Liikennesuunnittelu, referenssejä

Transkriptio

1 1 (6) Liikennesuunnittelu, referenssejä Moisio-Kyyhkylän osayleiskaava-alueen ja Kirkonvarkauden asemakaava-alueen liikenneselvitykset, Mikkelin kaupunki, Mikkeli on Etelä-Savon maakuntakeskus ja merkittävä hallinnollinen keskus, joka on strategiassaan asettanut tavoitteekseen olla modernien palvelujen kasvukeskus Saimaan rannalla. Mikkelin kaupunki käynnisti vuonna 2013 kaavoituksen Moisio-Tuukkalan alueella, joka sijaitsee 3 kilometriä Mikkelin ydinkeskustasta etelään ja rajautuu Saimaan Annilanselän rantaan. Alueella on kaavoituksen myötä mahdollista järjestää asuntomessut vuonna Kaava-alue sijaitsee Moision sairaalan ja Annilan golfkeskuksen ympäristössä. Suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsee Pursialan teollisuusalue. Länsipuolella aluetta on Tuukkalan pientalovaltainen asuinalue ja idässä alue rajautuu Annilanselän vesistöalueeseen. Järvenrannan lisäksi suunnittelualueella muita vesistöalueita ovat alueen neljä lampea. Maasto on suuntautunut koillis-lounaaseen, joka on havaittavissa selänteiden ja vesistöjen muodossa. Työssä laadittiin erilliset liikenneselvitykset osayleiskaava- ja asemakaava-alueelle. Liikenneselvitysten tavoitteena on ollut esittää ratkaisut kaava-alueiden liikenneverkoksi sekä arvioida kaavojen liikenteelliset vaikutukset Osayleiskaavan liikenneselvitys laadittiin ensin ja se toimi lähtökohtana asemakaava-alueen tarkasteluille. Erityispiirteen liikenneselvityksen laadinnalle toi osayleiskaava-aluetta eteläpohjoissuunnassa halkova Porrassalmen museotie, jolle ei museotiestatuksen vuoksi voinut esittää tien geometriaa muuttavia toimenpiteitä eikä esimerkiksi erillistä kevyen liikenteen väylää.

2 2 (6) Liikenneselvityksessä tutkittiin alueen liikenteen nykytila sekä esitettiin tavoitetilanteen liikenneverkko. Lisäksi laadittiin tavoitevuodelle liikenne-ennuste sekä varmistettiin keskeisten liittymien, kuten valtatien ja kantatien liittymät, toimivuus tavoitetilanteessa. Toimivuustarkastelut tehtiin Synchro / SimTraffic -mikrosimulointiohjelmistolla. Näiden lisäksi esitettiin kävelyn ja pyöräilyn verkko alueelle sekä joukkoliikenteen ratkaisut. Tavoitetilanteen ratkaisuille esitettiin vaiheittain rakentamisen vaiheet, joilla mahdollistettiin liikenteellisten tavoitteiden toteutuminen myös alueen vaiheittain rakentamisen yhteydessä. Destia Oy:ssä liikenneselvitysten laadinnasta vastasi DI Antti Soisalo.

3 3 (6) Pää- ja kokoojakatujen saneeraustarveluokitus, Tampereen kaupunki, Tampereen kaupunki tekee vuosittain saneeraustöitä katuverkollaan. Rajallisen saneerausmäärien vuoksi esille nousi tarve luoda työkalu, jolla saneeraustarpeessa olevia katuosuuksia voitaisiin tarkastella yhteismitallisesti. Tähän tarpeeseen luotiin työkalu, jonka avulla Tampereen keskeinen katuverkko voitiin luokitella saneeraustarpeen perustella. Lisäksi luokituksen avulla kaupungin eri organisaatioiden (kaukolämpö, vesi- ja viemäritputket, kadut) välistä tiedonkulkua voitiin tehostaa ja tuoda samaan luokitukseen eri toimijoiden näkemykset saneeraustarpeesta ja sen aikatauluttamisesta. Työ koostui neljästä päävaiheesta. Ensimmäisessä vaiheessa kartoitettiin selvitykseen mukaan otettavat kadut ja tarvitaessa ne jaettiin vielä lyhyempiin katuosuuksiin luokituksen helpottamiseksi. Seuraavassa vaiheessa määritettiin ne tekijät, joiden perusteella luokitus tultaisiin tekemään. Tekijöiden valinnassa lähtökohtana oli, että ne perustuivat olemassa olevaan rekisteritietoon, joka on yhteismitallista eri katuosuuksilla ja joka on helposti päivitettävissä tulevaisuudessa. Kolmannessa vaiheessa määritettiin luokitustekijöiden pisteytys ja painotus ja neljännessä vaiheessa katuosuudet jaettiin saneeraustarveluokkiin katuosuuskohtaisten luokituspisteiden perusteella. Työssä luokitustekijöitä valittiin yhdeksän ja ne jaettiin kolmeen pääluokkaan. Luokitustekijöistä osa koski putkistojen kuntoa, osa kadun kuntoa ja osa kadun toiminnallisia tekijöitä. Näin kaupungin eri toimijoiden ylläpitämä infraomaisuus ja näkemys saneeraustarpeesta. saatiin tuotua luokitukseen. Pisteytyksen ja painokertoimien avulla pystyttiin korostamaan keskeisiä saneeraustekijöitä. Luokitus tehtiin excel -taulukkoon, mikä mahdollistaa katuosuuksien uudelleensuodatuksen halutuilla painotustekijöillä erillistarkasteluita varten.

4 4 (6) Saneeraustarveluokkia työssä luotiin kolme kappaletta. Luokkajako tehtiin luokituspisteiden ja tarkasteltavien katuosuuksien kokonaispituuden perusteella. Ensimmäiseen luokkaan valittiin luokituspisteiden perusteella ensimmäiset 20 prosenttia tarkasteltavien katuosuuksien kokonaispisteistä, toiseen luokkaan seuraavat 20 prosenttia ja kolmanteen loput 60 prosenttia. Lisäksi ensimmäiseen luokkaan valituille katuosuuksille esitettiin vielä alustava jatkotoimenpideaikataulu. Destia Oy:ssä saneeraustarveluokituksen laadinnasta vastasi DI Antti Soisalo.

5 5 (6) Valtatien 12 toimivuustarkastelut välillä Alasjärvi Kangasalan keskusta, Pirkanmaan ELY-keskus, 2014 Valtatie 12 on Tampereen keskeinen sisääntuloväylä idän suunnasta, jolla yhdistyy pitkänmatkainen liikenne Lahden suuntaan sekä Tampereen seudun työ- ja asiointiliikenne. Tästä aiheutuu tieosuudelle selkeät aamu- ja iltahuipputunnin liikennepiikit, joiden aikana tien kapasiteetti loppuu ajoittain. Valtatien 12 varteen on suunniteltu merkittäviä maankäytön kasvunäkymiä, mikäli lisää tien kapasiteettitarvetta tulevaisuudessa. Tämän lisäkapasiteettitarpeen selvittämiseksi ja toimenpiteiden ajoittamiseksi laadittiin tieosuudelle toimivuustarkastelut Paramics -simulointiohjelmistolla eri ennusteliikennemäärille Toimivuustarkasteluiden avulla tutkittiin viiden vuoden välein liikenneverkon kapasiteettia toteutuneen linjaosuuden keskinopeuden perusteella. Tarkasteluissa huomioitiin liikenteen kasvu sekä valtatieosuudella jo varmistuneet kehittämistoimenpiteet. Kun kapasiteetissa havaittiin puutteita, tehtiin simulointiverkolle parannustoimenpiteitä, jotka olivat lähinnä lisäkaistoja eritasoliittymien välille. Parannustoimenpiteiden jälkeen verkolle tehtiin uudet simuloinnit. Tarkasteluiden tulosten perusteella esitettiin kehittämistoimenpiteet tarkastellulle valtatieosuudelle sekä arvio aikataulusta, milloin kehittämistoimenpiteet tulevat ajankohtaisiksi. Tarkastelut tehtiin sekä aamu- että iltahuipputunnin liikennemäärillä, jotta kehittämistarpeet pystyttiin havaitsemaan molempiin ajosuuntiin. Destia Oy:ssä selvityksen laadinnasta vastasi DI Antti Soisalo. Toimivuustarkastelut teki ins. AMK Oskari Kaupinmäki.

6 6 (6)