ESPOON VAMMAISASIAMIEHEN KATSAUS VUOSI 2013

Transkriptio

1 ESPOON VAMMAISASIAMIEHEN KATSAUS VUOSI Vammaisasiamies Sirkku Kiviniitty

2 2 Sisältö 1. Johdanto 3 2. Vammaisasiamiehen toiminnasta 3 3. Vammaisten henkilöiden elinolot, palvelujen soveltuminen ja tarpeisiin vastaaminen - uudet toimenpide-ehdotukset 4 4. Esitettyjen toimenpiteiden etenemisestä 6 Lapsiperheiden tukeminen Nuorten osallisuuden vahvistaminen Espoo tarina - poikkihallinnolliset ohjelmat Palvelujen saavutettavuus ja toimiva arki Palvelusuunnitelmat Vammaispalvelujen sosiaalityöntekijöiden määrä ja päätöksenteko Asumispalvelut Henkilökohtainen apu Terveyspalvelut 5. Toimenpiteiden seurannasta 8 Liitteet: Liite 1 Taulukko: Vammaisasiamiehen ehdotukset toimenpiteiksi palvelujen ja ympäristöön kehittämiseksi ja niiden seuranta Liite 2 Asiakaspalautteet

3 3 1. Johdanto Vammaisasiamiehen tehtävänä on edistää vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuuden, syrjimättömyyden ja perusoikeuksien toteutumista sekä palvelujen saavutettavuutta, saatavuutta ja ympäristön esteettömyyttä. Vammaisasiamies toimii poikkihallinnollisena asiantuntijana ja vammaisneuvoston ja vammaispoliittisen vastuuryhmän valmistelijana ja sihteerinä sekä linkkinä kaupungin ja vammais- ja pitkäaikaissairausjärjestöjen välillä. Vammaisasiamies neuvoo vammaisia henkilöitä ja heidän läheisiään sekä ottaa vastaan kuntalaisten palautetta sekä kehittämisehdotuksia. Vammaisasiamies laatii vuosittain katsauksen vammaisasiamiehen toiminnasta, toiminnassa esiin nousseista kehittämistarpeista ja toteutuneista toimenpiteistä. 2. Vammaisasiamiehen toiminnasta Eräänä keskeisenä keinona edistää vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta ja syrjimättömyyttä viemällä tuo näkökulma päätöksentekoon ja kehittämistyöhön. Vammaisasiamies osallistui: - Vammaispoliittisen ohjelman toimenpidesuunnitelman laadintaan. Toimenpidesuunnitelman laadinta käynnistettiin syksyllä tavoitteena saada konkreettisia parannuksia palvelujen saavutettavuuteen ja tehdä niistä kaikille soveltuvia. - Vammaisneuvoston ja sen työryhmien kokousten valmisteluun ja lausuntojen laatimiseen. Vammaisneuvosto antoi lausunnon mm. vammaispalvelujen asiakasmaksuista 2014 vammaispalvelulain mukaisen kuljetuspalvelun toimintaohje-luonnoksesta ja lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmasta ja metroasemien suunnitelmista. - Esteetön Espoo hankkeeseen, jossa esteettömyyttä edistettiin valmistelemalla vuoden esteetön teko -kilpailua ja esteetön Espoo tunnuksen myöntämistä yrityksille sekä palkattiin esteettömyysneuvoja neuvomaan yrityksiä ja vastaamaan palautteisiin. Hankkeella voidaan edistää merkittävästi esteettömyyden toteutumista. - Terveysasemien esteettömyyskartoituksiin pääkaupunkiseudun palvelukarttaa varten. Tavoitteena on saada Espoon kaupungin toimipisteiden esteettömyystiedot palvelukarttaan. Toimipisteiden työntekijät suorittavat esteettömyyskartoitukset. - Espoon tasa-arvosuunnitelman laadintaan. Espoo on sitoutunut Eurooppalaiseen tasa-arvon peruskirjaan ja valinnut kolme artiklaa, joita edistää. Espoon tasa-arvosuunnitelma valmistui alkuvuodesta 2013.

4 4 - Niittymaan asumisyksikön yhteistyöryhmään. Yhteistyöryhmässä käydään läpi asumisyksikön toimintaa ja ajankohtaisia asioita. - Haapa -hankkeen ohjausryhmään. Espoon Haapa-jatkohankkeen tavoitteena on tiivistää viranomaisten ja sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yhteistyötä, jotta myös järjestöjen tuottamat palvelut hyödyttäisivät pakolaisina Espooseen saapuneita asiakkaita. Haapa-hankkeessa mukava olleista perheistä yhdeksässä on ollut pitkäaikaissairas tai vammainen perheen jäsen. Hankkeen kesto oli Työtä päin hankkeen työllisyystalkoisiin ja työpajaan. Työtä päin hanke on osa kuntakokeiluun. Hanke on käynnistynyt ja se kestää saakka. Kuntakokeilu on hallitusohjelmaan perustuva työ- ja elinkeinoministeriön rahoittama hanke, jonka tavoitteena on pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tukeminen ja työttömyyden vähentäminen. - Espoon seurakuntien tilojen esteettömyyskartoitustyöryhmään, joka valmisteli esteettömyys- ja saavutettavuuskartoituksen tekemistä Espoon seurakuntayhtymässä. 3. Vammaisten henkilöiden elinolot, palvelujen soveltuminen ja tarpeisiin vastaaminen Vammaispalvelulaki velvoittaa sosiaalilautakuntaa ja kunnan muita viranomaisia edistämään ja seuraamaan vammaisten henkilöiden elinoloja sekä pyrkimään toiminnallaan ehkäisemään epäkohtien syntymistä ja poistamaan haittoja, jotka rajoittavat vammaisten henkilöiden toimintamahdollisuuksia ja osallistumista. Kunnan on vammaispalvelulain mukaan huolehdittava siitä, että kunnan yleiset palvelut soveltuvat myös vammaisille henkilöille. Vammaisuuden perusteella järjestettäviä palveluja ja tukitoimia kehittäessään kunnan tulee ottaa huomioon vammaisten henkilöiden esittämät tarpeet ja näkökohdat. Seuraavassa on näkökohtia, miten nämä asiat ovat toteutuneet vammaisasiamiehen näkökulmasta vuonna 2013 ja miten niiden toteutumista voisi edistää. Toteutuneita/kehitettävänä olevia toimenpiteitä vuodelta 2013 ovat mm. Asiakkaiden mukaan ottaminen yhdenvertaisina toimijoina on tärkeää ja tällaista toimintaa on jossain määrin käynnistynyt. Vammaisneuvosto on aktiivisesti edistänyt tämän toimintatavan viemistä käytäntöön. Palvelujen koordinointi on edennyt: Palvelujen koordinoinnissa on palveluohjaajista, luottotyöntekijöistä ja työhönvalmentajista on saatu myönteisiä kokemuksia. Asiakas on tullut ymmärretyksi ja palvelujen koordinointi ei jää asiakkaan vastuulle.

5 5 Vammaispalveluissa on palvelusuunnitelmien laadinta edennyt (v palvelusuunnitelmaa) ja asiakasprosesseja on kehitetty mm. ALS- ja MSasiakkaiden palvelut/kotihoito. Vammaisten henkilöiden asemaa on vahvistettu erilaisten ohjelmien ja hankkeiden avulla kuten vammaispoliittinen ohjelma, esteetön Espoo hanke ja mm. Espoo tarinan Nuorten elinvoimaisuus ohjelmassa erityishuomiota kiinnitetään vammaisiin nuoriin. Seuraavia kehitettäviä asioita nostan esiin vuoden 2013 toiminnan perusteella: Toimenpide-esitys: Vammaispalvelujen palvelusuunnitelmiin kirjatut asiakkaiden tarpeet tulee systemaattisesti huomioida taloussuunnitelman laadinnassa. Toimenpide-esitys: Joustavien ja asiakaslähtöisten toimintatapojen ja ratkaisujen etsiminen sekä yksilöllisen harkinnan käyttäminen asiakkaan kannalta kohtuuttomiin tilanteisiin. Toimenpide-esitys: Henkilökohtaisen avun kaikkia järjestämistapoja tulee hyödyntää niin, että asiakkaat saavat tarvitsemansa avun sekä kotona että kodin ulkopuolella. Työantajana toimimista ei voi silloin edellyttää, jos se on todetaan liian vaativaksi. Kaupungin palkanmaksuprosessi tulee saada selkeäksi ja sujuvaksi. Toimenpide-esitys: Pitkien muutoksenhakuprosessien välttämiseksi tarvitaan joustavia keinoja, jotta toimiva asiakaslähtöinen ratkaisu voitaisiin löytää asiakkaan kanssa heti. Toimenpide-esitys: Vammaispalvelujen asiakkaiden tiedonsaannin varmistaminen henkilökohtaiselle tiedottamisella internet-tiedottamisen lisäksi. Toimenpide-esitys: Palveluista ja tukitoimista väliinputoajiksi jääville nuorille (nuoret joilla mm. adhd, autismi, oppimisvaikeudet) pitää kehittää tukitoimia, joiden avulla he voivat opiskella ja saada töitä sekä harrastaa kuten muutkin nuoret. Työhönvalmennusta tulee saada tarpeen mukaan. Toimenpide-esitys: Vammaisten henkilöiden elinoloja seurataan jatkossa systemaattisesti ja ennaltaehkäistään epäkohtien syntymistä, kuten vammaispalvelulaki velvoittaa. Hyvä alku tässä on tänä keväänä toteutettava vammaisten nuorten ja aikuisten asumispalvelutarpeiden kartoitus. Toimenpide-esitys: Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailussa palkittiin kutsuohjattujen palvelulinjojen edelleen kehittäminen: kutsuohjattujen palvelulinjojen lisääminen ja toiminnan kehittäminen niin, että palvelulinjat voisivat myös hakea asiakkaita kotoa vastaavasti kuin ne nyt voivat viedä asiakkaita kotiin. Tämä on tärkeää viedä käytäntöön. Se lisää merkittävästi iäkkäiden ja liikkumisesteisten henkilöiden liikkumis- ja osallistumismahdollisuuksia ja täydentää lakisääteisiä kuljetuspalveluja.

6 6 Toimenpide-esitys: Kaupungin asiakaspalvelu- ja toimitilojen esteettömyys tulee selvittää ja tehdä tarvittavat korjaustoimet. Toimenpide-esitys: Rakennushankkeisiin tarvitaan prosessikuvaus, josta selviää esteettömyyden huomiointi kaavoituksesta valmiiseen rakennukseen asti. 4. Esitettyjen toimenpiteiden etenemisestä Tässä on koottuna edellisen katsauksen keskeisiä toimenpide-ehdotuksia ja kuinka ne ovat vuoden edistyneet tai toteutuneet. Toimenpiteiden toteutus on usein monen tekijän yhteisvaikutusta. Tarkempia tietoja toimenpiteiden seurannasta on liitteessä 1. Espoo tarinan kehittämisohjelmat Esitys: Espoo tarinan ohjelmiin olisi tärkeää saada vammaisten henkilöiden huomioiminen mukaan valtavirtaistamalla ja konkreettisilla toimilla edesauttaa kaiken ikäisten vammaisten henkilöiden osallisuutta. Toteutuminen: Espoon tarinan kehittämisohjelmissa lähestymistapa on laaja ja niissä on monia hyviä tavoitteita. Vammaisten henkilöiden osallisuus on tavoitteena nuorten elinvoimaisuusohjelmassa ja esteettömyyden parantaminen kestävän kehityksen ohjelmassa ja kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys ohjelmassa. Vammaisten lasten perheiden tukeminen Esitys: Lapsiperheiden palvelut tulee saada saavutettaviksi vammaisten lasten perheille ja yhteistyöverkostojen luominen. Toteutuminen: Huomioitu joiltakin osin mm. lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa ja palveluissa on kehitteillä/kehitetty yhteistyöverkostoja. Perhe- ja sosiaalipalvelujen sekä vammaispalvelujen tavoitteena on , että vammaisen lapsen perhe ja vammainen lapsi saa tarvitsemansa palvelut koordinoidusta lähi- ja kasvuympäristöönsä. Nuorten osallisuuden vahvistaminen Esitys: Vammaisten nuorten osallisuuden vahvistaminen ja uusien toimivien käytäntöjen luominen sekä henkilöstön tietoisuuden lisääminen vammaisuudesta otetaan osaksi nuorille suunnattua kaupunkitason ohjelmaa. Toteutuminen: On huomioitu nuorten elinvoimaisuusohjelmassa ja vammaispoliittisen ohjelman toimenpidesuunnitelmassa. Esitys: Vammaisille nuorille lisätään mahdollisuuksia yhteisöllisyyden kokemiseen. Olisi tärkeää saada kaikille nuorille soveltuva kynnyksetön kohtaamispaikka/kohtaamispaikkoja, jonka toiminnassa varmistetaan vammaisten nuorten mahdollisuus osallistumiseen. Toteutuminen: Nuorten elinvoimaisuus ohjelmassa on suunnitteilla matalan kynnyksen nuorisotalo.

7 7 Esitys: Peruskoulun oppilashuoltoryhmien toimintaan tarvitaan uusia vaikuttavia työskentelymenetelmiä ja resurssien varaaminen tarvetta vastaavaksi. Toteutuminen: Oppilashuoltoryhmien toimintaa kehitetään. Esitys: Espoon kaupungin osallistuminen aktiivisena yhteistyökumppanina toisen asteen integraatiokoulutuksen kehittämiseen sekä peruskoulun opintojen ohjaukseen lisää tietoa vammaisten nuorten opiskeluvaihtoehdoista. Toteutuminen: Opintojen ohjauksen merkitystä korostetaan. Esitys: Työllisyyden hoidon kuntakokeiluun olisi tärkeää saada mukaan väliinputoaja nuoret (nuoret joilla mm. adhd, autismi, oppimisvaikeudet) Toteutuminen: Etsittiin ratkaisuja, ei ollut mahdollista toteuttaa ko. hankkeessa. Palvelujen saavutettavuus ja toimiva arki Esitys: Vammaispoliittisen ohjelmaan luodaan poikkihallinnollinen verkosto, jonka kautta viedään toimenpide-ehdotuksia käytäntöön. Toteutuminen: Vammaispoliittisen ohjelman työskentelyä ollaan laajentamassa eri toimialoille. Palvelusuunnitelmat Esitys: Vammaispalvelulaki edellyttää palvelusuunnitelman laatimista kaikille asiakkaille ellei asiakas siitä kieltäydy. Toteutuminen: Palvelusuunnitelmia on laadittu edelleen aktiivisesti. Esitys: Palvelusuunnitelmalaadinnan laadinnan kehittäminen asiakaslähtöiseksi ja muiden palveluiden huomiointi palvelusuunnitelmassa. Toteutuminen: Palvelusuunnitelman laatua ja asiakaslähtöistä toimintatapaa tulee edelleen kehittää. Palvelusuunnitelmalomakkeen laadinta käynnistetään vuonna 2014 vammaispalvelujen ja aikuissosiaalityön yhteistyönä. Vammaispalvelujen sosiaalityöntekijöiden määrä Esitys: Vammaispalvelujen sosiaalityöntekijöiden määrän lisääminen suhteessa asiakasmäärään korkeintaan 160 asiakasta/työntekijä. (kts. tarkemmin liite 1) Toteutuminen: Vammaispalvelupäällikön mukaan sosiaalityöntekijämäärä on riittävä. Asiakaspalautteita sosiaalityöntekijöiden vaikeasta tavoitettavuudesta tulee edelleen. Esitys: Tiedottamisen lisäämistä ja selvitettäväksi etsivää vammaispalvelun sosiaalityötä. Toteutuminen: Tiedottaminen tapahtuu pääasiassa internet-sivun kautta. Ehdotan asiakkaille suoraan lähetettävää tiedottamista sähköpostitse ja kirjeitse. Internet-tiedottaminen ei tavoita asiakkaita, joilla ei ole tietokonetta käytettävissä. Esitys: Lakimiespalvelujen lisääminen vammaispalveluun. Toteutuminen: Vammaispalveluilla on käytettävissä lakimiesneuvontaa osa-aikaisesti.

8 8 Asumispalvelut Esitys: Asumispalvelut on saatava tarpeita vastaavasti ja kehitettävä vammaispalvelulain mukaisesti. Toteutuminen: Palautetta on tullut siitä, että asukkaiden terveydentilan huonontuessa pitäisi muuttuviin palvelutarpeisiin pystyä vastaamaan nopeasti ja joustavasti. Henkilökohtainen apu Esitys: Henkilökohtaisen avun kaikkien järjestämistapojen käyttöönotto. Toteutuminen: Järjestämistavoista oma toiminta ei ole käytössä, muut ovat. Espoo on linjannut avustajan työnantajana toimimisen ensisijaiseksi järjestämistavaksi. Palautteiden perusteella asiakkaat ovat kokeneet, että heidän mielipidettään ei huomioida riittävästi. On tärkeää selvittää, onko linjauksella tarkoitettu kaikkia niitä tilanteita, joihin sitä on sovellettu. Esitys: Avustajavälitykseen on hyvä, toimiva ratkaisu Vantaalla, jota olen esittänyt myös Espooseen. Toteutuminen: Kaksi palveluohjaajaa neuvoo asiakkaita ja auttaa avustajan hakemisessa. Toimiva avustajavälitys tarvitaan edelleen. Terveyspalvelut Esitys: Espoon kehitysvammaisten kuntoutusyksikkö EKKU on tarkoitettu kehitysvammaisille henkilöille. Toimenpide-ehdotuksena esitin, että toiminta laajennetaan kaikille vammaisille tarkoitetuksi palveluksi. Toteutuminen: EKU:n toiminta ei ole lääkäripulan vuoksi toteutunut suunnitellusti. Tässä tilanteessa toiminnan laajentaminen ei ole tarkoituksenmukaista. 5. Toimenpiteiden seurannasta Katsauksen liitteenä (liite 1) olevasta taulukossa on nähtävissä edellisten vammaisasiamiehen katsausten toimenpide-ehdotusten toteutuminen. Seurantaulukko toimii välineenä nostaa vammaisille henkilöille tärkeitä asioita esiin ja viedä niitä eteenpäin. Osa toimenpiteistä on toteutunut tai edennyt. Laajempien toimenpiteiden toteutuminen vie kauemmin, mutta niidenkin eteneminen on hyvä tuoda näkyväksi. Toimenpiteiden seurannan rinnalle tarvitaan vaikuttavuuden selvittämistä. Valtakunnallisessa selvityksessä, jossa selvitettiin neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisesta, nousi esiin samansuuntaisia kehittämistarpeita, joita on esitetty vammaisasiamiehen raportissa.

9 9 Selvityksessä keskeisiä tuloksia olivat: tarvitaan erilaisia asumismuotoja tyydyttymättömät palvelutarpeet ja lisäavuntarpeet yleisiä kognitiivisia ongelmia kokevat eivät saa tarpeiden mukaista palvelua tarvitaan kokonaisvaltaisen palveluohjauksen saatavuuden lisäämistä ja palveluohjauksen menetelmien kehittämistä laitoksissa asuvien tilanne on huono tarvitaan tiedottamista enemmän vammaispalveluista ja sosiaalipalveluista yksinäisyyden kokemukset henkilökohtaisessa avussa ongelmina koettiin työnantajan velvollisuudet, avustajien saatavuus ja pienet tuntimäärät sekä varajärjestelmän puuttuminen kohtuuttomat tapaukset sosiaalityössä