Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus 08.04.2013 Sivu 1 / 58 Kokoustiedot Aika 08.04.2013 maanantai klo 15:40-17:05 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs. Saapuvilla olleet jäsenet Ari Konttas, puheenjohtaja Tiina Elo Christina Gestrin Saara Hyrkkö Arja Juvonen Pertti Järvenpää Pia Kauma Hannele Kerola Laura Kiijärvi Mia Laiho Ville Lehtola Jyrki Myllärniemi, saapui klo 15.42 119 käsittelyn aikana Markku Sistonen Seppo Sonkeri Jouni J. Särkijärvi Muut saapuvilla olleet Markus Torkki Sirpa Hertell Jukka Mäkelä Juha Metso Sampo Suihko Olavi Louko Mauri Suuperko Timo Kuismin Reijo Tuori Päivi Sutinen Satu Tyry-Salo Riitta-Liisa Kammonen valtuuston I varapuheenjohtaja valtuuston II varapuheenjohtaja kaupunginjohtaja perusturvajohtaja sivistystoimen johtaja teknisen toimen johtaja liiketoimintajohtaja lakiasiainjohtaja rahoitusjohtaja palvelujen kehittämisjohtaja viestintäjohtaja kaupunginsihteeri, sihteeri
Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus 08.04.2013 Sivu 2 / 58 Allekirjoitukset Ari Konttas puheenjohtaja Riitta-Liisa Kammonen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: 15.4.2013 18.4.2013 Laura Kiijärvi Pertti Järvenpää Pöytäkirjan nähtävänäolo 31.12.2012 julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä 19.4.2013 osoitteessa Asemakuja 2 C 4. krs., Espoon keskus.
Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus 08.04.2013 Sivu 3 / 58 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 116 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 117 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 5 118 Lautamiehen valinta Espoon käräjäoikeuteen (Kv-asia) 6 119 Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle 7 kunnallisvalituksesta, joka koskee valtuuston 28.1.2013 kokouksen päätöksiä valtuuston puheenjohtajiston ja kaupunginhallituksen vaalia 120 1-4 Uudet virat ja toimet sekä virkoja ja toimia koskevat 9 muutokset vuonna 2013 121 5 Sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys Espoon 11 kaupunginhallitukselle, toimintavuosi 2012 122 Selvitys aluehallintovirastolle hoitoon pääsyn 15 toteutumisesta terveyskeskuksessa 123 6 Espoon kaupungin vammaisasiamiehen toiminta vuodelta 19 2012 124 7-11 Tapiolan keskus, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, 21 alue 210418 sekä sopimus LähiTapiola-ryhmän kanssa (Osittain Kv-asia) 125 12 Määräalan ostaminen Vanhakartanon kylän tilasta Nedre- 42 Röös II 126 13-15 Espoo Logistiikka liikelaitoksen ei-kiireellisen 45 potilaskuljetustoiminnan siirto liikkeenluovutuksena HUS Logistiikka -liikelaitokselle (Kv-asia) 127 Lautakuntien ja jaostojen sekä viranhaltijoiden päätökset 48 128 Valtuustokysymys rekrytointiprosessissa esitettävistä 52 kysymyksistä (Kv-asia) 129 Valtuuston 25.2.2013 ja 18.3.2013 päätösten laillisuusvalvonta 55
Espoon kaupunki Pöytäkirja 116 Kaupunginhallitus 08.04.2013 Sivu 4 / 58 116 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunginhallitus oli kutsuttu koolle kaupunginhallituksen puheenjohtajan allekirjoittamalla 4.4.2013 päivätyllä kaupunginhallituksen jäsenille toimitetulla kokouskutsulla.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 117 Kaupunginhallitus 08.04.2013 Sivu 5 / 58 117 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Laura Kiijärvi ja Pertti Järvenpää.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 118 Kaupunginhallitus 08.04.2013 Sivu 6 / 58 5508/00.00.01/2012 118 Lautamiehen valinta Espoon käräjäoikeuteen (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh. (09) 816 22398 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee Espoon käräjäoikeuden lautamieheksi Jessica Löfgren-Erikssonin tilalle Margareta Vlasceanun. Päätös Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuusto on kokouksessaan 25.2.2013 valinnut Espoon käräjäoikeuden lautamiehet toimikaudeksi 2013-2016. Lautamieheksi valittu Jessica Löfgren-Eriksson on 27.3.2013 päivätyllä kirjeellään pyytänyt eroa lautamiehen tehtävistä työssään tapahtuneiden muutosten johdosta. Jessica Löfgren-Erikssonin tilalle tulee valita uusi lautamies. Lautamiehen tulee olla käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluvassa kunnassa asuva Suomen kansalainen, joka ei ole konkurssissa, jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu ja jota pidetään sopivana toimimaan lautamiehenä. Lautamieheksi ei saa valita henkilöä, joka on alle 25-vuotias tai joka on täyttänyt 63 vuotta. Lautamiehenä ei saa olla henkilö, jolla on virka yleisessä tuomioistuimessa tai rangaistuslaitoksessa taikka joka virassaan suorittaa ulosottotehtäviä, rikoksen esitutkintaa taikka tulli- ja poliisivalvontaa, eikä myöskään syyttäjä, asianajaja tai muu ammatikseen asianajoa harjoittava henkilö (KäräjäoikeusL 6 ). Tiedoksi - Valtuuston päätös: Espoon käräjäoikeus
Espoon kaupunki Pöytäkirja 119 Kaupunginhallitus 08.04.2013 Sivu 7 / 58 5361/00.00.01/2012 119 Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle kunnallisvalituksesta, joka koskee valtuuston 28.1.2013 kokouksen päätöksiä valtuuston puheenjohtajiston ja kaupunginhallituksen vaalia Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh. (09) 816 22398 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus antaa Timo Issakaisen kunnallisvalituksesta Helsingin hallinto-oikeudelle seuraavan lausunnon: Vaatimukset Timo Issakaisen kunnallisvalitus on hylättävä ja samalla Espoon valtuuston päätökset 28.1.2013 :t 3 ja 6 pysytettävä. Vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta on hylättävä. Perustelut Espoon kaupunginhallituksen johtosäännön 3 :n 1 mom. 26) kohdan mukaan kaupunginhallitus: antaa selityksen valtuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos kaupunginhallitus katsoo voivansa yhtyä valtuuston päätöksen lopputulokseen. Espoon kaupunginhallitus katsoo voivansa yhtyä tässä asiassa valtuuston päätöksen lopputulokseen ja antaa näin ollen lausunnon Issakaisen valituksen johdosta. Kuntalain 92 :n 1 momentin mukaan oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa sekä kunnan jäsen. Espoon valtuuston 28.1.2013 3 ja 6 päätökset eivät ole sellaisia, joilla olisi välittömästi päätetty Issakaisen oikeudesta, velvollisuudesta tai edusta. Päätökset eivät myöskään kohdistu Issakaiseen kuntalain 92 :n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Issakaisen valituksesta ilmenee, että hänen postiosoitteensa on Helsingissä. Saadun selvityksen perusteella Issakaisen kotikunta ei ole Espoo. Hänellä ei siten myöskään ole kunnan jäsenen valitusoikeutta asiassa.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 119 Kaupunginhallitus 08.04.2013 Sivu 8 / 58 Kaupunginhallitus toteaa, että Issakainen ei ole tuonut valituksessaan esiin mitään sellaista, jonka johdosta valituksenalaiset päätökset olisi kumottava. Valtuuston päätökset 28.1.2013 3 ja 6 eivät ole syntyneet virheellisessä järjestyksessä, valtuusto ei ole ylittänyt toimivaltaansa eikä päätökset muutoinkaan ole lainvastaisia. Edellä olevan perusteella valitus oikeudenkäyntikuluineen on hylättävä. Päätös Oheismateriaali Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valitus Selostus Tiedoksi - Helsingin hallinto-oikeus
Espoon kaupunki Pöytäkirja 120 Kaupunginhallitus 08.04.2013 Sivu 9 / 58 1398/01.01.00/2013 120 Uudet virat ja toimet sekä virkoja ja toimia koskevat muutokset vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. (09) 816 22508 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus perustaa uudet virat ja hyväksyy uudet toimet sekä virkoja ja toimia koskevat muutokset liitteiden mukaisesti. Päätös Liite Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 1 Sosiaali- ja terveystoimen uudet virat ja toimet 2 Sosiaali- ja terveystoimen virkoja ja toimia koskevat muutokset 3 Konsernihallinnon, sivistystoimen, teknisen ja ympäristötoimen sekä palveluliiketoimen uudet virat ja toimet 4 Konsernihallinnon, sivistystoimen, teknisen ja ympäristötoimen sekä palveluliiketoimen virkoja ja toimia koskevat muutokset Kaupunginhallitukselle esitetään yhteensä 26 uuden viran ja toimen perustamista. Näistä seitsemän sosiaali- ja terveystoimen esitystä perustuu vuoden 2013 talousarvion neuvottelutuloksen toimeenpanoon. Muut uudet virat ja toimet perustuvat palvelutarpeen kasvuun sekä tunnistettujen resursointivajausten korjaamiseen. Lisäksi esitetään virkojen ja toimien teknisiä perustamisia sellaisille tehtäville, jotka ovat siirtyneet kaupungin tehtäviksi muualta (sivistystoimen viisi kirjastotoimen tehtävää) tai joita on hoidettu vakinaisesti ilman vakanssia. Lisäksi esitetään 61 virkaa ja toimea koskevaa muutosta. Esitysten kustannusvaikutukset vuodelle 2013 ovat yhteensä 764 000 euroa ja vuositasolla 1,1 miljoonaa euroa. Sosiaali- ja terveystoimi Sosiaali- ja terveystoimeen esitetään yhdeksän uutta virkaa ja toimea. Näistä seitsemän kohdennetaan perhe- ja sosiaalipalveluihin vuoden 2013 talousarvion neuvottelutuloksen mukaisesti. Kaksi uutta virkaa ja toimea ovat määräaikaisia virkoja Espoon työllisyydenhoidon kuntakokeiluun 2012-2015 liittyen. Lisäksi sosiaali- ja terveystoimessa esitetään yhdeksän virkaa ja toimea koskevaa muutosta.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 120 Kaupunginhallitus 08.04.2013 Sivu 10 / 58 Sivistystoimi Sivistystoimeen esitetään kahdeksan uutta toimea. Kolme uutta toimea tarvitaan ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa perustuen kasvaneeseen lapsimäärään. Viisi uutta toimea perustetaan kirjastoon, kun Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin kirjaston henkilöstö siirtyi Espoon kaupunginkirjaston palvelukseen 1.1.2013 alkaen virkamieslain mukaisten liikkeenluovutuksen säännösten periaatteilla. Sivistystoimessa esitetään 29 virkaa ja toimea koskevaa muutosta. Näistä 24 tehdään suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa tehtävärakenteen muutokseen liittyen. Tekninen ja ympäristötoimi Tekniseen ja ympäristötoimeen esitetään kolme uutta toimea. Toimet sijoittuvat tilakeskus -liikelaitoksen tekniseen isännöintiin tilaajatuottajamallin vahvistamiseksi. Lisäksi teknisessä ja ympäristötoimessa esitetään 10 virkaa ja toimea koskevaa muutosta. Pääsääntöisesti muutoksilla kohdennetaan uudelleen avoimeksi jääneitä virkoja ja toimia niille tehtäväalueille, joissa tarvitaan lisäpanostusta. Palveluliiketoimi Palveluliiketoimeen esitetään viisi uutta toimea. Kaksi uutta toimea kohdentuu aula- ja turvallisuuspalveluihin. Kolme uutta toimea perustetaan ennen tuntipalkkaisena ilman toimea hoidetuille tehtäville. Palveluliiketoimen virkoja ja toimia koskevia muutoksia esitetään 13 kpl. Pääsääntöisesti muutoksilla tarkistetaan tehtävien vaativuustasoja sekä korjataan samalla vanhentuneita tehtävänimikkeitä ja kelpoisuusehtoja. Osa muutoksista perustuu organisaatio- ja tehtävärakenteen muutoksiin. Konsernihallinto Konsernihallinnon konserniesikuntaan esitetään yhtä uutta toimea. Toimi kohdentuu henkilöstöyksikön neuvottelutoiminnan ja palvelussuhdeasioiden hoidon tehtäviin. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 121 Kaupunginhallitus 08.04.2013 Sivu 11 / 58 1381/00.01.03/2013 121 Sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys Espoon kaupunginhallitukselle, toimintavuosi 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Unto Ahvensalmi, puh. (09) 816 51032 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallitus 1 merkitsee tiedoksi liitteenä olevan sosiaali- ja potilasasiamiehen selvityksen sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjien oikeuksien ja aseman kehityksestä Espoossa vuonna 2012, 2 kehottaa toimialoja ottamaan huomioon selvityksessä esitettyjä toimenpide-ehdotuksia palveluja kehitettäessä sekä talousarviossa ja taloussuunnitelmassa. Päätös Liite Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 5 Sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys toimintavuodelta 2012 Sosiaali- ja potilasasiamiehen tehtävät perustuvat vuonna 2001 voimaan tulleeseen lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista sekä vuonna 1993 voimaan tulleeseen lakiin potilaan asemasta ja oikeuksista. Asiamies neuvoo ja auttaa palveluja koskevissa kysymyksissä ja hän voi toimia myös välittäjänä. Asiamies ei tee itse päätöksiä eikä voi muuttaa viranomaisten tekemiä päätöksiä. Neuvontapalvelun lisäksi asiamiehen on seurattava sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnassa ja raportoitava siitä vuosittain kaupunginhallitukselle. Vuosiraportissa asiamies tuo näkyville asioita joita yhteydenottojen ja muun seurannan kautta on tullut esille, ja voi esittää ehdotuksia toiminnan kehittämiseksi. Sosiaalipalveluista on tullut esille mm. toimeentulotuen käsittelyn prosessiin liittyviä asioita, joiden taustalla on myös kaupunkitasoisia päätöksiä.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 121 Kaupunginhallitus 08.04.2013 Sivu 12 / 58 Kaupungin maksujensa välittämiseen valitsemalla pankilla on merkitystä siinä, miten nopeasti toimeentulotuki maksetaan hakijan pankkitilille. Jos tukea hakeneella on muu kuin Danske Bank, voi tuen saapuminen hänen tililleen kestää ajankohdasta riippuen 2-5 päivää. Niin kauan kuin näin on, asiamies ehdottaa varajärjestelmän luomista ainakin kiireellisten tilanteiden varalle. Varajärjestelmä voi olla yhtä lailla tarpeen myös mahdollisten tietoteknisten ongelmien varalta. Päätös käyttää 2. luokan postilähetyksiä asiakkaille menevässä postissa voi aiheuttaa toimeentulotukipäätösten perillemenossa viivästyksiä, jotka mahdollisesti kuormittavat sosiaalitoimistoja ylimääräisinä puhelintiedusteluina. Asiamies ehdottaa sen selvittämistä, voitaisiinko toimeentulotuen päätösten kohdalla Espoossa tehdä poikkeus 2. luokan postilähetysten käytöstä. Lisäksi sosiaalitoimistojen keskittämisen vaikutuksia on pohdittu. Vammaispalveluissa - ja muissakin palveluissa, joissa työntekijät vierailevat kuntalaisten kotona - ehdotetaan yhtenä toimenpiteenä selkeitä nimi ja toimintayksikkö jota edustaa -tunnisteita työntekijöille. Lisäksi asiamies ehdottaa, että verkkoneuvonnan ja suojatun asiointiyhteyden mahdollisuudet vammaispalveluissa selvitettäisiin ja mahdollisesti priorisoitaisiin. Vanhusten palvelujen yksikön piiriin kuuluvat sosiaalihuoltoon ja terveydenhuoltoon liittyvät asiat ovat olleet suhteellisen usein esillä asiamiehen toiminnassa. Sosiaalihuollon asiat ja asiakkaiden kokonaistilanteiden käsittely korostuvat, kun palvelujärjestelmä puolestaan on sairaala- ja terveydenhuoltopainotteisesti suuntautunut. Omaisten osallisuus on lisääntynyt ja tähänkään asiakasta potilaana hoitava järjestelmä ei täysin ole varautunut. Sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien merkitys lisääntyy ja asiamies ehdottaakin, että sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien resurssointia tarkistetaan kun toimintaympäristö on muuttumassa. Asiamies lainaa aikaisemmin seniorineuvojana toimineen työntekijän ideaa ja ehdottaa seniorineuvolan perustamista Espooseen tai sen toteuttamisen mahdollisuuden selvittämistä. Seniorineuvola näyttäisi ajankohtaiselta ja tarpeelliselta ja oletettavasti jonkin sentapaisen toiminnon tarve lähitulevaisuudessa vain tulee kasvamaan. Se voisi myös linkittyä mm. vanhustenpalvelujen yksikön sosiaalityöhön ja kotihoitoon. Asunnottomuuteen liittyen asiamies ehdottaa sen selvittämistä, onko asuntojen välittäminen vääristynyt, kun sosiaalitoimistojen kautta voi olla suuri määrä espoolaisia asutettuna tilapäismajoituksessa. Lisäksi on selvitettävä, miten tilanne on korjattavissa. Myös tilapäismajoittamisen vaihtoehtoja pitäisi selvittää ja parantaa.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 121 Kaupunginhallitus 08.04.2013 Sivu 13 / 58 Mielenterveys- ja päihdepalvelut -yksikön alaisuuteen kuuluvan Asumispalveluyksikkö Neppersin osalta, asiamies ehdottaa vielä ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin tekemistä niin, että palvelunkäyttäjiä, ja jos mahdollista, myös palvelua mahdollisesti tarvitsevia tai entisiä palvelua käyttäneitä kuultaisiin. Terveydenhuollossa terveysasemalle hoitoon pääsyssä ja ajan saamisessa lääkärille, hoidon tarpeen arviointiprosessissa ja hoitoon pääsyn ajankohdasta informoinnissa olleista ongelmista on paljon otettu yhteyttä - siis samoista asioista, jotka ovat olleet muutenkin esillä ja kaupunginhallituksen tiedossa. Terveydenhuoltolain mukaan kunnalla on velvollisuus hankkia palveluja muilta palveluntuottajilta, ellei se voi itse antaa hoitoa enimmäisajassa, joka perusterveydenhuollossa on enimmillään kolme (3) kuukautta. Tämä ei ole asiamiehelle tulleen palautteen perusteella toteutunut kaikkien kohdalla. Asiamiehen mielestä laki kuitenkin yksiselitteisesti velvoittaa järjestämään hoidon kaikille, jotka eivät saa hoitoa omalla terveysasemallaan viimeistään enimmäisajassa - esimerkiksi hankkimalla se muilta palveluntuottajilta. Asiamies ehdottaa vielä tämän asian tarkistamista. Lopuksi asiamies ehdottaa että muistutusmenettelystä järjestettäisiin sopivalla foorumilla arviointitilaisuus ja mm. arvioitaisiin vastaamiseen tarvittavia resursseja. Muistutus on sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaiden mahdollisuus ja oikeus esittää kirjallisessa muodossa esimerkiksi saamaansa kohteluun tai hoitoon liittyvien asioiden korjaamista. Samalla se ilmeisesti työllistää yhä enemmän toiminnoista vastaavia päälliköitä Päätöshistoria Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.3.2013 23 Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Sosiaali- ja terveyslautakunta 1 merkitsee tiedoksi liitteenä olevan sosiaali- ja potilasasiamiehen selvityksen sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjien oikeuksien ja aseman kehityksestä Espoossa vuonna 2012. 2 lähettää selvityksen edelleen käsiteltäväksi kaupunginhallitukselle ja esittää, että siinä esitetyt ehdotukset ja näkökohdat otetaan huomioon palveluja kehitettäessä ja talousarviovalmistelussa. Päätös Sosiaali- ja terveyslautakunta Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 121 Kaupunginhallitus 08.04.2013 Sivu 14 / 58 Tiedoksi - Tarkastuslautakunta
Espoon kaupunki Pöytäkirja 122 Kaupunginhallitus 08.04.2013 Sivu 15 / 58 2713/06.00.00/2012 122 Selvitys aluehallintovirastolle hoitoon pääsyn toteutumisesta terveyskeskuksessa Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Kumpulainen, puh. (09) 816 32264 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallitus antaa aluehallintovirastolle selostusosassa olevan selvityksen hoitoon pääsyn toteutumisesta Espoon terveyskeskuksissa. Päätös Oheismateriaali Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Etelä-Suomen aluehallintoviraston selvityspyyntö Selostus AVI selvityspyyntö ESAVI / 526/05.07.03/2013 633/2013 Aluehallintovirasto pyytää Espoon kaupunginhallitukselta selvitystä Espoon terveysasemien hoitoon pääsystä. Vastausaikaa on pidennetty Espoon pyynnöstä 10.4.2013 asti. Selvityspyynnön taustalla on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hoitoon pääsyn seurantaselvitys lokakuussa 2012. Espoo on silloin ilmoittanut terveysasemilla olevan päivittäin tilanteita, joissa hoidon tarve todetaan, mutta potilaalle ei ole ollut antaa vastaanottoaikaa lääkärille. Aiemmat käsittelyvaiheet Aluehallintoviraston selvityspyyntö 2011 Edellisen kerran aluehallintovirasto on kysynyt samaa asiaa Espoolta maaliskuun 2011 tietojen perusteella. 2011 toimintamallina oli osalla asemia mm. ehdotus potilaalle soittaa uudelleen lähipäivinä, koska nyt ei ole aikoja annettavissa. Aluehallintoviraston vastauksen jälkeen Espoossa otettiin tämän jälkeen ns. palvelupyyntölistat. Potilaan nimi ja jonoasia laitettiin listalle, hänelle ilmoitettiin arvioitu vastaanottoajan toteutumisaika sekä arvioitiin aika, jolloin tieto vastaanottoajasta annetaan. Tätä ohjetta on noudatettu joillain
Espoon kaupunki Pöytäkirja 122 Kaupunginhallitus 08.04.2013 Sivu 16 / 58 alueilla hyvin, mutta ajoittain mm. potilaan informointi ei ole palautteiden perusteella vastannut sovittua ohjeistusta. Takarajana ajan toteutumiselle on pidetty 3 kuukautta, joka on toteutunut pääosin, mutta mm. kesälomien yhteydessä kesällä 2012 jonotus on ollut tätä pitempi. Jonoon on myös jäänyt potilaita, jotka eivät ole ottaneet tarjottua aikaa vastaan esim. halutessaan aikaa tietylle lääkärille tai myöhempänä ajankohtana. Jonossa on myös potilaita, joiden asia on jo hoidettu joko muualla tai muiden käyntien yhteydessä terveysasemalla, mutta potilasta ei ole poistettu jonosta. Aluehallintoviraston valvontapäätös 12.7.2012 Potilaiden tekemiin kanteluihin liittyen aluehallintovirasto totesi, että potilaita ei saa laittaa jonoon, vaan hänelle on annettava suoraan aika esimerkiksi pitämällä listat auki yli kuusi viikkoa. Tämä poikkeaa 2011 saadusta linjauksesta, jonka mukaan jonojen käyttö ohjeiden mukaan oli mahdollista. Ensisijaisena ryhdyttiin toimenpiteisiin, joiden tarkoituksena oli antaa aika suoraan kuuden viikon aikana. Loppuvuodesta 2012 terveysasemien lääkärinvastaanotolle pääsy huononi ja vuodenvaihteessa 2012-2013 jonot ylittivät pieneltä osin jälleen kolme kuukautta. Toissijaisena vaihtoehtona käytettiin kuutta viikkoa pidempiä listoja Tapiolassa talvella 2013. Laajamittaisesti kuutta viikkoa pidempiin listoihin ei ole toistaiseksi lähdetty, koska lääkärien suuren vaihtuvuuden vuoksi on mahdollista, että joutuisimme antamaan potilaille aikoja lääkärin listoille jonka töihin tulo tai työtahti ei ole riittävällä varmuudella tiedossa.. Espoon nykytilanne Jonotilanne ja saatavuus vaihtelevat eri ajankohtina ja asemien välillä. Yleissaatavuutta mitataan T3 -ajalla, joka kuvaa kiireettömän vastaanottoajan saatavuutta. Jos aikoja ei ole saatavilla, niin ajaksi merkitään 6 viikkoa = 42 päivää (ajanvarauslistojen sovittu aukioloaika). Jonon todellinen pituus ei siis ilmene T3 mittarilla vaan on jouduttu käsityönä laskemaan palvelupyyntölistoilta. Taulukossa on T3 eri asemilla helmikuun 2013 viimeisellä viikolla Samaria Kalajärvlahtlahtvaarlaakskylmetsä Espoon- Kiven- Kilo Leppä- Viher- Matin- Puolar- Tapiola yli 42 yli 42 yli 42 yli 42 29 14 32 yli 42 yli 42 yli 42 Suurin yksittäinen syy saatavuuden ongelmiin Espoon 10 terveysasemalla on lääkärivajaus. Tilanne vaihtelee viikosta ja kuukaudesta toiseen ja lääkäreiden rekrytointeja tehdään vakituisiin virkoihin sekä sijaisuuksiin yhteensä n. 150 kertaa vuodessa. Lääkärin vakansseja on 136. Nämä lääkärit tekevät vastaanottotyön lisäksi neuvoloiden ja alakoulujen lääkärintarkastukset sekä hoitavat kotihoidon potilaita.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 122 Kaupunginhallitus 08.04.2013 Sivu 17 / 58 Taulukossa on vakanssien täyttöasteprosentti 28.2.2013 (osa-aikaisuudet huomioitu, ostolääkärit mukana). Ylilääkärit ja korvalääkärit on jätetty pois laskelmista. Yli 42 päivän jonon tilanne heijastelee lääkäritilannetta 2-3 kuukautta aikaisemmin. Samaria Kalajärvi Espoon Kiven- Kilo Leppä- Viher- Matin- Puolar- Tapiola -lahti lahti vaara laakso kylä metsä 94 40 88 97 100 101 101 81 84 101 : Samaria Palvelupyyntölistoilla on potilaita odottamassa lääkäriaikaa. Vain osa listoilla olevista kuuluu hoitotakuun piiriin, loput odottavat kontrolliaikaa tai esim. aikaa kiireettömän todistuksen tekemiseksi. Helmikuun 2013 lopussa listoilla oli hoitotakuun piiriin kuuluvia potilaita jonossa seuraavasti (ylempi rivi kokonaismäärä 2302 jonottajaa, alempi rivi 160 yli 3 kk jonottanutta Kalajärvi Espoon -lahti Kivenlahti Kilo Leppävaara Viherlaakso Matinkylä Puolarmetsä 956 247 258 206 0 0 0 301 312 22 0 0 0 0 0 0 0 52 108 0 Tapiola Espoon terveysasemien lääkärit tuottavat viikossa n. 3 500 4 000 käyntiä vastaanotoilla. Selvitys omavalvonnasta Jokainen terveysasema asema on mitannut T3 -aikansa kuun viimeisenä keskiviikkona. T3 -arvojen keskiarvo on raportoitu terveyspalvelujen johtoryhmään kuukausittain. Asemakohtaiset tiedot on toimitettu ajoittain terveyslautakunnalle v. 2011-2012 aikana. Ajanvarauskirjojen päättyessä kuuteen viikkoon T3 -aika ei ole antanut luotettavaa kuvaa kiireettömään hoitoon pääsystä Espoon terveysasemilla Korjaavat toimenpiteet Jonottajille, joilla hoitotakuun takaraja on ylittynyt tai uhkaa ylittyä tarjotaan lääkärinaika maksusitoumuksella yksityissektorilla tai Espoon muilla terveysasemilla toteutettuna. Lääkärien ajanvarauskirjat kolmeksi kuukaudeksi eteenpäin, jolloin kaikille hoidon tarvitsijoille pystytään suoraan antamaan aika. Näin saadaan T3 - aika kuvaamaan todellista jonotilannetta Espoon terveysasemilla. Hoitojonoja mittaavan T3 -ajan seurantaa tihennetään. T3 -aikaa seurataan toistaiseksi viikoittain ja T3 -aika raportoidaan sosiaali- ja terveyslautakunnalle kuukausittain. Rekrytointia ja toimintatapoja tehostetaan. Tarvittaessa käytetään vuokratyövoimaa lääkärin vastaanottojen tuottamiseksi.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 122 Kaupunginhallitus 08.04.2013 Sivu 18 / 58 Päätöshistoria Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.3.2013 27 18.3. Espoon kaupunginvaltuusto palautti valtuustoaloitteen terveydenhoitopalvelujen saatavuuden ja laadun parantamiseksi uudelleen valmisteltavaksi toukokuun loppuun mennessä. Päätösehdotus Terveyspalvelujen johtaja Eetu Salunen Sosiaali- ja terveyslautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että se antaa aluehallintovirastolle selostusosassa olevan selvityksen hoitoon pääsyn toteutumisesta Espoon terveyskeskuksissa. Käsittely Esittelijän tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös Sosiaali- ja terveyslautakunta Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - Etelä-Suomen aluehallintovirasto, ote
Espoon kaupunki Pöytäkirja 123 Kaupunginhallitus 08.04.2013 Sivu 19 / 58 1380/00.01.03/2013 123 Espoon kaupungin vammaisasiamiehen toiminta vuodelta 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Sirkku Kiviniitty, puh. (09) 816 51044 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallitus 1 merkitsee tiedoksi liitteenä olevan Espoon kaupungin vammaisasiamiehen selvityksen vuodelta 2012, 2 kehottaa toimialoja ottamaan huomioon selvityksessä esitettyjä toimenpide-ehdotuksia palveluja kehittäessä sekä talousarviossa ja taloussuunnitelmassa. Päätös Liite Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 6 Espoon vammaisasiamiehen katsaus vuonna 2012 Vammaisasiamies esittää seuraavien toimenpide-ehdotusten huomioimista lautakunnissa ja kaupunginhallituksessa: 1. Toimenpide-ehdotus Lapsiperheiden palvelut saavutettaviksi vammaisten lasten perheille ja yhteistyöverkostojen luominen. 2. Toimenpide-ehdotus - Vammaisten nuorten osallisuuden vahvistaminen ja uusien toimivien käytäntöjen luominen sekä henkilöstön tietoisuuden lisääminen vammaisuudesta otetaan osaksi nuorille suunnattua kaupunkitason ohjelmaa. - Vammaisille nuorille mahdollisuuksia yhteisöllisyyden kokemiseen. Olisi tärkeää saada kaikille nuorille soveltuva kynnyksetön kohtaamispaikka / kohtaamispaikkoja, jonka toiminnassa varmistetaan vammaisten nuorten mahdollisuus osallistumiseen. Kohtaamispaikassa olisi mahdollisuus toisten nuorten tapaamiseen ja erilaisia harrastusmahdollisuuksia.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 123 Kaupunginhallitus 08.04.2013 Sivu 20 / 58 - Peruskoulun oppilashuoltoryhmien toimintaan uusia vaikuttavia työskentelymenetelmiä ja resurssien varaaminen tarvetta vastaavaksi. - Espoon kaupungin osallistuminen aktiivisena yhteistyökumppanina toisen asteen integraatiokoulutuksen kehittämiseen sekä peruskoulun opintojen ohjaukseen lisää tietoa vammaisten nuorten opiskeluvaihtoehdoista. - Työllisyyden hoidon kuntakokeiluun olisi tärkeää saada mukaan väliinputoaja nuoret (nuoret, joilla mm. adhd, autismi, oppimisvaikeudet). 3. Toimenpide-ehdotus Vammaisten henkilöiden huomiointi olisi tärkeää saada systemaattisesti kaikkiin Espoon tarinan ohjelmiin edistämään yhteisöllisyyttä ja selviytymistä arjessa, erityisesti nuorten ja ikäihmisten ohjelmiin. 4. Toimenpide-ehdotus Ennaltaehkäisevä toimintatapa, välittävän, vastuutaottavan palvelukulttuurin levittäminen ja asiakkaan kokonaistilannetta tukevat palvelut 5. Toimenpide-ehdotus Vammaispoliittisen ohjelmaan luodaan poikkihallinnollinen verkosto, jonka kautta viedään vammaisten henkilöiden selviytymistä edistäviä toimenpide-ehdotuksia käytäntöön mahdollisimman nopeasti. Verkosto toimisi vuorovaikutteisena kanavana vammaisasiamiehelle ja katsauksessa ehdotettujen toimenpiteiden edistämisessä. 6. Toimenpide-ehdotus Tiedottamisen lisääminen vammaispalveluista ja etsivän sosiaalityön käyttöönotto vammaispalveluissa. 7. Toimenpide-ehdotus Espoon kehitysvammaisten kuntoutusyksikkö EKKU on tarkoitettu kehitysvammaisille henkilöille. Toimenpide-ehdotuksena esitän, että toiminta laajennetaan kaikille vammaisille tarkoitetuksi palveluksi.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 124 Kaupunginhallitus 08.04.2013 Sivu 21 / 58 1677/10.02.03/2011 Kaupunkisuunnittelulautakunta 115 24.8.2011 Kaupunkisuunnittelulautakunta 120 7.9.2011 Kaupunkisuunnittelulautakunta 123 20.9.2011 Kaupunkisuunnittelulautakunta 48 28.3.2012 124 Tapiolan keskus, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 210418 sekä sopimus LähiTapiola-ryhmän kanssa (Osittain Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Antti Mäkinen, puh. (09) 816 83526 etunimi.o.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus 1 hyväksyy liitteenä olevan Espoon kaupungin ja LähiTapiola-ryhmään kuuluvan Tapiola KR III Ky:n kesken 5.4.2013 allekirjoitetun maankäyttösopimuksen Tapiolan keskuksen 1a -asemakaavasta ja siihen liittyvistä jatkotoimista, 2 hyväksyy päätösehdotuksen kohdassa 3 yksilöidyn Tapiola 1a - asemakaavan nimistöön seuraavat muutokset: 2.1 Kirjokansi-nimisen kadun nimi muutetaan Tuulikinsillaksi ja kaavamerkintää pp/th jatketaan pohjoiseen nykyisen Länsituulentien yli. 2.2 yleisen alueen nimen määräykseen lisätään :..sekä pihakannen nimi. Kirjokansi on AL-1 korttelin likimääräisillä tasoilla +25.00, +28.00 ja +30.00 olevien pihakansien nimi. 2.3 Länsituulentien ja -kujan nimi muutetaan Länsituuleksi ja määräykseen lisätään Länsituuli on katualueen nimi likimääräisillä tasoilla +8.00 ja +12.00. 3 ehdottaa, että valtuusto hyväksyy 28.9.2008 päivätyn ja 19.3.2012 muutetun Tapiolan keskuksen asemakaavan muutosehdotuksen, alue 210418, piirustusnumero 6309, liitteenä olevaan 18.3.2013 päivättyyn aluekuvaan rajatulta Tapiolan keskus 1a -kaavamuutosalueen osalta. Rajattu alue käsittää seuraavat osat: Tapiolan keskus, osat kortteleista 12002 ja 12004 sekä katu ja puistoalueet (Muodostuu uudet korttelit 12204
Espoon kaupunki Pöytäkirja 124 Kaupunginhallitus 08.04.2013 Sivu 22 / 58 ja 12205) sekä Tapiolan keskus II, kortteli 12058 sekä katu- ja puistoalueet (Muodostuu osittain uusi kortteli 12206). 4 valtuuttaa teknisen toimen johtajan tekemään edellä kohdassa 1 mainittuun sopimukseen vähäisiä muutoksia tai tarkennuksia, antamaan sopimuksen 3 kohdassa tarkoitetun hyväksynnän lupien hakemiseen, hyväksymään sopimuksen kohdassa 6 mainitun vakuuden ja hyväksymään sopimuksen kohdassa 9 mainitut sopimuksen ja sen velvoitteiden siirtämiset. Päätös Liite Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 7 Maanäyttösopimus Tapiolan keskuksen 1a-asemakaavasta ja siihen liittyvistä jatkotoimista 8 Tapiolan keskus 1a- ja 1b-vaihe, aluekuva 18.3.2013 9 Ajantasa-asemakaava, tarkistettu, rajausta muutettu 18.3.2013 10 Asemakaavan muutos, tarkistettu, rajausta muutettu 18.3.2013 11 Kaavamääräykset, tarkistettu, rajausta muutettu 18.3.2013 - Kaupunkisuunnittelulautakunnan päätös 28.3.2013 48 - Tapiolan keskus ajantasakaava - Tapiolan keskus asemakaava - Tapiolan keskus asemakaavamääräykset Tapiolan keskuksen ydinosan uusi asemakaava luo edellytykset metroaseman ja keskuspysäköinnin yhteyteen tulevan kaupallisen keskuksen, mm. Stockmannin uuden tavaratalon rakentamiselle. Liiketilojen yläpuolelle tulee asuntoja viherpihoineen. Asemakaavalla turvataan Tapionaukion uudistaminen ja Tapiolan perinteisen liikenneympyrän palauttaminen osaksi kansallismaisemaa. Kaupunki sopii toteutuksesta alueen keskeisen kiinteistönomistajan LähiTapiolan kanssa. Asemakaavan hyväksyminen vaiheittain Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 28.3.2012 48 hyväksyä esitettäväksi kaupunginhallitukselle 28.9.2008 päivätyn ja 19.3.2012 muutetun Tapiolan keskus - Hagalunds centrum, Tapiolan keskus, muutos - Hagalunds centrum, ändring, Tapiolan keskus II - Hagalunds centrum II asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6309, joka käsittää osat kortteleista 12002, 12004, 12005, korttelin 12058 sekä katu- ja puistoalueet, 12. kaupunginosassa (Tapiola), alue 210418. (Muodostuu uudet korttelit 12204, 12205 ja 12206.) Nyt käsiteltävä päätösehdotus kaupunkisuunnittelulautakunnan 28.3.2012 48 kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi esittämästä muutosehdotuksesta koskee vain rajattua, Tapiolan keskuksen Länsimetroon liittyvää keskeistä osaa Merituulentiellä ja sen ympäristössä
Espoon kaupunki Pöytäkirja 124 Kaupunginhallitus 08.04.2013 Sivu 23 / 58 (Tapiolan keskus 1a). Nyt päätösehdotuksen ulkopuolelle jäävä osa edellä mainitusta kaupunkisuunnittelulautakunnan muutosehdotuksesta on osoitettu liitteenä olevassa aluekuvassa merkinnällä Tapiolan keskus 1b. Kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyn jälkeen on neuvoteltu kaavaalueen kiinteistöjen kanssa maankäyttö- ja toteuttamissopimuksista. Neuvotteluissa on käynyt selväksi, että kiinteistönomistajien valmius sopimusten tekemiseen ja hankkeidensa käynnistämiseen poikkeaa toisistaan. Alueen merkittävin kiinteistönomistaja LähiTapiola-ryhmä on halukas jatkamaan rakentamista metron toteuttamisen aikataulussa. LähiTapiolaryhmä on jo käynnistänyt poikkeamispäätöksen turvin entisen Sokoksen talon uudistamisen Ainoa-kauppakeskukseksi. Tällä kaava-alueella LähiTapiola-ryhmän ensimmäinen hanke on uuden Stockmannin tavaratalon rakentaminen. LähiTapiola-ryhmä on suurin omistaja Tapiolan Keskuspysäköinti Oy:ssä, joka rakennuttaa Tapiolan keskukseen 2 000 auton pysäköintilaitosta ja keskushuollon tiloja. Keskuspysäköinnin ensimmäinen vaihe Tapionaukion pysäköintilaitos valmistui 28.3.2013. Metroa ja keskuspysäköintilaitosta sekä keskushuoltoa rakennetaan voimassa olevan maanalaisen asemakaavan pohjalta. Länsimetron toteuttamisen lisäksi kaupunki on panostanut voimakkaasti Tapiolan keskuksen uudistamiseen. Kaupunki toteuttaa keskuspysäköinnin ajotunnelit ja on merkittävä osakas keskuspysäköintiyhtiössä. Lisäksi kaupunki on tekemässä uudistuksia keskuksen kunnallisteknisiin verkostoihin ja julkisiin ulkotiloihin, mm. Leimuniityllä ja Tapionaukiolla. Jotta Tapiolan keskuksen uudistaminen pääsee etenemään metron toteuttamisen aikataulussa, on todettu välttämättömäksi tuoda kaupunkisuunnittelulautakunnan 28.3.2012 päättämä asemakaavan muutosehdotus hyväksyttäväksi vaiheittain. Ensimmäinen vaihe käsittää Tapionaukion ja Tapiolanympyrän liikenne- ja puistoalueet sekä LähiTapiolan omistamat kiinteistöt Merituulentien pohjoispuolella ja niiden kohdalle Merituulentien alueelle esitetyn kaupungin omistaman korttelialueen. Näin luodaan edellytykset sille, että metroliikenteen käynnistyessä metroasema liittyy jo keskeisiltä osiltaan uudistettuun kaupunkikeskukseen, jossa Merituulentiellä on nykyaikainen liityntäbussiterminaali ja siihen liittyen uusi Stockmannin tavaratalo. Tätä kokonaisuutta tukee keskuspysäköintilaitos, jossa ovat myös metron liityntäpysäköintipaikat, sekä tavaratalojen keskushuoltotilat maan alla. Esitetyllä kaavan hyväksymisrajauksella seuraavaan vaiheeseen jääville kiinteistöille voidaan turvata kohtuulliset toimintamahdollisuudet. Tavoitteena on kuitenkin kaavan loppuosan tuominen hyväksyttäväksi mahdollisimman pian. Kaavaan esitettävät muutokset Asemakaavaan esitetään tehtäväksi eräitä nimistömuutoksia, joilla selkeytetään alueen osoitteistoa.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 124 Kaupunginhallitus 08.04.2013 Sivu 24 / 58 Kaavamääräyksiin on tehty teknisenä tarkistuksena seuraavat muutokset: korkeusasema +7.00 on muutettu +8.00:ksi ja 8 :n sanamuotoa on tarkistettu seuraavasti: Likimääräisellä tasolla +12.00 olevan Länsituulenkujan saa osittain kattaa. Sopimus LähiTapiola-ryhmän kanssa Asemakaavan vaiheittain hyväksyminen on kokonaisaikataulun kannalta välttämätöntä. Maankäyttösopimusneuvotteluja ei vielä tässä uudessa tilanteessa, jossa asemakaava hyväksyttäisiin vaiheittain, ole ollut mahdollista saattaa päätökseen. Tästä syystä kaupungin ja LähiTapiolaryhmän kesken on neuvoteltu sopimus, jossa LähiTapiola-ryhmä sitoutuu siihen, ettei se miltään osin käynnistä rakentamista uuden asemakaavan pohjalta eikä hae uuteen asemakaavaan perustuvia rakennuslupia eikä poikkeamispäätöksiä ennen kuin kaupungin ja LähiTapiola-ryhmän kesken on tehty maankäyttösopimuksen täydennys, jossa sovitaan mm. maankäyttökorvauksen suuruus ja muut toteuttamisen ehdot. Sopimuksessa on määritelty myös sopimussakko sekä sen vakuudet, joilla kaupungin asema on turvattu. Tavoitteena on tuoda kaupungin ja LähiTapiola-ryhmän välinen maankäyttösopimuksen täydennys hyväksyttäväksi ennen kesää. Seuraavassa on lyhennelmä kaupunkisuunnittelulautakunnan päätökseen 28.3.2012 48 sisältyvästä selostuksesta. Päätös kokonaisuudessaan on oheismateriaalina. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa Gallerian I-vaiheen rakentamisen, paikoitus- ja kellaritilojen muuttamisen liiketiloiksi, vaihtoaseman toiminnan sekä liikekeskuksen lisärakentamisen I-vaiheen. Rakennusoikeuden lisäys 127 700-51 465 = 76 235 k-m2 (sisältää asumista 40 800 k-m2). Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä:
Espoon kaupunki Pöytäkirja 124 Kaupunginhallitus 08.04.2013 Sivu 25 / 58 Tapiolan keskus - Hagalunds centrum, Tapiolan keskus, muutos - Hagalunds centrum, ändring, Tapiolan keskus II - Hagalunds centrum II asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6309, käsittää osat kortteleista 12002, 12004, 12005, korttelin 12058, katu- ja puistoaluetta, 12. kaupunginosassa (Tapiola), alue 210418. (Muodostuu uudet korttelit 12204, 12205 ja 12206.) Vireilletulo Espoon valtuusto päätti Espoon eteläosien joukkoliikennejärjestelmästä 25.9.2006. Valtuusto päätti valita joukkoliikennejärjestelmän runkoratkaisuksi välillä Ruoholahti-Matinkylä kokonaan tunnelissa kulkevan metron. Espoon kaupunginhallitus päätti asemien periaatteellisista sijoituspaikoista 18.6.2007 ja kehotti jatkamaan Tapiolan aseman suunnittelua. Vireilletulosta on kuulutettu kaavoituskatsaus 2006-2007:ssä. (Vireilletulosta lisäksi kuulutettiin 15.8.2007 kaupungin ilmoituslehdissä). Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (sis. I-, II- ja III-vaiheen alueet), joka on päivätty 15.8.2007 (tekninen tarkistus 6.5.2009, 30.11.2010 ja 2.2.2012) ja kuulutettu kaavan vireilletulokuulutuksen yhteydessä. Alueen kuvaus Kaavanmuutosalue sijaitsee Tapiolan keskuksessa.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 124 Kaupunginhallitus 08.04.2013 Sivu 26 / 58 Alue on rakennettua liikekeskuksen ydinkeskustaa ja alueella sijaitsee osa Länsituulentien katualueesta ja osa Merituulentien katualueesta. Kaavanmuutosalueella on myös osat Länsituulenkujan, Kirjokannen ja osa Sampokujan kevytliikenteen väylistä sekä Tapionaukio ja Tapionpuisto. Katualueet, Tapionpuiston,Tapionaukion pysäköintilaitoksen ja linjaautoaseman tontit omistaa Espoon kaupunki, muut tontit ovat eri yhtiöiden omistuksessa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kun alueeseen kohdistuu useampia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, on tämän kaavan yhtenä tehtävänä on sovittaa yhteen eri tavoitteet siten, että valittu vaihtoehto edistää mahdollisimman hyvin eri tavoitteiden toteutumista. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu (ohjelmakohta 4.3) Alueidenkäytön suunnittelulla on huolehdittava, että asunto- ja työpaikkarakentamiseen on tarjolla riittävästi tonttimaata. Vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitetaan tukemaan yhdyskuntarakennetta. Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle (tässä tapauksessa kulttuurihistoriallisesti arvokkain osa keskustaa säilyy). Alueidenkäytössä on varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua. Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Uusia asuinalueita ja muita melulle herkkiä toimintoa ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa. Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energianlähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä. Kaava 210418 toteuttaa hyvin tavoitteita. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat (ohjelmakohta 4.4) Yleisiin tavoitteisiin on kirjattu tavoitteeksi, että kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä edistetään. Erityistavoitteissa on esitetty, että alueidenkäytössä on varmistettava että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuri- ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Alueidenkäytössä on otettava huomioon kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevat kansainvälisten sopimusten velvoitteet sekä valtioneuvoston
Espoon kaupunki Pöytäkirja 124 Kaupunginhallitus 08.04.2013 Sivu 27 / 58 päätökset. Lisäksi viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit 1) otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnallisesti merkittävät maisema- ja kulttuuriperintöalueet ja -kohteet. Valtakunnallisesti arvokkailla kohteilla ja alueilla on alueidenkäytön sovelluttava niiden historialliseen kehitykseen. RKY (valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt) on Museoviraston laatima inventointi, joka on valtioneuvoston päätöksellä 22.12.2009 otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta 1.1.2010 alkaen. Inventointi tulee ottaa huomioon alueiden käytön suunnittelun yhtenä lähtökohtana. Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskeva valtioneuvoston päätös on tullut voimaan 30.11.2000 ja sen tarkistus 1.3.2009. Tapiolan kaupunginosa: Tapiolan puutarhakaupunki sisältyy Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) rakennettu kulttuuriympäristö - inventointiin (RKY Museovirasto 2009), ja sillä on keskeinen asema maamme kulttuuriperinnössä. I-vaiheen kaava-alueesta RKY toteaa: "Myöhemmin Tapiolan liikekeskusta on huomattavasti laajennettu rakentamalla sinne liike- ja toimistorakennuksia alkuperäisestä Tapiolasta poikkeavaan tapaan." Tapiolan keskustasta on tehty ympäristönvaikutusselvitys: Tapiolan keskus, Kulttuuriympäristöanalyysi, SARC, Espoon kaupunki, 2.11.2011 ja Tapiolan keskus, Asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi, SARC, Espoon kaupunki, 2.11.2011. Tarkistettu 5.3.2012. Vaikutusten arviointiselvityksen yhteenvedossa on mm.: Rakennettujen kulttuuriympäristöjen säilyttämisvelvoitteiden osalta suunnitelmassa esitetyt muutokset on rajattu vain kaupunkikeskuksen eteläiselle alueelle, jossa on jo aikaisemmin tapahtunut merkittäviä, epätoivotuiksi koettuja muutoksia. Tapiolan vanhaan keskustaan ja keskustorniin on jätetty toista sataa metriä leveä rauhoittumisvyöhyke. Uuden keskuksen näkyvimmän osan muodostavat liiketilojen päältä nousevat neljä asuintaloa. Niistä muodostuu uuden rakentamisen visuaalinen painopiste toiminnallisen ja liikenteen painopisteen kohdalle. Kaavanmuutoksen tarkistuksessa / 5.3.2012 näiden asuintalojen korkeutta on merkittävästi pienennetty, jolloin niiden merkitys rinnastettuna vanhaan keskustaan ja Keskustorniin pienenee vastaavasti. Eri suunnista tarkasteltuna muutoksella on eri tavoin vaikutusta kaupunkikuvaan. Lännestä ja Etelätuulentieltä uudistus muuttaa näkymää, mutta vain verrattuna 1970-80-luvun keskustaan nähden, koska Ervin vanha keskus ei näy nykyäänkään täältä, ei myöskään Pohjantieltä. Koko Tapiolan usean sadan hehtaarin RKY-alue on niin laaja, että kaavamuutoksen vaikutukset vaihtelevat alueittain. Suurelle osalle etäisempiä alueita muutoksella ei ole kaupunkikuvallisia tai maisemallisia vaikutuksia. Näillekin alueille ulottuvat muut vaikutukset, kuten parannukset palveluissa ja joukkoliikenteessä. Erityisesti Leimuniityn ja Otsolahden suunnasta kaavamuutoksella on vaikutusta kaupunkikuvaan,
Espoon kaupunki Pöytäkirja 124 Kaupunginhallitus 08.04.2013 Sivu 28 / 58 joskin kaavamuutoksen tarkistuksen jälkeen kuuden kerroksen verran pienempi kuin kaavamuutoksessa / 2.11.2011. Näissäkin näkymissä Keskustorni säilyy korkeimpana alueen dominanttina. Kaavanmuutoksesta on saatu muistio: Tapiolan keskuksen asemakaavamuutos suunnittelujärjestelmä ja Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, DI Mauri Heikkonen, Ympäristöministeriö 1987-2006, rakennusneuvos, Muistio 5.3.2012. Muistiossa todetaan mm.: Uusi kaavaehdotus toteuttaa aiemman kaavaehdotuksen mukaisesti hyvin aluerakennetta, eheytyvää yhdyskuntarakennetta ja elinympäristön laatua sekä virkistyskäyttöä ja luonnonvaroja koskevia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Kaava säilyttää valtakunnallisesti merkittävän Tapiolan rakennetun kulttuurimaiseman arvokkaimman osan. Keskustornin asema Tapiolan maamerkkinä säilyy. Ottaen huomioon, että muutokset kohdistuvat alueelle, jossa on jo aiemmin poikettu alkuperäisestä Tapiola rakentamisen periaatteista, kaavan aiheuttamia muutoksia Tapiolan kulttuurimaisemaan ei voida pitää merkittävinä. Kaava 210418 toteuttaa tavoitteita. Helsingin seudun erityiskysymykset (ohjelmakohta 4.6) Alueidenkäytön suunnittelussa merkittävä rakentaminen tulee sijoittaa joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen palvelualueelle. Alueidenkäytön mitoituksella tulee parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja hyödyntämismahdollisuuksia. Uusien asuin- työpaikka- ja palvelutoimintojen alueiden käyttöönotto ja jo olevien alueiden huomattava täydennysrakentaminen tulee ajoittaa siten, että mahdollisuudet joukkoliikenteen hyödyntämiseen varmistetaan. Alueidenkäytössä on turvattava edellytykset metroverkon laajentumiselle länteen ja itään. Kaava 210418 toteuttaa hyvin tavoitteita. Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu 8.11.2006) suunnittelualue on merkitty keskustatoimintojen alueeksi ja kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi, tieksi tai kohteeksi. Alueen halki on osoitettu ohjeellisella linjauksella seutuliikenteen rata. MRL 58 :n mukaan maakuntakaavan (tai yleiskaavan) keskustatoimintojen alueelle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön ilman että asemakaavassa alue ei ole erityisesti osoitettu tätä tarkoitusta varten. Ote maakuntakaavasta on osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Asemakaavan muutos on maakuntakaavan mukainen.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 124 Kaupunginhallitus 08.04.2013 Sivu 29 / 58 Yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Yleiskaava sai lainvoiman vuonna 2010. Yleiskaava tulee korkeimman hallinto-oikeuden 29.1.2010 tekemän päätöksen nojalla voimaan lukuun ottamatta Lilla Julholmenia, osassa Näkinmetsän aluetta Kauklahdessa ja osaa Karamalmin teollisuusaluetta Kilossa. Kaavanmuutosalue on merkitty yleiskaavaan merkinnällä C-K = Keskustatoimintojen alue. Alueelle saa osoittaa keskustaan soveltuvaa asumista sekä hallinto-, toimisto-, palvelu-, koulutus- ja myymälätiloja. Alueelle voidaan sijoittaa vähittäistavaran suuryksikkö Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän ja Espoonlahden keskuksiin. Kaavanmuutosalue on merkitty myös kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi alueeksi. Kaupunkimaisema, jonka rakennus- ja kulttuurihistoriallisia arvoja sekä kaupunkikuvaa on suojeltava. Suojelu ei koske yksittäisiä rakennuksia, vaan kohdistuu alueen ominaispiirteiden vaalimiseen. Alueiden kehittämisen tulee tapahtua niiden omista lähtökohdista käsin ja alueen eritysarvojen sanelemin ehdoin. Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee asettaa erityinen paino alueiden ominaisluonteen säilymiseen. Ote yleiskaavasta on osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Asemakaavanmuutos on yleiskaavaehdotuksen mukainen. Voimassa olevat asemakaavat Alueella on kaavoittamatonta aluetta Merituulentien ja Etelätuulen risteyksen tuntumassa kaavanmuutosalueen ulkopuolella. Alueella voimassa seuraavat kaavat ja kaavanmuutokset, jotka myös on jo rakennettu (sisältökuvaukseen otettu vain kaavanmuutoksen suunnittelualueeseen liittyvä osuus): Tapiolan keskus II 210300 (katualuetta, puistoaluetta, liikennealuetta k 12058 / t 1-2) Asemakaava ja asemakaavan muutos on vahvistettu ympäristöministeriössä 4.12.1984. Katualuetta (Tapionaukio), puistoaluetta (Kirkkopuistikko ja Tapionpuisto). K 12058 / t 1, yleisten pysäköintilaitosten korttelialue Tapionaukio (LPY) johon myös kortteleiden 12057 ja 12059 autopaikkoja saa sijoittaa sekä, jonka alle saa sijoittaa maanalaisen tila pysäköintiä varten. K 12058 / t 2, linja-autoaseman korttelialue (LA). Ohjeellinen maanalainen tila joukkoliikenneväylää varten.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 124 Kaupunginhallitus 08.04.2013 Sivu 30 / 58 Tapiolan keskus 210400 (katualuetta, k 12004 / t 1 ja k 12005 / t 1 ja 2) Asemakaava vahvistettu sisäasiainministeriössä 17.12.1974. Osa Merituulentien katualuetta. Tapiolan keskus 210406 (katualuetta, k 12004 / t 3) Asemakaavan muutos on vahvistettu sisäasiainministeriössä 2.9.1981. Alueeseen kuuluu osa Länsituulenkujaa ja liikerakennusten korttelialue (KL), 6 780 k-m2 V-kerrosta kaavassa / rakennettu vain kaksi, liittymäkielto Merituulentielle ja puurivillä istutettava korttelinosa korttelin eteläreunassa. +12.00 tarkoittaa pihan pääasiallista korkeustasoa jonka alapuolelle saa sijoittaa pysäköinti-, sisäänkäynti-, hissi-, varasto-, sosiaali-, sauna-, konehuone-, kellari-, kiinteistöhuolto-, bussipysäkki- ja alueen järjestyksen valvontaan liittyviä tiloja kaavassa osoitetun rakennusoikeuden lisäksi sekä rakennusoikeuteen laskettavaa liiketilaa. Katualueen likimääräiselle tasolle +12.00 saa myös rakentaa kortteleiden 12002 ja 12004 rakennusoikeuteen kuuluvaa kerrosalaa sekä näihin liittyvää piha-aluetta kuitenkin niin että yleiselle jalankululle varataan vähintään 4 m leveä väylä. Myös katualueen alaisille tasoille kaava antaa rakentamismääräyksiä. Korttelialueelle on myös merkitty ohjeellinen maanalainen tila raideliikennettä varten. Tapiolan keskus 210407 (katu- ja puistoaluetta) Asemakaavan muutos on vahvistettu sisäasianministeriössä 30.9.1983. Alueeseen kuuluu osa Merituulentien katualueesta sekä Merituulentien, Tapiontorintien ja Länsituulentien rajaaman puistoalueen. Tapiolan keskus 210413 (katualuetta, k 12004 / t 4-5 ja k 12005 / t 6-7) Asemakaavan muutos on vahvistettu ympäristöministeriössä 30.3.2000. Yksi asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue (AL, VII-kerrosta, 3 460 k-m2). Kaksi liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta, kolme tonttia (K, IV-IXkerrosta kaavassa / rakennettu vähemmän kerroksia, 10 340 + 4 370 + 4 100 k-m2 sekä +12.00 tason alapuolelle merkinnällä -m- osoitetulle rakennusalalle saa sijoittaa liiketiloja kaavassa osoitetun rakennusoikeuden lisäksi). Kaavassa määritellyn pihatason alapuolelle saa sijoittaa pysäköinti-, sisäänkäynti-, hissi-, varasto-, sosiaali-, sauna-, konehuone, kellari-, kiinteistöhuolto-, bussipysäkki- ja alueen järjestyksen valvontaan liittyviä tiloja kaavassa osoitetun rakennusoikeuden lisäksi. Rakennusoikeuteen laskettavaa tilaa saa rakentaa tontin rajan ulkopuolelle Merituulentien päälle. Yleiselle jalankululle tarkoitetun väylän, Sampokujan, saa rakentaa kaavassa osoitetun kerrosalan lisäksi. Lisäksi alueelle saa rakentaa yleiselle jalankululle ja pyöräilylle varatun kadun/alueen osan (Kirjokansi).