VT 12 Hollola-Lahti valtatiestä kaduksi vaikutukset maankäyttöön Liikenne ja maankäyttö 7.10.2015 Juha Mäkinen Sito Oy Sito Parhaan ympäristön tekijät
Esityksen sisältö Kohdealue ja nykytilan kuvaus Suunniteltu maankäyttö Valtatien suhde maankäyttöön ja maankäytön kehittyminen Kehittämistoimenpiteet maantiestä kaduksi
Kohde ja kehittämisselvityksen tavoitteet Nykyinen Valtatie 12 välillä Hollola (kt 58) Lahti (vt 4) Tavoitteena oli selvittää VT 12 lyhyen ja pitkän aikavälin kehittämistarpeet sekä liikenteen ja maankäytön yhteensovittaminen Tavoitetilassa tie on muuttunut pääkaduksi, kun eteläinen kehätie on toteutunut ja pitkämatkainen liikenne siirtynyt Lahden eteläiselle kehätielle. Välivaihe kohdistuu tilanteeseen, jossa eteläistä kehätietä ei ole rakennettu
4 Vt 12 nykytila, liikenteelliset ongelmat Valtatiellä 12 on suuret liikennemäärät koko tarkasteluvälillä Lahden länsipuolella jopa 22.000-34.000 KVL Lahden itäpuolella noin 14.000-20.000 KVL Hollolan keskustan kohdalla noin 15.000-16.000 KVL Suhteellisen suuri raskaan liikenteen määrä, noin 10 % Paljon liikennevalo-ohjattuja liittymiä, joista osassa suuri liikennemäärä myös risteävällä tiellä/kadulla sekä valo-ohjaamattomia liittymiä, joissa on puutteellinen kaistoitus. Palvelutaso on heikko pitkämatkaisen liikenteen näkökulmasta: toistuvat pysähdykset, alhainen nopeustaso, jonoutuminen Paikallisen/lyhytmatkaisen liikenteen näkökulmasta korostuu vt12 estevaikutus pohjoiseteläsuuntaiselle liikenteelle (jalankulku, pyöräily, ajoneuvoliikenne) Suurimmat toimivuusongelmat ruuhkatuntien aikaan nykyisin : Mytäjäisten liittymässä (vt12/mt140), erittäin vilkas nelihaaraliittymä Mytäjäisten liittymän länsipuolen valo-ohjaamattomat liittymät Lahden keskustan kohdalla, kapea poikkileikkaus, lyhyet liittymävälit Hollolan keskusta, Kansankatu/Keskuskatu. Maankäytön liittymät lähellä, lyhyet liittymävälit Vt12/mt312, kolmihaaraliittymä, kaksi vilkasta risteävää ajosuuntaa Salpakankaan liittymä (vt12/mt296), vilkas nelihaaraliittymä
Vt12 Lahti-Hollola Liikenteen sujuvuusongelmia ja ruuhkautumista (vähintään ajoittaista) nykytilanteessa 5
Vt 12 liikenne-ennuste, KVL 2025 (Vt12 liikennekäytäväselvitys, 2013) 6 Valtatien 12 liikenne-ennustetta on tarkasteltu kehätien eri suunnitteluvaiheiden yhteydessä Kehätien tiesuunnitelmassa (käynnissä) ratkaisuna yhdistelmä 1+1/2+2-kaistaista kehätietä KVL 2013: 14.800 KVL 2025: 22.600 KVL 2025 + kehä: 11.800 7.500 9.200 9.200 14.800 22.600 10.800 11.200 17.500 22.600 16.500 34.700 43.700 30.000 18.700 25.000 17.100 19.400 27.300 17.300 Valtaosa vt12 henkilöautoliikenteestä (noin 80 %) on Lahteen päättyvää paikallista tai pitkämatkaista liikennettä. 17.600 14.600 Nykytilanteessa vt12 läpiajoliikenteen määrä on noin 4.000 ajon/vrk.
7 Liittymätiheys (liittymää/km) Uusille liittymille ja maankäytölle on tarve, mutta nykyinen valtatien standardi ei niitä salli
8 Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet (SYKE) Valtatien 12 suunnittelualue kuuluu yhdyskuntarakenteen vyöhykejaossa jalankulku- ja joukkoliikennevyöhykkeisiin Alueen saavutettavuus eri kulkutavoilla on hyvä Pyöräilyn, kävelyn ja joukkoliikenteen kehitysmahdollisuudet tavoitetilassa
Tieympäristö Hollola-Lahti Maisemalliset jaksot Näkymät ja maamerkit Salpausselkä Kulttuuriympäristöt Pohjavesialue Luonnonsuojelu Viheryhteydet Maisema-alueet 9
Tieympäristö Lahti Maisemalliset jaksot Näkymät ja maamerkit Salpausselkä Kulttuuriympäristöt Pohjavesialue Luonnonsuojelu Viheryhteydet Maisema-alueet Katutila 10
Tieympäristön ja maankäytön mahdollisuudet ja tavoitteet Nopeuksien hidastuminen ja maankäytön kehittyminen asettavat kehityspaineita myös tieympäristölle Salpausselän maisema- ja luontoarvot mahdollisuus vai reunaehto? Maisemalliset kiinnekohdat ja maamerkit jäsentävät tieympäristöä Valtatiestä viihtyisäksi ja laadukkaaksi kaupunki- ja katuympäristöksi? Väylä tukee jatkossa nykyistä paremmin olemassa olevan maankäytön tarpeita ja avaa mahdollisuuksia uudelle maankäytölle. Väylä voidaan tulevaisuudessa liittää nykyistä paremmin osaksi kaupunkitilaa. Väylä voi tulevaisuudessa yhdistää alueita (vrt. nykyinen estevaikutus) Taajamajaksot merkittävimpiä kehitystarpeeltaan ja potentiaaliltaan
Hollolan yleiskaava (23.6.2008) 12
Lahden yleiskaava 2025 (luonnos 2014) 13
14 Lahden Radanvarsi Alueen kehittämiseen vaikuttavia tekijöitä Kytkeytyy keskustaan, laajempi saavutettavuus Matkakeskuksen kautta Kaupunkikuvallisesti merkittävä keskustajakso. Tavoitteena urbaani katujakso. Askonalue: uusi merkittävä asumisen ja työpaikkojen alue (L-Arkkitehdit suunnittelee) Onko syytä kehittää uutta maankäyttöä myös muualla kuin Askonalueella?
Maankäytön kehittämisen työpaja
Hollolan maankäytön kehittyminen
Lahden maankäytön kehittyminen
Maankäytön kehittyminen -Askonalue
Suositus Askonalueen maankäytöstä
Tien jaksotus välivaiheessa / tavoitetilassa
Ehdotus nopeusrajoituksiksi tavoitevaiheessa kehätien jälkeen
Kehittämistoimenpiteet Välivaihe: Messilän portti Metsäkankaan liittymäjärjestelyt Askonalueen liittymäjärjestelyt
Kehittämistoimenpiteet Tavoitevaihe: Soramäen kiertoliittymä toimii porttikohtana tullessa Hollolaan laskien nopeustasoja Hollolan keskustakohdan katujakson korostaminen Lahden keskustajakso
Kehittämistoimenpiteet Hollollassa
Kehittämistoimenpiteet Lahden länsiosassa
Kehittämistoimenpiteet Lahden keskustassa
Katutila tulevaisuudessa Hollolan keskustajakso
Katutila tulevaisuudessa Lahden keskustajakso
Lisätiedot: Juha Mäkinen Osastopäällikkö Sito Oy Lahden matkakeskuksen työmaa