Tiehallinnon näkökulma

Transkriptio

1 1 Ysiväylä -seminaari Helsinki Tiehallinnon näkökulma Pääjohtaja Eero Karjaluoto Tiehallinto /ik

2 2 "PRO tie" -liikkeitä liikkeellä Monilla tiesuunnilla on eri tavoin järjestäytyneet kannatusyhdistyksensä Toiminta-ajatukset painottuvat vaihtelevasti tien kehittämiseen tiekäytävälle sijoittumisen markkinointiin matkailun edistämiseen TORNIO-KEMI ROVANIEMI OULU Hyvä, että asiakkaamme tuovat tarpeita ja hyvän tien merkitystä esiin Tierahat ovat vähissä - on pyrittävä kakkua kasvattavaan yhteistoimintaan, ei keskinäiseen kilpalaulantaan KOKKOLA PIETARSAARI VAASA SEINÄJOKI IISALMI KUOPIO JYVÄSKYLÄ KAJAANI VARKAUS JOENSUU SAVONLINNA Eräitä aktiivisia "PRO tie" -suuntia PORI RAUMA LAHTI HÄMEENLINNA R:MÄKI MIKKELI IMATRA KOUVOLA LAPPEENRANTA SALO KOTKA PÄÄKAUPUNKISEUTU

3 3 Aika ei hoida ikääntyviä pääteitä Ongelmana ovat 2-kaistaiset valtaosin luvuilta olevat tiet 60 % liikennekuolemista tapahtuu pääteillä, puolet niistä kohtaamisissa VN:n turvallisuustavoitteen saavuttamiseksi pääteiden nopeusrajoituksia on laskettava 100 km/h -> 80 km/h Kevääksi 2005 laski 500 km, vuoteen 2009 mennessä vielä km Aikaetäisyyksiä pitäisi kutistaa, nyt päinvastoin "Suomi laajenee"!

4 Kohtaamisonnettomuudet ovat pääteiden suurin turvallisuusongelma (noin 50% kuolemista) 20 v. sitten NYT Osuus (%) YKS KÄÄ OHI RIS KOH PER MOP POL JAL ELÄ MUU Kuolemaan johtaneen onnettomuuden tyyppi (yksittäis-, kääntymis-, ohitus-, risteys-, kohtaamis-, peräänajo-...)

5 Tarvitaan korkealaatuinen valtakunnallinen runkoverkko Vaikka valtatiet ikääntyvät, voidaan monilla yhteyksillä säilyttää hyvä turvallisuus- ja sujuvuustaso tapauskohtaisin ratkaisuin. ONGELMA on tärkeimpien vilkkaiden pääteiden (KVL autoa/vrk) pysyttäminen turvallisina ja sujuvina. Moottoritiet olisivat hyvä ja kestävä ratkaisu, mutta yhtenäistä verkkoa ei ole perusteltua tai mahdollista rakentaa RATKAISU: verkko, jolla toteutuu ainakin osa moottoritien ominaisuuksista, kuten helpot ohitukset, tasainen matkanopeus, päätie "irti" tienvarren maankäytöstä, pikkuliittymät pois... Runkotieverkko Ehdotus LVM 48/ Nykyinen (tai budjetissa) mo -tie tai vastaava 2+2 tie TTS-kauden mo-tiehanke Muu runkoverkko, valtaosalla lisäkaistatarpeita vuoteen 2030 (2+2, 2+1 tai toistuvia ohituspaikkoja) Tienumero Muu päätie VAASA PORI RAUMA 8 KOKKOLA PIETARSAARI TORNIO-KEMI SEINÄJOKI H:LINNA LAHTI OULU JYVÄSKYLÄ 12 4 ROVANIEMI 4 IISALMI KUOPIO KOUVOLA MIKKELI 6 5 KAJAANI VARKAUS S:LINNA 6 IMATRA L:RANTA JOENSUU 40 SALO 1 7 KOTKA HELSINKI / Eero Karjaluoto 50 7

6 UUSI MAANTIELAKI: 4 : uusi runkotiet -ryhmä 6 Otteita runkoteiden perusteluista maantielaissa: Osa maanteistä määrätään valtakunnallisesti merkittäviksi runkoteiksi. Verkon pituus olisi noin 1/4 valtatieverkon [8 600 km] pituudesta. Runkoteillä on korkeat laatuvaatimukset sujuvan liikenteen turvalliseksi hoitamiseksi. Uusien liittymien saaminen runkoteille tapahtuu vain tiesuunnitelman perusteella samalla tavoin kuin moottori- ja moottoriliikenneteillä nykyisin. Runkoteillä toimenpiteet voivat vaihdella moottoriteiden rakentamisesta ohitus- ja leveäkaistateiden rakentamiseen tai painottua vain liittymäjärjestelyihin. Runkoteillä on erityistä merkitystä maankäytön suunnittelun kannalta. Runkotiet merkitään maakuntakaavoissa. Esim. näin voisi merkitä runkotien (jos ei moottoritie): ("aidat" symboloisivat erotusta tienvarren maankäytöstä)

7 7 Runkotieksi määrittäminen ja sen vaikutukset Välittömästi: - maankäytön suunnittelu ja kaavoitus: ei uusia liittymiä, vanhoja alettava niputtaa, muun verkon toimittava itsenäisemmin (suunniteltava, toteutettava!) => siis vaivat ennen mahdollisia iloja Pidemmällä aikavälillä: - ohjausvaikutus hankeratkaisuihin ja toimenpiteiden mitoitukseen => edelleen yhdyskuntarakenteeseen ja valtakunnallisiin tavoitteisiin - ei vaikuta suoraan hankkeiden kiireellisyyteen (vaan ongelman syvyys ja H/K) Verkkoon vain kriteerit täyttäviä teitä - vain pidempiä yhteysvälejä, joilla ennakko-ohjaus maankäytön suhteen sekä "tiensuojelu" on tarpeellista ja kustannuksia säästävää (tiepito, turvallisuus, liikenne) - verkkoon ei teitä, joiden riittävällä toimivuudella ei ole uhkia, ja liitynnän rajoitukset ja muut vaatimukset olisivat ylimitoitettuja kohdaten kuntien ym vastustusta

8 Runkotie-ehdokkaiden liikennemäärätarkastelu Liikennemäärä (keskimääräinen vrk-liikenne eli KVL) ei yksin riitä runkotien perusteluksi, mutta korkean laadun perusteeksi sitäkin on oltava. Keskiliikenteellä autoa/vrk ovat ohitus- ja liityntäjärjestelyt 100 km/h tavoitteella jo hyvin perusteltuja. Antamalla yhdistelmäajoneuvoille vastaavuuskerroin 3,2 ja muille raskaille kerroin 2,0 vertaillaan henkilöautoyksikköjä; hay/vrk. Jakson keskiliikenne 7000 hay/vrk erottaa sopivan tuntuisen kärkijoukon (maantielaki); alle 3000 autoa/vrk jakson keskikohdalla puolestaan viestii tavanomaisemmasta valtatiemerkityksestä. Perusehdotus (paitsi Imatra - Joensuu) täyttää kriteerin varsin hyvin. Lisäehdotukset vt 8:lla, vt 9 Kuopioon asti ja vt 5 Kajaaniin ovat heikompia. Vilkkaita teitä jää E-Suomessa tarkastelun ulkopuolellekin, mutta pohjoisessa niitä ei löydy (Esim. Joensuun ja Kajaanin muut suunnat). SOVA:ssa tarkasteltavat Runkotiet KVL-kriteerin täyttyminen Tiejakson keskimääräinen vrk-liikenne, jossa - ajoneuvoyhdistelmä = 3,2 hay - muu raskas ajoneuvo = 2 hay (hay = henkilöautoyksikkö) A > hay/vrk hay/vrk hay/vrk Kriteeri alittuu: hay/vrk < hay/vrk Viimemainittujen minimikohdan KVL (autoa/vrk) Tienumero + osajakso Muu päätie VAASA PORI RAUMA 8A 8B KOKKOLA PIETARSAARI 8C Vain virikkeeksi tarkoitettu testitarkastelu 3B SALO TORNIO-KEMI SEINÄJOKI 9B 9A LAHTI H:LINNA A 4A D D2 4C 4D HELSINKI OULU JYVÄSKYLÄ ROVANIEMI IISALMI 4B KUOPIO C KOUVOLA 6A 7 5C 5A B KOTKA MIKKELI 6A KAJAANI VARKAUS L:RANTA S:LINNA 6B IMATRA JOENSUU

9 Kaikille pääteille nykyaikaisia ratkaisuja 9 Moottoriteiden lisätarve noin 250 km (nyt 650 km) Muuta 2+2 -kaistatietä lisää 450 km (nyt 200 km) Jatkuvaa 2+1 -tietä lisää 600 km (nyt 30 km) 2-kaistatietä toistuvin oh. paikoin km (nyt 400 km) Muutoin paikallisia ohituskaistoja ja parannustoimia tarpeiden mukaan (loput päätiet = 9500 km) Kapea 2+2 -tie eritasoliittymin; - noin 2-4 M /km 2+1 -keskikaide - toistuvana n. 1 M /km - jatkuvana n. 1,8 M /km Moottoritie 3-5 M /km

10 10 Pääteiden nykytila ja tavoite 2025 Alustavaa PTsuunnitelmatietoa Päätieverkon nykytila (2006) Päätieverkon tavoitetila (2025) Kaksi ajorataa / 4 kaistaa 819 km, joista moottoriteitä 686 km Keskikaiteelliset ohituskaistat 27 km 2-kaistainen tie, ei keskikaidetta km TORNIO-KEMI ROVANIEMI Kaksi ajorataa / 4 kaistaa km Jatkuva ohituskaistatie km 2-kaistainen tie, jolla säännöllisesti ohituskaistoja km TORNIO-KEMI ROVANIEMI OULU 2-kaistainen tie (pääosin ilman keskikaidetta) km OULU KOKKOLA KAJAANI KOKKOLA KAJAANI IISALMI VAASA IISALMI VAASA SEINÄJOKI KUOPIO JOENSUU SEINÄJOKI KUOPIO JOENSUU JYVÄSKYLÄ JYVÄSKYLÄ SAVONLINNA SAVONLINNA PORI MIKKELI PORI MIKKELI RAUMA LAHTI HÄMEENLINNA R:MÄKI+HYVINK KOUVOLA IMATRA LAPPEENRANTA RAUMA LAHTI HÄMEENLINNA R:MÄKI+HYVINK KOUVOLA IMATRA LAPPEENRANTA ESPOO HELSINKI VANTAA SALO HELSINKI KOTKA ESPOO HELSINKI VANTAA SALO KOTKA HELSINKI

11 11 Mitä päätieverkon ajanmukaistaminen maksaa? (kaikki päätiet km) Pääteiden merkityksen mukaan porrastetun tavoitetilan 2025 kustannukset ovat (Tiehallinnon alustava selvitys): yhtensä noin M (josta runkotiet M ) 320 M /v vuoteen 2025 asti Ministerityöryhmän esitys (lähinnä päätieverkon) tiehankkeisiin on keskimäärin 190 M /v vuoteen 2013 Viimevuosien keskimääräinen talousarviossa nimettyjen investointien rahoitus on 130 M /v VM:n ohjeistamassa TTS :n valmistelussa on tieinvestoinneilla kuitenkin aleneva suunta: peruslaskelmassa lasku 0:aan ja kehyssuunnitelmassakin lasku tasolle 90 M /v - Tiehallinto ei voi hyväksyä!

12 12 Tieliikenteen verotus ja tienpidon rahoitus eivät kohtaa Milj Verot ja tierahat vuoden 2004 indeksitasossa. Liikennesuorite Ajoneuvovero Moottoriajoneuvovero Auto- ja moottorip. vero Polttoainevero Liikennesuo rite milj. ajokm/v Tienpidon rahoitus EI SISÄLLÄ ALV:a. Verot ALV:n ja vakuutusveron kera ovat nyt n M /v.