TAMPEREEN KAUPUNKI. Lahdesjärven yleissuunnitelma. Liikenneselvitys. Työ: Tampere

Transkriptio

1 TAMPEREEN KAUPUNKI Lahdesjärven yleissuunnitelma Liikenneselvitys Työ: Tampere AIRIX Ympäristö Oy PL Tampere Puhelin Telefax Toimistot: Tampere, Turku, Oulu ja Helsinki

2 Sisältö 1 Yleistä Suunnittelualue Nykytilanne Lahdesjärven alueen ominaispiirteet Nykyinen ajoneuvoliikenteen verkko Tuleva maankäyttö Suunnitteluperiaatteet Liikenneratkaisut Liikenne yleensä Huoltoliikenne Kevyt liikenne Pysäköinti Liikennemäärät Liikenteen rauhoittaminen Joukkoliikenne Liittymät Kadun alustava poikkileikkaus Palo- ja pelastusreitit Vaikutukset Liikenne Joukkoliikenne Kevyt liikenne Pysäköinti Palo- ja pelastusreitit

3 3 1 YLEISTÄ 1.1 Suunnittelualue Tämän yleissuunnitelmatasoisen selvityksen tavoitteena oli tutkia Lahdesjärven eteläosan uuden työpaikka-alueen ja sen lähialueen liikenteellisiä olosuhteita sekä uuden liikenneverkon vaikutuksia. Selvitys keskittyy ajoneuvo-, kevyen- ja joukkoliikenteen yhteyksien ja verkkojen tarkasteluun sekä alueen sisäiseen liikenteeseen. Suunnittelualue käsittää Lahdesjärven osayleiskaavan eteläpuolisen työpaikka-alueen ja osan ympäröivää lähivirkistysaluetta. Alue sijaitsee Tampereen keskustan eteläpuolella, n. 5 km kaupungin keskustasta Lahdesjärven kaupunginosassa. Suunnittelualue on valtakunnan pääväylien kupeessa näkyvyydeltään erittäin hyvässä paikassa. Alue rajautuu pohjoisessa Leppästensuonkatuun ja Ikean tonttiin sekä lännessä Helsinki-Tampere moottoritiehen (vt 3). Suunnittelualueen itäja eteläpuolella jatkuu lähivirkistysalue. Lähimpiä asuinalueita ovat Peltolammi ja Palokallio, Lakalaivan työpaikka-alue on suunnittelualueen läheisyydessä. Liikenneselvityksen suunnittelualueena on alue, jolle yleissuunnitelma laaditaan. Suunnittelualue on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Suunnittelualue. 2 NYKYTILANNE Suunnittelualue on metsäistä eikä siellä ole rakennuksia. Alueen maaperä on pääosin kalliota ja moreenia ja maasto viettää kaakkoon

4 4 2.1 Lahdesjärven alueen ominaispiirteet 2.2 Nykyinen ajoneuvoliikenteen verkko kohti Särkijärveä. Alueen luoteiskulmassa ja pohjoisreunalla on sähkölinja ja länsireunalla kaasulinja. Lahdesjärven alueella on tunnistettavissa seuraavat liikenteeseen liittyvät ominaispiirteet: Alueelle on hyvät liikenneyhteydet, välittömässä yhteydessä on täydellinen eritasoliittymä valtatielle 3 (Särkijärven etl). valtatieltä 3 lännen suunnasta on yhteys myös Lempääläntien ja Automiehenkadun Autovarikonkadun ja Leppästensuonkadun kautta valtatieltä 9 on yhteys Lahdesjärven eritasoliittymästä Automiehenkadun kautta alueella on toimivat liikennejärjestelyt, pääkatuverkko on valmis Alueen liikenneverkko on kapasiteetiltaan riittävä pitkälle tulevaisuuteen. Alueella on jo vetovoimainen toimija, Ikea, jonka muiden Suomen toimipaikkojen naapurustoalueet ovat osoittautuneet halutuiksi liikepaikoiksi ja samalla liikennettä synnyttäväksi maankäytöksi. Ikealle tuleva bussilinja voidaan pienin muutoksin muuttaa palvelemaan myös suunnittelualueen tarpeita Suunnittelualueelle ei ole liikenneverkkoa, alueella on ulkoilupolkuja. Alue rajautuu Leppästensuonkatuun, josta on kiertoliittymän kautta yhteys suunnittelualueelle. 2.3 Tuleva maankäyttö Alueen yleissuunnitelmassa on lähdetty siitä, että aluetehokkuus on 0,4, joka merkitsee noin kem 2. Asemakaavoitusohjelmassa tavoitteena on kem 2. Tuleva maankäyttö on esitetty kuvassa 2. Kuva 2. Suunnittelualueen mahdollinen maankäyttö.

5 5 2.4 Suunnitteluperiaatteet 2.5 Liikenneratkaisut Suunnittelutehtävän märittelyssä on annettu seuraavat vaatimukset liikenteen suhteet: Liikenne yleensä: alueen sisäistä liikennettä tulisi voida minimoida Alueen tulee olla liikenteellisesti saavutettavissa kaikilla kulkumuodoilla, mahdollistaa myös alueen sisällä sujuvan liikkumisen alueelle tulee monta sataa työpaikkaa ja aukioloajat ovat pitkät - > toimiva joukkoliikenneyhteys kokonaissuunnitelman tulisi mahdollistaa vaiheittainen toteuttaminen Huoltoliikenne: Huoltoliikenteen ajoyhteys alueelle saattaa olla ongelmallinen saman liittymän kautta, kuin asioimisliikenne. huoltotoimintojen sijoittelu Kevyt liikenne: turvallinen ja miellyttävä jalankulkuympäristö, myös huolto pitää huomioida Pysäköinti: asiakkaan näkökulmasta pysäköinti on keskeinen näkökulma -> pysäköinnin suunnittelun laatu tärkeä asia Kadunvarsipysäköinti on kielletty. pysäköinti ei saa dominoida alueen ilmettä isot parkkiruudut, hyvät kuljetuskärryt, ulkomyyntialueiden viereen pysäköinti, erilliset noutoalueet -> alueen eri osissa tarpeet ovat erilaisia yhdellä pysäköinnillä pitäisi päästä useampaan liikkeeseen asioimisen helppous, haasteena myytävien tavaroiden iso koko Suunnittelualueelle kulku tapahtuu Leppästensuonkadun kautta. Se on samalla ainoa yhteys muuhun tie- ja katuverkkoon. Alueen liikenneverkko muodostuu alueen läpi kulkevasta kadusta, jonka varrelle toiminnot tulevat. Kadulta on kulku eri liikkeiden pysäköintialueille. Katu päättyy havainne kuvassa esitetylle alueelle 2. Alueella 1 Liikkeiden takapihasta erotetaan osa huoltoreitiksi. Se kulkee valtatien 3 rinnalla. Huoltoreitti liittyy katuun Leppästensuonkadun liittymän läheisyydessä. Huoltoreitti voi olla kaksisuuntainen joko koko matkalta tai ainakin kodinkoneliikkeen noutoalueelle asti. (Eli tällöin huoltoreitti voisi olla pohjoisosaltaan kaksisuuntainen.)

6 6 Leppästensuonkadun ja uuden kadun liittymän yhteyteen tuleva toimistoalue toteutetaan omana kohteenaan, eli sen liikenne kohdistuu uuden kadun alkuosaan ja kiertoliittymään. Toimistoille voi olla myös oma liittymä Leppästensuonkadulta. Toimistoalueen liittymän paikka on vähintään 60 metriä kiertoliittymästä, olettaen, että toimistoalueen liikenne kulkee uuden kadun kautta eikä Leppästensuonkadun kautta. Tällöin kiertoliittymään saapuva autoilija voi esteettä havaita edellisestä tulohaarasta ja sen kohdalla kiertotilassa olevan ajoneuvon Liikenne yleensä Sisäinen liikenne ja saavutettavuus Alueen sisäinen liikenne tukeutuu alueen keskuskadun varaan. Toiminnot sijoittuvat alustavasti niin, että eniten liikennettä synnyttävät toimijat, esim. kodinkoneliike ja retail park, sijoittuvat lähelle Leppästensuonkatua. Näin asiakkaat, jota käyvät vain näissä kaupoissa eivät kuormita kuin alkuosaa alueen katuverkosta. Muut toiminnot, joiden päivittäinen kävijämäärä jää em. toimintoja hiljaisemmaksi, sijoittuvat alueen takaosaan. Toisiaan tukevat toiminnot on sijoitettu samaan ryhmään. Kyseessä on ns. hatuntekijän kuja tyyppinen ratkaisu, jossa saman alan yritykset hyötyvät siitä, että ne sijaitsevat samalla alueella lähellä toisiaan. Yrityksissä on mahdollista asioida yhdellä pysäköinnillä tai ainakin lyhyellä siirtymämatkalla. Vaiheittain toteuttaminen Suunnittelualueen toteuttaminen vaiheittain on mahdollista niin, että alueen pääkatua toteutetaan sitä mukaa kuin alueen toiminnot sitä vaativat. Toimistoalue voidaan toteuttaa omana yksikkönään Huoltoliikenne Alueen huoltoliikenne käyttää sekä pääkatua että vt 3:n varteen tulevaa huoltotietä. Alueen huoltoliikenne on pääosin sekä myymälöiden tavarankuljetuksia että talvisin lumen aurausta ja liukkauden torjuntaa. Jokaiselle myymälälle tulee olla mahdollisuus ns. huoltopihaan, jonne tavarat tuodaan. Rautakauppojen osata tulee huomioida se, että jotkut asiakkaat käyttävät asioidessaan myös raskaita ajoneuvoja. Rautakauppojen huoltoliikenne tulee mitoittaa suurimman ajoneuvoyhdistelmän eli ns. moduuliyhdistelmän 25,25 pituiselle ajoneuvoyhdistelmälle. Huoltoliikenne vt 3:n näkyvyysalueelle tulee toteuttaa niin, että se on kaupunkikuvallisesti hyväksyttävä. Vertailukohtana voisi olla esim. Lempäälän Ideaparkin näkyvyys vt 3:lle Kevyt liikenne Alueen sisäinen liikenne on joko ajoneuvoliikennettä alueen sisällä tai kävelyä ja pyöräilyä. Alueen toimintojen luonteesta (isot ostettavientavaroiden pakkaukset) johtuen ei ole mahdollista hoitaa kaikkia asioita yhdellä pysäköinnillä. Tähän kuitenkin annetaan

7 Pysäköinti 2.6 Liikennemäärät mahdollisuus toteuttamalla alueen pääkadun poikkisuuntaiset kevyen liikenteen akselit, jotka toimivat kävelyn ja pyöräilyn reitteinä. Reittien risteämiskotiin pääkadulle tulee suojatiet. Suojatiet toteutetaan tarvittaessa niin, että niiden on mahdollista toimia myös liikennettä rauhoittavina elementteinä. Nämä kevyen liikenteen akselit yhdistetään kaupungin kevyen liikenteen verkkoon. Pysäköinnin tulee olla toteutettu siten, että yhdellä pysäköinnillä voisi hoitaa tarvittaessa useamman asioinnin. Pysäköintialueen toimivuuden kannalta pysäköintiruutujen tulisi olla vähintään 2,7 metriä leveitä. Samoin alueen sisäinen liikkuminen tulisi saada mahdollisimman esteettömäksi, jotta kuljetuskärryt olisi helppo kuljettaa auto luokse kauempana olevatakin kaupasta. Noutoalueelle ei sallita muuta pysäköintiä kuin lyhytaikainen huoltoliikenne ostosten noutoa varten. Suunnittelualueen liikennemäärä tarkentuu, kun toiminnot ovat tarkentuneet. Nykyisen maankäytön perusteella alueen päivittäinen liikennemäärä on noin ajoneuvoa vuorokaudessa. raskaan liikenteen määrä on tästä noin 200 ajoneuvoa. 2.7 Liikenteen rauhoittaminen Kadun nopeusrajoituksen tulee olla riittävän alhainen, 40 tai 30 km/h. Mikäli alueella tarvitaan liikenteen rauhoittamistoimenpiteitä, niitä ovat esim. korotetut suojatiet tai korotettuja suojateitä toimivampia ovat esim. tyynyhidasteet, jotka eivät vaikeuta niin paljoa raskaan liikenteen kulkua. Tarkoitus on kuitenkin suunnitella alue niin, että liikenteen rauhoittamiseksi ei tarvitsisi tehdä töyssyjä tai korotettuja liittymiä. 2.8 Joukkoliikenne Suunnittelualueen liittäminen joukkoliikenneverkkoon onnistuu parhaiten jatkamalle Ikealle kulkevaa linjaa niin, että se kulkee myös suunnittelualueen kautta. Suunnittelualueen ja samalla koko Lahdesjärven alueen joukkoliikenne-reitistö elää alueen kehittyessä. Joukkoliikenteen osalta oleellinen tekijä on työmatkayhteydet. Alueella on jo Ikea, jonne on joukkoliikenneyhteys. Tämän linjan reittiä muuttamalla esim. niin, että linjan päätepysäkki sijoittuu suunnittelualueelle, tuo alueen joukkoliikenteen palvelun piiriin. Osa alueen asiakkaista tulee joukkoliikenteellä retail parkiin sekä kodinkoneliikkeeseen. Linja-auton päätepysäkille tulee huomioida sekä kääntöpaikka että mahdollisuus kuljettajan sosiaalitilalle. 2.9 Liittymät Liikenteen sujuvuuteen tulee kiinnittää riittävästi huomiota. Alueen vilkkaimmat liittymät tulisi varustaa kanavoiduilla liittymillä, jotta pääkadun liikennöinti ei häiriintyisi. Varsinkin alueella 1 on liikenteen sujuvuuden kannalta tärkeää kanavoida liittymät. Suoraan ajava liikenne ei tällöin häiriinny.

8 Kadun alustava poikkileikkaus Alueen pääkatu palvelee sen sisäistä yhteyttä sekä toimii pääreittinä huoltoliikenteelle. Kadun ajokaistan leveyden tulisi olla vähintään kolme metriä, jotta se palvelisi riittävän hyvin myös raskasta liikennettä. Kuva 3. Kadun poikkileikkausvaihtoehto Palo- ja pelastusreitit Tarkastelualueen liikenne kulkee vain yhden liittymän kautta. Tästä voi aiheutua ongelmia tilanteessa, jolloin liittymän liikenteen välityskyvyssä on häiriöitä esim. onnettomuustilanteessa. Alueelle on tarve myös toiselle yhteydelle, joka kulkee muuta reittiä kuin Leppästensuonkadun kautta. Tämä yhteys voi olla esim. kevyen liikenteen reittejä hyödyntävä yhteys. Tällöin jokin alueelle suuntautuva kevyen liikenteen väylä rakennetaan niin, että sitä voi käyttää palo- ja pelastusreittinä. 3 VAIKUTUKSET 3.1 Liikenne Alueen saavutettavuus eri liikennemuodoilla on hyvä. Ajoneuvoliikenteen osalta ei ole saavutettavuusongelmia. Uusi maankäyttö kytkeytyy olemassa olevaan liikenneverkkoon. Alueen liikenneverkko ja liittymät on viime vuosina toteutettu niin, että ne tukevat Lahdesjärven alueen kehittymistä. Alueen katuverkko omaa riittävän kapasiteetin, pääkadut ovat poikkileikkaukseltaan 2+2 kaistaisia. Useimmat alueen kiertoliittymät ovat myös 2-kaistaisia. Alueen katuverkko kytkeytyy valtateihin 3 ja 9. Lahdesjärven alueen katuverkon liikennemäärät ovat maltilliset ja sinne mahtuu katujen kapasiteetin puolesta hyvin tarkasteltavan alueen synnyttämä liikenne. Tarkasteltavan alueen synnyttämä liikenne kulkee Leppästensuonkadun kautta. Leppästensuonkadulla ei nykyisin ole runsaasti liikennettä synnyttäviä toimintoja. Tarkastelualueen synnyttämä liikenne lisää hieman liikennemääriä lähikatuverkolla, valtateillä 3 ja 9 ja Lempääläntiellä. Osa em. väylien nykyisestä liikenteestä tulee hyödyntämään alueen palveluja.

9 9 Tarkastelualueelle kohdistuvasta liikenteestä osa hyödyntää myös alueen muita palveluja Joukkoliikenne Joukkoliikenneyhteys on mahdollista järjestää jatkamalla nykyisin Ikealle liikennöivän linja-auton reittiä suunnittelualueen pääkatua pitkin. Joukkoliikenneyhteyttä hyödyntävät mm. alueelle töihin tulevat sekä retail parkin ja kodinkoneliikkeen asiakkaat. Joukkoliikenne on potentiaalinen kulkumuotovaihtoehto alueelle saapuville henkilöille, jotka käyvät myös Ikeassa joukkoliikenteellä. Toimiva joukkoliikenneyhteys on houkutteleva vaihtoehto myös muilla kulkumuodoilla liikkuville Kevyt liikenne 3.2 Pysäköinti Alue on kevyen liikenteen verkon osalta yhteydessä muuhun kevyen liikenteen verkkoon sekä Peltolammin että Koivistonkylän suunnalta. Uuden Vuoreksen kaupunginosan pääreitti Vuoreksen puistokatu on varustettu kevyen liikenteen väylällä. Suunnittelualueen sisäinen kevyt liikenne toteutetaan niin, että alueella on mahdollista liikkua turvallisesti ja sujuvasti kävellen ja pyöräillen. Ikean ja suunnittelualueen välille tuleva kevyen liikenteen yhteys tulee ainakin ensimmäisessä vaiheessa ilman Leppästensuonkadun kevyen liikenteen alikulkua. Em. alueiden ostosten luonne on kuitenkin sen tyyppinen, että todennäköisin siirtymä alueelta toiselle tehdään ajoneuvolla. Suunnittelualueen pysäköinti toteutetaan niin, että yhdellä pysäköinnillä on mahdollista toteuttaa asioinnit. Alueet 1 ja 2 ovat muodoltaan sellaisia, missä sisäinen liikenne on mahdollista toteuttaa myös kävellen. Kohteet, missä asiointi on tarkoitus tehdä, ovat näkyvissä ja kevyen liikenteen reitit ovat hyödynnettävissä. Ajoneuvon siirtoa sisäisesti puoltaa se seikka, että ostosten fyysinen koko voi olla melko suuri. 3.3 Palo- ja pelastusreitit Alueen saavutettavuus on hyvä myös palo- ja pelastusreittien osalta. Lähin paloasema on Hervannan aluepaloasema, josta on selkeä reitti tarkastelualueelle. Palo- ja pelastusajoneuvoille toteutetaan toinen reitti alueelle, joka palvelee vain tätä tarkoitusta varten ajoneuvoliikenteen reittinä. Tällä varmistetaan se, että alueen palo- ja pelastusreitit eivät ole vain yhden yhteyden varassa.