YMPÄRISTÖASIAT / KAAVOITUS 29.4.2004

2 ASEMAKAAVAN MUUTOS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Nummelan taajamassa Asemantien pohjoispuolella, n. 1500 metrin etäisyydellä ns. Nummelan pisteestä lounaaseen. Alue rajautuu Rajanummen rakennettuun omakotialueeseen sekä Juhanintiehen. Suunnittelualue Vihdin kunta mittaustoimi 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus VIHTI NUMMELAN TAAJAMA RAJANUMMEN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAAVA 67C. ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE RAJANUMMEN TAAJAMANOSAN PUISTO- JA KATUALUETTA. ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUVAT KORTTELIT 124 JA 157 SEKÄ KATU- JA VIRKISTYSALUEITA.

3 1.3 Asemakaavamuutoksen sisältö 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.2 Tunnistetiedot 2 1.2 Kaava-alueen sijainti 2 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus 2 1.4 Asemakaavamuutoksen sisältö 3 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 3 2 TIIVISTELMÄ 4 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 4 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 4 3.1.1 Alueen yleiskuvaus 4 3.1.2 Luonnonympäristö 4 3.1.3 Rakennettu ympäristö 5 3.1.4 Maanomistus 6 3.2 Suunnittelutilanne 6 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 8 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN VAIHEET 4.1 Asemakaavan muutoksen tarve 12 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja päätökset 12 4.3 Osallistuminen ja vuorovaikutus 12 4.3.1 Osalliset 12 4.3.2 Vireilletulo 12 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely 12 4.4 Asemakaavan muutoksen tavoitteet 12 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 12 5.1 Kaavan rakenne 12 5.1.1 Mitoitus 13 5.1.2 Palvelut 13 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 13 5.3 Aluevaraukset 13 5.3.1 Korttelialueet 13 5.3.2 Muut alueet 13 5.4 Kaavan vaikutukset 14 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön 14 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön 14 5.5 Ympäristön häiriötekijät 14 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset 15 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 16 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus 16 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavamuutoskartta Liito-oravaselvitys, tiivistelmä Havainnekuva Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asukastilaisuus 26.1.04, muistio

4 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavoitusohjelman 17.3.2003. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja perusselvitykset, Ympa 25.9.2003. Ympäristölautakunta hyväksyi muutosluonnoksen vuorovaikutuksen pohjaksi 18.12.2003. Luonnos nähtävillä 15.1. 6.2.2004. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Alue on Nummelanharjun ja Nummelan taajaman rakennetun alueen reunavyöhykettä. Alue sijaitsee Lohjan suuntaan johtavan paikallistien, Asemantien, varressa. 3.1.2 Luonnonympäristö Maisemarakenne ja luonnonolot Alue sijoittuu Nummelanharjun reunavyöhykkeelle rajautuen Asemantiehen. Alue on kokonaisuudessaan asuinalueen reunavyöhykkeelle sijoittuvaa sekametsää. Kaava-alueen maasto on lounaisosassa korkeus- tasojen +70 ja +82 välillä ja koillisosassa +64 ja +65 välillä. Nummelanharjulla lentokenttäalueen korkein taso on n +114 m. Vesi Kaava-alueen korkein luoteisosa kuuluu pohjavesialueeseen ja pohjaveden varsinaiseen muodostumisalueeseen. Pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen raja Suunnittelualue Pohjavesialueen raja

5 Alueen kautta on johdettu vesijohto ja viemärilinja sekä puistoalueella 20 kv:n linja. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Asuminen Alue rajautuu luoteispuolella 1970-80-luvuilla rakennettuihin omakotialueisiin ja koillispuolella v 2000 jälkeen rakennettuun omakotialueeseen. Liikenne Asemantie, paikallistie 11237, kevyenliikenteenväylineen on rakennettu 1980-luvun kuluessa. Tekninen huolto Alueen rakennetut osat on liitetty vesihuollon verkostoihin. Venlanpuiston poikki on johdettu useita Asemantien pohjoislaitaan yhdistyviä vesi- ja viemärilinjoja. viemäri vesijohto

6 3.1.4 Maanomistus Eero Merivirta Hänninen Eeva ja Eero Merivirta Alueen omistaa osittain Eero Merivirta ja osittain Eeva ja Eero Merivirta. Eero Merivirran ja kunnan kesken on solmittu maankäyttösopimus, jonka kunnanvaltuusto hyväksyi 12.6.2000. Tuovi Hännisen kanssa on maankäyttösopimus hyväksytty 31.5.1993 sopimusta ollaan tarkistamassa. Asemantie on valtion ja Juhanintie kunnan hallussa. 3.2 Suunnittelutilanne 3.21 Seutukaavat, Maakuntakaavat Helsingin seudun seutukaava Taajama-alueet, liikenneväylät ja -alueet on vahvistettu 18.6.1996. Kaavamuutosalue sisältää osat lähivirkistysalueista. Alueeseen sisältyy osa alueellista väylää. TAAJAMASEUTUKAAVA MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS

7 Maakuntakaavaehdotuksessa 22.9.2003 alue on taajamatoimintojen aluetta, joka kuuluu arvokkaaseen harjualueeseen. Helsingin seudun seutukaava Arvokkaat harjumaisemat on vahvistettu 28.11.1994. Suunnittelualueesta on sen mukaista Nummelanharjun harjumaisema-aluetta. 3.22 Yleiskaavat Vihdin kunnan yleiskaavan on kunnanvaltuusto hyväksynyt 10.11.1986. Kaavamuutosalueeseen sisältyy osia yleiskaavan lähivirkistysalueista VL.

8 3.23 Asemakaavat Kaava 27 Venlanpuisto sekä osa Asemantietä ovat 7.5.1979 vahvistetun kaavan 27aluetta. Voimassa olevien asemakaavojen yhdistelmä 3.2.4 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Muutosalue kuuluu kunnanvaltuuston 17.3.2003 vuosille 2003 2007 hyväksymään kaavoitusohjelmaan Vuoden 2003 työohjelman mukaan kaavamuutosten valmistelu on ajoitettu aloitettaviksi ajalla syyskuu - lokakuu.

9 Ohjelman mukaan kaavamuutos tulisi saattaa valtuuston käsittelyyn v. 2004 aikana. Vihdin tieverkko 1995 Vihdin tieverkko- ja liikenneturvallisuussuunnitelman tarkistustyö on suoritettu vuoden 1994 kuluessa. Suunnitelmaraportti on päivätty 17.1.1995 ja kunnanvaltuusto antanut lausuntonsa siitä 22.5.1995. Nummelan ympäristön tiestön tavoiteverkon (v 2010) mukaan Nummelan sisääntulo- ja yhdystie on ohjattu lähtemään Vanhalta Turuntieltä Höytiönnummen kohdalta, alittamaan radan ja liitymään Asemantiehen muutosalueen eteläpuolella. Aikaisempaan tieverkkosuunnitelmaan nähden radan risteämiskohta on siirtynyt n. 400 metriä etelämmäs, vrt yleiskaavan tielinjaus. Risteämiskohdan muutos perustui Suunnittelukolmio Oy:n tekemään tekniseen selvitykseen. Selvitysraportti on päivätty 20.6.1995. Suunnittelualue

10 Nummelan eteläosien osayleiskaava-alueelle on Viatek-Yhtiöt tehnyt liikennemeluselvityksen vuonna 1995. Alueen oleville ja suunnitelluille liikenneväylille on laskettu melukäyrät kuvaamaan vuoden 2010 tilannetta. Selvitystä täydennettiin kaava-alueen kohdalta v 1998. Kaavan 67A Asemantien varren rakenteelle laadittiin tarkempi laskelma. Valtioneuvoston melutason ohjearvoista antaman päätöksen mukaan asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajaman välittömässä läheisyydessä melutaso ei saa ylittää ulkona päiväohjearvoa 55 db eikä yöohjearvoa 50 db. Uusilla alueilla melutaso ei saa ylittää yöohjearvoa 45 db. Suunnittelualue Ratamelun ekvivalenttitasot. Ennustetilanne 2010, päiväliikenne ilman esteitä. Suunnittelualue Ratamelun ekvivalenttitasot. Ennustetilanne 2010, yöliikenne ilman esteitä.

11 Suunnittelualue > 65 db(a) 55-60 db(a) 60-65 db(a) Asemakaavaehdotuksen 67A Asemantien vieren rakenteelle tehty melutulkinta. Ennustetilanne 2010, päiväliikenne. Asemakaavaehdotuksen 67A Asemantien vieren rakenteelle tehty melutulkinta. Ennustetilanne 2010, yöliikenne. Suunnittelualue 45-50 db(a) >55 db(a) 50-55 db(a) Tarkemmin rajatulle alueelle on loppuvuodesta 2003 tehty liito-oravaselvitys (Rajanummen asemakaavahanke, liito-oravaselvitys, Luontotieto Keiron 26.11.2003) Selvityksen tiivistelmä liitteenä.

Kesällä 2004 alueelle tehtiin lepakkoselvitys, jossa ei havaittu pesimä- tai ruokailualueita. 12 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN VAIHEET 4.1 Asemakaavan muuttamisen tarve. Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on täydentää omakotirakennetta alueen hengen mukaisesti ja saada Nummelan keskustan läheisyyteen lisää omakotitontteja. Alueen maanomistajan ja kunnan kesken on solmittu maankäyttösopimus. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja päätökset Suunnittelu käynnistetään kaavoitusohjelman 2003-2007 perusteella. 4.3 Osallistuminen ja vuorovaikutus 4.3.1 Osalliset Osalliset on lueteltu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa 4.3.2 Vireilletulo Vireilletulosta on ilmoitettu kunnan ilmoitustaululla, paikallislehdissä sekä kunnan internetsivuilla. 4.4 Asemakaavamuutoksen tavoitteet Kaavan tavoitteena on ollut suunnitella alueelle vanhaan omakotiasutukseen tukeutuen lisää omakotitontteja siten, että syntyy luontevasti ympäristöä huomioonottavaa lisärakentamista. Alueella on valmiina oleva kunnallistekninen verkosto Lähiympäristön kannalta tavoitteena on säilyttää edelleenkin Venlanpuiston luonne lähivirkistysalueena ja turvata kulkuyhteydet alueen kautta. Prosessin aikana syntyneet tavoitteet koskevat luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä. Alueella todettu liito-oravan asuinpiiri tullaan suojelemaan ja lajille elintärkeät kulkuyhteydet alueelta turvataan kaavamuutoksessa. 5 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Suunniteltu rakentaminen sijoittuu Aapontien suunnitellulle jatkeelle loivasti etelään viettävälle rinnealueelle. Korttelialueet rajautuvat siten, että muodostuva kortteli 124 rajautuu olemassaolevaan korttelirakenteeseen ja Aapontien jatkeeseen sekä viheralueeseen ja kortteli 157 viheralueeseen ja Aapontien jatkeeseen. Korttelit noudattavat alueelle ominaista rakennetta, joskin tontit ovat pinta-alaltaan suurempia.

13 5.1.1 Mitoitus Kaavamuutoksella alueelle sijoittuu kahdeksan asuntoa sekä rakennettuun kortteliin 127 liittyvä rakennuspaikka. Alueen maankäyttö jakautuu seuraavasti: Käyttötarkoitus Pinta-ala, m2 kerrosala, k-m2 Erillispientalojen korttelialue, (AO-11) 11 441 2 288,20 + taloustilat 320,00 Lähivirkistysalue 21 465 Katualue 4 036 Yhteensä 36 942 2 608,20 5.1.2 Palvelut Lähimmät kaupalliset palvelut sijaitsevat n 1,5 kilometrin päässä Nummelan keskustassa. Kouluun on matkaa noin kilometri. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavamuutosratkaisu tiivistää nykyistä asutusta. Viheralueen kokonaismäärä jonkin verran pienenee, mutta toisaalta alueelle sijoittuva uusi rakentaminen on helppo liittää olemassaoleviin kunnallisteknisiin verkostoihin ilman, että pitkiä uusia linjauksia pitäisi tehdä. Viheralueyhteydet säilyvät ja luonnon monimuotoisuutta edistetään osoittamalla lähivirkistysalueelta suojeltava liito-oravan asuttama alue sekä varaamalla kaavassa sen kulkuyhteyksiä varten puustoinen vyöhyke. 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Erillispientalojen korttelialueet, AO-11. Kortteliin 124 on suunniteltu 4 omakotitaloa kuten myös kortteliin 157. AO-11 korttelialueella tontille saa sijoittaa yhden yksiasuntoisen asuinrakennuksen ja kerrosluku on kortteleissa I u ½. Lisäksi sallitaan max 40 k-m2:n talousrakennuksen rakentaminen. 5.3.2 Muut alueet Lähivirkistysalue, VL. Pääasiassa luonnonmukaisena säilytettävä viheralue, jolla kulkuyhteydet säilyvät. Suojeltavat, puustoisina säilytettävät alueet s-11 ja luo-1.

14 Liikenteelle varatut alueet ja liittymät tonteille. Muutosalueen tontit liittyvät vanhaan kaava-alueeseen Aapontien välityksellä, josta edelleen Juhanintien kautta Asemantielle. Asemantie on Nummelasta liikennettä Lohjan suuntaan välittävä väylä. Aapontien jatkeella katualueen leveys on 11 metriä. Oleva Juhanintien alkupää on mukana kaava-alueessa ja sen katualueen leveys on 16-20 metriä. Tonteille liitytään Aapontieltä. Yhdyskuntatekninen huolto Asunnot voidaan liittää Asemantien varrella Venlanpuistossa olevaan kunnallistekniikkaan. 5.4 Kaavamuutoksen vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Muutosalue liittyy kiinteästi olemassaolevaan rakennettuun ympäristöön ja asutukseen. Kaavamuutoksen vaikutus yhdyskuntarakenteeseen on eheyttävä. Tekniset verkostot on rakennettu alueelle ja liittyminen tekniseen huoltoon ei tarvitse erityisjärjestelyjä. Suunnitellut 8 omakotitonttia aiheuttavat lisää liikennettä ja siitä aiheutuvaa häiriötä Aapontielle jonkin verran. Koko alueen suhteen liikennemäärän lisäys ja siitä aiheutuva häiriö on erittäin vähäistä. Vaikutukset väestörakenteeseen ovat vähäiset, koska asumismuoto on sama koko alueella. 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Alueen luonnon monimuotoisuus on huomioitu kaavamuutoksessa. Monimuotoisuutta edistetään osoittamalla kaavassa liito-oravan asuttama alue ja varaamalla sille puustoinen kulkukäytävä alueelle/alueelta. Myös EU:n habitaattidirektiivin IV (a) piiriin kuuluvien lepakkojen esiintyminen alueella on selvitetty, eikä rakentaminen vaaranna lajeja. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Asemantie on suurin melun aiheuttaja alueella (vrt. meluselvitys). Lähimmillään asuinkorttelin 157 raja on n. 40 metrin etäisyydellä Asemantien keskilinjasta. Melua torjutaan rakenteellisin keinoin sekä rakennusten, rakennelmien ja aitojen sijoittelulla. Tonteilla 4 ja 15 on määräyksenä rakennusten eteläsivuilla 30 db:n rakenteiden ääneneristävyys. Asemakaavamääräyksissä 151 :ssä määrätään, että tontteja tulee suojata liikennemelulta rajaamalla pihoja melulähteen suuntaan sijoitetuin ääntä vaimentavin talousrakennuksin tai rakenteellisin aidoin siten, että melutason ohjearvot eivät piha-alueilla ylity. Meluntorjuntatoimenpiteiden tulee olla toteutettuna ennen rakennusten käyttöönottoa. Nummelanharjun lentokentältä operoivat pienkoneet aiheuttavat jonkin verran häiriötä.

5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset Liite 1 15

16 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Rakentaminen alueella käynnistynee pian kaavan vahvistumisen jälkeen. Katujen ja kunnallistekniikan toteutus tapahtuu kunnan työohjelman puitteissa. 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat. Alueelle laaditaan rakentamistapaohjeet yhteistyössä kunnan rakennusvalvontaviranomaisten kanssa. Vihdissä 29.4.2004 Antti Tuomainen tekninen ja ympäristöjohtaja diplomi-insinööri Matti Kanerva kaavoitusarkkitehti arkkitehti SAFA Täydennetty 21.9.2004 Olli-Pekka Hatanpää vs. tekninen ja ympäristöjohtaja, DI Matti Kanerva kaavoitusarkkitehti, arkkit. SAFA

Kaavamuutoskartta Liite 2 17

Liito-oravaselvitys, tiivistelmä Liite 3 18 2 1 3 4 8 7 9 Maastokuviot ja niiden käyttösuositukset 1. Iäkäs sekametsä, lisääntymispaikaksi soveltumaton metsä, joka toimii tärkeänä kulkuyhteytenä länteen. Asemantien varteen tulee jättää n. 20 metrin puustovyöhyke. 2. Rakentamattomat tontit, alueella voi liito-orava liikkua, mutta se ei sovellu lisääntymispaikaksi. 3. Nuori lehtimetsä, liito-oravan ruokailualue, säilytetään puustoisena. 4. Asuttu esiintymä, liito-oravan lisääntymispaikka, joka säilytetään metsänä LSL 49 nojalla. Kulkuyhteydet metsään turvataan. 7. Nuori lehtipuualue, mahdollinen ruokailualue, suositellaan säilytettäväksi 20 metriä leveä vyöhyke tien vieressä. 8. 9. Sekametsää, toimii tärkeänä kulkuyhteytenä esiintymältä, säilytetään puustoisena

Havainnekuva metsikkönä. Liite 4 19

Liite 5 20

Liite 6 21

22