Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus. Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus. Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys"

Ahti Hovinen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys Tiehallinto Oulun Tiepiiri 2005

2 Lähtökohdat ja tavoitteet... 2 Lähtökohdat... 4 Tarkastelu Johtopäätökset Lähtökohdat ja tavoitteet Limingassa Lumijoentien ja valtatien 8 liittymässä sivusuuntien liikenteenvälityskyky on huono. Liittymä ollaan kanavoimassa ja porrastamassa kahdeksi T-liittymäksi. Liittymää on tarve kehittää maankäytön laajentuessa Ketunmaantien varteen Työn tavoitteena on selvittää pääsuunnan oikealle kääntymiskaistan vaikutus liikenteen välityskykyyn. Kuva 1 Liittymän sijainti ja Ketunmaantien uusi linjaus (kartta, Limingan kunta / Infokartta)

Liittymä ollaan kanavoimassa ja porrastamassa kahdeksi T-liittymäksi.

3 Kuva 2 Liittymän sijainti Limingan tieverkolla (kartta, Limingan kunta / Infokartta)

4 Lähtökohdat Tieverkon ja maankäytön muutokset Limingassa on tapahtumassa useita muutoksia, jotka vaikuttavat Lumijoentien liikennemääriin. Limingan keskustasta ja Lumijoen suunnasta Ouluun voi käyttää kolmea reittiä: Tupoksen kautta pt:n kautta moottoritielle Jutkokylän kautta tietä pt:n kautta valtatie 8:lle Lumijoentietä (st 813) valtatielle 8 ja edelleen moottoritielle. Näistä Tupoksen kautta kulkevan reitin 60 km/h nopeusrajoitusta ollaan liikenneturvallisuussyistä laajentamassa Tupoksen kohdalla. Jutkokylän kautta kulkeva Kedonperäntien liittymä valtatielle 8 tullaan katkaisemaan. Samassa yhteydessä Kurkitie liitetään uudessa liittymässä valtatiehen 8. Kurkitien reitti on hieman takaperoisempi nykyiseen verrattuna. Lumijoentien liittymästä Raahen suuntaan neljänsadan metrin päässä olevat yksityistien liittymät molemmilla puolilla valtatietä poistetaan. Tällöin valtatien pohjoispuolella olevan Kaarteenahon uuden asuntoalueen liikenne tulee käyttämään Lumijoentietä ja eteläpuolen liikenne ohjataan Ketunmaantielle. Nämä muutokset aiheuttavat lisää liikennettä Lumijoentielle ja siten paineita Lumijoentien liittymän hyvälle toimivuudelle. Kuva 3 Kedonperäntien liittymä korvataan jatkossa Kurkitien liittymällä (kartta, Limingan kunta / Infokartta)

(st 813) valtatielle 8 ja edelleen moottoritielle. Näistä Tupoksen kautta kulkevan reitin 60 km/h nopeusrajoitusta ollaan liikenneturvallisuussyistä laajentamassa Tupoksen kohdalla.

5 Liikenteen nopeustaso valtatiellä Valtatien 8 nopeusrajoitus liittymän kohdalla on 60 km/h. Liikenteen laskentalaitteella mitatut nopeudet kertovat liikenteen käyttävän kuitenkin huomattavasti suurempia nopeuksia. Tämä huonontaa liittymän sivusuunnan välityskykyä, koska nopeaan liikennevirtaan liittyminen on hankalampaa tiistai ajoneuvojen nopeudet suunnittain Shellin kohdalla ajoneuvoja [kpl] Oulusta Raahesta < 50 < 55 < 60 < 65 < 70 < 75 < 80 < 85 < 90 > 90 nopeus [km/h] Kuva 4 Liikenteen nopeusjakauma valtatiellä Liikennemäärät Liittymässä tehtiin liikennelaskennat käsin perjantaina Lumijoentien poikkileikkaus laskettiin koneella , jolloin havaittiin vuorokausiliikenteeksi 3300 ajon./vrk. Konelaskenta tehtiin myös Shellin kohdalla valtatiellä ti Vuorokausiliikennemäärä valtatiellä Oulun puolella Lumijoentien liittymää oli 7800 ajon./vrk. Liikennelaskentojen ajankohta (viikolla 42 ja 43) sattuu lähelle vuoden keskimääräistä tilannetta. Liittymäaluetta videokuvattiin ja videolta laskettiin Lumijoentien ja Huoltoaseman välisen liikenteen määrä. Lumijoentieltä huoltoaseman pihaan meni iltaruuhkassa tunnin aikana 11 autoa ja huoltoasemalta Lumijoentielle havaittiin 24 autoa tunnissa. Liikenteen vaihtelutietoja saadaan lähellä olevasta Lapinkankaan LAM-pisteestä, joka on valtatiellä vajaan neljän kilometrin päässä Raahen suuntaan. Lumijoentien liittymän ja LAM-pisteen välissä on Ylivieskan suuntaan lähtevän kantatien 88 liittymä, jossa valtatien liikennemäärä muuttuu. LAM-pisteen vuorokausiliikennemäärä vuonna 2004 oli 4400 ajon./vrk

Tämä huonontaa liittymän sivusuunnan välityskykyä, koska nopeaan liikennevirtaan liittyminen on hankalampaa. 1400 tiistai 25.10.

6 Kuva 5 Kausivaihtelu Lapinkankaan LAM-pisteellä vuonna Kuva 6 Viikonpäivävaihtelu Lapinkankaan LAM-pisteellä viikolla 41 vuonna

7 KVL vuositain Lapinkankaan mittauspisteessä Kuva 7 Liikennemäärän kehitys Lapinkankaan LAM-pisteellä. Vuotuinen kasvu vuosivälillä on ollut 3%

2002 2003 2004 Kuva 7 Liikennemäärän kehitys Lapinkankaan

8 Kuva 8 Nykyiset vuorokausiliikennemäärät Kuva 9 Nykyiset perjantain iltaruuhkan liikennemäärät [ajon./h]. Nykyisten valtatien suoraan jatkavien liikennevirtojen havaittiin olevan samaa luokkaa kuin vuonna 2001 tehdyn selvityksen iltaruuhkan ennusteliikennemäärät. Limingasta iltaruuhkassa vasemmalle kääntyjien määrä on vähentynyt vuoden 1996 tilanteeseen verrattuna. Nykyisiä liikennevirtoja korjattiin lisäämällä valtatien eteläpuolelle tulevan asuntoalueen asukasliikennettä. Arvion mukaan 200:n uuden omakotitalon liikenne olisi iltahuipputunnin aikana 80 saapuvaa ja 40 lähtevää autoa. Laskettuun liikenteeseen lisättiin myös keskustasta Oulun suuntaan kääntyviä ajoneuvoja. Laskennan 61 kääntyvää ajoneuvoa korvattiin 100:lla. Nykyisin, kun liittymän sivusuunnasta ruuhkaaikoina valtatielle liittyminen on vaikeaa, liikenne käyttää Tupoksen kautta Ouluun suuntautuvaa reittiä. Tupoksen kautta kulkeva reitti on 1,3 km moottoritien reittiä lyhyempi ja noin 40 sekuntia hitaampi, kun jonotusaikoja ei lasketa. Laskennoissa havaittiin, että aamuruuhkassa Lumijoentiellä keskustaan suuntautuva virta on 1,5 kertainen valtatielle suuntautuvaan virtaan nähden. Iltaruuhkassa suuntajakauma on sama: keskustaan suuntautuva virta on 1,3 kertainen

Limingasta iltaruuhkassa vasemmalle kääntyjien määrä on vähentynyt vuoden 1996 tilanteeseen verrattuna.

9 Kuva 10 Liikennemäärät, kun nykyisiin määriin on lisätty valtatien eteläpuolisen alueen uuden asuntoalueen liikennetuotos ja keskustasta vasemmalle kääntyvien määrää on kasvatettu [ajon./h]

asuntoalueen liikennetuotos ja keskustasta

10 Tarkastelu Liittymän toimivuutta on tarkasteltu Synchron avulla ja järjestelyjen toimivuus on varmistettu Simtraffic-simulointiohjelmalla. Seuraavassa kaaviossa on esitetty liittymän Synchron antamat laskennalliset huonoimman tulosuunnan kuormitusasteet, kun kaikkien tulosuuntien nykytason liikennemääriä on kasvatettu samalla kertoimella. Kertoimeksi on otettu Lapinkankaan LAM-pisteellä havaittu sadannen huipputunnin vuotuinen kasvu, joka vuosivälillä on ollut 2%. Tällä liikenteen kehityksellä vuoden 2020 liikenne olisi 1,32- kertainen nykyiseen verrattuna. Livasu 95-käsikirjan mukaan valo-ohjaamattoman liittymän valo-ohjaustarvetta voidaan harkita sujuvuus- ja turvallisuustekijöiden perusteella, kun kuormitusaste on välillä 0,5-0,7. Kun kuormitusaste ylittää 0,7 rajan, sujuvuuden varmistaminen edellyttää yleensä valo-ohjausta. Kyseisessä liittymässä valo-ohjausterve on muutaman vuoden kuluttua ajankohtainen, jos maankäytön kehittyminen kasvattaa liikennemääriä ennusteen mukaisesti. Valtatien pohjoispuolelle rakenteilla olevan ja valtatien eteläpuolelle suunnitellun asuntoalueen liikenne ovat avainasemassa liikennemäärien kehityksessä. Seuraavassa on esitetty kolmen eri vaihtoehdon kuormitusasteet, kun perjantain iltaruuhkan liikennemäärää kasvatetaan 2% vuodessa. Tilanteessa A on toteutettu liittymien porrastus ilman oikealle kääntymiskaistoja Tilanteessa B on Oulun suunnasta Lumijoentielle kääntyvillä oikealle kääntymiskaista. Tilanteessa C myös Lumijoentieltä Raahen suuntaan on oikealle kääntymiskaista. 1,8 1,6 1,4 1,2 1 0,8 0,6 kuormitusaste Tilanne A Tilanne B Tilanne C kasvukerroin 0,4 0, Kuva 11 Sivusuunnan kuormitusasteen kehitys ennusteverkolla kolmessa eri tilanteessa. Punainen viiva on asetettu 0,7 kuormitusasteen kohdalle, jossa Livasu 95- ohjeen valo-ohjaustarve saavutetaan. Tarkastelun liikennemäärät sisältävät maankäytön ja ajoreittien muutoksista aiheutuvat lisäykset

kertoimella. Kertoimeksi on otettu Lapinkankaan LAM-pisteellä havaittu sadannen huipputunnin vuotuinen kasvu, joka vuosivälillä 2001 2004 on ollut 2%.

11 Nykyisten liikennemäärien perusteella liittymässä on oikealle kääntymiskaistan tarve Tasoliittymät-ohjeen mukaan. Perjantain liikennemäärien perusteella Keskiviikon liikennemäärien perusteella Kuva 12 Pääsuunnan oikealle kääntymiskaistan tarve vuoden 2005 liikennemäärien perusteella. (Tasoliittymät-ohje, Tiehallinto 2001)

Perjantain liikennemäärien perusteella Keskiviikon liikennemäärien perusteella Kuva

12 Johtopäätökset Liittymän suunnittelua voidaan jatkaa sen vaihtoehdon pohjalta, jossa on sekä pääsuunnalla että sivusuunnalla oikealle kääntymiskaista. Liikenteen sujuvuus ja turvallisuus paranevat niiden myötä, kun pääsuunnan oikealle kääntymiskaista toteutetaan siten, että oikealle kääntyvät eivät peitä sivusuunnan näkemää. Kääntymiskaistojen rakentaminen saattaa aiheuttaa valtatien suunnassa suoraan jatkavan liikenteen nopeuden nousua. Liittymän sivusuunnan liikenteenvälityskykyä voidaan parantaa hillitsemällä nopeuksia esimerkiksi automaattisella kameravalvonnalla. Liikennevalojen rakentamiseen kannattaa varautua jo suunnitteluvaiheessa. Alueen maankäytön kehittymisen myötä sivusuuntien kasvava liikenne määrää valoohjaustarpeen. Jos valtatien eteläpuolen asuntoalue ei rakennu lähivuosina, liittymä saattaa toimia valo-ohjaamattomana useita vuosia. Valo-ohjaamattomana liittymän sivusuunnan liikennemäärä ei ruuhka-aikana voi kasvaa pitkään. Tämän johdosta ruuhka-aikoina sivusuunnan liikennettä siirtyy käyttämään muita reittejä

Kääntymiskaistojen rakentaminen saattaa aiheuttaa valtatien suunnassa suoraan jatkavan liikenteen nopeuden nousua.

Samankaltaiset tiedostot

LÄHTÖKOHDAT. Tehtävä. Taustaa. Kohteen tiedot

LÄHTÖKOHDAT. Tehtävä. Taustaa. Kohteen tiedot Valtatien 4 ja Sorosentien (pt 18756) liittymän toimivuustarkastelu Valo-ohjauksen tarveselvitys VALTATIEN 4 JA SOROSENTIEN (PT 18756) TARKASTELU 2 Tehtävä Tämän selvityksen tavoitteena on tarkastella